Ensi tammikuussa siirtyy rahaa ja valtaa 69:lle aluevaltuustoon valittavalle päijäthämäläiselle ehdokkaalle. Käväisimme Lahden markkinoilla urkkimassa ehdokkaiden tuntoja ja kysyimme muutamaa asiaa ehdokkaaksi asettuvilta.

1. Miten arvelette Mehiläisen ja PHHYKY:n yhteistoiminnan sujuvan ellei määritellä sopivan oman tuotannon tarpeellisuutta ostotoiminnassa?
2. Pitäisikö luottaa pelkästään Mehiläisen digialustaan vai tarvitaanko myös oma itsenäinen riippumaton digialusta Päijät-Hämeen hyvinvointikunnille?
3. Luettele kolme tärkeintä asiaa, missä voisit vaikuttaa ehdokkaana esittämiesi päämäärien toteutumiseen?

Marja Kaitainen,
kristillisdemokraatit
1.
– Pelisäännöt kirjataan yhteistyösopimukseen. Harjun terveyden toiminnasta on saatu pääosin myönteistä palautetta, vaikka joissakin tapauksissa palvelun ei ole koettu olevan asiallista tai asiakkaan toiveiden mukaista – näihin tilanteisiin toivottavasti löydetään parannusta. Mielestäni yksityisten yritysten palveluja tarvitaan julkisen puolen rinnalla täydentämään ja sujuvoittamaan palvelujen tuottamista. Asiakkaalle ei ole tärkeää, mikä taho palveluita tuottaa, vaan että palvelut toimivat nopeasti ja luotettavasti. Luotan siihen, että hyvinvointialueellamme osataan tehdä järkeviä päätöksiä, jotka koituvat asukkaiden hyväksi.
2.
– Julkinen sektori on ollut yksityistä hitaampi toimintojen sähköistämisessä. Olemassa olevaa, toimivaa digialustaa tulee hyödyntää. En kannata vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Meidän tulee nähdä molempien vahvuudet ja ottaa kaikki voimavarat täysipainoisesti käyttöön. Vain yhteistyötä tekemällä voimme purkaa hoitojonot ja varmistaa kaikille laadukkaat, yhdenvertaiset ja helposti saatavilla olevat palvelut. Yhteistyökumppaneita voivat olla myös seurakunnat ja kansalaisjärjestöt.
3.
– Hoitohenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja määrän kasvattaminen vastaamaan todellista työvoimatarvetta
– Sote-palvelujen saatavuuden turvaaminen läheisyysperiaatteella, mm. ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja. Keskittäminen keskuskaupunkeihin ei saa merkitä sitä, että pienet kunnat jäävät ilman palveluja.
– Omaishoitajien aseman parantaminen nostamalla tuen tasoa ja huolehtimalla heidän jaksamisestaan. Myös mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen perheitä tukemalla sekä turvallisten ja inhimillisten elinolosuhteiden varmistaminen vanhusväestölle ovat tärkeitä vaikuttamisen kohteita.

Seija Kraft Tapionsalo,
kokoomus
1.
– Päijät-Hämeessä ollaan rakennettu jo uuden hyvinvointialuemallin mukaista mallia hyvän matkaa ja kokemukset ovat hyviä. Harjun terveyden toiminta on saanut paljon kiitosta ja sen päälle on hyvä rakentaa uutta. On tärkeää, että verotuksen kautta osoitetut rahat käytetään ensisijaisesti alueen asukkaiden palvelujen turvaamiseen eikä hallintoon.
2.
– Digipalvelut ovat tärkeä osa sujuvaa palvelua tänä päivänä. Uudet teknologiat ja palvelut helpottavat hoitokuormaa ja vapauttavat osaavan henkilökunnan resurssit niitä tarvitseville.
Ja toisaalta meistä moni mieluimmin hoitaa asiat etänä, silloin kun ei ole välttämätöntä lähteä odottelemaan odotushuoneisiin tai saamaan hoitoa fyysisesti. Yksityisellä sektorilla on kehitelty digipalveluita, joita voidaan hyödyntää uusilla hyvinvointialueilla. Ei kannata käyttää rahaa ja resursseja kehittämällä digipalveluja uudelleen, kun on käytössä ja toimivia palveluja jo olemassa.
Asiakkaallekin on helpompaa, että on yksi alusta, millä toimia. Toki uusia tarpeita ja innovaatioita tulee, ja sillä tavalla pitää olla valmius myös uuteen tarvittaessa.
3.
– Nopea ja sujuva hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta hyödyntäen julkisten palveluiden rinnalla muita paikallisia mm. yksityisiä palvelun tuottajia. Hoitohenkilökunnan jaksaminen ja hyvinvointi hyvän johtamisen ja henkilöstöpolitiikan avulla on tärkeää, jotta me saamme pidetyksi meidän tärkeät osaajamme töissä ja alalle saadaan uusia tekijöitä. Yhtä lailla pelastuspalveluiden turvaamisesta on huolehdittava.
– Palveluiden jatkuvaa kehittämistä asukkaita kuunnellen, kuten myös yhdessä osaavan henkilökunnan kanssa.
– Hyvinvointialueen rahat käytetään ensisijaisesti alueen asukkaiden palvelujen turvaamiseen eikä hallintoon.

Seppo Korhonen,
Hämeen Sitoutumattomat
1.
– Perustuslain 19 § määrää julkiselle vallalle velvollisuuden ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa riittävien ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Tämä perustuslaissa säädetty velvollisuus ei toteudu, jos sote-keskusten palvelutuotanto luovutetaan Mehiläisen Harjun Terveydelle koko maakunnassa. Tämän asian ratkaiseminen ja julkisen palvelutuotannon turvaaminen on ensimmäinen asia uuden aluevaltuuston pöydällä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri ottanut kantaa tähän asiaan.
2.
– Jo nyt voidaan sanoa, että hyvinvointiyhtymän oman digialustan päälle rakennettu Mehiläisen digipalvelut eivät palvele julkista terveydenhuoltoa, vaan on monimutkainen ja ohjaa asiakkaita Mehiläisen omiin palveluihin. Tämä kyhäelmä tulee kiireellä purkaa sekä on lähdettävä mukaan valtakunnallisesti kattavan julkisen digi -palvelun kehitystyöhön ja käyttöönottoon.
3.
– Aluevaltuutettuna koen erikoissairaanhoidon tehtäväkentän lisäksi sote-keskusten palvelutuotannon kehittämisen, vanhusten-ja vammaisten ihmisten hoivan ja avun tärkeäksi. Myös kiireellisesti tulee paneutua perheiden, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän avun sekä mielenterveyspalvelujen turvaamiseen.

Juhani Melanen