Kuva: Omalähiö jättää koronaepidemian vuoksi ensimmäistä kertaa numeroita väliin koko 42 -vuotisen historiansa aikana. Kuvassa päätoimittaja Petri Salomaa ja Omalähiön perustaja Marja Salomaa

Koronapandemia kurittaa nyt kovalla tavalla ihmiskuntaa ympäri maailman. Näin myös Suomessa. Hallituksen asettamat rajoitukset ovat rajuja, mutta erittäin tarpeellisia, jotta tästä selvitään mahdollisimman vähäisillä vaurioilla. Tärkeintä on tietenkin pelastaa mahdollisimman monen ihmisen henki, mutta myös taloudellinen kriisi on jo odottamassa tuossa ihan nurkan takana.

Koronaepidemian vaikutukset ulottuvat myös Omalähiön toimitukseen. Koska lehtemme rahoitus on sata prosenttisesti ilmoitusmyynnin varassa, olemme tällä hetkellä kovin haavoittuvassa asemassa. Monet lehdessämme mainostavat yrittäjät ovat juuri niitä pienyrittäjiä, joita koronasta johtuva talouskriisi pahiten koettelee, mikä taas meillä lehdessä tulee näkymään vääjäämättä kassavajeena. Meillä ei ole taustalla tukena isoa konsernia, josta voisimme ammentaa varoja toimintaamme näin kriisiaikana, joten joitain rajujakin toimia Omalähiön pitämiseksi elossa on nyt tehtävä.

Tämän vuoksi olemme päättäneet säästöjen saamiseksi ajaa taustayhtiömme Salomaan Kirjapaino Oy:n julkaisu- ja kustannustoiminnan osittain alas toistaiseksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että Omalähiö ilmestyy näin poikkeusoloissa harvemmin eli vain kerran kuussa. Seuraavan lehden ilmestymispäiväksi on päätetty perjantai 15.5. Kesäkuun numeron ilmestymispäivän päätämme myöhemmin, sillä tilanteet ja olosuhteet vaihtuvat päivittäin nopeastikin.

Toivomme, että viimeistään elokuussa pääsemme takaisin normaaliin kerran-viikossa julkaisurytmiin. Toki paluu normaaliin julkaisurytmiin on mahdollista jo aikaisemminkin, jos käy niin hyvin, että hallituksen asettamat tiukat rajoitukset voitaisiin purkaa jo toukokuun jälkeen.

Terveyttä ja voimia kaikille tasapuolisesti näinä kovina aikoina!

Petri Salomaa
Päätoimittaja,
toimitusjohtaja

kuva: Ylikonstaapeli Ari Pinomäki kertoo, että Sahamäen liittymä kolmostiellä ja Levannon liittymä nelostiellä ovat liikenteellisesti haastavimpia ja vilkkaimpia kohtia Uudenmaan sulun yhteydessä.

Ylikonstaapeli Ari Pinomäki Hämeen poliisista on ollut työtehtävissä kolmostien ja Tie 143:n liittymässä Hyvinkäällä viikon ajan. Kokenut poliisimies kertoo, että viikkoon on mahtunut vain yksi vapaapäivä, mutta kriisitilanteen vuoksi poliisin tulee olla esimerkillinen ja joustaa.
 – Saimme käskyn viime perjantaina klo 12, että sulkupiste on muodostettava mahdollisimman nopeasti vilkkaasti liikennöidyn kolmostien varteen Hyvinkäälle. Operaatio käynnistyi heti ja sulkupiste oli muutamassa tunnissa valmis.

Ylikonstaapeli lainaa poliisiylijohtajaa ja muistuttaa, että tämä on tavallaan iso ratsia, mutta vain pidempikestoisempi.
 – En minä pidä tätä operaationa erikoisena, mutta yksittäisenä ihmisenä tämä on myös minulle erikoinen tilanne.

Pitkän työkokemuksen perusteella Pinomäki tiesi, että kriisitilanteen vuoksi hän joutuu tekemään pitkiä työpäiviä.
 – Olemme harjoitelleet yksikössämme tällaisia tilanteita muun muassa suurien EU-kokousten sekä valtiovierailujen yhteydessä. Siksi tämän operaation käynnistäminen sujui ammatillisesti erinomaisesti.

Ylikonstaapeli myöntää, että myös hänestä tuntuu hieman oudolta, kun Suomi jaetaan kahtia.
 – Se on hieman erikoinen tilanne myös meille, että keskellä valtakuntaa on yksi uusi sisäraja. Edellisen kriisitilanteen yhteydessä 70 vuotta sitten vihollinen oli fyysinen, mutta nyt kysymyksessä on abstrakti virus, jonka käyttäytymismekanismia ei kukaan tunne.

Viranomaisyhteistyö on toiminut

 – Tämä kriisi on monimutkainen ja sen vuoksi on ollut hyvä havaita, kuinka ihmiset puhaltavat yhteen hiileen. Myös suomalaiset poliitikot ovat olleet esimerkillisiä ja vedonneet kansalaisiin useaan kertaan.

