Suomen suvi on tänäkin vuonna pullollaan erilaisia musiikkitapahtumia. On erikoisfestareita hevihemmoille, rockabillyä rasvatukille, bluesia sinisoundien ystäville, tangoa keski-ikäisille, hittibändejä nuorisolle jne…Allaolevasta listasta näet mitä kaikkea on tarjolla heinäkuun puoleenväliin mennessä. Ensi viikolla listaamme loput kesän musiikkitapahtumat. Muistathan, että musiikki on aina parasta livenä!

NummiRock, 23.- 25.6., Kauhajoki, Nummijärvi
Suositellaan vain erittäin raskasta juhannusta haluaville. Mukanan mm.
Ajattara, Amaranthe (SWE/DK), Amorphis, Before the Dawn, Cavus, Deathchain
the Haunted (SWE), KYPCK, Legion of the Damned (NL), Norther
Rotten Sound, Teräsbetoni, Turisas, Turmion Kätilöt, U.D.O. (GER), Eläkeläiset

Kalajoen Juhannus, 23.-25.6., Kalajoki
Juhannusta voi viettää myös katsomalla, kun radiosta tutut hitit kaikuvat isolta lavalta. Juhannusbileissä mukana mm. Jenni Vartiainen, Apulanta, Klamydia, Yö, Pariisin Kevät, Haloo Helsinki, Paleface, E-Rotic, Pandora, Milk Inc., Cheek, Petri Nygård, Fintelligens, K-System, Hausmylly, Kymppilinja, Martti Servo & Napander

87th Rock’n’Roll Jamboree, 23.-25.6. Sastamala, Ellivuori
Suomen suurimmat billybileet! Kolme päivää rockabillyn, psychobillyn ja Rock’n’Rollin juhlaa, siis aitoa asiaa, ei mitään muovimusaa! Yötttömän yön juhlaa tahdittavat mm. Whistle Bait, Francine, Wagtails, James Intveld & His band (USA), Highway `54 (Netherlands), Wild Rooster (Sweden), Pep Torres (USA),Rebound, Stringbeans, Astro Zombies (FR/UK), Long Tall Texans (UK), Suzette And The Neon Angels (USA), Epileptic Hillbilly`s (UK), Skinny Jim & His Number 9 Blacktops (USA), Surf Rats (UK/USA)

HimosFestival / The Voice Juhannus , 23.-25.6., Jämsä, Himos Park [k-18]
Hittiradion hittijuhannusbileet! Esiintyjinä mm. Blake, Mokoma, Uniklubi, Kotiteollisuus, Viikate, Amorphis, Eläkeläiset, Von Hertzen Brothers, Laura Närhi, Pariisin Kevät, Stella, Cheek, Anna Abreu, Paula Koivuniemi, Kaija Koo, JätkäJätkät, Apulanta, Klamydia, Milk Ink. (BEL), Raappana & Sound Explosion Band, Arttu Wiskari, Jukka Poika & Sound Explosion Band, Martti Servo & Napander, Petri Nygård, Fintelligens, Popeda, Paleface, Jenni Vartiainen, Happoradio, Yö

Puistoblues, 29.6.-3.7., Järvenpää
Root-musiikin ystävän juhlaviikko ympäri Järvenpäätä kaduilla ja klubeilla.
Roots-sanomaa julistamassa mm. Pääkonsertissa 2.7. Angie Stone, John Mayall, Jonny Lang, Matt Schofield ja Jo Stance ja klubeilla Pekka Gröhn, Honey B & T-Bones, Francine, Jussi Syren, Tortilla Flat, Tuure Kilpeläinen, Mama King, Hoedown, Melrose

Haapavesi Folk 30.6.-3.7., Haapavesi
Folkmusiikin perinteikäs kesätapahtuma. Lavalla nähdään mm. Dirk Powell (USA), Nordic (SWE) ja Trio Assai (ESP), Oeschs die Dritten ( SUI) sekä Anna Veismane & Timo Kinnunen, Oneira (GRE), Piirpauke, JPP, Heikki Laitinen ja Kimmo Pohjonen murhaballadeineen, Mariska & Pahat Sudet, Erja Lyytinen ja Jussi Syren & The Grounbreakers, Paleface, Kari Peitsamo

Sonisphere, 2.7., Helsinki
Tukka heiluu,kädet heiluu! Heinäkuun aloittaa raskaan sarjan festari, nyt Helsingissä.
Slipknot, In Flames, Mastodon, Opeth, Sonata Arctica, Hammerfall, Stam1na, Poisonblack, Battle Beast, Sylosis, Norther, Revoker

Tangomarkkinat, 6.- 10.7., Seinäjoki
Suomalaiset rakastavat tangoa! Lavatansseista, konserteista, maamme parhaimmista esiintyjistä, tanssikilpailuista sekä ainutlaatuisesta festivaalitunnelmasta on mahdollisuus nauttia Tangomarkkinoiden monissa eri tapahtumakeskuksissa, kuten Paviljongissa, TanssiAreenalla sekä Tangokadulla – suvisen sinitaivaan alla. Kisa-Areenalla nähdään mm. Tangolaulukilpailun jännittävät finaalihetket, joiden huipentumana kruunataan vuoden 2011 Tangokuninkaallinen. Lavatangon SM-tanssikilpailu mittelöidään TanssiAreenan suurparketilla.

Ruuhijärven 9th Rockabilly Festival  9.7., Ruuhijärvi
Pienimuotoiset rockabillybileet ihan tuossa kulmilla Ruuhijärven ns. talolla. Klo 18-02. Aikakone vuoteen 1958! Rockabillyä, komeita autoja, kellohameita ja rasvatukkia. Etelävaltioiden lippua liehuttavat Levi Dexter (USA) with BopCats, Tennessee Drifters (SWE), BopCats, Mr. Nobody

Summer Up, 8.-9.7. Lahti,

Mukkula Summer up-festivaali on kävijämäärältään Suomen suurin vuosittainen hiphop- ja reggaemusiikin festivaali, jota on järjestetty jo vuodesta 2003 lähtien Lahdessa, upealla Mukkulan rannalla. Bileissä mukana mm. seuraavat starat: Stella Mwangi (NOR),Jare & VilleGalle, Jätkäjätkät, Raappana & Live Band, Brädi, Puhuva kone, Uniikki & Mikael Gabriel – yhteishow, Aste, Paleface + Live Band, Petri Nygård, Cheek, Fintelligens, Lloyd Banks (G-UNIT/USA)

Kesäfestarit Osa 2

Viime viikolla esittelimme joitakin mielenkiintoisimpia kesäfestareita ja tällä viikolla listaamme osan kesän lopuista festareista. Suomen suvessa on tapahtumia pilvin pimein, joten seuraathan myös paikallista mainostusta, ettet vain missaa mitään mielenkiintoista, mitä tässä ei ole listattu. Muista että musiikki on livenä parasta!

15th Rautalankafestarit, 2.7. Nastola, Taarasti
Taarastin komeissa maisemissa vietetään 15 kertaa instrumenttimusiikinjuhlaa. Lavalla esiintyvät
Brimlarnir, The Holders, The Spectre, The Crescents, The Beatfools, The Webasto, Rami Hammar & Moonstar, The Criminals, The Secrets, The Sounds, The Lunaters, The Aftons, Oulu

Ruisrock, 8.-10.7. Ruissalon Kansanpuisto, Turku
Legendaarinen Ruisrock ja huima kasa loistavia bändejä!
The Prodigy (UK), The National (USA), Paramore (USA), Hurts (UK), Primus (USA), Carpark North (DEN), Nekromantix (DEN/USA) Bullet For My Valentine (UK), Elbow (UK), Anna Calvi (UK), Bring Me The Horizon (UK), Sabaton (SWE), bob hund (SWE), Manu Chao La Ventura (FRA), Fleet Foxes (USA), Robyn (SWE), Isobel Campbell & Mark Lanegan (UK/USA), Graveyard (SWE), Circle, CMX, Jarkko Martikainen, Kotiteollisuus, Lama, Pariisin Kevät, Pelle Miljoona Oy, Apulanta, Happoradio, Jare & VilleGalle, Jukka Poika & Sound Explosion Band, Paradise Oskar, Pertti Kurikan Nimipäivät, PMMP, Raappana & Sound Explosion Band, Rubik, Scandinavian Music Group, Stam1na, Sweatmaster, Von Hertzen Brothers, Amorphis, Jätkäjätkät, Jenni Vartiainen, Kaija Koo, Magenta Skycode, Michael Monroe, Olavi Uusivirta, Paleface, The Capital Beat, Tuomari Nurmio

Pori Jazz Festival, 9.-17.7., Pori
Viikon ajan jazzin juhlaa ja pääkonserteissa sitten ihan jotain muuta.
Elton John, Ricky Martin, Rumer, Tom Jones, Charles Lloyd New Quartet featuring Jason Moran, Reuben Rogers and Eric Harland, Hoedown feat. Jukka Gustavson & Jonna Tervomaa
Randy Brecker / Bill Evans Soulbop featuring Medeski, Martin & Wood, Felix Zenger
Ojos de Brujo, Aloe Blacc, Sofi Hellborg, Sing the Truth feat. Angelique Kidjo, Dianne Reeves & Lizz Wright, Jo Stance, Olli Hirvonen Quartet, Randy Weston African Rhythms Trio, Kerkko Koskinen Orchestra

Lahden Yöt, 13. – 15.7. Lahden tori
Lahden yöt luottaa tuttuihin esiintyjänimiin. Kolme päivää musiikkia ja muuta älämölöä Lahden torilla: Village People, Popeda, Yö, Jenni Vartiainen, Kotiteollisuus, Francine, Stam1na, Jukka Poika, Maija Vilkkumaa, Turo’s Hevi Gee, Apulanta, Peer Günt, Mamba, Melrose, Kaija Koo, Sleepy Sleepers

Tammerfest, 13.-17.7., Tampere
Tampereen oma kaupunkifestivaali. Pääteltan lisäksi lukematon määrä klubikeikkoja!
Anna Puu, Apulanta, The Ark, Cheek, Cmx, The Damned (UK), Doom Unit, Fintelligens, Francine, Happoradio, Hevisaurus, Jukka-poika & Sound explosion band, Jätkäjätkät, Kari Peitsamo, Kauko Röyhkä, Kotiteollisuus, Laura Närhi, Lauri, Lovex, Maija Vilkkumaa, Mokoma, Mudhoney (USA) Paleface, Pariisin Kevät, Paula Koivuniemi, Petri Nygård, Popeda, Raappana, Reckless Love Samuli Putro, Sleepy Sleepers, Sir Elwoodin hiljaiset värit, Stam1na, Stella, Tumppi Varonen & Problems?, Uniklubi, Von Hertzen Brothers

Ilosaarirock, 15.-17.7., Joensuu
Legendaarinen Ilosaari jatkaa ykköstykkinään comeback-keikan heittävä Sielun Veljet!
Sielun Veljet, Aphex Twin (UK), Blackfield (UK/ISR), Buzzcocks (UK), Cody ChesnuTT (USA)
The Exploited (UK), Gentleman (GER), Iced Earth (USA), Kvelertak (NOR), Madness (UK)
Melt-Banana (JPN), Kate Nash (UK), Ojos De Brujo (SPA), Red Sparowes (USA)
Apulanta, The Blanko, Finntroll, Happoradio, Minä ja Ville Ahonen, Michael Monroe, Neljä Ruusua, Laura Närhi, Paleface, Samuli Putro, Raappana & Sound Explosion Band, Stam1na
Stella, Sweatmaster, Von Hertzen Brothers

