Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana

kuva: Lahtelaisilta kysyttiin kulttuurin ja taiteen vaikutuksesta kaupungin viihtyvyyteen toukokuussa 2021. – Vastaajista 76 prosenttia halusi lisää julkista taidetta kaupunkiin ja 44 prosenttia osallistavia taidetapahtumia ja -teoksia.


Lahden kaupungille kirjoitetaan parhaillaan julkisen taiteen periaateohjelmaa. Valmisteltavassa periaateohjelmassa kuvataan toimintatapoja ja polkuja, joiden avulla taidetta voidaan tuottaa suunnitelmallisesti kaupungin julkisiin tiloihin ulkona ja sisätiloissa. Lokakuussa järjestetyssä asukastilaisuudessa kaupunkilaiset pääsivät osallistumaan taideohjelman tekoon.
– Periaateohjelman tavoitteena on saada Lahden kaupungille selkeät ja ennakoitavat käytännöt sekä resurssit, joiden avulla julkista taidetta voidaan edistää ja tehdä taidetyötä resurssiviisaasti. Periaateohjelmassa kuvatut eri toimintatavat auttavat myös yksityisiä toimijoita, kun he haluavat taidetta omiin tarpeisiinsa, julkisen taiteen periaateohjelmasta vastaava arkkitehti (Safa) Päivi Airas kertoo.

Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana. Työtä on vuodesta 2001 lähtien ohjannut Julkisen taiteen työryhmä (Juta), jonka alkuperäinen rooli oli vastata puistoissa ja toreilla olevien patsaiden ja muistomerkkien kunnossapidosta sekä uusien teosten sijoittamisesta.
– Käytännön vastuu oli useimmiten vihertoimella ja kaupunginpuutarhurilla, vaikka yhteistyötä on tehty muidenkin asiantuntijoiden kanssa

Työryhmässä on koko ajan ollut edustus myös kaavoituksesta, taidemuseosta, tilakeskuksesta ja rakennusvalvonnasta.
– Julkisen taiteen työryhmän asema vahvistettiin kaupunginjohtaja Pekka Timosen vuonna 2019 tekemällä päätöksellä.

Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet

Kaupungin rakennushankkeiden yhteydessä on tehty jatkuvasti uusia taidehankintoja käyttäjien tai hankkeiden omasta aloitteesta. Julkisen taiteen parissa työskentelevien ja myös siitä vastaavan työryhmän työmäärä on kasvanut.
– Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet. Rakentamista ja henkilöturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on tullut vaativaksi ja taiteilijoiden oikeusturvasta eli oikeuksista sekä velvollisuuksista on sovittava tarkemmin.

Ajatus käytännön työtä ja rahoitusta määrittelevälle periaateohjelmalle on ollut Lahdessa esillä viimeiset 10 vuotta.
– Usein se on liitetty tavoitteeseen prosenttiperiaatteesta. Kun useissa suomalaisissa kaupungeissa viritetyt ja valmistuneet periaateohjelmat olivat esillä ja tuottivat hienoja tuloksia, myös Lahdessa ymmärrettiin, mikä apu ohjelmasta on käytännön taidetyöhön. Työstä tulee ennakoitavampaa ja työtunteja säästyy, kun pelisäännöt ovat kunnossa.

Airas toteaa, että työryhmän jäsenet ovat tutustuneet useimpiin vastaavanlaisiin suomalaisiin ohjelmiin.
– Ensisijaisesti vertailua on tehty saman kokoluokan kaupunkien ohjelmiin. Mikkelin taideohjelmaan tutustuttiin myös paikan päällä ja kuultiin samalla myös heidän kokemuksistaan. Ohjelmat ovat luonteeltaan erilaisia. Osassa ajatukset ovat yleisohjeita, osassa yksityiskohtaisia.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua

– Kysymys taiteen paikallisuudesta ei ole ollut keskeinen eikä se ole mielestämme ratkaiseva taidetyön onnistumiselle.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua eli ammattitaitoisten tekijöiden työtä, olivatpa he Lahdesta tai muualta.
– Väliaikaisen taiteen tekijät on nytkin useimmiten haettu, Kauno ry:n kautta.

Valmisteluprosessissa ovat olleet esillä muun muassa Espoon, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Riihimäen, Tampereen ja Turun mallit Mikkelin lisäksi.
– Riihimäen malli on ohjannut ehkä eniten omaa työtämme käytännönläheisyytensä vuoksi. Käytännön työohjeet toistuvat niissä samanlaisina eli valtakunnalliset käytännöt toistuivat.

Airaksen mukaan paikallisuudesta on toki keskusteltu työryhmässä ja muun muassa taiteilijat ovat toivoneet, että tulevilla taidekoordinaattoreilla olisi tuntemusta taidekentän ja -kulttuurin paikallisista olosuhteista.
– Taideohjelma ei erittele taiteen eri ilmaisutapoja, mutta se koskee ensisijaisesti visuaalista taidetta. Raja on visuaalisessa taiteessakin joskus häilyvä eikä esimerkiksi rajapinnalle sijoittuvaa performanssitaidetta ole suljettu pois.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Arkkitehti Päivi Airas: Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana

  1. Omaläiö lehteä ei ole saatu kolmeen kuukauteen. Vieläkö sitä jaetaan Kerinkalliossa. . Oli paikallisia uutisia, tarjouksia ja tapahtumatietoja .

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
ARKISTO