Lähteen koulun rehtori Esko Taipale pitää avointen oppimisympäristöjen muuttamista luokkatiloiksi välttämättömänä ratkaisuna.
Koulussa rakennetaan kesän aikana noin 400 metriä uusia seiniä yli 500 000 euron remontissa.
Lahden Lähteen koulussa tehdään kesän aikana yli puolen miljoonan euron remontti, jossa avoimia oppimisympäristöjä muutetaan perinteisemmiksi luokkatiloiksi. Koulun rehtori Esko Taipale arvioi, että kuusi vuotta käytössä ollut ratkaisu ei vastannut käytännön koulutyön tarpeita. Kouluun rakennetaan kesän aikana noin 400 metriä uusia seiniä. Samalla uusitaan ilmanvaihtoa, valaistusta ja sähköjärjestelmiä. Elokuussa oppilaat palaavat tiloihin, joissa jokaisella on oma työpiste ja joissa opetusta voidaan järjestää erillisissä luokissa.
– Pedagoginen ajattelu kääntyi päälaelleen, kun tulimme uuteen taloon. Tilat alkoivat ohjata pedagogiikkaa, vaikka sen pitäisi mennä juuri päinvastoin.
Avotilat aiheuttivat jatkuvia keskeytyksiä
Lähteen koulun ongelmat eivät liittyneet yksittäisiin opetuskokeiluihin vaan koko rakennuksen rakenteeseen. Osa opetustiloista oli suunniteltu niin, että niistä kuljettiin muiden ryhmien läpi. Pahimmillaan yhdestä tilasta siirryttiin kahdeksaan muuhun opetustilaan.
– Jos joku oppilas kävi vessassa tai tunnit päättyivät eri aikaan, niin useamman ryhmän työskentely keskeytyi. Yksi ihminen saattoi häiritä useita opetusryhmiä samalla kertaa.
Opetustiloista oli avointa oppimisympäristöä noin 40 prosenttia. Käytännössä niitä ei kuitenkaan voitu käyttää vapaaehtoisina lisätiloina, sillä koulu on ollut koko ajan täynnä. Taipale arvioi, että seurauksena oli opetuksen kannalta ongelmallisia ratkaisuja.
– Samassa tilassa saattoi olla eri vuosiluokkia, eri oppiaineita ja erilaisia oppijoita. Jos mukana oli oppilaita, jotka tarvitsivat paljon tukea, niin keskittyminen oli vaikeaa kaikille.
Kauniit ajatukset eivät toimineet käytännössä
Avoimet oppimisympäristöt nousivat suosioon 2010-luvulla. Taustalla olivat vuoden 2014 opetussuunnitelman tavoitteet itseohjautuvuudesta, yhteistoiminnallisuudesta, yhteisopettajuudesta ja muunneltavista oppimistiloista. Taipale pitää tavoitteita edelleen kannatettavina.
– Ajatukset olivat kauniita ja sinänsä järkeviä. Ongelmana oli, ettei niitä saatu siirrettyä käytäntöön sellaisina kuin oli ajateltu.
Hänen mukaansa oppilasaines, suuret ryhmäkoot ja kasvaneet tuen tarpeet muuttivat lähtökohtia. Moni oppilas tarvitsee nykyisin enemmän ohjausta, eriyttämistä ja yksilöllistä tukea kuin avotiloja suunniteltaessa arvioitiin.
– Yhä useampi nuori ei pysty opiskelemaan täysin itseohjautuvasti. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat tarvita tulkkausta ja monet oppilaat muuta erityistä tukea.
Taipale katsoo, että avotila voi toimia lisätilana tai vaihtoehtoisena työskentelypaikkana, mutta ei koulun pääasiallisena ratkaisuna.
Kallis oppitunti koko koulumaailmalle
Lähteen koulun remontti maksaa yli 500 000 euroa. Rehtorin mukaan osa ratkaisuista olisi ollut huomattavasti edullisempaa toteuttaa jo rakennusvaiheessa. Taipale kertoo, että koulun henkilökunta havaitsi ongelmia jo varhain, mutta uuden rakennuksen tuoma innostus peitti puutteita alleen.
– Olimme olleet vuosia parakeissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kun pääsimme uuteen kouluun, niin siinä oli uutuuden viehätystä. Rehellisesti täytyy myöntää, että ehkä hieman sokaistuimme.
Vuosien aikana ongelmat näkyivät sekä oppilaiden että henkilökunnan arjessa. Työrauhaongelmat lisääntyivät erityisesti koronavuosien jälkeen, ja koulun tilannetta käsiteltiin myös työterveyshuollon ja aluehallintoviraston kanssa.
– Ihmiset vaihtoivat työpaikkaa. Muutokset eivät ole perustuneet pelkkiin tuntemuksiin, vaan niistä on kertynyt näyttöä.
Taipale lähettääkin viestin muille kunnille, jotka suunnittelevat uusia koulurakennuksia.
– Avotila voi olla hyvä vaihtoehtoinen tila, mutta sen ei pitäisi olla ainoa vaihtoehto. Jos nyt rakentaisin koulua, niin lähtisin siitä, että pedagogiikka määrää tilat, ei päinvastoin.
Lähteen koulun remontti kertoo samalla laajemman tarinan suomalaisesta koulusuunnittelusta. Vuosikymmenen alussa haluttiin rakentaa ajan hengen mukaisia oppimisympäristöjä. Nyt monessa kunnassa arvioidaan uudelleen, kuinka hyvin nuo ihanteet lopulta palvelivat koulun arkea.
Petri Görman