Kehräämön Kantrit, 21.-23.7. Orimattila
Orimattilassa jaksetaan edelleen innostua kantrista. Kuultavana myös rokimpaa musiikkia.
Yö, Raaka-aine, Dave Lindholm, Pave Maijanen & Heikki Silvennoinen Band, J. Karjalainen Polka Billy Rebels, Freeband, Jussi Syren & The Groundbreakers

Wanaja Festival 22.- 23.7., Hämeenlinna
Hämeenlinnan oma festari, jossa pääesiintyjinä muutama ”has been”….
The Darkness (UK), Manic Street Preachers (UK), Therapy? ( NI), Apulanta, Kotiteollisuus, Paleface, Kaija Koo, Petri Nygård, Turmion Kätilöt, Samuli Putro, Happoradio, Klamydia, Doom Unit, The Blanko

Tuska Open Air , 22.-24.7., Hellsinki, Suvilahti
Hevarit ja metallimusadiggarit hikoilevat mustissaan tällä kertaa Suvilahdessa. Kattauksessa mm.
At the Gates, Morbid Angel, Killing Joke, Katatonia, Agnostic Front, Devin Townsend Projekt, Tarot, Amorphis, Turisas jne.

Vauhtiajot, 22.-24.7., Seinäjoki
Vauhtiajot luottaa vanhaan ja tuttuun, sillä lavalle ponkaisevat mm.
Laura Närhi, Popeda, Klamydia, Fintelligens, Paula Koivuniemi, Dingo, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Irina, Petri Nygård, Stella

DBTL – Down by the laituri, 26.-31.7., Turku
Se ensimmäinen kaupunkifestari on taas voimissaan. Pääteltan lisäksi lukuisia klubikeikkoja!
Tumppi Varonen & Problems, Pelle Miljoona Oy, Raappana & Sound Explosion Band, Jukka Poika & Sound Explosion Band, WASP (USA), Stam1na, Kilpi, Apulanta, Popeda, Ressu & Jussi feat. Aino-kuoro, Suurlähettiläät 20v juhlakonsertti, Cheek, Jippu, Notkea Rotta, Jätkäjätkä, Mokoma, Kotiteollisuus, Sunrise Avenue, Dingo, Paula Koivuniemi

Heinolassa Jyrää, 7.8., Heinola
Tapahtuma palaa ilmaistapahtumaksi. Esiintyjistä tällä hetkellä tiedossa vasta Heinolan punkkarit eli Apulanta

Jurassic Rock 12. -13.8. ,Mikkeli
Visulahti, Visulahti, siinä on kesäloman tahti…. Mikkelin oma festari luottaa tuttuihin nimiin. Lavalla mm. Wiz Khalifa (USA), Flogging Molly (USA), Soilwork (SWE), Mike Herrera (USA), Jenni Vartiainen, Kotiteollisuus, Petri Nygård, Stella, Apulanta, Stam1na, Pariisin Kevät, Raappana & Sound Explosion Band, Cheek-live, The Mama King, Paleface, Francine, FM2000, So Called Plan, The Blanko, Anal Thunder

Lapsena sitä odotti juhannusta melkein kuin ihmettä: sai laittaa ylleen kauneimman mekon, mennä aikuisten kanssa kokkoa katsomaan ja – mikä parasta – sai valvoa niin myöhään kuin ikinä jaksoi. Ei ollut vielä televisiota, tietokoneesta puhumattakaan kilpailemassa perheen yhdessä olemisen ja juhlan kokemisen kanssa.
Ja ne juhannuskoristelut! Kodin ulko-oven kahta puolta oli aina juhannuskoivut ja kammarin pöydällä valkoinen liina, maljakossa iso kimppu päivänkakkaroita. Kesäverhot äiti oli tietysti vaihtanut ikkunoihin.
Lapsuuden juhannuksina kypsyivät ensimmäiset mansikat ojan reunalle. Ne sekä maistuivat, että tuoksuivat taivaalliselle.
Kun vuosia kertyi enemmän, pääsin aattona tanssimaan avolavalle. Silloinkin piti ylle laittaa ylle kaunein kesämekko ja jalkaan kepeimmät kengät. Oi, sitä nuoruutta! Ja oi, sitä valoisaa kesäyötä!
Jussinpäivän jälkeen maanviljelijät ajoivat niittokoneensa pelloille. Heinä taittui ja kaikki kukat siinä samalla. Minusta tuntui aina siltä, että oikea kesä päättyi juuri heinäntekoon. Syksy läheni.

xxx

Hennalan juhannusjuhlat lippukentällä olivat meille varuskunnassa asuville iso tapahtuma. Niitä vietettiin aika pitkälle 60-lukua. Oli lipunnosto ja soittokunnan Siniristilippumme. Oli kokko ja oli jos jonkinlaista ohjelmaa. Ainakin muutaman vuonna oli kyhätty jonkinlainen tanssilavakin siihen kentän laitaan. Lippukentän juhliin mentiin paitsi juhlan, myös perheen isän työn vuoksi. Hänelle iski valvojan homma sangen usein juuri juhannusaatoksi.
Muutamana vuonna mentiin Työtjärvelle teltan kanssa. Lapsista se oli mukavaa, tietysti. Sai nukkua melkein ulkona lämpimässä makuupussissa, sai syödä isän nuotiolla paistamia räiskäleitä eikä tarvinnut välittää yhtään, jos vaatteet sottaantuivat. Ja sai käydä järvessä uimassa niin monta kertaa kuin halusi.
Minun osani oli jostain syystä laittaa makuupussi taatusti niin, että aina oli kivi, puunjuuri tai käpy selän alla. Mutta juhannuksen kunniaksi senkin kesti.

