Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa

Kuva: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen historiatyöryhmän jäsen Riitta Niskanen kertoo, että projekti oli mielenkiintoinen, mutta se vei paljon aikaan.


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys perustettiin vuonna 1952. Yhdistyksen 70-vuotisjuhlien yhteydessä päätettiin, että kaikki olemassa oleva tieto kaupunginosasta julkaistaan. Uusien sekä vanhojen nikkiläläisten tarinoita kerätään kirjaa varten. Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan Lähteen koululla tiistaina 28.11.

– Nikkilä on syntynyt Lahden keskustan kautta, koska torilla oli kantatalo, jonka nimi oli Nikkilä, historiikkityöryhmän jäsen Riitta Niskanen kertoo.

Niskasen mukaan August Fellman on rakentanut Nikkilän sivukartanon Simolanmutkaan.
– Alueen maat on palstoitettu 1900-luvun alkupuolella ja sen jälkeen niitä on jaettu pienempiin osiin.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukalla oli käsittämättömän laaja tietomäärä alueen asioista.
– Nyt oli oikea hetki koota asia kansien väliin. Tämä oli mielenkiintoinen projekti, mutta se vei myös paljon aikaa.

Pommituskohde sota-aikana

Simolanmutkassa ja Ämmälässä maanviljelys oli vilkasta jo 1700-luvulla.
– Maaperä oli hedelmällistä ja se sopi maanviljelykseen hyvin.

Radiomastojen vuoksi sähköntarve kasvoi kaupungissa paljon 1920-luvulla ja sen vuoksi Nikkilään perustettiin muuntoasema.
– Nikkilän alueen pelloille pudotettiin pommeja toisen maailmansodan aikana, koska siellä oleva muuntoasema haluttiin tuhota.
Nikkilän kohdalla on useita sähköverkkojen risteyskohtia myös tällä hetkellä.

Katujen rakennustyöt ja kaavoitustoimenpiteet aloitettiin Nikkilässä 1940-luvulla.
– Löysimme tästä asiasta lehtileikkeen Etelä-Suomen Sanomista ja se löytyy myös kirjasta.

Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennettiin Sokeritopankatu, Metsätie ja Orvokkikatu.
– Se muodostaa yhä pääkatuverkoston alueella. Sitä on pikkuhiljaa laajennettu eteenpäin. Rakennustyyleistä voi havaita Nikkilän eri kasvuvaiheet.

Uusi kukoistuskausi alkoi 1980-luvulla

Nikkilään rakennettiin paljon uusia omakotitaloja 1980-luvulla.
– Se oli silloin yksi suosituimpia kaupunginosia Lahdessa.

Niskasen mukaan varsinkin lapsiperheet halusivat rakentaa alueelle, koska siellä oli uusi Launeen koulu.
– Yhteisöllisyys oli tarinoiden mukaan iso asia nikkiläläisten keskuudessa sen toisen kasvuvaiheen aikana. Lapsille järjestettiin muun muassa hiihtokilpailuja joka vuosi.

Luonnonläheinen Nikkilän kaupunginosa on houkutellut myös sen jälkeen uusia asukkaita. Kaupunginosa on ollut haluttu kohde taas viimeisen vuosikymmenen ajan.
– Lahtelaiset kaipaavat omakotitontteja hyvällä sijainnilla läheltä luontoa. Keskustaan ei ole myöskään pitkä matka täältä.

Tonttitarjonnan haasteena on se, että uudet tontit sijaitsevat moottoritien lähellä.
– Lähteen koulun liikuntamahdollisuudet sekä leikkikentät ovat houkutelleet alueen ihmisiä liikuntaharrastusten pariin entistä enemmän. Myös latuverkostojen uudistustyö on ollut meille iso asia.

Petri Görman


Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi-kirja julkaistaan tiistaina 28.11. Lähteen monitoimitalolla. Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys toivoo, että kirja maksetaan kuitenkin etukäteen ja se noudetaan julkaisutilaisuudesta.


 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO