Liipola kuuluu vuosien 2013-15 aikana valtakunnalliseen asuinalueohjelmaan, jonka järjestämisen taustavoimina ovat ympäristöministeriö ja Rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara. Ohjelmalla tavoitellaan vanhojen asuinalueiden kehittämistä, ja asukkaitten yhteistä viihtymistä asuinalueillaan. Liipolan uuteen asukas- ja harrastetila Toimelaan kutsuttiin lokakuun viimeisenä torstaina Remontti-iltaan taloyhtiöitten hallintoväkeä ja asukkaita. Illan aikana keskusteltiin kotikylän toimivuudesta sekä saatiin tietoa asuintaloihin ja yksityisiin asuntoihin mahdollisesti saatavista, valtion myöntämistä korjausavustuksista.
Runsaaseen neljänkymmenen vuoden ikään ennättänyt Liipolan aluetta Kerinkallion kaupunginosassa ei kaupunkisuunnittelussa ole unohdettu, vaikka Ranta-Kartanon ja kauppatorin alueen rakentaminen on ollutkin tiedotusvälineitten keskeinen puheenaihe. Kuluvan vuoden aikana on järjestetty Lahden Teknisen- ja ympäristö- ja sivistystoimialojen henkilöstön yhteistyöllä Metsämaalla, Tonttilassa, Jalkarannassa ja nyt Liipolassa asukkaitten kanssa keskustelutilaisuuksia alueitten kehitystarpeista.
Liipolassa illan isäntinä toimivat asukasasiainpällikkö Ari Juhanila, kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen sekä projektikoordinaattori Johanna Järvelä Toimelasta. Liipolalaisia oli tilaisuudessa mukana ilahduttava määrä.
Remontti-iltojen lähtökohtana on ollut koulujen kohtalo alueilla, niiden uudisrakentaminen monitoimitiloiksi sekä asuintalokortteleitten tiivistäminen uusilla rakennuksilla. Liipolassa asioita oli yhdelle illalle ehkä liiankin runsaasti. Ohjelman tiiviin sisällön muodostivat aiheet: valtion lisäbudjetin remonttirahat taloyhtiöitten suunniteltuihin peruskorjauksiin, vanhusten ja invalidien asuntojen pieniin turvallisuutta edistäviin korjauksiin, ja hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin.
Asuntojen korvausneuvonnasta kertoivat Vanhustyön keskusliitto ry:n korjausneuvoja Ari Tahvanainen ja Lahden kaupungin korjausneuvoja, tarkastaja Hannu Kittelä, jolta saa tietoja myös korjausavustuksista. Hissien rakentamiseen voi taloyhtiö saada korkeintaan 50 prosenttia valtion avustusta. Kolmikerroksisia hissittömiä taloja löytyy myös Liipolasta.
– Liipolassa ei ole kaupungin omistamaa tonttimaata Liipolan-Kaikuharjun koulualuetta lukuun ottamatta, totesi asukasasiainpäällikkö Ari Juhanila.
Hän heittikin idean alueen mahdollisen tiivistysrakentamisesta niitten taloyhtiöitten harkittavaksi, joilla on reservissä rakentamatonta tonttimaata. Rakentamattoman tontin osan kaavoituksella ja myynnillä taloyhtiöillä olisi mahdollisuus saada rahoitusta omistamiensa kiinteistöjen peruskorjauksiin. Liipolassa ei ole tyhjiä asuntoja, mutta asukkaita ei ole kuin noin 4500, joten uusia ihmisiä alueelle pitäisi muuttaa vähintään 1000 henkeä, etteivät palvelut vähenisi.
Kaupunginosien uudistamisen konsulttina toimiva arkkitehti Kari Lindström Arkkitehtityö Oy:stä vertasi Liipolaa muihin yllä mainittuihin asuinalueisiin, jotka ovat lähes tasaista maata. Liipolassa korkeusero on 50 metriä mitattuna Ajokadulta huipulle eli keskuspuistoon Mustikkamäen päiväkodin vierelle. Tasaista maata ei uusille rakentamisideoille juuri löydy, mutta keskuspuistoideaa hän piti hyvänä lähtökohtana alueen viihtyvyyden lisäämiselle sekä Ostoskadun liikekeskuksen viherrakentamisen lisäämisen.
Asukkaitten esteetöntä kulkemista omilla piha-alueilla ja ympäristössä tarkastelee käytännössä Toimelan projektityöntekijä Aleksander Korolev, joka totesi uutta kahvipannullista kuulijoille tuodessaan, että hänellä ei ole pahoja aikeita taloyhtiöiden pihamailla mittanauhan ja muistion kanssa kulkiessaan.
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkijat Jaana Poikolainen ja Kati Honkanenlaittoivat läsnäolijat ryhmätöihin Liipolan hyvistä ja huonoista puolista arkipäivän asioissa. Kysymykset käsittelivät alueen viihtyisyyttä, palvelujen saatavuutta, liikkumisen esteettömyyttä ja asukkaitten ikärakennetta.
He tulevat jatkamaan liipolalaisten kuulemista projektissaan ”Asuinalue lapsiperheiden kokemana”. Ryhmissä kiitettiin kulkuteiden valaistusta, yhteisöllisyyttä ja palveluitten kohtuullista saatavuutta, mutta suuri huoli on alle 15 vuotiaitten lasten ja nuorten harrastusten ohjaus ja tilojen puute iltaisin ja viikonloppuisin. Liipolassa on muitakin kuin suomenkielisiä asukkaita. Alueen nuorisoon toivotaan kaupungin nuorisotoimen panostavan ohjaajavoimia pikaisesti.
Marja-Liisa Niuranen