Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua

kuva: Uudenpellon senioritalossa asuvat Hilkka Reinikainen ja Aila Harmaala haluvat lähiympäristöstään esteettömän sekä turvallisen, jotta siellä voi huoletta liikkua.


Lahden Talot Oy:n senioritaloa Uudenpellonkatu 1:ssä Launeella markkinointiin kaksi vuotta sitten positiivisin saatesanoin.
Markkinointimateriaaleissa todettiin, että senioritalossa ja sen lähialueilla voi liikkua esteettömästi. Todellisuus on ollut kuitenkin toisenlainen.

– Kerrostalo sopisi paremmin urbaaneille liikkuville ihmisille kuin liikuntarajoitteisille senioreille. Tämän talon suunnittelussa ei ole huomioitu senioreiden tarpeita, jotka liikkuvat päivittäin apuvälineiden kanssa, asukasaktiivi Aila Harmaala toteaa.

Senioritalo on rakennettu kapealle tontille, eikä kerrostalon päästä ole kulkuyhteyttä Kaarikadulle.
– Jos lähdemme ostoksille Launeen Citymarketiin tai Prismaan, niin joudumme kiertämään puoli taloa ympäri.

Harmaalan mukaan Uudenpellonkadulla on liian korkeat katukivet ja sen vuoksi rollaattorilla liikkuvat seniorit eivät pääse ajoneuvoillaan jalkakäytävälle.
– Periaatteessa sähköisillä rollaattoreilla ei saa liikkua ajotiellä. Poliisi voi halutessaan kirjoittaa aina sakon, jos näin tapahtuu.

Pihasuunnittelu unohtunut täysin

Uudenpellonkadun senioritalo on aivan hoivakoti Kultakaaren vieressä. Senioritalo on rakennettu umpioksi, jossa esteetön ja joustava liikkuminen on mahdotonta.
– Talvella piha on äärimmäisen liukas ja sen hoitaminen oli kuluneen talven aikana luokatonta.

Asukasaktiivi Harmaalan mukaan muutama seniori kaatui, osa pahasti, viime talven aikana senioritalon piha-alueella.
– Esimerkiksi talon pääty, josta siirrytään Uudenpellonkadulle, oli koko talven ajan äärimmäisen liukas. Keväällä lumien sulaessa vesi kuljetti maa-aineksen pois ja piha oli tältä kohtaa epätasainen

Lahden talot Oy korjasi useiden huomautusten jälkeen ongelmakohtaa senioritalon päädyssä, mutta se ei ole vieläkään kunnossa.
– Siltä kohtaa piha-alue on epätasainen ja kalteva ja siellä on sen vuoksi vaarallista liikkua erilaisten apuvälineiden kanssa.

Polviin ja niskaan vaurioita

Lahtelainen Hilkka Reinikainen muutti senioritaloon iloisin mielin vuosi sitten, mutta hän on pettynyt siihen, kuinka senioreita oikein kohdellaan.
– Olemme useampaa kertaan informoineet isännöitsijää sekä Lahden Talot Oy:n edustajia taloyhtiömme ongelmakohdista. Minulle on jäänyt sellainen tunne, että meitä ei oikein haluta kuunnella.

Vain autoilijoiden tarpeet on huomioitu Reinikaisen mukaan tämän senioritalon suunnitteluvaiheessa.
– Heti kun tämä meidän kerrostalo valmistui, niin esteetön yhteys hoivakodin nurkalta läheiselle puistoalueelle suljettiin. Meille olisi tärkeää, että pääsisimme liikkumaan, koska aika moni meistä kykenee vielä kuitenkin liikkumaan.

Reinikainen loukkaantui viime helmikuussa, kun hän liukastui senioritalon piha-alueella.
– Molemmat polvet ja niska vaurioituivat tässä onnettomuudessa. Tämän tapaturman johdosta käyn vieläkin erilaisissa hoidoissa.

Muutostyöt eivät maksa maltaita

Sekä Aila Harmaala että Hilkka Reinikainen toivovat, että asukkaiden pienet muutosehdotukset toteutuisivat jo lähitulevaisuudessa.
– Emme vaadi kovin paljon, mutta haluamme vielä liikkua tässä kauniissa lähiympäristössä ja käydä myös kaupassa turvallisesti.

Molemmat naiset ihmettelevät, että miksi Uudenpellonkadun senioritalossa ja sen lähiympäristössä ei ole huolehdittu esteettömyydestä, vaikka asiasta on puhuttu paljon julkisuudessa viimeisen 10 vuoden aikana.
– Ei meitä saa kohdella näin välinpitämättömästi, naiset toteavat.

