Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!

kuva: Fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja Rosa Hemming aloitti puistotreenit Nikkilän Ilonanpuistossa kaksi vuotta sitten.
– Treeniajankohta on muutettu iltaan ja toivomme sen vuoksi uusia harrastajia mukaan jo ensi viikosta lähtien.


Nikkilän puistotreenit alkavat taas Ilonanpuistossa 3.6. lähtien. Tänä vuonna treenit pidetään yhteistyössä Nikkilän Asukas- ja omakotiyhdistyksen kanssa. Ilonanpuistossa treenataan joka keskiviikko klo 18 alkaen aina 8.7. saakka. Sen jälkeen pidetään kesälomatauko. Kaikille maksuttomat puistotreenit jatkuvat elokuussa lomakauden jälkeen. Kahdesta edellisestä vuodesta poiketen puistotreenit järjestetään ilta-aikaan, jotta mahdollisimman moni nikkiläläinen voi osallistua harrastetoimintaan.

– Aloitin nämä puistotreenit kolme vuotta sitten ollessani kotiäitinä, koska halusin antaa oman vapaaehtoisen työpanoksen paikallisten ihmisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseksi, fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja Rosa Hemming
kertoo.

Hemmingin perhe on asunut Nikkilässä vuodesta 2016 lähtien.
– Puistotreenien yhteydessä on ollut mahdollisuus tutustua asuinalueen ihmisiin ja erityisesti lapsiperheisiin.

Hemming kertoo, että hän olisi treenannut puistossa todennäköisesti yksin, jos hän ei olisi perustanut puistotreeniryhmää.
– Yhdessä on kuitenkin mukavampi liikkua. Lähialueiden vanhemmilla on ollut treenaamisen yhteydessä mahdollisuus saada toisiltaan myös vertaistukea lapsiperhearkeen ja liikkumiseen. Lastenkin kanssa voi hyvin liikkua ja jokainen tehty liike on enemmän kuin ei tekisi mitään.

Tulevana kesäkautena treenataan iltaisin, jotta mahdollisimman moni nikkiläläinen voisi osallistua tapahtumaan.
– Kuvaan harjoitusliikkeet erikseen ja julkaisen jokaisen treenikerran ohjelmat myös Facebookissa ja Instagramissa, jotta niitä on mahdollisuus tehdä ajasta ja paikasta riippumatta.

Ilonanpuiston leikkivälineilläkin treenataan

– Meillä ei treenata vakavamielisesti, vaan olemme säilyttäneet liikunnan ilon treeneissämme. Jos lapsi on pakko viedä puskapissalle kesken treenien, niin ei sitä kukaan osallistuja harmistu.

Puistossa on paljon leikkiväleineitä, joita hyödynnetään Hemmingin puistotreeneissä.
– Pääasiassa treenaamme oman kehon painolla pystyasennossa. Muutaman kerran olen tuonut kahvakuulia ja kuminauhoja treeneihin. Liikkeet ovat helppoja ja ne sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille.

Puistotreenit kestävät joka keskiviikko noin 45 minuuttia.
– Liikunta lisää hyvinvointia ja sen vuoksi kannattaa lähteä nyt mukaan harjoittelemaan. Tiedän äitinä, kuinka vaikeaa on irrottautua mukaan liikuntaharrastuksen pariin. Toivon, että saamme maksuttoman harrastuksen pariin Nikkilään paljon uusia kasvoja.

Treeneihin voi tulla kuka vaan, eikä ilmoittautuminen ole pakollista.
– Ohjaajan on kuitenkin helpompi suunnitella harjoituskokonaisuus, jos hän tietää etukäteen, paljonko ihmisiä on tulossa treeneihin. Ilmoittautua voi Facebookissa Hyvinvointihaaveita -sivulla.

Puistotreeneissä tehdään matalankynnyksen lihaskuntoharjoituksia.
– Lapsilla on mahdollisuus leikkiä puistoalueella koko treenien ajan.

Petri Görman

Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset

Elämässä tiiviisti mukana oleva, järjestöaktiivi Helena Joenkoski kotipihallaan, kukkivien luumupuitten alla Patomäessä. Hän täyttää 9.6.2020 pyöreät 80 vuotta.