xxx

Katselin ihan huvin vuoksi tulevan juhannusaaton ja juhannuspäivän tv-ohjelmia. Valikko on aika karmiva: murhia, muuta jännitystä, hömppää. Ulkomaista tuotantoa käytännöllisesti katsoen kaikki. Mutta niinhän meidän tv:mme kuittaa – on kuitannut jo vuosia – kaikki muutkin juhlapyhät. Ne eivät millään lailla erotu tasapaksusta, joka päivä toistuvasta ohjelmistosta. Suhteessa tv-lupamaksuun anti on korkeintaan keskinkertaista.
Juhlapyhinä toivoisi erityisesti yksinäisten ihmisten tähden jotain muutakin katsottavaa kuin murhia joka kanavalta. Vaan kun ei.
Radio on huomattavasti mukavampaa seuraa kuin tv. Siellä ei junnaa aina sama formaatti päivästä päivään. Huomioivat siellä myös juhannuksen tapaiset isot pyhät.
Jo lapsuudestani muistan usealta juhannukselta kuunnelman Könninkello. Siinähän vanha kulkukauppias myy taloon kellon, jonka lyöntien sanoman hän opettaa pojalle: ”Aika ja ihmiset kaikkoa. Uskollinen, ikuinen säilyy.” Ehkä se kuunnelma oli tekstinä vähän naiivi, mutta jostain syystä muistan sen vieläkin. Se kuului juhannukseen. Samalla lailla kuin minun juhannukseeni Pentin serenadi näytelmästä Talkootanssit. Jussinpäivät ovat pilalla, jollei sitä kuule. – Mitä luulette, kuinka monta juhannukseen liittyvää tv-ohjelmaa jää muistoihinne vuosiksi?

xxx

Melkein tarkkaan vuosi sitten nojasin Aleksilla Terveystalon seinään kauhusta kankeana. Olin ollut tutkimuksissa, joitten tulos juuri sillä hetkellä pelotti isosti. Uskoin, etten enää näkisi seuraavaa kesää. Mutta tässä sitä vaan ollaan. Kesä on tullut, ja juhannus. Elämä on iso lahja. Erityisesti näin sydänkesän aikaan sen tajuaa.
Lapsuuden ojan varren mansikoita en täältä kaupungista löydä, mutta kauppatorin punaiset herkut korvaavat ne. Kokolle en mene, mutta päivänkakkaroita hankin pöydälle maljakkoon. Siniristilipun kuuntelen radiosta ja vanhojen tanssilavamuistojen kunniaksi laitan levylautaselle vanhaa kunnon Olavi Virtaa. Kirjahyllystä kaivan Joel Lehtosen Putkinotkon. Se on kirja, joka on pakko lukea joka kesä, suurin piirtein juhannuksen aikaan.

Eila Jokinen

Teillä on karsinassa kaksi tosi somaa villisian porsasta, ihastelivat vierailijat Yli – Marolan Kotieläinpihan henkilökunnalle toukokuisena päivänä. Siinäpä talonväki katseli kertojia silmät ymmyrkäisinä. Totta vierailijat puhuivat! Karsinassa piti asustaa vain emakot Krista ja Naana. Kyllä sieltä löytyi kaksi beesin viirukkaista pikku -porsasta, kun eläintenhoitaja lähti asiaa tarkistamaan.

-Krista- emakko oli järjestänyt yllätyksen, kertoo 4H- Kotieläinpihan toiminnanjohtaja Petra Kortelainen nauraen. Aika kiva yllätys 15- vuotispäivää viettäneelle Kotieläinpuistolle.

Uusia isoja siivekkäitä ovat vuoden vanhat laulujoutsenet Ville Virenojalta ja sen Siipirikko-kaveri Hollolasta. Ville-parka juuttui pesän lähelle jäihin viime syksynä. Emo ja isä ja yrittivät saada sitä irti, mutta joutuivat lähtemään talvea pakoon ilman Villeä. Naapurustossa virenojalaiset olivat seuranneet joutsenen poikasen kamppailua jäisessä ympäristössä ja saaneet uupuneen poikasen irti jäisestä alustasta. Pelastajat olivat vieneet laulujoutsenen talvehtimaan Heinolan Lintutarhaan. Sinne veivät hyvät ihmiset viime syksynä myös Hollolasta Siipirikon, lajitoverin. Kumppanukset keräävät voimia kesän Yli-Marolan aitauksessa.

Kanalan häkin ympärillä pikku-väki ja aikuisetkin miettivät viime perjantaina, kuka siivekkäistä oli Kanalan kukko? Sekö oranssinruskea vai melkein musta, arvoitus ei ratkennut vai oliko joukossa kukkoa lainkaan!?
Kotieläinpihan häkeissä ja karsinoissa ovat kesää viettämässä vanhat tutut kotieläimet ja päärakennuksen alakerrassa pienet eläimet, papukaijat, hammasterit, kilpikonnat ja muut kaverit. Pupujussit viettävät kesää Vuohelan vieressä.
-Heinäkuun toisena lauantaina lapsia ilahduttamassa vierailevat Löytöeläintalon kissat. Hevosia saa taputella 16.päivänä. Niillä voi ratsastaa, joka uskaltaa ja ehkäpä harrastaa kärryajelua, kuvaa Petra Kortelainen keskikesän kahden teemalauantain-ohjelmaa. Lasten näytelmiä ovat pienet ja vähän suuremmat harrastajat luvanneet esittää Yli-Marolassa.

Yli-Marolan Kotieläinpuisto ei ota vieraita vastaan juhannuksena ja muita lepopäiviä ovat sunnuntait ja keskiviikot. Elokuun 28.päivänä eläimet siirtyvät talvikoteihinsa. Elokuun loppuun on vielä monta vierailupäivää Kotieläinpihaan.

Marja-Liisa Niuranen

Kuvataide on laji, mihin ihminen tarvitsee taidon sommitella aiheidea tauluksi. Idea, väripaletti väreineen, sivellin, paperi tai kangas ovat taulujen tekijän tarveaineet ja aiheet. Sisarukset Matti Hytti Thaimaalta ja Eila JokinenLahden Liipolasta ovat saaneet lahjakseen piirustustaidon ja siveltimen käytön. Siskolla ja sen veljellä on molemmilla pitkä työura takanaan ja keski – iän kynnyksellä suoritetut uudet opinnot.
Eläkepäivinään he ovat uusinet vanhan harrastuksensa kuvataiteen tekemiseen. Eila on osallistunut usean vuoden ajan Harjulan kansalaisopiston kuvataidekursseille. Pehmeät pastilliliidut ja vesivärit olivat hänen ensimmäiset työvälineensä lyijykynän jälkeen. Nykyisin hän käyttää taitavasti myös piirustushiiltä.

