Launeen seurakunta täytti 70 vuotta 1.1.2025. Juhlamessu ja kansanjuhla järjestetään kirkolla 2.3.
Lahteen muutti paljon siirtolaisia asumaan työn vuoksi sodan jälkeen. Etelä-Lahteen rakennettiin silloin kerros- ja omakotitaloja, koska Askon ja Upon työntekijät tarvitsivat uusia asuntoja. Kaupungissa oli myös paljon muuta metalli- ja puusepänteollisuutta.
Arkkitehti Erik Lindroosin suunnittelema Launeen kirkko valmistui vuonna 1953. Kaksi vuotta myöhemmin etelälahtelaiset saivat oman seurakunnan.
– Lahdessa oli olemassa vain Lahden seurakunta 1950-luvun alussa. Etelä-Lahti oli kasvava alue heti sodan jälkeen ja seurakuntien hallinnossa syntyi ajatus, että alueelle tulee rakentaa oma kirkko ja organisoida seurakunnallista toimintaa, kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo.
Etelä-Lahdessa seurakuntalaiset olivat aktiivisesti mukana kaikissa hengellisissä tapahtumissa 1950-luvulla ja kirkko organisoi paljon erilaista toimintaa alueen aikuisille, lapsille ja nuorille.
-Ihmiset totesivat heti, että kirkkorakennus on liian pieni. Sen vuoksi kirkko laajennettiin jo vuonna 1957 ja silloin valmistui Tapparankadun puolelle pieni siipiosa.
Launeen seurakunnan kirkkoherra asui pappilassa vielä 1950-luvulla.
– Samassa rakennuksessa oli asunnot myös diakonissalle ja suntiolle.
Seurakuntaan organisoitiin kuorotoimintaa, miestenpiiri ja partio.
– Seurakuntien poikatyö oli myös aktiivista 1950-luvulla. Tähän nuorisotyöhön osallistui tuhansia nuoria Lahden alueella.
Launeen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Pertti Ranta. Sen jälkeen virkatehtävää ovat hoitaneet muun muassa Aatto Ruohonen, Veikko Korhonen, Jaakko Ripatti ja Timo Pokki.
– Minä olen Launeen seurakunnan kuudes kirkkoherra.
Launeella on ollut aina hyvää pöhinää
– Launeen kirkko on ollut aina matalan kynnyksen talo. Kirkko on koettu houkuttelevan kodikkaaksi. Yhä edelleen saamme tästä asiasta palautetta.
Sen vuoksi Launeen kirkon ovet ovat arkipäivisin auki kaikille sinne vierailemaan tuleville ihmisille.
– Kirkkoherrana olen antanut ihmisille mahdollisuuden kehittää ja osallistua toimintaan. Olen vastuuttanut ihmisiä ja puhunut tämän asian puolesta.
Kirkkoherra Pelkonen toteaa, että hänen mielestään seurakunta ei ole työntekijöiden yhteisö vaan seurakuntalaisten seurakunta.
– Meillä tapahtuu jatkuvasti kaikkea ja toiminamme on monipuolista. Se näkyy näissä asioissa, kun yhteisö puhaltaa yhteen hiileen.
Kirkkoherran mukaan seurakunta suuntaa uudelle vuosikymmenelle toivorikkaana, vaikka yhteiskunta elää haastavaa ajanjaksoa.
– Uusimpien tutkimusten mukaan erityisesti nuoret miehet ovat kiinnostuneet henkisistä asioista aiempaa enemmän. Se kertoo siitä, että kirkolle ja sen eri seurakunnille on olemassa edelleen sosiaalinen tilaisuus osana suomalaista yhteiskuntaa. Sen huomaa myös Launeella, että meidän toimintaa arvostetaan huomattavan paljon.
Petri Görman