Asukastuvan aivotreeneissä on hyvä meininki

Liipolan asukastuvalla on mahdollista treenata henkilökohtaista hahmotuskykyä, keskittymiskykyä, kieltä, muistia ja päättelykykyä vielä neljän viikon ajan. Vapaaehtoistyöntekijä Leena Kivistö ohjaa siellä Ahaa -aivotreenejä. Menetelmä on kehitetty Päijät-Hämeen muistiyhdistyksessä.
– Suoristuspaineita ei kannata tässä kerhossa ottaa. Kuka tahansa on tervetullut aivotreeneihin asukastuvalle. Keneltäkään emme kysy ikää, Kivistö lupaa.

Vapaaehtoistyöntekijä Kivistö kehuu Liipolan ryhmää innokkaaksi ja sitoutuneeksi.
– Tätä ennen olen saanut ohjata kahta ryhmää. Tämä on ehdottomasti virkein porukka.

Aivotreeniohjaaja Leena Kivistö

Kivistö muistuttaa, että aivot muovautuvat läpi elämän ja ne kehittyvät siinä, mihin niitä käytetään.
– Ohjaajan tehtävä on luoda hyvä meininki ryhmään. Minä olen heille se mukavan sosiaalisen toiminnan mahdollistaja.

Vapaaehtoistyöntekijä on nähnyt, kuinka onnistunut kerhokerta nostattaa myös seniori-ihmisen itsetuntoa.
– Tämä tehtävät soveltuvat kenelle tahansa. Myös keski-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita kerhoon, jos heillä on aikaa.

Joka kerta kerhotoiminta aloitetaan yhteiskeskustelulla.
– Vastauksia ei koskaan tarkasteta vaan keskustelemme yhdessä niistä. Minulla on kuitenkin oikeat vastaukset, jos joku haluaa ne tietää.

Haaste lisääntyy tehtävien edetessä

– Tehtävät ovat pääasiassa kynä-paperitehtäviä, joita tehdään ohjatusti. Harjoitukset sopivat muun muassa sairastuneille, vammautuneille tai aivojen huoltamisesta /tai niiden aktivoinnista kiinnostuneille.

Kivistö kertoo, että tehtävät ovat eritasoisia, joissa haaste lisääntyy tehtävien edetessä.
– Ohjauksella tehtävien haastavuustasoa voidaan laskea ja nostaa. Tehtävien ”kynä-paperi luonne” asettavat kuitenkin jonkinlaisen rajan kohderyhmälle. Motoriset taidot ja näkökyky täytyy olla kerholaisella kunnossa.

Harjoituksissa olennaista on, että tehtäviä ei tehdä vain tehtävien vuoksi.
– Aivojen aktivoinnin lisäksi tehtävien teossa on olennaista ajattelumallien muokkaaminen, ratkaisumallien pohtiminen ja harjoitettujen taitojen vieminen arjen elämään.

Ohjaajalla on tärkeä rooli ohjata keskustelemaan ja pohtimaan asioita ja varmistaa treenaajille onnistumisenkokemukset.
– Tästä syystä tehtäviä ei anneta kotiin vaan ne on tarkoitus tehdä aina ohjatusti. Samasta syystä harjoitusten ohjaaminen edellyttää koulutukseen osallistumista; koulutuksessa perehdytään ohjauksen kannalta tärkeäisiin ja olennaisiin asioihin, saadaan omakohtaisia kokemuksia harjoituksista ja ohjauksesta sekä avataan tehtävien taustalla olevia teorioita ja käsitteitä.


Vapaaehtoistyöhön kaivataan lisää miehiä

Lahden lähimmäispalvelu yhdistyksellä on kaksi vankkaa kivijalkaa. Heiltä on mahdollista ostaa maksullista kotipalvelua. Lähi- ja kodinhoitajat siivoavat asiakkaan kotona tai he saattavat esimerkiksi seniorin lääkäriin. Vapaaehtoistyö on yhdistyksen toinen vahva kivijalka. Vuonna 2017 vapaaehtoistoiminnassa oli mukana 12 miestä ja 85 naista. STEA rahoittaa yhdistyksen toimintaa.

Lahden lähimmäispalvelu täytti 30 vuotta vuonna 2017. Kaikki vapaaehtoistoimintamme suuntautuu ikäihmisiin. Puolet vapaaehtoisistamme toimii niin sanotussa ystäväpalvelussa, vapaaehtoistyönkoordinaattori Maarit Ahlqvist kertoo.
Jokaisella heistä on yksi mummo tai pappa, jonka luona he vierailevat säännöllisesti joko kotona tai palvelutalossa.
– Vapaaehtoistyöntekijöitä koulutetaan joka vuosi lisää. Kursseja järjestetään keväällä ja syksyllä.

Vapaaehtoistyöntekijät ovat pääsääntöisesti eläkeikäisiä naisia.
– Ne miehet, jotka tähän vapaaehtoistyöhön lähtevät, ovat kullanarvoisia. On kiva, kun joku mies haluaa rupatella seniorin kanssa palvelutalossa tai pelata edes hetken korttia.

Ahlqvistin mukaan vapaaehtoisia tarvitaan yhä enemmän tulevaisuudessa.
– Meidän vapaaehtoistyöntekijät osallistuvat 12 eri palvelutalossa vapaaehtoistoimintaa. Tätä toimintaa järjestetään sekä yhteiskunnan ylläpitämissä että yksityisissä palvelutaloissa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
ARKISTO