kuva: Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että papeille ja muille seurakunnan työntekijöille joulua edeltävä aika on vuoden kiireisintä aikaa. – Joulu rauhoittaa ihmismielen monella eri tavalla.

Launeen seurakunnan kirkkoherralle Heikki Pelkoselle joulu on niin iso juhla, että hän haluaa olla myös silloin töissä. Seurakunnassa on seitsemän pappia, joten tilaisuuksien suuri määrä ei rasita ja jokaiselle jää jouluna myös vapaata. Pelkoselle joulupäivä on vapaapäivä.
– Jouluna on mukava nähdä, kun ihmiset liikkuvat paljon ja vierailevat myös kirkoissa. Meilläkin on erilaisia tilaisuuksia joulunpyhien aikana.

Kirkkoherra on vastuussa musiikkipainotteisesta jouluvesperistä, mutta jouluyön jumalanpalvelus on muiden pappien vastuulla.
– Launeen kirkko on kaunis ja tunnelmallinen. Vanhaan kirkkoon on helppo luoda joulutunnelma.

Hän muistuttaa, että kristityille joulussa on tärkeintä sanoma, että Jeesus-lapsi on syntynyt maailmaan.
– Lähimmäisen rakkauden voi aistia sekä kirkossa että suomalaisessa yhteiskunnassa jouluna. Ihmiset haluavat silloin huomioida hädänalaisia ja toisiaan erityisesti. Tiedän, että monen seurakunnan jäsenen mielessä ovat Ukrainan asiat tänä jouluna.

Musiikilla on iso merkitys perheelle

Pelkosen perheessä lauletaan aattona joululauluja ja luetaan jouluevankeliumi ennen kuin lahjapaketit avataan.
– Kun lapset olivat pieniä, niin he toivoivat mahdollisimman lyhyitä lauluja, jotta he pääsisivät avaamaan joululahjansa nopeammin.

Jokainen launeelainen tietää, että kirkkoherra on musikaalinen. Hän säestää myös joululaulut perheessä joko kitaralla tai pianolla.
– En osaa nimetä merkityksellisintä joululaulua, koska ne saavat erilaisia merkityksiä vuodesta toiseen. En etsi valtaa loistoa -laulu puhuttelee minua nyt Ukrainan sodan vuoksi. Tämä joululaulu kuulostaa aidolta rukoukselta.

Pelkonen muistuttaa, että Euroopassa on sota ja laulussa pyydetään rauhaa päälle maan.
– Yhä edelleen nämä sanat pysäyttävät ajattelemaan, vaikka ne on kirjoitettu yli 100 vuotta sitten.

Yhdessä oloa ja lautapelejä

– Meidän perheemme eli viime jouluna koronakurimuksessa ja emme nähneet lapsiamme. Se oli siinä mielessä todella outo ja poikkeuksellinen joulu.

Pelkosen perheessä on kaivettu jo lautapelit esille joulua varten ja nyt joulusta otetaan kaikki ilo irti yhdessä.
– Kylmäsavulohen valmistaminen on uskottu perinteisesti minulle ja se on jo valmistettu joulua varten.

Launeen ex-kirkkoherran Jaakko Ripatin uusi kirja odottaa joulua jo Pelkosen yöpöydällä.
– Sen lisäksi olisi tarkoitus hiihtää joululoman aikana.

– Jouluna on tärkeintä rauhoittua ja olla yhdessä läheisten kanssa.

Petri Görman

Kirkkoherra Heikki Pelkosen joululaulusuosikit:

En etsi valtaa loistoa
Arkihuolesi kaikki heitä
Sydämeeni joulun teen
Tulkaa kaikki laulamaan
Tulkoon joulu

kuva: Rikoksilla rahoitetaan usein päihteiden käyttöä. Launeella on paljon päihderiippuvaisia ja niitä näkee siellä joka päivä, Mika Heinonen muistuttaa.

Launeella asuvalla Mika Heinosella on kolme lasta. Yksi heistä on päiväkoti-ikäinen ja kaksi vanhempaa lasta opiskelevat Lähteen yhtenäiskoulussa. Perheen isä on huolissaan siitä, kuinka paljon päihteet hallitsevat katukuvaa Etelä-Lahdessa.
– Olen erittäin huolissani siitä, millaisessa kasvuympäristössä lapset elävät Etelä-Lahdessa. Varsinkin perheen yhteisillä kauppareissuilla olen huomannut, kuinka lapset tunnistavat ihmisiä, jotka käyttäytyvät poikkeavalla tavalla Citymarketin ja Prisman lähialueilla. Lasten ei pitäisi joutua kokemaan pelkoa omassa lähiympäristössään.