Petri Görman

Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa

Kuva: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen


Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kertoi maanantaina, että sen tulos on painumassa jopa 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi tänä vuonna. Yhtymä aloitti aiemmin elokuussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena se tavoittelee 15 miljoonan euron säästöjä tälle ja ensi vuodelle.
Yhtymähallitus siunasi maanantaina esityksen ja sen mukaan tulevan vuoden budjetti laaditaan 3,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Konsulttiyhtiö tekee parhaillaan palveluverkkoselvitystä hyvinvointiyhtymälle ja sen ennakoidaan valmistuvan syyskuun loppuun mennessä. Myös Lahden kaupungin sote-kiinteistöistä tehdään selvitys.
– Launeen lähiklinikka saatetaan lakkauttaa selvityksen jälkeen. Vaikka päätöstä ei vielä ole, niin tämä kiinteistö on jo sen ikäinen, että sen saneeraaminen maksaisi liian paljon tässä taloudellisessa tilanteessa, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen toteaa.

Puheenjohtaja ei ihmettele, että launeelaiset saattavat reagoida asiaan ja kerätä nimiä lähiklinikan puolesta.
– Muutin Asemantaustaan lähelle Launetta vuosi sitten ja tästä on helppo kävellä tai matkustaa linja-autolla esimerkiksi kaupunginsairaalaan. Lähiklinikoita sulkemalla on mahdollista palvella lahtelaisia ihmisiä arkisin pidempään pääterveysasemalla kaupunginsairaalassa toivottavasti laadukkaammin.

Lempisen visioissa pääterveysasemalla olisi mahdollista saada sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita myös iltaisin.
– Hyvinvointiyhtymän taloutta on nyt oikaistava erittäin rankalla tavalla. Kahden vuoden aikana on ajauduttu tähän tilanteeseen, kun siellä on toimeenpantu valitettavan vähän tehostamisohjelmia.
Palveluverkkoa olisi pitänyt karsia jo aiemmin

– Nyt joudumme tekemään todella ilkeitä ratkaisuja.

Yli 4 miljoonan investoinnit odottavat

Puheenjohtaja Lempinen toteaa, että Launeen lähiklinikan talotekniikka pitäisi uusia perusteellisesti, koska rakennus on jo 30 vuotta vanha.
– Kiinteistön pitäisi tehdä yli 4 miljoonan euron remontti arvioiden mukaan.

Lähiklinikalta on vain kaksi kilometriä matkaa Lahden pääterveysasemalle kaupunginsairaalaan ja siellä on kaikki tilat uusittu.
– Nyt pohdimme sitä, mikä olisi tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisin ja toimivin ratkaisu.

Kaupunginsairaalalla suurin osa tiloista on vajaakäytössä osan päivästä.
– Sen vuoksi nyt tulee painetta pienemmille lähiklinikoille, varsinkin Launeelle.

Erikoissairaanhoito toimii

Lempinen mursi pohjeluunsa viikkoa ennen juhannusta Anopin kesäpaikan tutussa pihaympäristössä.
– Voin rehellisesti sanoa, että kyllä meillä erikoissairaanhoito toimii. Pääsin itse hoitoon suhteellisen nopeasti, vaikka onnettomuus tapahtui viikonloppuna.

Lempisellä ei ole ollut tähän kesään mennessä koskaan kipsiä jalassa, mutta nyt hän on tämänkin asian suhteen yhtä kokemusta rikkaampi. Tutuksi tulivat liikuntarajoitteisuus ja esteetön kulku.
– Nyt Päijät-Hämeen alueella tulee rakentaa palveluketjut siten, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen tapahtuu siten, että asiakas tai potilas saa oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa tarvitsemaansa hoitoa. Sosiaalipuoli pitää kulkea käsi kädessä tässä.

Myös hallinnon päällekkäisyyttä tulisi Lempisen mukaan purkaa.
– Organisaatiorakennetta tarkastellaan ja muutetaan yt-menettelyn yhteydessä. Meillä on olemassa mm. ICT-järjestelmiä, sähköisiä ja liikkuvia palveluita, joita tulisi hyödyntää tehokkaammin.

Lahdessa on uudistettu pääterveysasema, johon on keskitetty paljon erilaista sote-toimintaa.
– Sen monipuolinen hyödyntäminen tulee olla peruslähtökohta jo lähitulevaisuudessa. Tehoja on haettava mieluummin seinistä kuin tekevistä käsistä.

