Palveluohjaaja Helmi Keräsen mukaan viileämpi sää houkuttelee taas nuoret sisätiloihin hengailemaan.
– Nuorten lisääntynyt päihteiden käyttö huolettaa paljon, palveluohjaaja Helmi Keränen kertoo.
Lahden kaupungin nuorisopalvelujen jalkautuva ehkäisevä päihdetyö liikkuu muun muassa kauppakeskuksissa ja kaupungilla ja jalkautuessaan havainnoi myös nuorten päihteiden käyttöä.
– Yhä nuoremman käyttävät sähkötupakkaa eli vapea. Sen käytöstä tehdään havaintoja jokaisessa lahtelaisessa peruskoulussa. Kannabistakin liikkuu nuorten keskuudessa, mutta sen käyttäjät ovat enemmän joko ammattikoululaisia tai lukiossa.
Nuorten alkoholin käyttö oli hillitympää kesän aikana, mutta nyt on merkkejä siitä, että alkoholin käyttö on kasvussa, kun illat pimenevät.
– Yleensä alkoholia nautitaan julkisilla paikoilla tai kotibileissä.
Toinen merkittävä huolenaihe nuorisotyöntekijöiden keskuudessa on niin sanotut rottailmoitukset.
– Nuoret jakavat toisistaan perätöntä tietoa sosiaalisessa mediassa. Kavereita maalitetaan silloin oikein kunnolla.
Mielen ongelmiin ei haeta apua
– Lahtelaisilla nuorilla on haastavia mielenterveysongelmia ja hoitoon pääsy on vaikeaa. Perusopetuksessa oleville koululaisille nopein ja paras tapa hakea apua on oman koulun terveydenhoitaja.
Palveluohjaaja Keräsen mukaan ahdistukseen ja masennukseen liittyy usein myös päihteet.
– Osa nuorista oireilee itsetuhoisuutta.
Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten havaintojen perusteella murrosikäiset ottavat paineita kavereista ja koulusta.
– Monia heistä huolettaa myös kotiasiat. Nuorilla on haasteita sopeutua erilaisiin elämäntilanteisiin.
Hoitoketjuun on nuorten vaikea päästä, koska heille ei ole resursoitu riittävästi palveluja.
– Terveydenhuollossa ei ole valmiutta vastata kaikkien nuorten akuutteihin mielenterveysongelmiin tarpeeksi nopeasti.
Vain osa voi pahoin
– Nuorten väkivalta liittyy usein päihdekauppoihin ja velkoihin.
Lahden kaupungin nuorisopalveluiden jalkautuva päihdetyö tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen poliisin ankkuritiimin kanssa.
– Nuoret osaavat kohdata meidät ja poliisin jalkautuvan yksikön työntekijät. Verkostot toimivat kitkattomasti ja sen avulla meillä on mahdollisuus auttaa nuorta eteenpäin mahdollisten ongelmien kanssa.
Syksyn myötä nuoret siirtyvät lämpimiin sisätiloihin ja se tulee näkymään lisääntyvänä erilaisena häiriökäyttäytymisenä muun muassa kauppakeskuksissa.
– Osa tällaisesta käytöksestä liittyy pahaan oloon. Osa porukasta hakee taas epätoivoisesti huomiota. Yleensä kaveriporukassa tehdään jotain päätöntä.
Palveluohjaajan mukaan suurin osa lahtelaisista nuorista voi hyvin.
– Ne, jotka eivät ole päässeet ennalta ehkäisevä tuen piiriin, niin heillä ongelmat kasvavat helposti normaalia suuremmiksi.
Petri Görman
Järkee vai ei -tapahtumaan 54 seiskaluokkaa
Tapahtuman teemoina ovat mielen hyvinvointi, kiusaaminen ja kiristäminen somessa, nuorten väkivaltaisuus sekä tunteiden hallinta päihteiden avulla. Teemoja käsitellään toiminnallisilla rastipisteillä, joita nuoret kiertävät oppituntiensa aikana luokka kerrallaan. Yhden luokan kierros kestää noin 1,5 tuntia. Tapahtuma toteutetaan koulu kerrallaan jokaisen koulun omissa tiloissa.
Tapahtuman toteuttavat Lahden kaupungin nuorisopalvelut, Poliisin ennalta estävä työ, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oppilashuoltopalvelut, Lahden ensi- ja turvakoti, Tukikeskus Valopilkku, Walkers Lahti, Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä kokemusasiantuntija. Mukana rasteilla on myös LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita.
Järkee vai ei? -teematapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 saakka. Tapahtuman teemat nousevat yläkoululaisten elämää kulloinkin koskettavista ilmiöistä, joihin ammattilaiset törmäävät työssään nuorten parissa. Tapahtuman tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Lahdessa.