Kuva: Väitöskirjallaan yhteiskuntatieteiden tohtori Marko Liukkonen haluaa kertoa sellaisen viestin Hennalasta, että tapahtumat eivät olleet kuitenkaan pelkkää sankaritarinaa, vaikka suomalainen historiankirjoitus on näin väittänyt tähän saakka. -Tälläkin hetkellä jossain päin maailmaa on samanlaisia leirejä, joissa tapahtuu yhtä iljettäviä asioita. Meissä jokaisessa asuu latentti Eichmann, joka saattaa tilaisuuden tullen mennä liian pitkälle.
Lahtelainen Marjo Liukkonen väitteli 23.3. yhteiskuntatieteen tohtoriksi Hennalan vankileirin naisista Lapin yliopistossa. Väitöskirjatyöhön kului neljä vuotta aikaa. Aihepiiri on kiinnostanut tutkijaa koko aikuisiän ja hänen on tarkoitus jatkaa jo lähitulevaisuudessa Hennalaan liittyvää tutkimustyötä.
– Tähän mennessä on tiedetty, että Hennalassa olisi ollut hieman yli 10 000 sotavankia sisällissotamme lopussa. Vapaussodan arkistosta olen kuitenkin löytänyt Hans Kalmin esimiehelleen Verner Ossian Juveliukselle lähettämän sähkösanoman, jossa Kalm arvioi sotavankeja olevan 16 000-18 000 toukokuussa 1918, yhteiskuntatieteen lisensiaatti (väit.) Marjo Liukkonen sanoo.
Tutkija Liukkonen on varma, että sisällissodan loppuratkaisut olisivat pitkittyneet, jos jääkärit ja saksalaiset sotilaat olisivat tulleet Lahteen myöhemmin.
– Mannerheim yritti kaikin keinoin pitkittään tilannetta niin, että ulkopuolisia joukkoja ei olisi maahan päästetty.
Martti Pihkala oli mukana vuonna 1914 jääkärivärväyksessä ja hän erityisesti halusi keväällä 1918 jääkärit ja saksalaiset Suomeen sisällissodan loppuratkaisuihin.
– Pihkala oli todennut, että kylvöt on päästävä vielä tekemään.
Lahteen jääkärit saapuivat saksalaisten tukema 20.4.1918. Valkoiset saivat siten merkittävän lisätuen koulutetuista sotilaista sodan loppuratkaisuihin.
– Lahdessa viimeinen merkittävä taistelu käytiin huhtitoukokuun vaihteessa, kun punaiset puolustivat Hennalan kasarmeja Kullankukkulan mäellä.
Viikon taistelujen jälkeen punaiset pakenivat Hennalaan ja sieltä Herralaan.
– Osa punakaartista pakeni Venäjälle. Hennalaan tuotiin noin 20 000 punavankia.
Punavangit muualta kuin Lahdesta
– Ihmetelen suuresti, miksi lapsia ja naisia tuotiin sotavangeiksi Hennalan vankileirille. Joukossa oli myös sellaisia naisia, joilla oli jopa seitsemän lasta mukanaan. Ei sellaisen porukan kanssa voi lähteä sotimaan.
Hennalassa teloitettiin 216 naista ja kuusi naista oli kuollut sairaalassa.
– Olen aivan varma, että Hennalassa naisia kuoli huomattavasti enemmän, koska ei tuolloin kirjattu esimerkiksi kirkonkirjoihin.
Kasarmi 22 ja 30 oli tarkoitettu naisvangeille
– Kasarmi 22:n alakerrassa oli sisällissodan jälkeen myös kuolemaantuomittujen sellit.
Toukokuun lopussa vuonna 1918 Hennalan vankileirillä oli enää 10 000 sotavankia.
– Osa lapsista ja naisista oli vapautettu, mutta siihen mennessä oli ehditty jo osa naisvangeista teloittaa.
Myös Lahteen oli lähetetty kielto, että sotavankeja ei saa teloittaa.
– Jossakin paikoissa noudatettiin sääntöjä. Vankileireillä vartijat eivät saaneet trokata ylihintaan ruokaa vangeille. Lahdessa sen annettiin tapahtua kuitenkin aivan vapaasti.
Ihmisiä pidettiin tarkoituksellisesti nälässä
Tutkijan mukaan vaikea ruokatilanne heijastui myös Hennalan olosuhteisiin, mutta sotavankien nälkiinnyttäminen oli myös suunniteltua.
– Aikaisemmissa Hennalan vankileiriä koskevissa tutkimuksessa ei ole tuotu esiin, että sotavankeja pidettiin Lahdessa tarkoituksellisesti nälässä.
Hollolan kunnanlääkäri ja Lahden kaupunginvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja Johan Vitali toimi Hennalan vankileirillä ylilääkärinä.
– Vitali viestitti esimiehelleen Helsinkiin, että sotavangeille annetaan 2000 kilokaloria ruokaa joka päivä. Hän luetteli, kuinka heille on tilattu leipää, lihaa, kalaa, makkaraa ja voita.
Toinen Hennalan vankileirin lääkäri Mauno Vannas on kertonut Silmä silmästä -kirjassaan, että hän ei koskaan nähnyt vangeille annettavan voita tai makkaraa.
– Vangit ovat kertoneet muistelmistaan, että he saivat kovaa murikkaa ruoaksi, joka repi heidän suoliston rikki.
Tutkija huomauttaa, että tuskin Vitalin mainitsemia elintarvikkeita oli edes ostettu vankileirille tai sitten ne olivat menneet siellä niin sanotusti parempiin suihin.
– Myöhemmin toukokuussa, kun saksalaiset luovuttivat juureskuormansa sotavankien käyttöön, heille tarjottiin juureskeittoa.
Kenttäoikeus toimi laittomasti Hennalassa
– Muihin vankileireihin verrattuna Hennalassa tapahtui asioita, joista haluttiin vaieta sisällissodan jälkeen.
Dragsvikissä ja Santahaminassa ei teloitettu yhtään naista.
– Vankileirit eivät olleet mitään ketjuhotelleja, vaan olosuhteet olivat riippuvaisia niiden johtajista.
Lahdessa myös kenttäoikeus toimi laittomasti.
– Se ei koostunut tuomareista. Virolainen valkoisten johtaja Hans Kalm oli saanut koulutuksen maatalousoppilaitoksessa.
Myös ylituomari Oskari Lehtonen antoi tutkijan mukaan Hennalassa siunauksen tapahtumille.
– Naisilta kysyttiin vain nimi ja, että onko hän ollut punakaartissa. Useat heistä valikoitiin teloitettaviksi pidätyskorttien perusteella. Jos kenttäoikeus sai selville, että nainen oli kuulunut punakaartin sotilaisiin, niin kuolemantuomio oli selvä.
Myös korskeakäytöksisiksi luokitellut naiset tapettiin Hennalassa.
Suomi oli hetkeä aiemmin itsenäistynyt, eikä oma oikeuslaitos ollut vielä kehittynyt.
– Kenelläkään ei ollut laista ja sen tulkinnasta vielä selkeää käsitystä.
Nationalismi ja rotuhygienia, joka oli uusi tieteenala, oli vaikuttanut erityisesti kalmilaisiin.
– He olivat poikkeuksellisen koulutettuja sotilaita. Heidän joukossaan oli maistereita ja opettajia.
Petri Görman