Joustoa palveluaikoihin

– Kaupunginsairaala on täyden palvelun pääterveysasema. Se voisi aivan hyvin olla auki arkisin kello 8-18, Lempinen pohtii.

Ammattiyhdistysaktiivina toiminut Lempinen kertoo kuulleensa huhua, että syksyn työehtosopimuskierroksella Lääkäriliitto olisi myös näyttämässä vihreää valoa joustavammille työvuoroille.
– Jos lääkärit työskentelisivät kahdessa vuorossa päivän aikana, niin silloin tietääkseni olisi mahdollisuus ottaa enemmän potilaita vastaan.

Hyvinvointiyhtymän ja alueen kuntien tulisi panostaa tulevaisuudessa lastensuojelussa ja päihdetyössä ennakoivaan toimintaan.
– Olen varma siitä, että ennalta ehkäisevään työhön panostamalla saisimme isoja tehokkuuksia aikaan. Jonkun tulisi ottaa omistajuus ja pallo kunnolla haltuun uudenlaisen toimintamallin kehittämisessä. Tällaiselle työlle tulee antaa suuri painoarvo jatkossa.

– Se on aivan selvää, että käsittämättömät budjettiylitykset johtuvat siitä, että toiminnallistamiset on näyttäytynyt leväperäisesti aikataulutetulta ja suunnitelmallisuus on ontunut pahasti. Kaipaan toimivaa muutoshaluista organisaatiota ja muutoksen tekijöitä joka johtamisen tasolla. Kehittämisen ja muutoksen siemen on olemassa yhtymässä. Tehtävällä useampi vuotisella muutosohjelmalla tullaan vastaamaan kehittymiseen ja tehostamiseen suunnitelmallisesti.

Petri Görman

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä

kuva: Emilia Salonen ja Ville Kettunen kävivät poniajelulla.


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen perinteistä koko perheen kesätapahtumaa vietettiin viime viikon sunnuntaina. Kaikille alueen asukkaille, mutta erityisesti lapsille oli suunniteltu kaikenlaista mukavaa puuhaa Ilonankadun leikkipuiston alueelle. Lapsia kiehtoivat erityisesti Sipi-pellen ilmapallotemput. Myös poniajelulle halusi jokainen lapsi ja lapsenmielinen.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravala kertoo, että tasaiselle kumirouhepohjalle olisi käyttöä Ilonankadun puistoalueella.
– Siellä on järjestetty puistojumppaa ja kumirouhealusta olisi turvallinen leikkialusta myös lapsille. Olisi mukava saada myös Nikkilään ulkoliikuntavälineitä.

Nikkiläläiset lapsiperheet odottavat jo, että koululaisten parakkielämä päättyy.
– Ensi syksynä koululaiset pääsevät uuteen kouluun ja uusiin oppimisympäristöihin.

Lahden eteläisen kehätien rakennusprojekti on edennyt nopeammin kuin oli suunniteltu ja se saa kiitosta asukas- ja omakotiyhdistyksen ihmisiltä.
– Liipolan tunnelin räjäytykset ovat jo ohi. Maansiirtotyöt ovat myös suunniteltua aiemmin valmiina. Siihen olemme tyytyväisiä.

Petri Görman

Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla

kuva: Isännöitsijä Eero Vesanen sanoo, että Luhtikadulla viimeinen tulipalossa kärsinyt asunto on saneerattu asuinkelpoiseksi maaliskuun alkuun mennessä.


–  Olemme aikatauluttaneet saneerausprojektin niin, että tulipalon vuoksi evakossa olevat asukkaat eivät joutuisi olemaan liian pitkään pois omasta kodistaan, isännöitsijä Eero Vesanen toteaa.

Suunnittelut katon, julkisivun ja huoneistojen osalta ovat käynnissä ja ne valmistuvat syyskuussa.
– Tämän jälkeen alkaa suunnittelutyöt palaneiden ja vesivahingoista kärsineiden asuntojen osalta.

Isännöitsijän mukaan vakuutusyhtiön mielipide oli, että likaisesta sammutusvedestä pahoin kastuneet elementit on vaihdettava saneerauksen yhteydessä.
– Nokea ei ole helppo poistaa villamateriaalista ja sen vuoksi Luhtikadulla joudutaan vaihtamaan elementit ainakin E- ja D-rapun kohdalta.

Kattorakenteet saadaan Luhtikadulla kuntoon ensimmäisenä ja sen jälkeen puretaan telineet.
– Näiden toimenpiteiden jälkeen tulipalossa vaurioituneet elementit pudotetaan alas ja vaihdetaan uudet tilalle.