-Pastilliliiduilla saa ihan oikeasti vähän sutata, vaikka äiti sanoikin lapsuuden kodissa Tornatorilla, että täytyy olla siisti, nauraa Eila Jokinen kodissaan taulujen keskellä. Hän on hakenut Liipolan kirjaston näyttelytilasta pois toukokuussa siellä olleet työnsä ja miettii niille sijoituspaikkoja kodin seinillä.
Paletti kovalla P:llä on taikasana ja -esine, minkä maallikko kuvittelee lähes heti kuvantekijän käteen, kun taulujen maalauksesta puhutaan. Kyllä toki sellainen väritarjotin on oleellinen osa maalarin työvälineitä, kun ryhdytään luomaan taulua öljy – tai akryyliväreillä. Eila näyttää kansiota, jonka paperit muistuttavat ohutta kalvoa. Niitä käytetään väripaletin pohjana. Ilkikurisesti virnistäen hän toteaa, että värien sekoituksen pohjaksi käy vaikka leivinpaperi, jos kesken pullan paiston kuolematon idea ja luovuus yllättävät ”taulumaakarin”. Useimmiten harrastajat käyttävät paletin pohjana puulevyä tai kaakelia. Tätä voisi sanoa myös ”väreillä lutraamiseksi”, kun tekijä etsii oikeaa värisävyä työhönsä.

Siveltimien valinta on taiteen laji, mistä aiheeseen vihkiytymätön ei ymmärrä mitään. Hienoa jälkeä tuottavat ainakin näädän- ja kamelinkarvasiveltimet! Televisiossa taidemaalari näytti haastattelupäivän iltana mallia maisemamaalauksen tekemisestä, missä hän käytti yhtenä työvälineenä kaiketi lakanan kulmasta repäistyä kankaan palaa.

Eila Jokinen kertoo kadehtivansa veljeään Mattia vihreän värisävyjen käsittelyn taidossa öljyväritöissä. Hänen omat lempivärinsä vaihtelevat kausiluontoisesti. Aviopuoliso Jaakon kuoleman jälkeisessä surutyössä oli osana taulujen maalaus, mutta värit olivat tummia. Ne valikoituivat kankaalle kuin tuntemattoman taustavoiman ohjaamina. Sitten alkoi hiljalleen töihin tulla pieniä oranssin häivähdyksiä, kuvaa Eila ihmisen sisimmän reagointia suruun. Seuraavaksi hän haluaa kehittää värisävyjä valkoisesta harmaan sävyjen kautta mustaan jossakin taulussaan. Harmaa on värinä pehmeä ja kaunis.

Matti Hytti kertoo kirjeessään, että hän haluaa tuoda töillään esiin kulttuurihistoriallisen Thaimaan, mitä turistit eivät Pattayalla käydessään löydä. Uudessa asuinmaassa on luonnonvalo, päivän tuoma valkeus, lämpö ja hehkuva kuumuus sekä valon kirkkaus, mitkä hän haluaa vangita kankaalle värisävyinä.

Marja-Liisa Niuranen

Partio tarjoaa toimintaa kaikenikäisille!

Launeen Lähdesiskot ry on Etelä-Lahdessa toimiva tyttölippukunta, joka järjestää partiotoimintaa 7-vuotiaille ja sitä vanhemmille tytöille. Lähdesiskot ovat toimineet Launeen alueella jo yli 50 vuoden ajan tarjoten lapsille ja nuorille mukavaa yhdessä oloa, elämyksiä retkiltä ja leireiltä sekä opettaen monia hyödyllisiä käytännöntaitoja, joita tarvitaan niin metsässä kuin kaupungissakin.

Partiossa lapset ja nuoret on jaettu viiteen ikäkauteen: sudenpentuihin, seikkailijoihin, tarpojiin, samoajiin ja vaeltajiin. Ikäkaudet tarjoavat ohjelmaa 7-22-vuotiaille partiolaisille. Lisäksi lippukunnissa tarvitaan yli 22-vuotiaita aikuisia, jotka osaltaan mahdollistavat ohjelman ylläpitämisen. Partio siis tarjoaa puuhaa niin isoille kuin pienillekin yhdessä tekemisestä kiinnostuneille.
Ryhmän johtamisen lisäksi aikuisia tarvitaan erilaisiin keikkaluontoisiin tehtäviin, kuten retkille kyyditsijöiksi, halkojen hakkaajiksi ja ruoan laittajiksi, erilaisiin tapahtumiin lettujen paistajiksi ja paljon muuhunkin!

Tällä hetkellä lippukunnan aikuisten tilanne on melko vähäinen ja lisää innokkaita tekijöitä kaivataan. Nykyisin toimintaa on Launeen kirkolla, mutta suuremmalla johtajamäärällä voisi ryhmiä mahdollisesti perustaa myös muualle toiminta-alueelle, kuten Liipolaan tai Patomäkeen.
Lähdesiskot tahtoisivat edelleen pitää partiotoiminnan aktiivisena Launeen alueella ja sen lähiympäristössä, jotta lapsille ja nuorille voitaisiin jatkossakin tarjota mielekäs, hauska ja edullinen tapa harrastaa monipuolisesti.

Mukana oleville aikuisille on tarjolla myös omaa aikuistoimintaa, jossa pääsee opettelemaan uusia taitoja, verestämään vanhoja ja kokemaan elämyksiä nuorten kanssa ja myös aikuisten kesken.

