Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina

Kuva: Valokuvaaja Juha Tanhuan mukaan Lahdessa ei ole vieläkään ymmärretty Lanu-puiston arvoa


Taiteilijaprofessori ja kuvanveistäjä Olavi Lanun mukaan nimetty veistospuisto täyttää 30 vuotta. Lanu-puisto rakennettiin Kariniemeen vuosien 1989-1992 välisenä aikana. Siellä on 12 kuvanveistäjän betonista muotoilemaa taideteosta.

Valokuvaajaa Juha Tanhua on kuvannut taiteilijaprofessorin töitä jo niiden luonnosvaiheessa 1980-luvulla ja 10 vuotta sitten hän piti henkilökohtaisen valokuvanäyttelyn Lanu-puiston veistoksista.
– Vierailin useamman kerran hänen työhuoneellaan Patoniityssä 1980-luvulla. Muistan, kuinka taiteilijaprofessori viimeisteli isokokoisimmat työnsä Renkomäen sorakuopalla, Tanhua kertoo.

Taideinstituutin opiskelijat olivat avustavana henkilökuntana mukana Lanu-puistoon sijoitettujen veistosten luonnosvaiheessa.
– Taiteilijaprofessori halusi, että veistokset ovat osa luontoa ja niiden päälle pitää kasvaa sammalta.

Maakuntalehden valokuvaajana työskennellyt Tanhua muistaa, kuinka kerran yksi opiskelijat kiipesi ylös keskeltä isoa patsasta, jonka rautalankaverkkoja hän oli kiinnittämässä valua varten.
– Lanun veistokset sopivat sekä luontoon, että urbaaniin ympäristöön. Sen voi omin silmin havaita Lahdessa.

Käyntikortti, jonka arvoa ei ole ymmärretty

– Minulle Lanu-puisto on ollut aina henkireikä, jossa vierailen säännöllisin väliajoin.

Valokuvaaja Tanhua suosittelee käymään veistospuistossa eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikoina , koska se näyttää eri luonnonvalossa erilaiselta.
– Paju-veistos on minun henkilökohtainen suosikkini ollut aina. Taiteilijaprofessori halusi välttää kaikenlaisen hienostelun antaessaan nimiä teoksilleen.

Tanhua kertoo, että veistoksen nimet ja figuurien muoto kertovat ihmisen ja luonnon suhteesta paljon.
– Lanu-puistossa vierailee paljon ulkomaalaisia turisteja. En tiedä, miksi se on jäänyt kotimaisten matkailijoiden keskuudessa hieman etäiseksi matkailukohteeksi.

Malva nostaa esiin Lanua

Lahden taidemuseo lunasti Juha Tanhuan Lanu-puistosta ottamat taidekuvat vuosikymmen sitten. Lanu-puistosta on nyt tehty uusi esite ja taidekuvia on myös esillä Malvassa.
– Tapasin viimeisen kerran taitelijaprofessori Olavi Lanun valokuvanäyttelyni jälkeen. Hän oli jo silloin huonossa kunnossa.

Lanu sanoi Tanhualle, että minä halusin piilottaa patsaat luontoon, mutta sinä olet nostanut ne sieltä esiin.
– Tämä on sinun valokuvataidettasi, Lanu tokaisi minulle.

Elokuussa järjestetään valomaalauskurssi Lanu-puistossa yhdessä Malvan ja Lahden valokuvataitelijat ry:n kanssa. Se on yksi mahdollisuus tutustua veistoksiin ja kuulla mukavia tarinoita Lanu-puiston syntyvaiheista.

Päijät-Hämeen kuvataiteen ja taiteilijaprofessori sekä kuvanveistäjä Olavi Lanun syntymäpäivää vietetään Lahdessa 10.7.

Petri Görman

Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia

kuva: – Nyt on hyvä fiilis, kun on päässyt taas keikoille. On kiva kiertää ympäri Suomea ja soittaa musiikkia jengille, muusikko Marko Haavisto sanoo.


Muusikko Marko Haavistolle Tapio Rautavaaran Anttilan keväthumaus se laulu, joka saa miehen mieleen aina kesäfiiliksen. Toinen merkityksellinen laulu on Rauli Badding Somerjoen Paratiisi.
– Näitä lauluja sain kuunnella lapsena isän Morris Marinan kasettisoittimesta. Muistaakseni Paratiisin kuulin ensimmäistä kertaa Esko Rahkosen tulkitsemana versiona, joltain huoltoaseman halppiskasetilta.