Putkistojen linjasaneeraus aloitettu

Asunto-osakeyhtiö Liipolan kartanossa oli päätetty viikkoa ennen kohtalokasta tulipaloa, että kerrostalon putkistoihin tehdään linjasaneeraus.
– Nyt tämä työ pääsi tulipalon vuoksi liikkeelle suunniteltua aiemmin.

Tällä hetkellä Luhtikadulla tulipalossa kärsineessä kerrostalossa ahertava Polygon on mitannut kosteudet ja aloittanut jo huoneistojen purkutyöt
– Vakuutusyhtiö on tyhjentänyt niiden osakkeenomistajien asunnot, joilla oli kotivakuutus. Osa asukkaista on joutunut tyytymään sukulaisapuun siivouksessa, koska voimassa olevaa kotivakuutusta ei ole ollut.

Useissa tulipalossa vaurioituneissa asunnoissa vaihdetaan kaikki lattia-, maali- ja seinäpinnat.
– Purkutyöt näiden osalta on tehty ja asuntojen kuivatusprosessi on jo käynnissä.

Ensimmäiset pääsevät jouluksi kotiin

– Kosteusmittauksista vastanneet työmiehet ovat kertoneet, että ensimmäiset asunnot on mahdollista saada kuntoon jo jouluksi. Lupauksia kotiinpääsystä ei voi antaa, mutta tavoitteena on, että maaliskuuhun mennessä.

Isännöitsijän kertoo, että vielä ei kuitenkaan tiedetä kuka asentaa kaapistot, maalaa seinäpinnat ja rakentaa huoneistot asuinkuntoon.
– Tästä asiasta tarjouskierros on menossa ja vastaukset saadaan aikaisintaan lokakuussa.

Ensimmäisen kuukauden aikana saneerausprojekti ole kokenut yhtään takapakkia.
– Heinäkuussakaan ei onneksi satanut vettä ja me onnistuimme suojamaan pahasti palaneen kattorakenteen hetkessä.

Petri Görman

Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle

Ensimmäinen Anttilanmäen kyläjuhla onnistui Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksenpuheenjohtajan Silja Kostian mukaan yli odotusten.
– Palaute kyläjuhlista on ollut positiivista.

Sää oli myös suosiollinen kyläjuhlille.
– Sen vuoksi Anttilanmäellä vieraili lähes 3000 ihmistä.

Puheenjohtaja muistuttaa, että kukaan ei laskenut väkimäärää vaan se on päätelty jaettujen karttojen perusteella.
– Toki monille ruokapisteille muodostui jonoja, mutta niihinkin suhtauduttiin ymmärtäväisesti.

Kumpulan kyläjuhlat esimerkkinä

Kumpulan kyläjuhlat Helsingissä ovat olleet esimerkkitapaus Anttilanmäen uudelle tapahtumalle.
– Toinen innoituksen lähde oli onnistunut kesäteatterikokemus viime kesältä, jonka seurauksena asukasyhdistys kartutti hieman kassavarojaan.

Asukasyhdistyksessä on puheenjohtajan mukaan tällä hetkellä innostunutta porukkaa ja sen vuoksi haluttiin kokeilla, miten kyläjuhla toimisi myös Lahdessa.
– Uskoimme toki, että ihmiset lähtevät mukaan hyvän mielen tapahtumaan.
Oli ilo nähdä entisiä anttilanmäkeläisiä kyläjuhlassa. Moni myös vieraili uudistetussa koulurakennuksessa, jossa toimintansa aloittaa Lahden ruotsinkielinen koulu sekä päiväkoti.

Kyläjuhlia varten valmistui myös kartta Anttilanmäestä.
– Siihen oli sijoitettu kaikki kyläjuhlien tapahtuma pisteet ja muut historialliset merkittävät kohteen alueelta.

Petri Görman

Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää

Roi Huhtikangas vierailee Launeen perhepuistossa poikansa Hugon kanssa usein.


Roi Huhtikangas vierailee Launeen perhepuistossa poikansa Hugon kanssa usein.
– Pojan kanssa olemme leikkineet täällä varsin paljon tämän kesän aikana.
Huhtikangas on iloinen siitä, että lahtelaisille lapsille on rakennettu ilmainen ja turvallinen leikkipuisto, jossa nuorisokin viihtyy.
– Tämä alue on suunniteltu hyvin. Täällä on toimintaa eri-ikäisille lapsille.

Isä tuo poikansa mielellään perhepuistoon, koska poika pääsee purkamaan siellä ylimääräiset energiavaransa.
– Pääsen aina illalla kotona helpommalla, kun päivällä on leikitty kunnolla perhepuistossa.

