Kuva: Valokuvaaja Juha Tanhuan mukaan Lahdessa ei ole vieläkään ymmärretty Lanu-puiston arvoa

Taiteilijaprofessori ja kuvanveistäjä Olavi Lanun mukaan nimetty veistospuisto täyttää 30 vuotta. Lanu-puisto rakennettiin Kariniemeen vuosien 1989-1992 välisenä aikana. Siellä on 12 kuvanveistäjän betonista muotoilemaa taideteosta.

Valokuvaajaa Juha Tanhua on kuvannut taiteilijaprofessorin töitä jo niiden luonnosvaiheessa 1980-luvulla ja 10 vuotta sitten hän piti henkilökohtaisen valokuvanäyttelyn Lanu-puiston veistoksista.
– Vierailin useamman kerran hänen työhuoneellaan Patoniityssä 1980-luvulla. Muistan, kuinka taiteilijaprofessori viimeisteli isokokoisimmat työnsä Renkomäen sorakuopalla, Tanhua kertoo.

Taideinstituutin opiskelijat olivat avustavana henkilökuntana mukana Lanu-puistoon sijoitettujen veistosten luonnosvaiheessa.
– Taiteilijaprofessori halusi, että veistokset ovat osa luontoa ja niiden päälle pitää kasvaa sammalta.

Maakuntalehden valokuvaajana työskennellyt Tanhua muistaa, kuinka kerran yksi opiskelijat kiipesi ylös keskeltä isoa patsasta, jonka rautalankaverkkoja hän oli kiinnittämässä valua varten.
– Lanun veistokset sopivat sekä luontoon, että urbaaniin ympäristöön. Sen voi omin silmin havaita Lahdessa.

Käyntikortti, jonka arvoa ei ole ymmärretty

– Minulle Lanu-puisto on ollut aina henkireikä, jossa vierailen säännöllisin väliajoin.

Valokuvaaja Tanhua suosittelee käymään veistospuistossa eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikoina , koska se näyttää eri luonnonvalossa erilaiselta.
– Paju-veistos on minun henkilökohtainen suosikkini ollut aina. Taiteilijaprofessori halusi välttää kaikenlaisen hienostelun antaessaan nimiä teoksilleen.

Tanhua kertoo, että veistoksen nimet ja figuurien muoto kertovat ihmisen ja luonnon suhteesta paljon.
– Lanu-puistossa vierailee paljon ulkomaalaisia turisteja. En tiedä, miksi se on jäänyt kotimaisten matkailijoiden keskuudessa hieman etäiseksi matkailukohteeksi.

Malva nostaa esiin Lanua

Lahden taidemuseo lunasti Juha Tanhuan Lanu-puistosta ottamat taidekuvat vuosikymmen sitten. Lanu-puistosta on nyt tehty uusi esite ja taidekuvia on myös esillä Malvassa.
– Tapasin viimeisen kerran taitelijaprofessori Olavi Lanun valokuvanäyttelyni jälkeen. Hän oli jo silloin huonossa kunnossa.

Lanu sanoi Tanhualle, että minä halusin piilottaa patsaat luontoon, mutta sinä olet nostanut ne sieltä esiin.
– Tämä on sinun valokuvataidettasi, Lanu tokaisi minulle.

Elokuussa järjestetään valomaalauskurssi Lanu-puistossa yhdessä Malvan ja Lahden valokuvataitelijat ry:n kanssa. Se on yksi mahdollisuus tutustua veistoksiin ja kuulla mukavia tarinoita Lanu-puiston syntyvaiheista.

Päijät-Hämeen kuvataiteen ja taiteilijaprofessori sekä kuvanveistäjä Olavi Lanun syntymäpäivää vietetään Lahdessa 10.7.

Petri Görman

kuva: – Nyt on hyvä fiilis, kun on päässyt taas keikoille. On kiva kiertää ympäri Suomea ja soittaa musiikkia jengille, muusikko Marko Haavisto sanoo.

Muusikko Marko Haavistolle Tapio Rautavaaran Anttilan keväthumaus se laulu, joka saa miehen mieleen aina kesäfiiliksen. Toinen merkityksellinen laulu on Rauli Badding Somerjoen Paratiisi.
– Näitä lauluja sain kuunnella lapsena isän Morris Marinan kasettisoittimesta. Muistaakseni Paratiisin kuulin ensimmäistä kertaa Esko Rahkosen tulkitsemana versiona, joltain huoltoaseman halppiskasetilta.

