Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana

kuva: Lahtelaisilta kysyttiin kulttuurin ja taiteen vaikutuksesta kaupungin viihtyvyyteen toukokuussa 2021. – Vastaajista 76 prosenttia halusi lisää julkista taidetta kaupunkiin ja 44 prosenttia osallistavia taidetapahtumia ja -teoksia.


Lahden kaupungille kirjoitetaan parhaillaan julkisen taiteen periaateohjelmaa. Valmisteltavassa periaateohjelmassa kuvataan toimintatapoja ja polkuja, joiden avulla taidetta voidaan tuottaa suunnitelmallisesti kaupungin julkisiin tiloihin ulkona ja sisätiloissa. Lokakuussa järjestetyssä asukastilaisuudessa kaupunkilaiset pääsivät osallistumaan taideohjelman tekoon.
– Periaateohjelman tavoitteena on saada Lahden kaupungille selkeät ja ennakoitavat käytännöt sekä resurssit, joiden avulla julkista taidetta voidaan edistää ja tehdä taidetyötä resurssiviisaasti. Periaateohjelmassa kuvatut eri toimintatavat auttavat myös yksityisiä toimijoita, kun he haluavat taidetta omiin tarpeisiinsa, julkisen taiteen periaateohjelmasta vastaava arkkitehti (Safa) Päivi Airas kertoo.

Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana. Työtä on vuodesta 2001 lähtien ohjannut Julkisen taiteen työryhmä (Juta), jonka alkuperäinen rooli oli vastata puistoissa ja toreilla olevien patsaiden ja muistomerkkien kunnossapidosta sekä uusien teosten sijoittamisesta.
– Käytännön vastuu oli useimmiten vihertoimella ja kaupunginpuutarhurilla, vaikka yhteistyötä on tehty muidenkin asiantuntijoiden kanssa

Työryhmässä on koko ajan ollut edustus myös kaavoituksesta, taidemuseosta, tilakeskuksesta ja rakennusvalvonnasta.
– Julkisen taiteen työryhmän asema vahvistettiin kaupunginjohtaja Pekka Timosen vuonna 2019 tekemällä päätöksellä.

Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet

Kaupungin rakennushankkeiden yhteydessä on tehty jatkuvasti uusia taidehankintoja käyttäjien tai hankkeiden omasta aloitteesta. Julkisen taiteen parissa työskentelevien ja myös siitä vastaavan työryhmän työmäärä on kasvanut.
– Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet. Rakentamista ja henkilöturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on tullut vaativaksi ja taiteilijoiden oikeusturvasta eli oikeuksista sekä velvollisuuksista on sovittava tarkemmin.

Ajatus käytännön työtä ja rahoitusta määrittelevälle periaateohjelmalle on ollut Lahdessa esillä viimeiset 10 vuotta.
– Usein se on liitetty tavoitteeseen prosenttiperiaatteesta. Kun useissa suomalaisissa kaupungeissa viritetyt ja valmistuneet periaateohjelmat olivat esillä ja tuottivat hienoja tuloksia, myös Lahdessa ymmärrettiin, mikä apu ohjelmasta on käytännön taidetyöhön. Työstä tulee ennakoitavampaa ja työtunteja säästyy, kun pelisäännöt ovat kunnossa.

Airas toteaa, että työryhmän jäsenet ovat tutustuneet useimpiin vastaavanlaisiin suomalaisiin ohjelmiin.
– Ensisijaisesti vertailua on tehty saman kokoluokan kaupunkien ohjelmiin. Mikkelin taideohjelmaan tutustuttiin myös paikan päällä ja kuultiin samalla myös heidän kokemuksistaan. Ohjelmat ovat luonteeltaan erilaisia. Osassa ajatukset ovat yleisohjeita, osassa yksityiskohtaisia.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua

– Kysymys taiteen paikallisuudesta ei ole ollut keskeinen eikä se ole mielestämme ratkaiseva taidetyön onnistumiselle.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua eli ammattitaitoisten tekijöiden työtä, olivatpa he Lahdesta tai muualta.
– Väliaikaisen taiteen tekijät on nytkin useimmiten haettu, Kauno ry:n kautta.

Valmisteluprosessissa ovat olleet esillä muun muassa Espoon, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Riihimäen, Tampereen ja Turun mallit Mikkelin lisäksi.
– Riihimäen malli on ohjannut ehkä eniten omaa työtämme käytännönläheisyytensä vuoksi. Käytännön työohjeet toistuvat niissä samanlaisina eli valtakunnalliset käytännöt toistuivat.

Airaksen mukaan paikallisuudesta on toki keskusteltu työryhmässä ja muun muassa taiteilijat ovat toivoneet, että tulevilla taidekoordinaattoreilla olisi tuntemusta taidekentän ja -kulttuurin paikallisista olosuhteista.
– Taideohjelma ei erittele taiteen eri ilmaisutapoja, mutta se koskee ensisijaisesti visuaalista taidetta. Raja on visuaalisessa taiteessakin joskus häilyvä eikä esimerkiksi rajapinnalle sijoittuvaa performanssitaidetta ole suljettu pois.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana

  1. Omaläiö lehteä ei ole saatu kolmeen kuukauteen. Vieläkö sitä jaetaan Kerinkalliossa. . Oli paikallisia uutisia, tarjouksia ja tapahtumatietoja .

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
Huhtikuun eduskuntavaalit kiinnostavat lahtelaisia
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: En etsi valtaa loistoa joululaulu on myös aito rukous
Mika Heinonen: Päihteidenkäyttö ei saa olla läsnä siellä, missä lapset ovat päiväkodissa ja koulussa
Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana
Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
ARKISTO