Poliisin niukoista resursseista huolimatta operaatio perustaminen sujui nopeasti, eikä tilannekuvassa ole ollut mitään uhkaavaa viikon aikana.  – Suomalaiset poliisi on koulutettu hyvin hallitsemaan joukkoja myös tällaisissa hieman ikävimmissä tilanteissa.

Ylikonstaapeli Pinomäki haluaa korostaa, että poliisi tekee myös yhteistyötä rajavartiolaitoksen sekä puolustusvoimien kanssa.
 – Tämä on ollut suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi ja yhteistyö on toiminut hyvin. Siitä täytyy meidän jokaisen olla kiitollinen. Tätä työtä on kuitenkin tehty taustalla vuosia, tosin pienemmässä mittakaavassa.

Ylikonstaapeli Pinomäki kiittää suomalaisia siitä, että kriisitilanne on otettu vakavasti.
– Lähes kaikki puhuvat sulkupisteellä totta ja sen näkee jo ihmisten silmistä. Vain muutama ihminen on kritisoinut asiaa ja kertonut tämän olevan vain kiusaamista.
 – Muutamalle sulkupisteelle poliiseille on jopa tuotu välipalaa.

Petri Görman

kuva: Vuoden päijäthämäläisen luokanopettajan Tytti Heikkisen mukaan useissa perusopetuksen  yksiköissä Lahdessa tehdään upeita juttuja, mutta ne pitäisi saada laajempaan tietoisuuteen.

Lahtelainen Tytti Heikkinen valittiin vuoden päijäthämäläiseksi luokanopettajaksi maaliskuun alussa. Tarmokas ja työyhteisön rakastama luokanopettaja on tehnyt työtä lasten parissa jo 19 vuotta.
– Ajattelen, että opiskelen oppilaideni kanssa yhdessä elämää, kuitenkin aikuisen näkökulmasta. Sen lisäksi innostun aina uusista asioista, vuoden päijäthämäläinen luokanopettaja Tytti Heikkinen kertoo.

Monitoimitalo Onnissa Liipolassa työskentelevän Heikkisen mukaan opettajan on osattava luoda lämminhenkinen sekä opiskelumyönteinen ilmapiiri luokkaan.
 – Sillä tavalla saan oppilaisiin hyvän yhteyden ja pystyn aikuisena motivoimaan heitä opiskeluun.

Palkittu luokanopettaja uskoo, että palkinnon yksi peruste on ollut se, kuinka hän onnistuu luomaan hyvän tekemisen meiningin siihen oppimisympäristöön, missä hän aina opettaa.
 – Silloin, kun näen hyviä asioita työympäristössä laaja-alaisemminkin kuin luokassa, niin totean sen yleensä kaikille ääneen. Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle. Myönteinen ilmapiiri vie aina aikuisia sekä lapsia elämässä eteenpäin.

Huumori on voimavara

Heikkinen kertoo, että hän on ihminen, jolla on jatkuvasti tuntosarvet koholla ja sen vuoksi hän aistii herkästi erilaisia asioita.
 – Minuun vaikuttaa paljon se, millaisella mielellä toiset ihmiset ovat ympärilläni. En jaksa sellaista meininkiä, jos ympärillä valitetaan koko ajan ja yhteisössä on tunkkainen ilmapiiri.

Huumori auttaa paljon opetustyössä, mutta sen kanssa pitää olla varovainen.
 – Se auttaa monissa eri tilanteissa. Jos joku loukkaantuu huumorintajuni vuoksi, niin kyllä minulla on silloin pokkaa sanoa, että ei ollut tarkoitus loukata tällä asialla.

Heikkinen ei koskaan kohdista huumoria kansakulkijoihin vaan kohdistaa sen lähinnä itseensä.
 – Kun osaa nauraa itselleen, niin silloin pärjää myös elämässään eteenpäin.

Kasvuprosessin tukeminen on tärkeää

 – Pandemian aiheuttama kriisitilanne on asettanut opetustyöhön uusia haasteita, mutta jokaisessa suomalaisessa koulussa opettajat ovat tukeneet toisiaan ja se on ollut parasta tässä työssä.

Kriisitilanteesta voi oppia Heikkisen mukaan paljon.
– Se pakollinen digiloikka otettiin nyt ja uskon, että tulevaisuudessa tieto- ja viestintätekniset taidot korostuvat opetuksessa yhä enemmän.

Liipolan Onni on pieni perusopetuksen yksikkö, jossa opiskelee alle 200 alakoululaista.
 – Meillä on upea työn tekemisen meininki Onnissa. Otamme oppilaamme vastaan sellaisina kuin he ovat ja arvostamme heitä. Aikuisen on tärkeintä tukea lasta hänen pitkäjänteisessä kasvupro-sessissaan.

Heikkisen mukaan Lahden kaupungin perusopetuksen organisaatiossa on kymmeniä innovoivia opettajia töissä.
 – Meidän kaikkien on tärkeintä kehitellä normiarkeen uusia ratkaisuja, jotta opettajan työ ei kuormittuisi liikaa.

Petri Görman