Neljävuotias Hugo Kasper Huhtikangas on vauhdikas veijari, jonka mielestä parasta perhepuistossa on liukumäet.
– Sieltä saa kovat vauhdit. Siitä minä tykkään.
– Eikä tämä perhepuisto vielä niin vanha ole. Se on vasta 30-vuotias.

Perhepuistosta voi olla ylpeä

Aaro, Esa ja Tuulia Lehtonen ovat Launeen perhepuiston vakiovieraita.
– Perhepuisto on monipuolinen alue ja se tarjoaa eri-ikäisille monenlaista viihdykettä, Esa Lehtonen toteaa.

Lehtonen uskaltaa päästää poikansa vapaasti leikkimään, koska uudet liukumäet ovat turvallisia ja kumiasfaltti suojaa liukumäkien alla pienimpiä perhepuiston leikkijöitä.
– Tästä paikasta olen lahtelaisena todella ylpeä.

Tuulia Lehtosen mielestä puistoalue on turvallinen sekä siisti.
– Poika löytää täältä aina monenlaista tekemistä kavereiden kanssa ja heillä on yleensä hyvä säpinä päällä.

Viisivuotias Aaro Lehtosen mielestä kaikki laitteet ovat perhepuistossa kivoja.
– Haluaisin olla täällä aina pidempään kuin isä tai äiti.

Vetovoimainen paikka

Etelälahtelainen Seppo Toivonen toimi järjestyksenvalvojana Launeen perhepuiston 30-vuotiasjuhlassa. Sen lisäksi mies on lahtiopas.
– On hienoa kertoa oppaana, millaisia palveluja Lahdessa järjestetään lapsille ja nuorille.

Toukokuusta lähtien perhepuiston parkkipaikka täyttyy Toivosen mukaan vieraskuntalaisten täyttämistä linja-autoista.
– Kaikki lahtelaiset eivät tajua, millainen helmi perhepuisto oikein on.

Lahtiopas muistuttaa, että puistoalueeseen kuuluu myös monipuolinen arboretum.
– Se on upea paikka sellaiselle ihmiselle, joka tutkii luontoa sen monelta eri kantilta.

Petri Görman

Asukasaktiivi Tuula Koskela: Enemmän yhteisöllisyyttä kerrostaloasumiseen

Kuva: Aimo Kolu on asunut Kivikatu 6:ssa 45 vuotta ja Heikki Laine muutti sinne vuonna 2004.


Keijupuistossa Kivikatu 6:n asukkaat järjestivät Sirkkojen tanssi -tapahtuman omalla kotipihallaan heinäkuun viimeinen päivä. Hyvän mielen tempauksessa tarjolla oli musiikkia, pullakahvit ja rohkeimmat saivat maistaa kuivatettuja sirkkoja.

– Olemme sitä ikäpolvea, joka on aina tehnyt kaikkea yhdessä. Sosiaalinen elämä ja vanha kunnon suomalainen yhteisöllisyys kuuluu myös tämän vuosituhannen kerrostaloasumiseen, asukasaktiivi Tuula Koskela toteaa.

Tapahtuman puuhanainen Tuula Koskelan vastuulla oli kahvinkeitto.

Luonnonkauniilla paikalla olevassa Kivikatu 6:ssa on 54 asuntoa. Keijupuiston kerrostaloalue on rakennettu 1970 -luvun alussa.

– Tässä on yksi kerrostalo, mutta kaksi pihaa. Viimeisen lomaviikon kunniaksi halusimme järjestää positiivishenkisen tapahtuman kaikille asukkaille.

Koskela oli jo keväällä puhunut naapurin rouvan kanssa, että silloin järjestetään Sirkka-juhlat, kun hän löytää jostakin rapeita sirkkoja.

– Muutama viikko sitten löysin kotiseutuni lehden välityksellä sirkkafarmin Rengosta. Innostuin heti löydöstä ja sen jälkeen aloimme puuhaamaan tapahtumaa.

Musiikista vastasi Eksyksissä -orkesteri

Mukava asuinalue

– Olen asunut täällä jo neljä vuotta. Tunnen itseni jo keijupuistolaiseksi. Tällä alueella senioreillakin on mahdollisuus liikkua helposti, koska korkeuseroja ei ole lainkaan.
– Täällä asuu ihania ihmisiä ja palvelut ovat lähellä.

Heikki Laine on asunut Keijupuistossa jo 15 vuotta.

– Muutimme omakotitalosta kerrostaloon aikoinaan. Minä olen viihtynyt täällä hyvin, vaikka aluksi hieman epäilin, millaista kerrostalossa on asua.

