Liipolasta julkaistiin kymmenen vuotta sitten Marjaana Seppäsen väitöskirja Liipolan onni. Ympäristöministeriön uudessa tutkimuksessa kysyttiin, mitä asukkaat ajattelevat alueestaan nyt ja miten heidän suhteensa Liipolaan on kymmenessä vuodessa muuttunut. Tutkimus julkaistiin tällä viikolla Liipolan asukastuvalla. Tekijöiden tiivistelmä tutkimuksesta kertoo olennaisen:
”Julkaisussa analysoidaan lahtelaisen lähiön, Liipolan, asukkaiden suhdetta asuinlueeseensa ja siinä tapahtuneita muutoksia.Tarkasteltavina ovat sekä lähiön suhteellinen asema alueellisen eriytymisen näkökulmasta että asukkaiden omat arviot fyysisestä, sosiaalisesta ja toiminnallisesta elinympäristöstään. Kyseessä on vuonna 1999 tehdyn kyselyn uusintatutkimus, joten keskeisen teeman muodostaa 10 vuodessa tapahtuneiden muutosten erittely. Liipola oli vuosina 1995- 1999 mukana 1990-luvun valtakunnallisessa lähiöohjelmassa, mikä lisää tarkastelun kiinnostavuutta.
Tutkimusaineistona käytettiin tilastotietoja ja postikyselyä, johon vastasi 820 liipolalaista (47 % lomakkeen saaneista). Liipola on pääosin 1970-luvulla rakennettu vuokra-asuntovaltainen, kerrostaloista koostuva 4 500 asukkaan lähiö. Se muodosti alunperin muusta kaupunkirakenteesta selvästi erottuvan, korkealle mäelle rakennetun metsäisen saarekkeen. Sittemmin alue on täydennysrakentamisen ansiosta kasvanut tiivisti kiinni muuhun kaupunkirakenteeseen.Yhden hengen asuntokuntien osuus on parin vuosikymmenen aikana kasvanut nopeasti, ja se (55 %) oli vuonna 2010 oli suurempi kuin kaupungissa keskimäärin.
Sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien osuus asukkaista on poikkeuksellisen suuri. Tilastojen mukaan Liipolan suhteellinen asema on 2000-luvulla heikentynyt. Koulutuksella, tuloilla ja työllisyydellä mitaten se on jäänyt entisestään jälkeen muusta kaupungista.Vuonna 2010 alueen työttömyysaste oli yli 30 %. Myös asukkaiden usko Liipolan tulevaisuuteen on jonkin verran hiipunut. Aiempaa useampi on aikeissa muuttaa pois, ja alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä muuttoa suunnittelevien osuus on jopa kaksinkertaistunut.
Kaikesta huolimatta liipolalaiset ovat pääosin tyytyväisiä asuinalueeseensa. He mieltävät Liipolan luonnonympäristön puustoineen ja korkeuseroineen osaksi alueen identiteettiä ja kokevat niiden rakentavan positiivista paikallisväriä. Ympäristön yleisen viihtyisyyden ja asuinrakennusten kunnon parantuminen saavat asukkailta kiitosta. Joissakin asioissa on tapahtunut kehitystä huonompaan. Esimerkiksi maahanmuuttajien suuri määrä, paikkojen rikkominen ja sotkeminen, rikollisuus ja häiritsevät nuorisojengit koetaan suuremmiksi ongelmiksi kuin vuonna 1999. Yllättävää on, että nuoret aikuiset pitävät näitä asioita ongelmina useammin kuin vanhemmat ikäryhmät.
Liipola on etenkin iäkkäämmille asukkailleen tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen ympäristö. Nuorten aikuisten, jotka ovat usein muuttaneet alueelle vasta viime vuosina, kiinnekohdat alueelle ovat heikommat. Heidän ystäväverkostonsa painottuvat suurelta osin Liipolan ulkopuolelle.
65 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä kasvaa Liipolassa poikkeuksellisen nopeasti. He ovat yleensä asuneet alueella pitkään ja ovat juurtuneet asuinalueelleen myös sosiaalisesti. Monilla heistä on alueella tiiviit sosiaaliset verkostot. He auttavat naapureitaan sekä myös saavat itse apua muilta. Alueen korkeuserot ja paikalliseen ostoskeskukseen johtavien kevyen liikenteen väylien jyrkkyys saattavat kuitenkin vaarantaa omatoimisen selviytymisen, kun ikää karttuu ja fyysinen kunto heikentyy.
Launeen markettien ja erikoiskauppojen keskittymän rakentuminen aivan Liipolan viereen on monipuolistanut tarjolla olevaa palveluvalikoimaa, mikä lisännee alueen vetovoimaisuutta.Tämä luo samanaikaisesti muutospaineita alueen omalle ostoskeskukselle, jonka vetovoimaisuutta liipolalaisten yhteisenä tilana tulisi lisätä. Esimerkiksi palvelubussilinjan avaaminen mäen päällä sijaitsevien kerrostalojen, ostoskeskuksen ja Launeen kauppakeskuksen välille turvaisi palvelujen saavutettavuuden ikääntyville asukkaille ja edistäisi oman ostoskeskuksen käyttöä.Väestön nopea ikääntyminen muodostaa suuren haasteen, mutta se voidaan myös kääntää voimavaraksi esimerkiksi muodostamalla Liipolasta ikäystävällisen asumisen kokeilualue. Jotta tämä olisi mahdollista, liipolalaisten itsensä tulisi olla aktiivisesti mukana tulevaisuuteen tähtäävien ratkaisujen suunnittelussa.”
Koko tutkimusaineisto löytyy netistä osoitteesta www.ymparisto.fi
Lähde: Takaisin Liipolaan – Lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä
-Marjaana Seppänen Ilkka Haapola Kalle Puolakka Elisa Tiilikainen-