Jos sinä olet partiotoiminnasta kiinnostunut, olet tervetullut vierailemaan Lähdesiskojen kesäleirille 29.7.11 Siikaniemeen Hollolaan! Lisätietoa aikuisten partiotoiminnasta ja kesäleiristä antaa Silja Wahlsten (0445326338). Mikäli lapsesi (7-12v.) on kiinnostunut partioharrastuksesta, voit ottaa yhteyttä lippukunnanjohtaja Nea Timoseen (0442063090).

Teksti Johanna Hannukainen
Kuva Niko Karhunen

Oli vielä hanki maassa, kun kesäretken kohde päätettiin. Matkamartat Siku ja Sirkka K. suunnittelivat meille upean retken Muhun saarelle, Viron saaristoon.
Kesäkuun kymmenes päivä sarasti ja tunnelma oli kuin olisi varsa laskettu ensi kerran kesälaitumille. Klo 5:25 Ruduksen pysäkillä oli virkeä tunnelma, jonka huomasi myös meidän kuski, joka ajoi Reissu Ruodin autolla noukkimaan kaikki martat, jotka kylän raitilla odottivat.

Matkasimme Helsingistä Tallinnaan laivalla, missä nautimme auringon lämmöstä ja mahdottoman hyvästä yhteishengestä.
Tallinnasta oli parin tunnin ajomatka Kuivatsun satamaan, josta lautta vei meidät luonnon kauniille Muhun saarelle.
Saarella majotuimme Paenasen kylässä Tönisen majataloon. Suunnattoman rauhoittava pihapiiri valtasi jokaisen kiireisen naisen mielen. Aittamajoituksissa oli oma tunnelmansa ruokokattojen alla.
Ehdimme vielä tehdä retken meren rantaan, jonne kulku kävi pääosin kinttupolkua pitkin. Elämys seikkailu tämäkin. Reippaimmat martat uskaltautuivat uimaankin.
Illalla saunottiin ja syötiin ja nautittiin meidän kirjavasta marttaporukasta.

Renkomäen Marttojen iloinen porukka yhteiskuvassa

11.6 aamupalalla odotti seitsemänviljan puuro, joka sai niin hyvän suosion, että ryynit loppuivat lähimarketin hyllystä, marttojen sinne päästyä.
Aamulla teimme retken saaren pohjoisosaan, missä kiersimme jalan haastavan reitin kauniissa kallioisessa luonnossa. Matka-oppaana meillä oli virolainen keramiikkataiteilija, joka vei meidät myös kotiinsa tutustumaan töihinsä ja tottakai kasvit ja kukkaset tutkittiin siinä ohessa.
Tutustuimme Muhun museo-alueeseen emäntämme Soile Siltasen opastuksella, sekä kuulimme erilaisista tutustumiskohteista, mutta aikamme oli rajallinen, joten katsottavaa vielä jäi, jospa teemme matkan tänne uudelleen.
Lauantai-ilta oli tunnelmallinen, saimme kuulla laulua ja soittoa, ja tottahan toki myös yhteislauluja laulettiin. Marttalaulukin esitettiin.
Meistä tuli myös kummeja tämän päivän aikana, sillä lammasemo poiki kaksi karitsaa, jotka saivat nimekseen Martta ja Martti.

12.6 aamiaisella muistimme emäntä Soilea marttojen kesäkirjalla. Lähtöä ennen otettiin ryhmäkuvat ja matka jatkui lautalta mantereelle, missä pysähdeltiin ostoksille,sekä ihmettelemään luonnon kauneutta ja sitä, kuinka kattohaikara oli tehnyt upean pesän sähköpylvään päähän.
Laivamatkalla saimme vielä nauttia aurinkoisesta kesäsäästä, sekä lauloimme onnittelulaulun Minna S:än syntymäpäivän kunniaksi.
Bussissa kiitettiin kuskia, jolla on todetusti lehmän hermot ja hyvä huumori, toivotettiin hyvää kesää kaikille ja saavuttiin turvallisesti kotiin.

Matka oli onnistunut ja juuri sellainen, jonka me yhdessä teimme. Tämä oli upea elämys, jos se hiukan otti niin kyllä se tuplaten antoikin.
Kiitos matkamartoille, sekä koko retkiryhmälle, nautinnollista kesää ja syksyllä jatketaan raikkain mielin!

Teija Braun, pj.

Meille kaikille tuttu, jo toistakymmentä vuotta Etelä-Lahden omana lähipoliisina toiminut Jarmo Olkkola vietti viimeistä työpäiväänsä leppoisissa merkeissä viime tiistaina. 37 vuotta kestänyt ura poliisina on ohi ja on aika siirtyä oloneuvoksen hommiin eläkkeelle.
Jarmo ja skootteri on ollut tuttu näky varsinkin Etelä-Lahden kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Monet etelälahtelaiset muistavat varmasti Jarmon koulu- ja päiväkotikäynneistään, joilla hän on antanut virallisesti ilmaisten liikenne- ja laillisuuskasvatusta ja samalla tuonut tutuksi muutakin poliisin toimintaa ja tietenkin myös itseään.

– Monesti on ollut hyötyä siitä, että naama on tuttu valmiiksi, sillä joskus ongelmallisetkin tilanteet ovat lauenneet, kun esim. riitapukarit ovat tunnistaneet minut ”omaksi koulupoliisikseen” vuosien takaa naureskelee Olkkola.
Miten sitten poliisin työ on muuttunut neljän vuosikymmenen aikana?
– Välineet ovat ainakin muuttuneet hurjasti. Ennen kirjoitettiin kaikki kirjoituskoneilla ja nykyään käytetään tietokoneita oikeastaan kaikkeen tekemiseen. Myös kunnioitus poliisia kohtaan on selvästi vähentynyt. Lisäksi lisääntyneet aseet ja huumeet tekevät työstä entistä vaarallisempaa. Vaikka Lahtea tituleerattiin 70-luvulla Suomen Chicagoksi, niin kyllä se aika oli ihan lastenleikkiä nykypäivän meininkiin. Lasten kasvatuksessa on tänä päivänä selvästikin ongelmia ja vanhemmat tuntuvat sysäävän kasvatuksen koulun ja poliisin kontolle kertoo Olkkola hieman huolestuneena.
Toinen asia, joka häntä huolettaa on nuorten mopo- ja moottoripyöräkuskien liikennekasvatus.
– Olen ollut mukana jo vuosia moottoripyöräkouluttajana ja nyt kun mm. skoottereiden ja mopoautojen määrä on viime vuosina kasvanut hurjasti, on todella tärkeää, että nuoret saavat asiallisen liikennekasvatuksen linjaa Olkkola