Urheilumies Laine haluaa myös perinteistä suomalaista yhteisöllisyyttä kerrostaloyhteisöön.

– Haluan olla aina pelinrakentaja tehdä yhteisen hyvän eteen työtä.

Laine muistuttaa, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, vaikka sitä ei aina uskoisi.

– Yhteisöllisyys on katoavaa kansanperinnettä ja siksi tällaiset kesäjuhlat ovat positiivinen asia. Ihmisiä pitää saada liikkeelle ja innostaa.

Petri Görman

Lähikuvassa Kortteliliigan primus motor Jake Ropponen

Jake Ropponen on Lahden kortteliliigalle samanlainen ikoini kuin Jyrki Kangas oli Porin Jazzeille. Hän on aina valmis kuin partiopoika vastailemaan Lahden kortteliliigaa koskeviin kysymyksiin.

Pähkinänkuoressa Kortteliliiga tarkoittaa lähes 4000 aktiivijäsentä, joiden keski-ikä vaihtelee 15 – 75 vuoteen. Mukana on yli 400 joukkuetta ja vuositasolla matseja pelataan yli 5000. Lajivalikoimassa on lähes kaikkea paitsi kyykkää ja curlingia. Nappasimme kopin tästä 50-vuotisjuhlia järjestävästä ikiliikkujasta ja utelimme, missä Kortteliliigassa mennään.
Näin Mr. Kortteliliiga vastasi.

1. Millaisia vaikeuksia oli 50 vuotta sitten, kun käynnistitte Lahden Kortteliliigan?
– Kaikki oli tietysti uutta ja hieman outoakin verrattuna vanhakantaiseen urheilutoimintaan, joten pieniä hankausia oli tietysti pelipaikkojen saamisessa ja ehkä myös ”pelaajapolitiikassa”, mutta onneksi toiminnan kautta luottamusta alkoi pikkuhiljaa löytyä. Toki joskus kaupungin liikuntalautakunta antoi meille oikein huomautuksen liian ahkerasta kenttien käytöstä.

2. Millaisella budjetilla aloititte ja paljonko se on tällä hetkellä?
– Varmaan alkuvuosina muutamia satoja markkoja, vuodelta 1974 löytyy virallinen tieto, että menot olivat 4710 markkaa (nykyrahan arvossa noin 750 euroa). Tällä hetkellä vedämme menojen osalta noin 300 000 euron luokassa. Valtaosa tästä on tietysti vain kauttakulkevaa rahaa, sillä keräämme joukkueilta halli- ja kenttävuokrat ja maksamme ne sitten eteenpäin.

3. Kuinka paljon jäseniä on mukana aktiivitoiminnassa ja monessa lajissa kilpaillaan?
– Tänä päivänä lajitarjonnassa on 12 eri lajia ja vuositasolla jäsenmaksun maksaa noin 4000 jäsentä. Yhdellä jäsenmaksulla saa pelata kaikkia lajeja.

4. Millaiseksi koet oman roolisi Lahden Kortteliliigassa tänään?
– No, aika aktiivinen fiilis on päällä. Olen ollut toiminnassa mukana aina kultaiselta 1970-luvulta saakka ja käynyt läpi kaikki yhdistystoiminnan roolit, joten kokemusta löytyy, mistä voi ammentaa. Lapset ovat jo lentäneet maailmalle ja rakas vaimokin on kohtuullisen suopea liiga-ajatukselle, joten joskus voi vetää sitten vähän pitempääkin settiä. Tykkään haasteista ja
koe kaiken muun lisäksi työni aika luovana, pääsee sopivasti kehittämään aina uusia juttuja.

5. Kuinka paljon vapaaehtoisia on mukana toiminnassa?
– Lajit pyörivät aika pitkälti jaostojen kautta. Näissä talkoissa on mukana noin 50 aktiivia. Toinen aktiiviryhmä, jonka panosta ei koskaan arvosteta liikaa, on joukkueiden vetäjät, jotka omalla pyyteettömällä panoksellaan mahdollistavat kaikkien muiden liikunnan. Hatunnosto heille kaikille!

6. Mikä on toiminnassa vaikeinta ja onko kaupungin tuki riittävä?
– Yleisellä tasolla haasteellisinta on kohtuutasoisten suorituspaikkojen löytäminen. Henkilökohtaisella tasolla haasteet liittyvät ajankäyttöön. Kaupungin tuki on tavallaan ikuisuuskysymys. Olen sitä mieltä, että rahallisen tuen voisi jopa jättää pois, JOS kaupunki huolehtisi perusliikuntapaikkojen kunnosta ja pystyisi tarjoamaan niitä urheiluseurojen käyttöön kohtuuhinnalla.

7. Miten aiot itse osallistua juhlallisuuksiin?
– No, omalla tavallani olen osallistunut bileisiin jo viimeiset puolivuotta. Kaikki huipentuu lauantaina ja edessä on varmasti vilkas sekä tapahtumarikas päivä. Ehdottomasti käyn ostamassa ainakin kaksi arpaa ja osallistun juhlakulkueeseen vanha pelipaita päällä. Iltajuhliin tullaan vaimon kanssa ja odotan kuulevani monta hyvää tarinaa korttelissa pelaamisesta.

Juhani Melanen

Marjatta Vauhkonen: Hyvät liikuntalaitteet houkuttelevat ja motivoivat ihmiset liikkeelle

kuva: Liipolalaiset seniorinaiset rakastavat terveysliikuntaa ja sen vuoksi he kokoontuvat monitoimitalo Liipolan Onnin piha-alueella kerran viikossa.


Lahden kaupunki aloitti Liipolan monitoimitalo Onnin pihalla senioreille suunnatun jumppatuokion kesäkuun alussa. Lomien ajan aktiivinen senioriryhmä on harjoitellut itseohjautuvasti, koska vakituinen ohjaaja on viettänyt kesälomaa. Liipolassa asuva Marjatta Vauhkonen on opastanut heinäkuun ajan aktiivista senioriryhmää.
– Parhaimmillaan jumpparyhmässämme on ollut 20 harrastajaa, Vauhkonen kertoo.

Vauhkosen mukaan senioriryhmä päätti yhdessä, että loma-aikana pitää myös aktiivisesti harrastaa liikuntaa.
– Saimme hyvän opastuksen alkukesästä verryttelyyn ja meistä jokaisella on nyt käyttökokemusta erilaisista laitteista. Nautimme yhdessäolosta ja liikunnasta.

Senioriryhmän kesäkauden puuhanaisena toimivan Vauhkosen mukaan monitoimitalon liikuntalaitteet ovat ahkerassa käytössä Liipolassa.
– Meille senioreille yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on sellainen asia, jonka olemme oppineet jo lapsuudessamme.

Liikunnanopettajana työskennellyt Vauhkonen on opastanut kesän aikana senioreita aina pyydettäessä.
– Jos joku on halunnut neuvoja, niin minä olen auttanut.

Monitoimitalon pihalla oleva liikuntalaitteet saavat ison kiitoksen Vauhkoselta.
– On erittäin tärkeää, että ihmisille on yhteisöllistä tekemistä. Liikuntalaitteet voivat käyttää eri-ikäiset ihmiset. Jokaisen ihmisen omavastuu omasta terveydestä korostuu tulevaisuudessa ja siksi on hyvä, että kaupunki mahdollistaa ihmisten liikkumisen.
– Hyvät liikuntalaitteet houkuttelevat ja motivoivat ihmiset liikkeelle.

Senioreiden liikuntapiiri kokoontuu monitoimitalo Liipolan Onnin pihalla joka tiistai klo 10.30.

Aune Heino:
Liikunta ja sosiaaliset suhteet antavat virtaa senioreille

Aune Heino käy kerran viikossa jumppaamassa Liipolan monitoimitalo onnin pihalla yhdessä senioriryhmään kanssa. Karjalalaistaustainen 96-vuotias tehopakkaus haluaa olla mukana kaikenlaisessa sosiaalisessa toiminnassa, koska hän ei halua olla omassa kodissaan yksin.
– Sauvakävely on yksi harrastuksistani ja nyt odotan jo elokuun alkua, koska haluan päästä vesijumppaan Saksalan uimahalliin.

Aune Heino on 96 -vuotias tehopakkaus, joka liikkuu joka päivä. – Liikunta pitää kehon ja mielen virkeänä, Heino sanoo.

Vetreän seniorin voi nähdä sauvakävelylenkillä useamman kerran viikossa.
– En minä varsinaisesti vapaa-ajalla käy monitoimitalon pihalla jumppaamassa, mutta joskus saatan innostua näyttämään vierailleni, kuinka hienot laitteet meille on Liipolaan hankittu.

Heino kertoo hoitaneensa yli 20 vuotta mehiläisiä ja saaneensa niin paljon pistoksia itseensä, että hänen ahkera ja energinen olotila johtuu siitä.
– Suosittelen liikuntaa myös nuoremmille ihmisille. Monipuolinen liikunta pitää kehon ja mielen virkeänä.

Heino muutti vuonna 1988 Sammatista Lahteen. Sammatissa kauppamatka oli 7,5 kilometriä, mutta Lahdessa se on enää 500 metriä.
– Ystävät ja tuttavat ihmettelivät, miksi maalaistyttö muutti kaupunkiin. Minä olen kuitenkin viihtynyt täällä todella hyvin. Harrastusmahdollisuuksia on täällä paljon ja minä haluan olla monessa toiminnassa mukana.

Petri Görman

Emäntä Vuokko Nieminen Vapaaehtoistyö houkuttelee yleensä juuri eläkkeelle jääneitä ihmisiä

Kuva: Vuokko Nieminen on ollut vapaaehtoisena emäntänä Liipolan seurakuntakeskuksessa jo 18 vuotta. – Nyt olisi oikea hetki löytää uusi emäntä tähän vapaaehtoistyöhön. Minä kyllä perehdytän uuden ihmisen tähän työhön, Nieminen lupaa.


Palveluryhmä Laune eli Parla on järjestänyt keskiviikkolounaita Liipolan seurakuntakeskuksella vuodesta 1993 lähtien.
–  Ilman vapaaehtoisia lounaita ei voitaisi järjestää. Meillä vapaaehtoiset tekevät koko lounaan. Meillä ei siis ole palkattua emäntää, diakonissa Tarja Klami kertoo.

Keskiviikkoisin Liipolan seurakuntakeskuksessa on 4-5 vapaaehtoistyöntekijää
– Tällä hetkellä listoillamme 12 vapaaehtoista ja muutama silloin tällöin erityislounaisiin osallistuva.

Vapaaehtoisia tarvitaan koko ajan lisää, jotta vuoroja tulisi vähän harvempaan tahtiin kullekin.
– Jotkut tekevät vuoroja melkein joka keskiviikko ja jotkut harvemmin. Periaate on se, että jokainen ottaisi vuoroja silloin, kun itselle sopivaa tulla vapaaehtoistöihin.

Tällaisen vapaaehtoistyön täytyy olla mukavaa, eikä sitä saa tehdä hampaat irvessä.
– Nyt varsinkin olisi tarve vapaaehtoiselle ammattikokille, joka pystyisi ottamaan vastuuta ruoan valmistuksesta.
– Vapaaehtoiset saavat syödä työvuorollaan ilmaiseksi hyvän ja maittavan lounaan.

Vapaaehtoistyöstä jää hyvä mieli

Vuokko Nieminen on ollut vapaaehtoisena emäntänä Liipolan seurakuntakeskuksessa jo 18 vuotta.
– Ehkä tämä vapaaehtoistyö on minun ikäpolveni juttu, Nieminen toteaa.

Vapaaehtoistyöhön lähdetään Niemisen mukaan yleensä silloin, kun jäädään eläkkeelle.
– Ihmiset kaipaavat sosiaalisia suhteita sekä merkityksellistä tekemistä.

Pitkäaikaiselle emännälle on tärkeää, että hän lähtee kerran viikossa pois kodistaan auttamaan kanssakulkijoitaan.
– Itse olen mukana vapaaehtoistoiminnassa, koska haluan auttaa ja tehdä hyödyllistä työtä. Täällä käy paljon sellaisia ihmisiä, jotka tunnen lähes 20 vuoden ajalta.

Uutta emäntää haetaan

Nieminen uskoo, että vapaaehtoiselle yhteisruokailulle on sosiaalinen tarve myös tulevaisuudessa.
– Täällä on mahdollista seurustella tuttavien kanssa ja sen päälle on mahdollisuus nauttia hyvästä ruoasta. Valmistamme asiakkaillemme monipuolisesti kala- ja liharuokia. Kesällä syömme hieman kevyemmin ja sen vuoksi olemme valmistaneet paljon keittoruokia tänä kesänä.

Liipolan seurakuntakeskuksessa ruokailee kesäaikaan noin 50 ihmistä.
– Talvella täällä saattaa ruokailla 70-80 ihmistä.

Nieminen haluaisi jättää emännän työt jo nuoremmille ja sen vuoksi diakoniatyö etsii parhaillaan uutta emäntää Liipolaan.
– Tähän työhön pitää olla hyvä motivaatio. Minä haluan auttaa ruokalajien suunnittelussa myös tulevaisuudessa. Haluan vain keittiöstä pois. Rahastuksen ja tilityksen voin hoitaa myös jatkossa.
– Lounas maksaa työttömille ja eläkeläisille 4 € ja muille 6,50 €

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011