Heinonen on puhut isänä lapsille asioista avoimesti ja kuunnellut myös heidän viestejään ja kokemuksiaan asiaan liittyen.
– Meillä vanhin poika saa käydä jo yksin kaupoissa Launeella. Joka kerta, kun hän lähtee Citymarketiin tai Prismaan, niin tulee mietittyä, että onko siellä turvallista käydä.

Heinosen perhe on asunut Launeella reilun vuoden, mutta päihteet ovat olleet varsin näkyvästi esillä Launeella jo muutaman vuoden ajan. Nastolassa asunut Heinosen perhe huomasi asian Etelä-Lahteen suuntautuneilla kauppareisuilla.
– Omien lasten havaintojen perusteella päihdeongelma nousi keskusteluun heti perheen keskuudessa muuton jälkeen, vaikka ongelmakäyttäjiä näki ja tunnisti aina kauppareissulla. Aikuisena miehenä niitä ei samalla tavalla pelkää kuin lapsi

Päihdepalveluita on keskitetty Launeelle

– Erityisesti kesäaikana päihteiden ongelmakäyttäjät ovat näkyvä ongelma Launeella.

Lahden kaupunki ja hyvinvointikuntayhtymä ovat keskittäneet päihdepalveluita runsaasti Launeelle.
– Päihdepalveluiden siirtäminen muualle ei ratkaisisi asian ydinongelmaa, mutta onko niiden oltava lähellä kouluja ja päiväkoteja?

Heinonen ihmettelee, miksi päihteidenkäyttö näkyy nyt katukuvassa paljon enemmän kuin aikaisemmin.
– En tiedä tunnistanko ongelman paremmin vai onko päihteidenkäyttö lisääntynyt niin paljon Lahdessa.

Huumeiden käyttäjien määrä lisääntyi katukuvassa reilut viisi vuotta sitten Lahden alueella.
– Launeella asuvien lasten vanhempien tuli nyt viimeistään herätä paikalliseen arkitodellisuuteen. Päihteidenkäyttäjien epäasiallinen käytös näkyy kauppojen sisätiloissa ja niiden edustalla.

Turvallisuuskysymys ensisijaisesti

– Päättäjien tulisi keskustella avoimesti kaupungin päihdeongelmasta.

Lahtelaisten lapsien ei pitäisi elää sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole turvallista olla.
– Launeella on paljon turvallisuusriskejä, jos ajatellaan lapsia ja nuoria.

Kauppakeskusten lähelle on luotu erilaisille lieveilmiöille puitteet ja niihin tulisi puuttua välittömästi.
– Moni meistä muistaa tapauksen, kun nuori puukotti tuntematonta miestä Citymarketin pihassa ja uhri kuoli alkusyksystä.

Heinonen ei ymmärrä, miksi päihteidenkäyttöä ihannoidaan.
– Toivon, että poliisit osallistuisivat myös aktiivisemmin keskusteluun päihdeasioista. He kuitenkin näkevät työssään arkitodellisuuden.

Nuuska ja sähkötupakka ovat tulleet esille lasten puheissa ja niitä käytetään myös koulussa.
– Onneksi en ole ainakaan kuullut vielä vakavammista päihteistä kouluarjessa. Se on kuitenkin tosiasia, että kannabista ja muita päihteitä liikkuu Launeella.

Petri Görman

kuva: Lahtelaisilta kysyttiin kulttuurin ja taiteen vaikutuksesta kaupungin viihtyvyyteen toukokuussa 2021. – Vastaajista 76 prosenttia halusi lisää julkista taidetta kaupunkiin ja 44 prosenttia osallistavia taidetapahtumia ja -teoksia.

Lahden kaupungille kirjoitetaan parhaillaan julkisen taiteen periaateohjelmaa. Valmisteltavassa periaateohjelmassa kuvataan toimintatapoja ja polkuja, joiden avulla taidetta voidaan tuottaa suunnitelmallisesti kaupungin julkisiin tiloihin ulkona ja sisätiloissa. Lokakuussa järjestetyssä asukastilaisuudessa kaupunkilaiset pääsivät osallistumaan taideohjelman tekoon.
– Periaateohjelman tavoitteena on saada Lahden kaupungille selkeät ja ennakoitavat käytännöt sekä resurssit, joiden avulla julkista taidetta voidaan edistää ja tehdä taidetyötä resurssiviisaasti. Periaateohjelmassa kuvatut eri toimintatavat auttavat myös yksityisiä toimijoita, kun he haluavat taidetta omiin tarpeisiinsa, julkisen taiteen periaateohjelmasta vastaava arkkitehti (Safa) Päivi Airas kertoo.