Viimeisenä työpäivänään hän tuntee osittain haikeutta, lähinnä siksi, että mukava työyhteisö työkavereineen ja yhteistyökumppaneineen on kurja jättää taakse.
– Kyllä tämä työ on tuonut mukanaan paljon hyviä ystäviä. Varsinaista työtä ei niinkään tule ikävä, sillä onhan tässä kai jo oma osuus tullut tehtyä Olkkola naurahtaa. Mitään tarkkoja suunnitelmia eläkepäivien viettämiseen en ole vielä tehnyt, mutta enköhän jatkossakin ole edelleen mukana kaksipyöräisten koulutuskuvioissa ja varmasti muutama vuosi sitten hommattu kesämökkikin työllistää jatkossa kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan Venetsiassa asuva nykyinen ex-lähipoliisi.

Niin hyvä lähipoliisi Olkkola on ollut, että hänet on pakko korvata jatkossa kahdella uudella lähipoliisilla, joista Miikka Salonen on työnsä jo aloittanut. Toinen poliiseista valitaan myöhemmin.
Hyviä eläkepäiviä Jarmo!

– Petri Salomaa-

Vanhoja jopa parisataa vuotta eläneitä huonekaluja löytyy yllättävistä paikoista vanhojen talojen ullakoilta, aitoista ja vanhojen tavaroitten liikkeistä. muutamilla ihmisillä on niitä kohtaan yhtä suuri mielenkiinto kuin postimerkkien keräilijällä, mutta ne vievät huomattavasti enemmän tilaa kuin merkit tai arabian kahvikupit keräilykärpäsen pureman asunnossa.

Tusinan verran aikuisia ihmisiä ahersi lähes joka keskiviikko-illan Mukkulan koulun veisto- ja metallityöluokassa menneen talvikauden. Wellamo – opiston huonekalujen entisöintiryhmän jäsenistä muutama oli entisöinyt mummun vanhan lipaston tai keittiön tuolin jo pari vuotta ja jäänyt koukkuun vanhojen huonekalujen maailmaan. Toisia oli taas onnistanut ilmoittautumisaikaan pääsy kurssille ja työkaluna sikli oli ensimmäisen kerran kädessä viime syyskuussa. Opettajana kurssilla on toiminut jo muutaman vuoden artesaani Tuula Turkki.

Ullakon aarteisto on Marjalla mukanaan sanan mukaisesti. Vanhin tuoli oli viime talvena entisöijällä 1800 – luvulta. Mäntypuinen selkänojallinen tuvan tuoli oli ollut aikanaan tuolintekijän taidonnäyte. Sen osat olivat kootut yhteen puutapeilla. Aika oli tehnyt tehtävänsä, maalikerroksiakin löytyi ja uudenaikaiset lankanaulat olivat pitäneet sen koossa viimeiset vuosikymmenet. Tuolin Marja purki osiin naula naulalta ja kokosi sen opettajan ohjauksella puutapittaen uudelleen. Tapitkin hän veisti itse.

Jos joku vanhoista pyykkäreistä muistaa ammoniakin, jota käytettiin pyykinpesun jossain vaiheessa, niin sillä saattaa saada ensimmäisen maalikerroksen esiin. Käsittely vaatii myös hyvän ilmastoinnin. Maali- ja lakkakerrosten poistoon tarvitaan sikli ja ”sammakon kutumaista” maalin poistoainetta. Vähän sottaista hommaa, mutta siklillä työntämällä maalikerros lähtee. Aina ei välttämättä tarvita kuin teräksinen sikli n. kymmenen senttiä pitkä ja muutaman leveä, joka vaatii teräsviilalla teroittamisen työvaiheen aikana.

Kun maali- tai lakkakerros on saatu työn alla olevasta tuolista, pöydästä tai piirongista poistettua, on aika hioa puu sileäksi, petsata se tai vetää öljymaali tai lakka pintaan. Petsin voi itse sekoittaa, sävyjä kyllä löytyy. Viimeinen osio on nykyaikaisesti vahata pinta ja mahdollisesti päällystää tuolin istuin, jos esine sitä vaatii.

Tuija Anttilanmäeltä ja Aila-Marja käyttivät vähän hienompiin huonekaluihin pehmusteeksi meriheinää. Siis vanhaa kunnon tavaraa pehmustetta vuosisatojen takaa. Sitä kerätään ja myydään edelleen. Aila – Marjan eräästä jugend – tuolista löytyi maalikerroksen alta koristekaiverrus. Tuijan tuoli ”napitettiin” hienolla metalli-listanauhalla istuimen kankaan viereltä.

Huonekalujen entisöinti vie koko käden ja silmät. Kurssilaiset yksi toisensa jälkeen kertoivat, mitä aarteita ovat löytäneet. Vuokko toi kunnostettavakseen vanhan kunnon potkukelkan ja hänen ullakon aarteenaan oli loppukeväästä viehättävä pyöreä ompelupöytä, jonka kannen alle sopivat pienet ompelutarvelaatikot olivat vähän ”hakusessa”. Kurssilaiset tuumivat lopettajaisiltana ruokapöydän ääressä, että nyt silmäillään uudella tarkkuudella kaikkea vähän rappeutuneekin näköistä tavaraa.

