kuva: Nikkilän tahtonaiset Anneli Peltokukka ja Riitta Niskanen olivat vastuussa siitä, että historiikki saatiin maaliin.
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen historiikki julkaistiin tiistaina 28.11. Nikkilä-Kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirjan projekti kesti kaksi vuotta. Uuteen kirjaan on koottu asukkaiden tarinoita menneiltä vuosilta ja myös paljon faktatietoa alueen historiasta.
– Henkilökohtaiset sukujuuret ovat vahvasti tällä alueella. itse olen asunut erittäin kauan Nikkilässä, Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka kertoo.
Puheenjohtaja Peltokukka keräsi ensimmäisen kerran materiaalia myöhempää käyttöä varten jo 1980-luvulla.
– Haastattelin alueen vanhoja isäntiä. Kirjaprojektin yhteydessä käytin tätä materiaalia myös hyödyksi. Harmitti, että en ruuhavuosia eläneenä perheenäitinä ehtinyt kerätä enemmän materiaalia silloin.
Kirjaprojektin yhteydessä oli useita upeita hetkiä.
– Monet tuntemattomat ihmiset ottivat yhteyttä ja kertoivat tarinoita, joita he olivat kuulleet Nikkilästä.
Yhden alueen pitkäaikaisimman suvun Tasangon kirjeitä ja kortteja löytyi kirpputorilta sattumalta.
Peltokukka muistaa, että yhtä Tasangon taloista kutsuttiin kummitustaloksi hänen lapsuudessaan.
– Toinen alueella vaikuttanut sukuhaara on Yrjölät. Minulla on sukujuuria molempiin suuntiin.
Puheenjohtaja myhäili tyytyväisenä, että kirja on vihdoinkin valmis.
– Tämä päivä on huomenna historiaa. Olen iloinen siitä, että saimme koottua tämän teoksen tässä yhteisössä.
Sysmästä Sirkantielle
– Perheemme palasi Sysmästä Lahteen vuonna 1994. Muutimme silloin Sirkantielle asumaan, Juha-Pekka Forsman kertoo.
Nikkilän oli Forsmanin mukaan rauhallinen asuinalue 1990-luvulla.
– Vuosituhannen vaihteessa Nikkilään rakennettiin lisää omakoti- ja rivitaloja. Sen myötä koiranulkoiluttajien ja lenkkeilijöiden määrä lisääntyi.
Forsman muistuttaa, että Nikkilän historia on osa Lahden kaupungin historiaa.
– Tämä kirja on täynnä upeita tarinoita. Olen iloinen siitä, että sain mahdollisuuden myös itse muistella menneitä ja kirjoittaa luvun kirjaan.
Tunnettu lahtelainen vaikuttaja Onerva Vartiainen asui Nikkilässä lapsuus- ja nuoruusvuotensa.
– Äitini oli Lahden osuuskaupan myymälänhoitaja.
Vartiainen kirjoitti kirjaan luvun maanviljelijä Kalle Maajoesta.
Kapellimestari Atso Almilan tytär Maija vietti muutaman nuoruusvuotensa Lahdessa.
Maajoella ja Almilla oli jonkinlainen yhteys olemassa toisiinsa.
– Sitä en valitettavasti pystynyt tarkemmin selvittämään tätä kirja varten.
Nikkilässä viihdytään
– Meillä oli ilmoitus lehdessä ja sitä kautta löysimme tontin Nikkilästä, Margit ja Pertti Mustonen kertovat.
Mustoset ovat viihtyneet Nikkilässä vuodesta 1987 lähtien, eivätkä he aio sieltä muuttaa koskaan pois.
– Muutama vuosi sitten laajensimme taloamme. Asumme siellä nyt kahdestaan. Kyllä se meidän tarpeisiimme riittää.
Ensimmäinen Mustosten vierailu osui kesäaikaan Nikkilään.
– Lähialueella oli hevosia ja lampaita. Maaseudun läheisyys viehätti meitä.
Sen jälkeen Mustoset ostivat tontin ja haapojen raivaus alkoi tontilla melkein saman tien.
– Nikkilä ja Laune ovat muuttuneet paljon 37 vuodessa. Nyt meillä on palvelut todella lähellä. Aiemmin kauppojen kohdalla oli peltoja.
Sakari Simola on asunut Nikkilässä vuodesta 1983 lähtien.
– Nikkilä on muuttunut jonkin verran.
Simolan mielestä nikkiläläiset ansaitsivat historiikin.
– Perheellisille on tärkeää, että meillä on koulu lähellä, jonne lapset voivat turvallisesti kävellä.
Petri Görman