Etelä-Lahden alueella S2-opetuksen määrä vaihtelee paljon


Yle julkaisi koulukoneen viikko sitten, josta voi katsoa, kuinka moni oman lapsen koulun oppilasmäärästä puhuu muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään. Se kertoo myös, millainen koulun oppilaaksiottoalueen koulutus- ja tulotaso on. Sen kautta näkee, millainen on koulu päättötodistusten keskiarvo.

Omalähiö tarkasteli Etelä-Lahden kolmen koulun osalta tilannetta Ylen julkaiseman koulukoneen avulla. Tässä yhteydessä keskiössä olivat Lähteen peruskoulu, Länsiharjun peruskoulu sekä Renkomäen peruskoulu. Vain Lähteen peruskoulu on yhtenäiskoulu ja sen vuoksi sieltä on saatavilla päättötodistuksen keskiarvo.

Lähteen koulussa paljon S2-opetusta

Lähteen koulu poikkeaa Länsiharjun ja Renkomäen peruskouluista siten, että siellä järjestetään opetusta myös yläkoululaisille. Siellä joka viides oppilas saa S2-opetusta. Lähteen koulussa on 1086 oppilasta ja S2-opetusta saa 216 oppilasta. Joka neljäs alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Alueella kaksi kolmesta työikäisestä on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo Lähteen peruskoulun lähialueilla 2065 euroa ja se on maan keskiarvoa 1941 euroa parempi tulos. Lähteen koulusta pääsee keskimäärin 7,65 keskiarvolla opiskelemaan toiselle asteelle.

Renkomäessä vain prosentille oppilaista S2-opetusta

Renkomäen alueella vain prosentti oppilaista puhuu muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään. Koulussa opiskelee 372 peruskoululaista, joista vain neljä saa S2-opetusta. Joka kolmas alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Myös kolme neljästä renkomäkeläisestä on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo tällä alueella on 2407 euroa, joka on maan keskiarvo mediaanituloa lähes 500 euroa parempi.

Länsiharjun koulun oppilaista joka kymmenes oppilas saa S2-opetusta. Tässä koulussa opiskelee 552 peruskoululaista ja S2-opetusta saa 54 oppilasta. Joka viides alueen aikuisista on korkeakoulutettu. Länsiharjun koulun alueella kolme viidestä aikuisesta on mukana työelämässä. Nettomediaanitulo on 1882 euroa ja se on alle maan keskiarvon.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20018233


NÄKÖKULMA:
Peruskoulujen eriytyminen huolestuttaa

On hyvä, että Yle julkaisee tietoa, jonka perusteella tavalliset kansalaiset voivat tehdä elämänsä tärkeimpiä päätöksiä. Usealle meistä ne ovat asuinalue ja lasten koulu. Suomessa on puhuttu paljon siitä, että avoimen datan tulisi palvella yhä enemmän tavallisia kansalaisia. Ylen koulukone on hyvä esimerkki tästä, koska se nimenomaan kertoo konkreettisia asioita tavallisille ihmisille.

Useamman vuoden ajan eri mediat ovat kertoneet suomalaisen peruskoulun ongelmista. Jokainen tietää, että alueellista eriytymistä peruskoulujen osalta on olemassa. Pisa-tutkimuksen tuloksista voi havaita, että kuilu maahanmuuttajataustaisten ja suomalaislasten välillä oppimiserot syvenevät. Näiden tulosten pitäisi pysäyttää päättäjät varsinkin ennen eduskuntavaaleja.

Suomalaisen peruskoulun idea on se, että siellä kaikki lapset ja nuoret kohtaavat sekä opiskelevat yhdessä. Meillä perusopetus on ollut aina tasa-arvoista kaikille ja se on tarjonnut jokaiselle opiskelijalle samanlaiset lähtökohdat elämään. Nyt sitä kohtaan on olemassa paljon erilaisia uhkia.

Ruotsista on otettu paljon huonoja malleja perusopetukseen kahtena edellisenä vuosikymmenenä, mutta nyt meidän tulee ratkaista ongelmat keskustelemalla avoimesti ja itsenäisesti ongelmakohdista. Ruotsissa on kasvatettu yksityiskoulujen määrää ja mahdollistettu koulushoppailu. Sille tielle meidän ei kannata Suomessa lähteä.


Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO