Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana

kuva: Lahtelaisilta kysyttiin kulttuurin ja taiteen vaikutuksesta kaupungin viihtyvyyteen toukokuussa 2021. – Vastaajista 76 prosenttia halusi lisää julkista taidetta kaupunkiin ja 44 prosenttia osallistavia taidetapahtumia ja -teoksia.


Lahden kaupungille kirjoitetaan parhaillaan julkisen taiteen periaateohjelmaa. Valmisteltavassa periaateohjelmassa kuvataan toimintatapoja ja polkuja, joiden avulla taidetta voidaan tuottaa suunnitelmallisesti kaupungin julkisiin tiloihin ulkona ja sisätiloissa. Lokakuussa järjestetyssä asukastilaisuudessa kaupunkilaiset pääsivät osallistumaan taideohjelman tekoon.
– Periaateohjelman tavoitteena on saada Lahden kaupungille selkeät ja ennakoitavat käytännöt sekä resurssit, joiden avulla julkista taidetta voidaan edistää ja tehdä taidetyötä resurssiviisaasti. Periaateohjelmassa kuvatut eri toimintatavat auttavat myös yksityisiä toimijoita, kun he haluavat taidetta omiin tarpeisiinsa, julkisen taiteen periaateohjelmasta vastaava arkkitehti (Safa) Päivi Airas kertoo.

Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana. Työtä on vuodesta 2001 lähtien ohjannut Julkisen taiteen työryhmä (Juta), jonka alkuperäinen rooli oli vastata puistoissa ja toreilla olevien patsaiden ja muistomerkkien kunnossapidosta sekä uusien teosten sijoittamisesta.
– Käytännön vastuu oli useimmiten vihertoimella ja kaupunginpuutarhurilla, vaikka yhteistyötä on tehty muidenkin asiantuntijoiden kanssa

Työryhmässä on koko ajan ollut edustus myös kaavoituksesta, taidemuseosta, tilakeskuksesta ja rakennusvalvonnasta.
– Julkisen taiteen työryhmän asema vahvistettiin kaupunginjohtaja Pekka Timosen vuonna 2019 tekemällä päätöksellä.

Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet

Kaupungin rakennushankkeiden yhteydessä on tehty jatkuvasti uusia taidehankintoja käyttäjien tai hankkeiden omasta aloitteesta. Julkisen taiteen parissa työskentelevien ja myös siitä vastaavan työryhmän työmäärä on kasvanut.
– Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet. Rakentamista ja henkilöturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on tullut vaativaksi ja taiteilijoiden oikeusturvasta eli oikeuksista sekä velvollisuuksista on sovittava tarkemmin.

Ajatus käytännön työtä ja rahoitusta määrittelevälle periaateohjelmalle on ollut Lahdessa esillä viimeiset 10 vuotta.
– Usein se on liitetty tavoitteeseen prosenttiperiaatteesta. Kun useissa suomalaisissa kaupungeissa viritetyt ja valmistuneet periaateohjelmat olivat esillä ja tuottivat hienoja tuloksia, myös Lahdessa ymmärrettiin, mikä apu ohjelmasta on käytännön taidetyöhön. Työstä tulee ennakoitavampaa ja työtunteja säästyy, kun pelisäännöt ovat kunnossa.

Airas toteaa, että työryhmän jäsenet ovat tutustuneet useimpiin vastaavanlaisiin suomalaisiin ohjelmiin.
– Ensisijaisesti vertailua on tehty saman kokoluokan kaupunkien ohjelmiin. Mikkelin taideohjelmaan tutustuttiin myös paikan päällä ja kuultiin samalla myös heidän kokemuksistaan. Ohjelmat ovat luonteeltaan erilaisia. Osassa ajatukset ovat yleisohjeita, osassa yksityiskohtaisia.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua

– Kysymys taiteen paikallisuudesta ei ole ollut keskeinen eikä se ole mielestämme ratkaiseva taidetyön onnistumiselle.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua eli ammattitaitoisten tekijöiden työtä, olivatpa he Lahdesta tai muualta.
– Väliaikaisen taiteen tekijät on nytkin useimmiten haettu, Kauno ry:n kautta.

Valmisteluprosessissa ovat olleet esillä muun muassa Espoon, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Riihimäen, Tampereen ja Turun mallit Mikkelin lisäksi.
– Riihimäen malli on ohjannut ehkä eniten omaa työtämme käytännönläheisyytensä vuoksi. Käytännön työohjeet toistuvat niissä samanlaisina eli valtakunnalliset käytännöt toistuivat.

Airaksen mukaan paikallisuudesta on toki keskusteltu työryhmässä ja muun muassa taiteilijat ovat toivoneet, että tulevilla taidekoordinaattoreilla olisi tuntemusta taidekentän ja -kulttuurin paikallisista olosuhteista.
– Taideohjelma ei erittele taiteen eri ilmaisutapoja, mutta se koskee ensisijaisesti visuaalista taidetta. Raja on visuaalisessa taiteessakin joskus häilyvä eikä esimerkiksi rajapinnalle sijoittuvaa performanssitaidetta ole suljettu pois.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana

  1. Omaläiö lehteä ei ole saatu kolmeen kuukauteen. Vieläkö sitä jaetaan Kerinkalliossa. . Oli paikallisia uutisia, tarjouksia ja tapahtumatietoja .

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
ARKISTO