Lahdessa on pitkät perinteet julkisen taiteen tilaajana. Työtä on vuodesta 2001 lähtien ohjannut Julkisen taiteen työryhmä (Juta), jonka alkuperäinen rooli oli vastata puistoissa ja toreilla olevien patsaiden ja muistomerkkien kunnossapidosta sekä uusien teosten sijoittamisesta.
– Käytännön vastuu oli useimmiten vihertoimella ja kaupunginpuutarhurilla, vaikka yhteistyötä on tehty muidenkin asiantuntijoiden kanssa

Työryhmässä on koko ajan ollut edustus myös kaavoituksesta, taidemuseosta, tilakeskuksesta ja rakennusvalvonnasta.
– Julkisen taiteen työryhmän asema vahvistettiin kaupunginjohtaja Pekka Timosen vuonna 2019 tekemällä päätöksellä.

Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet

Kaupungin rakennushankkeiden yhteydessä on tehty jatkuvasti uusia taidehankintoja käyttäjien tai hankkeiden omasta aloitteesta. Julkisen taiteen parissa työskentelevien ja myös siitä vastaavan työryhmän työmäärä on kasvanut.
– Julkisen taiteen ilmaisutavat ovat monipuolistuneet. Rakentamista ja henkilöturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on tullut vaativaksi ja taiteilijoiden oikeusturvasta eli oikeuksista sekä velvollisuuksista on sovittava tarkemmin.

Ajatus käytännön työtä ja rahoitusta määrittelevälle periaateohjelmalle on ollut Lahdessa esillä viimeiset 10 vuotta.
– Usein se on liitetty tavoitteeseen prosenttiperiaatteesta. Kun useissa suomalaisissa kaupungeissa viritetyt ja valmistuneet periaateohjelmat olivat esillä ja tuottivat hienoja tuloksia, myös Lahdessa ymmärrettiin, mikä apu ohjelmasta on käytännön taidetyöhön. Työstä tulee ennakoitavampaa ja työtunteja säästyy, kun pelisäännöt ovat kunnossa.

Airas toteaa, että työryhmän jäsenet ovat tutustuneet useimpiin vastaavanlaisiin suomalaisiin ohjelmiin.
– Ensisijaisesti vertailua on tehty saman kokoluokan kaupunkien ohjelmiin. Mikkelin taideohjelmaan tutustuttiin myös paikan päällä ja kuultiin samalla myös heidän kokemuksistaan. Ohjelmat ovat luonteeltaan erilaisia. Osassa ajatukset ovat yleisohjeita, osassa yksityiskohtaisia.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua

– Kysymys taiteen paikallisuudesta ei ole ollut keskeinen eikä se ole mielestämme ratkaiseva taidetyön onnistumiselle.

Ohjelmassa korostetaan taiteen laatua eli ammattitaitoisten tekijöiden työtä, olivatpa he Lahdesta tai muualta.
– Väliaikaisen taiteen tekijät on nytkin useimmiten haettu, Kauno ry:n kautta.

Valmisteluprosessissa ovat olleet esillä muun muassa Espoon, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Riihimäen, Tampereen ja Turun mallit Mikkelin lisäksi.
– Riihimäen malli on ohjannut ehkä eniten omaa työtämme käytännönläheisyytensä vuoksi. Käytännön työohjeet toistuvat niissä samanlaisina eli valtakunnalliset käytännöt toistuivat.

Airaksen mukaan paikallisuudesta on toki keskusteltu työryhmässä ja muun muassa taiteilijat ovat toivoneet, että tulevilla taidekoordinaattoreilla olisi tuntemusta taidekentän ja -kulttuurin paikallisista olosuhteista.
– Taideohjelma ei erittele taiteen eri ilmaisutapoja, mutta se koskee ensisijaisesti visuaalista taidetta. Raja on visuaalisessa taiteessakin joskus häilyvä eikä esimerkiksi rajapinnalle sijoittuvaa performanssitaidetta ole suljettu pois.

Petri Görman

Uusimpien tilastojen mukaan Lahden työttömyysaste on yhä edelleen korkein, jos vertailukohtana ovat maan suurimmat kaupungit. Työllisyyden kuntakokeilu käynnistyi Lahdessa lähes kaksi vuotta sitten ja sen asiakkaiksi ohjataan kaikki alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat sekä suurin osa aikuisista asiakkaista. Lahti maksaa pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvia sakkomaksuja 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta kertoo, että työllisyyden kuntakokeilussa toimiva Lahden työllisyyspalvelut palvelee laajasti lahtelaisia nuoria työllistymis- ja koulutussuuntaa tukevin toimenpitein.
– Nuoret voivat saada neuvoja ja tukea tulevaisuuden suunnitteluun Trion Palvelutorilla Ohjaamo-palvelussa livenä, etänä tai ajanvarauksella.

Ohjaamossa on saatavilla myös henkilökohtaista uraohjausta ja työhönvalmennusta, koulutusneuvontaa ja psykososiaalista tukea.
– Ohjaamon palvelu ei ole viranomaispalvelua eikä sen käyttö edellytä työttömyyttä, vaan on avoinna kaikille 15-29 -vuotiaille lahtelaisille.

Ennaltaehkäisevää toimintaa myös tarjolla

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa on nuorten työttömien työnhakijoiden palveluun erikoistunut tiimi, joka on paneutunut nuorten työllistymiseen liittyviin asioihin.
– Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään tiivistä ja hyvää yhteistyötä työllisyyspalveluiden, sivistyspalveluiden ja hyvinvointialueen toimijoiden kesken. Lahden työllisyyspalvelut noudattaa toukokuussa voimaan tullutta Pohjoismaista työllisyyspalvelumallia, jossa asiakas saa aiempaa henkilökohtaisempaa palvelua.

Projektipäällikön mielestä tämä hyödyttää varmasti myös nuoria työnhakijoita.
– Nuorille suunnattu ESR:n ja Lahden kaupungin rahoittama KUNTO-hanke kehittää ennaltaehkäiseviä palveluita nuorten työkyvyn arviointiin sekä työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen työkykykoordinaattoreiden tarkoituksena on arvioida nuoren työ- ja toimintakykyä ja mahdollisuuksien mukaan luoda polkuja työelämään sekä muihin tarvittaviin palveluihin.

– KUNTO-hankkeen yrityskoordinaattorit työskentelevät yritysten ja työnhakija-asiakkaiden kanssa madaltaen kynnystä sekä työllistämiseen että työllistymiseen. Nuorisopalveluiden työ- ja valmennuspalveluiden toimialoilla nuori saa kokemusta työelämästä sekä pääsee kehittämään työnhaun taitojaan.

Omavalmentaja edistää asiakkaan työllistymistä

– Omavalmentaja edistää asiakkaan työllistymistä Lahden työllisyyspalveluissa. Hän rakentaa yhdessä kanssa asiakkaan työllistymistä edistävän suunnitelman, johon voi asiakkaan tilanteesta riippuen kuulua monipuolisesti toimenpiteitä ja palvelukokonaisuuksia asiakkaan työelämäsuunnan vahvistumiseksi.

Työllisyyspalveluissa on tuhansia asiakkaita, ja jokaisen tilanne on omannäköisensä.
– Tästä syystä myös omavalmentajan ja asiakkaan rakentamat suunnitelmat ovat yksilöllisiä.

Nuotti-valmennus on Kelalta haettava nuorten ammatillinen kuntoutuspalvelu.
– Se on tarkoitettu nuorelle, joilla toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ja tämä tilanne aiheuttaa nuorelle hankaluuksia suunnitella tulevaisuutta ja vaikeuttaa koulutus- tai työpolulla etenemistä ja pysymistä.

Nuori voi hakea Nuotti-palveluun itse tai esimerkiksi yhteistyössä työllisyyspalveluiden omavalmentajansa kanssa.
– Nuotti-palveluun ei tarvita lääkärinlausuntoa tai kirjallista hakemusta, vaan hakeutuminen tapahtuu ottamalla yhteys Kelaan kuntoutuksen palvelunumeroon, jossa nuoren kanssa keskustellaan ja Kelan asiantuntija voi keskustelun perusteella ottaa vastaan suullisen hakemuksen Nuotti-palveluun.

Nuorisotyöttömyyteen vaikuttavat useat eri tekijät

Työllistymisen palvelut kokevat mullistuksen vuonna 2025, kun työllisyyden hoidon on tarkoitus siirtyä TE-toimistosta kuntien vastuulle.
– Tämä avaa erilaisia mahdollisuuksia kunnan sisäisten palveluiden kehittämiseen mahdollisimman ketteriksi ja vastaamaan vallitsevaa tilannetta. On vaikea ennakoida, millainen nuorisotyöttömyys Lahdessa on viiden vuoden päästä, koska työllisyystilanteeseen vaikuttaa monet ulkoiset tekijät, kuten yleinen talouden suhdannekehitys ja työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset.

Projektipäällikön mukaan työllisyyspalveluiden tavoitteena on suhdanteista riippumatta luoda ennaltaehkäiseviä palveluita nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja torjua nuorten työttömyyden pitkittymistä.

Petri Görman