Tiistai-iltana sai ensi-iltansa odotettu Sleepy Sleepers-musikaali Kuka mitä, häh? Lahden Sibelius-talossa. Siinä missä ”Vuonna 85” oli umpitamperelainen musikaali, on Kuka, mitä häh? vastaavasti umpilahtelainen. Musikaalissa vilahtelevat tuon tuostakin tutut lahtelaiset paikat ja nimet kuten Torvi, Novatalo, Nelson pub, Kanttis jne…Lisäksi isolla valkokankaalla nähdään kuvia ja lehtileikkeitä tuosta ajasta, niin bändistä kuin kaupungistakin. Ajan iso auktoriteetti eli Kekkonen on vahvasti myös kuvissa mukana. Eikä ihme, olihan Kekkonen silloin Jumalasta seuraava.
Tarinan kertojana toimii sliippariroudari Pulu (Markku Häkkinen), jonka kautta käydään läpi Sleepy Sleepers-yhtyeen historiaa aina Pulun kuolemaan asti 80-luvun loppupuolella. Kyseessä on enemmänkin ajankuva Kekkoslandian aikaisesta Lahdesta ja Suomesta 70- ja 80- lukujen taitteessa kuin dokumentti Sliippareista. Käsikirjoittajina toimineiden Mato Valtosen, Sakke Järvenpään ja Jalle Niemelän kerronta on jouhevaa ja mutkatonta tutussa sliipparihengessä.
Osansa sliipparihuumorista saavat siis vanhaan malliin niin poliisit, Suomi-Neuvostoliitto-Seura kuin lahtelaiset kunnallispoliitikotkin. Varsin hulvaton esimerkki lahtelaisesta politikoinnista on valtuuston kokous, jossa kiistellään pitkään siitä käytetäänkö vanhuksilla posliini- vai kertakäyttölautasia. Sen sijaan iso 120 miljoonaa maksava perhepuiston investointi ohitetaan olan kohautuksella, jotta päästään pikaisesti brandylle suurhallin saunaan. Näinköhän Valtosella vanhana kunnallispoliitikkona on sisäpiirin tietoa asiasta?
Pääosassa Pulun roolissa on uskottavasti osansa esittänyt Markku Häkkinen, jolta sujuu niin laulu kuin näytteleminenkin varsin mallikkaasti. Mato (Roope Salminen) ja Sakke (Ilari Hämäläinen) jäävät musikaalissa yllättäen hieman jopa taka-alalle vaikka varsinkin Hämäläinen taidokkaasti osastaan suoriutuukin. Liekö syynä käsikirjoittajien (Mato & Sakke) vaatimattomuus omasta osuudestaan bändin historiassa? Salmisen ja Hämäläisen yhdessä esittämä muistelobiisi ”Muistatkos kuka kaivoon putosi” kokee muuten ihan uuden elämän herrojen ilmeikkäässä ”Kaksi vanhaa tukkijätkää”- tyylisessä käsittelyssä.
Naispääosaa esittävä PMMP:stä tuttu Mira Luoti suoriutuu Saaran roolistaan hyvin, vaikka lisää räiskyvyyttä ja rouheutta rooliin hieman kaipasinkin. Laulaahan Mira tunnetusti osaa. Muista rooleista nousee esiin mainio Antti Peltola Pitkä Kuosmasen roolissa, joka ilmeikkäästi esittää Pitkä Lehtisen ja Sakari Kuosmasen kombinaatiota.
Biisit joita on 22 kappaletta, on sisällytetty hyvin mukaan tarinaan. Tekstiin on lisäksi ovelasti ujutettu mukaan useita legendaarisia sliippari sanoituksia sieltä täältä. Bändi Costello Hautamäen johdolla soittaa hyvin, tosin olisin kaivannut ainakin joistakin biiseistä erilaisia sovituksia, nyt mentiin pitkälti alkuperäisten versioiden ehdoilla.
Miinukset sen sijaan on pakko antaa äänentoistolle. Varsinkin nopeammat kappaleet puuroutuivat ja sanoista ei monestikaan saanut selvää. Onneksi monet ne osaavat toki ulkoa. Sibelius-talo on haastava paikka kovaääniselle rock-musiikille ja sen ikävä kyllä huomasi. Toivottavasti jatkossa äänentoistoon saadaan parannusta.
Kokonaisuudessaan väliaikoineen 2,5 tuntia kestävä musikaali on piristävä ja viihdyttävä nostalgiamatka Kekkosajan Suomeen, joka kannattaa käydä katsomassa, vaikkei lahtelainen olisikaan. Sleepy Sleepers-faneillehan musikaali on ihan ”pakko katsoa”-osastoa. Hyvistä musikaaleista on aina pula, joten eiköhän tästäkin saada pitkäaikainen musikaalihitti kiertämään pitkin suomalaisia teatterilavoja.
Kysymykseen Onko järkee vai ei, vastaan että on.
-Pete Salomaa-