Marja-Liisa Niuranen

Lähes sata etelälahtelaista saapui Launeen kirjastolle juhlimaan kesän alkua yhdessä Launeen omakotiyhdistyksen ja Launeen kirjaston väen kanssa. Ajoittainen virkistävä kesäsade ei tilaisuutta suuremmin haitannut.
Ohjelmaan kuului perinteinen autokirppis. Myyjiä oli paikalla yli 20 ja tavaraa oli kirjoista vaatteisiin ja leluista pyöriin. Kauppansa tekivät erityisesti lasten tavarat.

Uutta tapahtumassa oli reipas tanssimusiikki, josta vastasi duo Tate ja Olli. Varsinaisia pihatansseja ei vielä tällä kertaa saatu aikaan, mutta muutamat nuorimmat launeelaiset käyttivät tilaisuutta pyörähdellä musiikin tahdissa.
Odotetuin vieras tälläkin kertaa oli Satu Långin iloinen lastenkonsertti. Kissa Miaun lauluja saapui laulamaan monta uskollista pikkuihailijaa.
Lasten piirustuskilpailun teemana olivat ”Ihanaa, Leijonat ihanaa” sekä ”kesä”. Molemmat aiheet kirvoittivat kymmeniä taideteoksia. Arviointilautakunnan työ ei olekaan helppo, joten voittajat julkaistaan vasta seuraavassa lehdessä.
Tilaisuuden päätteeksi pelattiin perilahtelaista mölkkyä. Peli kiinnosti sekä aikuisia että lapsia. Molemmissa sarjoissa voiton vei mies, joten naisten vastaiskua odotetaan seuraavassa kevätriehassa.

Keijo Anttila Launeen mölkkymestariksi

Launeen kevätriehan yhteydessä pidettyjen mölkkykisojen kuninkaaksi kruunattiin Keijo Anttila Äestäjänkadulta. Jaetulle kakkossijalle kapusivat Thomas Lilja ja Aleksi Mannerkivi.
Aikuisten mölkkykisaan Launeen kirjaston hiekkakentällä osallistui kymmenkunta voitontahtoista launeelaista. Jo alkuvaiheessa kilpailua kuitenkin selvisi, että eräs osanottajista on mölkyn hallitseva maailmanmestari, mikä kieltämättä vaikutti tunnelmaan. Hyvästä voitelusta ja suggestopediasta ei tällä kertaa ollut hyötyä – Keijo Anttila osoittautui ylivoimaiseksi vastustajaksi.
Lasten mölkkymestaruus selvitettiin tasaisemmin taidoin. Turnauksen voitti Leo Mannerkivi. Toiseksi ylsi Sisu Kuuslahti ja kolmanneksi parhaan tuloksen heitti Olivia Sintonen.

Muusikko Satu Långista vuoden launeelainen

Launeen omakotiyhdistys on myöntänyt Vuoden launeelainen -arvonimen muusikko, musiikkipedagogi Satu Långille. Launeen kevätriehassa luovutetun kunniakirjan perusteluissa mainittiin, että Satu Lång on jo vuosien ajan ilahduttanut launeelaisia lapsia ja aikuisia, kuten muitakin lahtelaisia, hauskoilla musiikkiesityksillään. Erityisen rakastettu on Långin roolihahmo Kissa Miau, jota pienimmätkin ovat uskaltautuneet silittämään.

Vaatimaton muusikko kertoi kiitospuheessaan olevansa yllättynyt ja iloinen valinnastaan. Hän lupasi jatkossakin hauskuuttaa paikallisia tilaisuuksia harmonikallaan, sähköpianollaan sekä veikeillä lauluillaan.

Marjo Liukkonen

Liipolan Lähiöseura ry on pyrkinyt ainakin kerran vuodessa käymään retkellä vähän pidemmällä ja tällä kertaa otettiin suunnaksi Hämeenlinna.
Pekolan liikenteen bussilla lähdetiin asukastuvalta ja jo Tuuloksessa pysähdyttiin eväille ja kahville. Pysähdys oli suunniteltu, koska Wetterhoffin myymälän edesssä meitä odotti Itäisen lähiökeskuksen (Asukastuvan kaltainen paikka) vapaaehtoistyöntekijä Tuire, joka toimi oppaanamme melkein koko päivän.

Myymälä ei tyhjentynyt kokonaan ja kaikki muut keskustan kaupat katsottiinkin ruudun takaa. Matkan jännitysmomentti koettiin kun menimme maastoon ja bussi sai pohjakosketuksen, paineet katosi ja meistä tuli puoleksi tunniksi jalkamiehiä ja naisia. Pekolan palvelu toimi ja uusi bussi ilmestyi paikalle, tästä kiitollisina kiersimme Pyhän risti kirkon ja etenimme Aulangolle, jossa jaloiteltiin vapaaehtoisesti.

Nälkä rupesi kurnimaan, mutta ei hätää, meitä jo odotettiin Lähiökeskuksessa ja jauhelihasoppa pullakahvin kanssa maistui kaikille.
Kotilähiö ry:n toiminnanohjaaja Marianna Roine kertoi paikan toiminnasta, joka oli monipuolista ja kaiken ikäisille. Hämeenlinnan kaupungin sosiaali/lähiötyö, sekä seurakunta tekee heidän kanssaan yhteistyötä, joten olettaisin että toiminta on aika turvattua taloudellisesti.

Vatsat täynnä uskallettiin mennä Kantolan keksien myymälään, silti jollain oli parikin muovikassillista keksejä kotiin vietäväksi. Myymälän vieressä oli Suurkirpputori, jonne osa porukasta jäi jo ostoksille ja muiden kanssa käytiin Wanajan kirkossa ( Astrid esitti meille yksinlaulua ) ja kierrettiin Hämeenlinna.

Retkillämme pidämme hauskaa ilman väkeviä, vaikka viimeinen pysähdys ennen Lahtea oli Tuulonen uudestaan, osa halusi nimittäin ostaa sahtia viikonlopuksi.

Jouni Ikonen