Viime viikot ovat luoneet ainakin ajatuksia yhteneväisestä maapallon väestä, joka on kohdannut Covid-19 eli koronavirukseen sairastuneita ihmisiä joka maanosassa. On voitu todeta tiedotusvälineiden kautta, että tartuntavaarassa ovat niin köyhät kuin vauraat ihmiset, mutta hoidoista huolimatta kuoleman vaarassa ovat ikääntyvät ihmiset, usein vanhat sairaudet pohjana.

Ihmisen ikääntyminen kohtuullisen terveenä oli ensi kuun yhdeksäs päivä 80-vuotta täyttävän Helena Joenkosken ja hänen aviopuolisonsa Olavin sekä toimittajan kahvipöytäkeskustelun eräs osio perheen omakotitalon kuistilla Patomäessä, Lahdessa. Kun perhe sai talonsa valmiiksi lähes viisikymmentä vuotta sitten, oli itäinen alapiha pehmeää kosteikkoa, missä keväisin kukoistivat keltaiset kulleromättäät, kielojen tuoksu ilahdutti ja myöhemmin kesällä suopursut.

Lahteen, nuoret keskisuomalaiset Helena ja Olavi päätyivät Heinolan kautta, ensin vuokralle asumaan ja sitten pysyvästi Patomäkeen. Joenkosket ovat suurella sydämellä myös kolmen lapsensa vanhempia ja kuuden lapsenlapsen isovanhempia. Perheen vanhin lapsista, tytär menehtyi keski-ikäisenä myös aivoverenvuotoon  isoäitinsä ja tämän isän tavoin. Tämä on elämänvaihe, mikä nostaa kyyneleet silmiin, kun perheen lapsista keskustellaan.

Helena on nykyisen Suomen teollisuusliitto ry:n, entisen Metallityöväenliiton Lahden  eläkeosaston aktiivijäsen ja puheenjohtaja. Hänet tunnetaan lempinimellä Hellu perheen ja ystävien sekä järjestöaktiivien keskuudessa. Metalliliiton, Lahden osasto 23:n monivuotisena (20v) sihteerinä Helena on ollut piikki miesväen kyljessä tasa-arvovaatimuksineen. Osa jäsenistön miehistä ilmoitti kokouksissa toisilleen kuuluvasti, että Tasa-arvo saapuu! Hän oli Suolahden kauppalan, nykyisen Äänekosken kaupungin lapsuudenkodissa oppinut Impi-äidiltä, paikallisen paperitehtaan pääluottamusmieheltä, tasa-arvoisuuden ja rehellisyyden vaatimuksen niin työelämässä kuin yhteiskunnassa. Jo 52 vuotiaana suvun rasitteeseen, aivoinfarktiin kuolleen äidin persoona oli esimerkkinä lapsille, isän kuollessa sodassa juuri ennen pikkusiskon syntymää.

Ammattiliiton jäsenistö oli valtaosaltaan miehiä. Hellun vaatimuksia tasa- arvosta he saattoivat hiukan pelätä, vaikka 1980  -90 luvuilla naisilla oli vielä pitkä matka  ”lasikaton rikkomiseen”. Ei ollut kysymys vain pomon paikoista vaan rohkaisu naisille, että he pystyvät muunkin teollisuuden kuin perinteisen tekstiilin ammatteihin. Myös työtehtävät ja palkat olisi tasa-arvoistettava. Helena itse on ollut runsaat kolme vuosikymmentä hitsauskonealan uranuurtaja Kemppi Oy:n tuotekokoojan työnimikkeellä. ja osastoluottamusmiehenä. Eläkkeelle hän jäi  päivätyöstä 15 vuotta sitten. Naisen asemaa hän tulkitsi seuraavasti :

Näkökulma

Nainen, vaimo, äiti
yhteiskunnan jäsen
Koottu kolhuista, siruista
kristallin
kirkkaaksi timantiksi
Tästä muodostuu yhteiskunnallinen näkökulma.

