Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon

Kuva: Tavallisten oppikirjojen mukaan perusopetuksessa käytetään jo varsin paljon digikirjoja. Niiden käytön tarkoituksenmukaisuus pohditaan koulukohtaisesti.


Jokainen peruskoulu saa päättää oman budjettinsa rajoissa Lahdessa, kuinka paljon he käyttävät kirjatilauksiin rahaa lukuvuoden aikana. Lahdessa on ollut niukat resurssit kirjahankintoihin jo yli 20 vuoden ajan.  Lähteen monitoimitalon toiminnanjohtaja ja rehtori Esko Taipaleen mukaan heidän koulussaan lukukirjoja kierrätetään mahdollisimman paljon.
– Lähes kaikissa oppiaineissa kirjoja käytetään useamman vuoden ajan. Aapistakaan ei saa enää omaksi.

Rehtorin mukaan englannin ja ruotsin kielen työkirjoista ei säästetä Lähteen koululla.
– Osa luokista käyttää digikirjoja. Kaikilla yläkoululaisilla on oma chromebook ja siellä digimateriaalien käyttö on yleisempää.

Erityisoppilaille on ostettu helpotettuja oppikirjoja ja maahanmuuttajille taas selkokielisiä oppikirjoja.
Lähteen koululla ei ole säästetty inkluusion nimissä oppikirjatilaukissa.
– Erityisopetuksessa käytetään paljon samoja kirjasarjoja kuin yleisopetuksessa. Olemme valinneet tämän ratkaisun, koska se mahdollistaa opetuksellisen yhteistyön tarvittaessa.

Lähteen kouluun kuuluu myös sivutoimipiste Onni Liipolasta ja niiden yhteinen oppilasmäärä on 1150.
– Kirjahankintoihin on budjetoitu 110 euroa oppilasta kohden. Sillä on pärjättävä ja näillä resursseilla pärjäämme myös. Toki lisämateriaaleihin olisi joskus myös tarvetta.

Lähteellä jokainen tiimi saa päättää annettujen budjettiraamien puitteissa, miten oppimateriaalirahat käytetään.
– Tiimit myös päättävät, millaisia oppimateriaaleja oppilaille hankitaan.

Uuteen monitoimitaloon uudet oppimateriaalit

Renkomäen koulun rehtori Karoliina Mäkelä kertoo, että heillä on tällä hetkellä varsin poikkeuksellinen tilanne, koska he pääsevät muuttamaan uuteen monitoimitaloon tammikuussa.
– Olemme aiemmin sopineet, että emme vie vanhoja kirjoja uuteen taloon ja siksi olemme jo muutaman vuoden ajan käyttäneet paljon erilaisia digimateriaaleja vanhojen sekä kierrätettävien kirjojen lisäksi. Nyt tammikuussa otetaan uudet kirjat ja muut välineet käyttöön.

Eri luokka-asteet ovat päättäneet oppimateriaalien hankinnoista pedagogisin perustein käytettävissä olevan rahamäärän mukaisesti.
– Kouluille myönnetty materiaaliraha kaikkeen hankintaan kokkikulhoista kiikareihin sekä kirjasta koripalloihin 150 euroa oppilasta kohti. Tästä summasta noin kaksi kolmasosaa menee oppikirjamateriaaleihin vuodesta ja luokka-asteesta riippuen.

Loppurahalla Renkomäen koululle hankitaan muut oppimisvälineet ja materiaalit.
-Pääsääntöisesti kaikki tekstikirjat kierrätetään usean vuoden ajan. Tekstikirjoja käytetään ainakin kielissä ympäristötiedossa, historiassa, yhteiskuntaopissa ja uskonnossa. Näihin oppiaineisiin luokka-asteet ovat saattaneet valita myös sähköiset materiaalit.

Tehtävä- tai harjoituskirjoja käytetään matematiikassa sekä kielissä resurssien puitteissa.
-Vaihtoehtoisesti tehtäviä tehdään vihkoon tai monisteisiin. Oppilaat tuottavat oppimismateriaalia myös itse muun muassa videokuvaamalla erilaisia asioita tai opetustuokioita.

Renkomäen koululla kannustetaan myös toiminnallisten menetelmien käyttöön, jolloin oppiminen tapahtuu toiminnan, havainnoinnin ja elämysten kautta.
– Eriyttävää oppimateriaalia on hyvin saatavilla ja sitä hankitaan tarpeen mukaan sekä yleisen että erityisen tuen oppilaille.

Kierrätämme kirjoja mahdollisuuksien mukaisesti 

– Kierrätämme aina oppikirjat, kun se on mahdollista. Joka vuosi osa kirjoista ei ole käyttökuntoisia ja niiden tilalle ostamme uudet oppimateriaalit, Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle toteaa.

Rehtori muistuttaa, että alakoululaisten matematiikan kirjat on ostettava joka vuosi, koska niissä ei ole olemassa vihkoversioita.  Opetussuunnitelman vaatimuksen vaikuttavat myös siihen, millaisia kirjoja tilataan.
– Kirjasarjan vaihdosta sovimme yhdessä ja vaihto alkaa aina sovitusta luokka-asteesta. Meillä ei vaihdeta siis kaikkia kirjoja kerralla.

Länsiharjun koulussa sovitaan yhteisesti, millaista kirjasarjaa käytetään.
– Luma-luokilla voi olla kuitenkin poikkeuksia.

Englannin ja ruotsin kielen kirjoissa ei säästetä Lansiharjun koulussa.
– Yleensä emme säästä ja silloin on enemmän kyse siitä, onko sähköisten materiaalien käyttö jopa parempi vaihtoehto. Sähköistenmateriaalien käyttö riippuu myös paljon koulun tietokoneiden määrästä.

Opettajat harkitsevat kulloisenkin vuoden tarpeen tiimikohtaisesti.
– Kielet on yksi koulumme painopistealueista.

Erityisoppilaille on hankittu asianmukaiset ja opiskelua tukevat kirjat, eikä heidän kirjahankinnoissaan ole säästetty inkluusion nimissä.  Länsiharjun koulussa opiskelee 550 oppilasta ja yhden oppilaan kirjahankinnat saavat maksaa enintään 110 euroa vuodessa.
– Tämä määräraha vaihtelee vuosittain. Meillä opiskellaan paljon A2 -kieltä, joten nämä kirjahankinnat lisäävät myös käytettyä rahan määrää.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perhepäivähoitaja Marika Rosti: Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto
Kirsikankukkajuhlasta on tarkoitus tehdä perinne
Opiskelija Nea Pellinen Juliste ei ole todellakaan heti valmis
FC Lahti uusien haasteiden edessä
Vanhempi konstaapeli Teppo Rainio: Poliisi haluaa läsnäolollaan vaikuttaa, että mopomiitit ovat rauhallisia
Liikunnanopettaja Pertti Vartiainen: Kisapuisto on ainutlaatuinen liikuntakeidas keskellä kaupunkia
Lähikuvassa: ”Demokratian terrieri” valtuutettu Pertti Arvaja
Jorma Ratian valtuustokysymyksen taustat
Kansanedustaja Mira Nieminen: Olen haaveillut kansanedustajan työstä pitkään
Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
ARKISTO