Haaviston perheessä kuunneltiin paljon kotimaista iskelmämusiikkia ja sen vuoksi Badding Rockersin ja Poutahaukkojen musiikista löytyy paljon vaikutteita sieltä.
– Ehdin nähdä Tapio Rautavaaran livenä yhden kerran. Baddingin musiikkia aloin kuuntelemaan, kun perustin ensimmäistä bändiä murrosikäisenä.

Badding poikkesi yli genrerajojen, joka oli silloin hyvin epätavallista.
– Hyvä kesäbiisi toimii kuitenkin jokaisena vuodenaikana. Itse olen luovimmillani keväällä ja syksyllä.

Parhaat hetket kesäaikaan ovat illat ja yöt, kun pärjää ilman takkia.
– Tällaisiin hetkiin sopii parhaiten Agents ja Shadows.

Pelle Miljoona covereita levylle

Marko Haavisto kertoo, että hän on haaveillut levyttävänsä Pelle Miljoonan musiikkia 1990-luvulta lähtien.
– Törmäsimme levy-yhtiön käytävällä 20 vuotta sitten, mutta en uskaltanut ujona miehenä sanoa Pellelle, että oon Marko ja musiikkisi merkitsee minulle paljon.

Muutama vuosi sitten Haavisto oli keikalla Lapissa Esa Elorannan kanssa ja siellä asia nousi taas esiin.
– Tuottaja Janne Haavisto lupasi olla mukana projektissa.

Koronakurimuksen alkaessa Eloranta ja Haavisto valikoivat muutaman biisin, joita he haluavat soittaa ja nyt levy on valmis.
– Väkivalta ja päihdeongelma toimii aina ja Moottoritie on kuuma -biisi on klassikko, joka saa aina kylmät väreet aikaan.

Haavistolle tärkein biisi on kuitenkin Olet Kaunis.
– Minua kiusattiin yläkoulussa ja olin jonkin aikaa aika yksinäinen. Tämän biisin sanat kolahtivat jo silloin ja siitä muodostui sellainen voimabiisi itselleni.

Eloranta ja Haavisto suunnittelevat muutaman keikan kiertuetta syksyksi ja Pelle Miljoona lähtee mahdollisesti kiertueelle mukaan.

Alkuperäinen Badding Rockers palaa

– Minulta on kysytty aina, koska Badding Rockers palaa takaisin keikkailemaan. Harjoittelimme kaksi vuotta sitten 50-vuotispäiviäni varten ja silloin meininki ja bändin soundi tuntui hyvältä.
Syntymäpäiväjuhlia ei voitu järjestää, mutta Badding Rockers jatkoi treenaamista ja äänitimme muutaman raidan musiikkia.
– Studiossa syntyi sellainen fiilis, että tämän kuulostaa hyvältä. Sen vuoksi jatkoimme touhua eteenpäin.

Yhtyeen paluu ei ollut itsestään selvä, koska osa entisistä soittokavereista ei ole ollut pitkään aikaan enää musiikin kanssa tekemisissä.
– Heitä jouduin taivuttelemaan mukaan.

Badding Rockers esiintyi Somerolla viime kesänä ja single Maitolaiturilla ilmestyi samoihin aikoihin.
– Uusi levy julkaistaan syyskuussa.

Poutahaukat on musiikillisten kokeilujen yhteisö

Marko Haavisto ja Poutahaukat perustettiin 25 vuotta sitten ja yhtyeeltä ilmestyi levy helmikuussa. Haaviston Oskari-poika soittaa isänsä bändissä bassoa.
– Badding Rockers operoi aina perinteisemmissä raameissa, kun taas Poutahaukat on ollut minulle vapaampi taiteellinen projekti. Tässä bändissä olen kokeillut aina kaikkia sellaisia musiikillisia juttuja, jotka ovat juolahtaneet mieleen.

Korona-ajan jälkeen Poutahaukoilla on muutama keikka nyt takana ja Haavisto on tyytyväinen.
– Jossain vaiheessa epäröin lähteä keikoille, kun pelkäsin tulleeni erakoksi ja mökkihöperöksi koronapandemian aikana.

Haavisto sävelsi korona-aikana paljon musiikkia ja sen vuoksi mies on ollut jo kolmen levyn syntyprosessissa mukana tämän vuoden aikana.

Petri Görman

kuva: Näyttelijä Petri Liski aikoo viedä perheensä Vesijärvelle veneilemään ja Ace Corneriin hampurilaisille lomansa aikana. – Ehkä piipahdamme myös sukulaisten luona Salonsaaressa .

– Minulle kaksi tärkeintä kesäbiisiä ovat Tomas Ledinin Sommaren är kort ja Pave Maijasen Lähtisitkö. Ledinin laulussa on rento pohjoisen kesän tunnelma. Maijanen oli taas yksi Suomen parhaista kevyen musiikin säveltäjistä, näyttelijä Petri Liski kertoo.

Liski ohjaa nyt Nastolan Pisarateatteriin Nummisuutarit, joka piti saada näyttämölle ja kaksi vuotta sitten, mutta koronakurimus esti sen.
– Olen haaveillut Nummisuutarit -näytelmän ohjaamisesta jo 15 vuotta. Itse en ole koskaan päässyt näyttelemään siinä, vaikka olen jo lapsena saanut katsoa ja kokea isäni Paavo Liskin ohjaamia Aleksis Kiven näytelmiä Nurmijärven Kivi-juhlilla.

Aleksis Kiven kielen nerokkuus valkeni näyttelijä Liskille jo teinivuosina.
– Kiven kielikuvat, lauseet ja sanat tekivät minuun suuren vaikutuksen jo varhain. Hänen tekstinsä on äärettömän hauskaa. Kikatin ja nauroin kirjailijan tekstiä omassa huoneessani peiton alla, etten olisi häirinnyt vanhempiani.

Pitkä kesäloma vuoden päästä

– Nummisuutarit on haastava näytelmä ja sen vuoksi olemme harjoitelleet sitä koko kevään ajan.
Pisarateatterin tulkinta klassikosta on uskollinen näytelmän alkuperäiselle hengelle, eikä sitä ole modernisoitu nykyaikaan.

– Mielestäni liian usein klassikkonäytelmiä modernisoidaan. Okei, meillä on tarinassa pari heittoa nykyaikaan, mutta muutoin tulkinta on uskollinen aalkuperäiselle.

Ohjaajan roolissa koko kesän ahkeroiva Liski kuitenkin myöntää, että tarina muuttuu monella tapaa ajan saatossa.
– Kesäteatteria ohjatessani saan ammatillisesti uutta tulokulmaa omaan näyttelijäntyöhöni. Ehkä minulla on luontainen kyky organisoida erilaisia asioita ja punoa punaiset langat yhteen.

Kesäloma jää Liskillä muutaman päivän mittaiseksi myös tänä kesänä.
– Ensi kesänä olen lomalla pitkään ja aion lukea Pave Maijasen elämäkerran. Silloin vien perheen lomalle jonnekin ja veneilemme paljon Vesijärvellä.

Kansallisteatteriin Westön näytelmä

– Syksyllä jatkamme kirjailija Kjell Westön Tritonus-romaanin pohjalta muokatun näytelmän harjoituksia Kansallisteatterissa.

Näytelmän harjoitukset alkoivat jo keväällä ja syksyllä jatketaan seitsemän viikon ajan jo elokuun alusta lähtien.
– Minulla on siinä pari roolia. Saan myös soittaa näyttämöllä rumpuja.

Näyttelijäntyön ohella Liski on myös musiikillisesti lahjakas esiintyjä.
– Rummut ovat pääsoittimeni. Niitä olen soittanut jo teinivuosista lähtien. Lisäksi soitan hieman bassoa, kitaraa ja koskettimia.

Työmäärästä johtuen Adam & Eve –bändi on ollut tauolla, mutta studiossa muusikot ovat tehneet jo pohjia uutta julkaisua varten.
– Musiikki on minulle pakkomielle, josta saan paljon myös voimaa arkeen.

Uusi sinkku on masteroitu sekä miksattu ja se odottaa nyt julkaisua.
– Musiikissa yhdistyy abstrakti luovuus ja konkreettinen käsityö. Se on mielenkiintoinen kokonaisuus.

Liskin musiikkimaku on ollut hittiorientoitunut jo nuoresta lähtien.
– Minulla on vahva kasaritausta. Olen kasvanut Duran Duranin ja Princen musiikin tahdissa. Kuuntelen myös kansanmusiikkia ja klassista aina silloin tällöin.

Petri Görman