Haaviston perheessä kuunneltiin paljon kotimaista iskelmämusiikkia ja sen vuoksi Badding Rockersin ja Poutahaukkojen musiikista löytyy paljon vaikutteita sieltä.
– Ehdin nähdä Tapio Rautavaaran livenä yhden kerran. Baddingin musiikkia aloin kuuntelemaan, kun perustin ensimmäistä bändiä murrosikäisenä.

Badding poikkesi yli genrerajojen, joka oli silloin hyvin epätavallista.
– Hyvä kesäbiisi toimii kuitenkin jokaisena vuodenaikana. Itse olen luovimmillani keväällä ja syksyllä.

Parhaat hetket kesäaikaan ovat illat ja yöt, kun pärjää ilman takkia.
– Tällaisiin hetkiin sopii parhaiten Agents ja Shadows.

Pelle Miljoona covereita levylle

Marko Haavisto kertoo, että hän on haaveillut levyttävänsä Pelle Miljoonan musiikkia 1990-luvulta lähtien.
– Törmäsimme levy-yhtiön käytävällä 20 vuotta sitten, mutta en uskaltanut ujona miehenä sanoa Pellelle, että oon Marko ja musiikkisi merkitsee minulle paljon.

Muutama vuosi sitten Haavisto oli keikalla Lapissa Esa Elorannan kanssa ja siellä asia nousi taas esiin.
– Tuottaja Janne Haavisto lupasi olla mukana projektissa.

Koronakurimuksen alkaessa Eloranta ja Haavisto valikoivat muutaman biisin, joita he haluavat soittaa ja nyt levy on valmis.
Väkivalta ja päihdeongelma toimii aina ja Moottoritie on kuuma -biisi on klassikko, joka saa aina kylmät väreet aikaan.

Haavistolle tärkein biisi on kuitenkin Olet Kaunis.
– Minua kiusattiin yläkoulussa ja olin jonkin aikaa aika yksinäinen. Tämän biisin sanat kolahtivat jo silloin ja siitä muodostui sellainen voimabiisi itselleni.

Eloranta ja Haavisto suunnittelevat muutaman keikan kiertuetta syksyksi ja Pelle Miljoona lähtee mahdollisesti kiertueelle mukaan.

Alkuperäinen Badding Rockers palaa

– Minulta on kysytty aina, koska Badding Rockers palaa takaisin keikkailemaan. Harjoittelimme kaksi vuotta sitten 50-vuotispäiviäni varten ja silloin meininki ja bändin soundi tuntui hyvältä.
Syntymäpäiväjuhlia ei voitu järjestää, mutta Badding Rockers jatkoi treenaamista ja äänitimme muutaman raidan musiikkia.
– Studiossa syntyi sellainen fiilis, että tämän kuulostaa hyvältä. Sen vuoksi jatkoimme touhua eteenpäin.

Yhtyeen paluu ei ollut itsestään selvä, koska osa entisistä soittokavereista ei ole ollut pitkään aikaan enää musiikin kanssa tekemisissä.
– Heitä jouduin taivuttelemaan mukaan.

Badding Rockers esiintyi Somerolla viime kesänä ja single Maitolaiturilla ilmestyi samoihin aikoihin.
– Uusi levy julkaistaan syyskuussa.

Poutahaukat on musiikillisten kokeilujen yhteisö

Marko Haavisto ja Poutahaukat perustettiin 25 vuotta sitten ja yhtyeeltä ilmestyi levy helmikuussa. Haaviston Oskari-poika soittaa isänsä bändissä bassoa.
– Badding Rockers operoi aina perinteisemmissä raameissa, kun taas Poutahaukat on ollut minulle vapaampi taiteellinen projekti. Tässä bändissä olen kokeillut aina kaikkia sellaisia musiikillisia juttuja, jotka ovat juolahtaneet mieleen.

Korona-ajan jälkeen Poutahaukoilla on muutama keikka nyt takana ja Haavisto on tyytyväinen.
– Jossain vaiheessa epäröin lähteä keikoille, kun pelkäsin tulleeni erakoksi ja mökkihöperöksi koronapandemian aikana.

Haavisto sävelsi korona-aikana paljon musiikkia ja sen vuoksi mies on ollut jo kolmen levyn syntyprosessissa mukana tämän vuoden aikana.

Petri Görman

Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään

kuva: Näyttelijä Petri Liski aikoo viedä perheensä Vesijärvelle veneilemään ja Ace Corneriin hampurilaisille lomansa aikana. – Ehkä piipahdamme myös sukulaisten luona Salonsaaressa .


– Minulle kaksi tärkeintä kesäbiisiä ovat Tomas Ledinin Sommaren är kort ja Pave Maijasen Lähtisitkö. Ledinin laulussa on rento pohjoisen kesän tunnelma. Maijanen oli taas yksi Suomen parhaista kevyen musiikin säveltäjistä, näyttelijä Petri Liski kertoo.

Liski ohjaa nyt Nastolan Pisarateatteriin Nummisuutarit, joka piti saada näyttämölle ja kaksi vuotta sitten, mutta koronakurimus esti sen.
– Olen haaveillut Nummisuutarit -näytelmän ohjaamisesta jo 15 vuotta. Itse en ole koskaan päässyt näyttelemään siinä, vaikka olen jo lapsena saanut katsoa ja kokea isäni Paavo Liskin ohjaamia Aleksis Kiven näytelmiä Nurmijärven Kivi-juhlilla.

Aleksis Kiven kielen nerokkuus valkeni näyttelijä Liskille jo teinivuosina.
– Kiven kielikuvat, lauseet ja sanat tekivät minuun suuren vaikutuksen jo varhain. Hänen tekstinsä on äärettömän hauskaa. Kikatin ja nauroin kirjailijan tekstiä omassa huoneessani peiton alla, etten olisi häirinnyt vanhempiani.

Pitkä kesäloma vuoden päästä

– Nummisuutarit on haastava näytelmä ja sen vuoksi olemme harjoitelleet sitä koko kevään ajan.
Pisarateatterin tulkinta klassikosta on uskollinen näytelmän alkuperäiselle hengelle, eikä sitä ole modernisoitu nykyaikaan.

– Mielestäni liian usein klassikkonäytelmiä modernisoidaan. Okei, meillä on tarinassa pari heittoa nykyaikaan, mutta muutoin tulkinta on uskollinen aalkuperäiselle.

Ohjaajan roolissa koko kesän ahkeroiva Liski kuitenkin myöntää, että tarina muuttuu monella tapaa ajan saatossa.
– Kesäteatteria ohjatessani saan ammatillisesti uutta tulokulmaa omaan näyttelijäntyöhöni. Ehkä minulla on luontainen kyky organisoida erilaisia asioita ja punoa punaiset langat yhteen.

Kesäloma jää Liskillä muutaman päivän mittaiseksi myös tänä kesänä.
– Ensi kesänä olen lomalla pitkään ja aion lukea Pave Maijasen elämäkerran. Silloin vien perheen lomalle jonnekin ja veneilemme paljon Vesijärvellä.

Kansallisteatteriin Westön näytelmä

– Syksyllä jatkamme kirjailija Kjell Westön Tritonus-romaanin pohjalta muokatun näytelmän harjoituksia Kansallisteatterissa.

Näytelmän harjoitukset alkoivat jo keväällä ja syksyllä jatketaan seitsemän viikon ajan jo elokuun alusta lähtien.
– Minulla on siinä pari roolia. Saan myös soittaa näyttämöllä rumpuja.

Näyttelijäntyön ohella Liski on myös musiikillisesti lahjakas esiintyjä.
– Rummut ovat pääsoittimeni. Niitä olen soittanut jo teinivuosista lähtien. Lisäksi soitan hieman bassoa, kitaraa ja koskettimia.

Työmäärästä johtuen Adam & Eve –bändi on ollut tauolla, mutta studiossa muusikot ovat tehneet jo pohjia uutta julkaisua varten.
– Musiikki on minulle pakkomielle, josta saan paljon myös voimaa arkeen.

Uusi sinkku on masteroitu sekä miksattu ja se odottaa nyt julkaisua.
– Musiikissa yhdistyy abstrakti luovuus ja konkreettinen käsityö. Se on mielenkiintoinen kokonaisuus.

Liskin musiikkimaku on ollut hittiorientoitunut jo nuoresta lähtien.
– Minulla on vahva kasaritausta. Olen kasvanut Duran Duranin ja Princen musiikin tahdissa. Kuuntelen myös kansanmusiikkia ja klassista aina silloin tällöin.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011