Eläkkeellä Helena Joenkoski ei jättänyt yhteiskunta-aktiivin roolia. Kokemukset Lahden kaupungin valtuuston ja – hallituksen jäsenenä, Sdp, työelämän aikana sekä SAK:n valtuuston jäsenyys ovat antaneet hänelle yhä tiukemman käsityksen yhteiskunnallisen tasa-arvon eteen tehtävästä työstä.

Helena on ollut usean vuoden Lahden Eläkkeensaajat ry:n matkavastaava. Hän on tutustunut matkoja johtaessaan yksinäisiä ja puhekumppania kaipaavia, ujoja ihmisiä. Joenkosken Helena, Hellu, toteaakin, että yksinäiset ikääntyvät ihmiset tarvitsevat rohkaisua elämäänsä ja kuuntelevia ystäviä, vaikkapa puhelimen välityksellä. Jos järjestötehtävät jäävätkin Helenalta osittain sivuun, niin sosiaalista kanssakäymistä on tiedossa myös tulevaisuudessa.

Tulevassa kuussa hyvässä elämänvireessä oleva, hymyilevä haastateltava, pitänee miehensä kanssa yhteensä 160 vuotissyntymäpäivä -kahvittelut ainakin kotipihalla läheisilleen.

Myös Omalähiön toimitus onnittelee !

Marja-Liisa Niuranen

Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa

Kuva: Liipolan tunnelissa viimeistellään parhaillaan teknisisä järjestelmiä ja valaistusta. Kesän aikana tunnelialueella tehdään maansiirtotöitä ja rakennetaan meluvalleja.


Lahden eteläisen kehätien asukastilaisuus järjestettiin Koronapandemian vuoksi virtuaalisena 27.5. Väyläviraston projektipäällikkö Janne Wikström kertoi, että Launeen ja Liipolan alueella kehätiehen liittyviä asioita tapahtuu paljon seuraavien kuukausien aikana.
 – Helsingintie avataan liikenteelle jo kesäkuun aikana. Luhdantaustankadulla tehdään viimeistelytöitä ja myös se on tarkoitus saada liikenteelle kesäkuun loppuun mennessä.

Projektipäällikön mukaan Porvoonjoentie vaatii hieman enemmän rakennusaikaa ja saadaan valmiiksi kesän lopulla.
 – Liipolassa on aloitettu jo betonitunneleiden täyttötyöt ja melusuojausten rakentaminen.

Koronapandemia ei ole vaikuttanut kehätien rakennustöihin vaan se etenee aikataulussa.
 – Uskomme edelleen, että kehätie avataan joulukuun alkupuolella.

Tulevan kesän aikana kehätien asfaltointia jatketaan ja samassa yhteydessä tiellä tehdään myös ajoratamerkintöjä.
 – Viimeistelemme myös kehätien sillat ja eritasoliittymien ajorampit kesän aikana. Istutustyöt, luiskat ja meluvallit kuuluvat tienrakentajien kesäohjelmaan.

Kaupunkialueella kehätie on nelikaistainen

Kehätie on Okeroisista eteenpäin nelikaistainen. Siihen saakka kehätiellä ajetaan kahdella eri kaistalla, mutta nopeusrajoitus on kuitenkin 100 km/h. Raskasliikenne joutuu tosin ajamaan siellä hieman hiljempaa.
– Tällä hetkellä kehätien rakennusprojektissa on 334 työntekijää. Heistä 70 on kotoisin Lahden seudulta. Tähän mennessä kehätietä on rakennettu 1615000 työtunnin verran.

Maantietunneleiden teknisten järjestelmien testit alkoivat helmikuussa ja ne saadaan valmiiksi alkukesän aikana.
– Parhaillaan  Liipolan Kouvolan suunnan tunneliputkeen tehdään asfalttipinnoitetta.

Elokuussa on tarkoitus kouluttaa ne ihmiset, jotka vastaavat tien valvonnasta ja turvallisuusasioista.
– Syyskuussa aloitamme yhdessä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusharjoitukset sekä Liipolan että Patomäen tunnelin alueella. Jokainen pelastuslaitoksen työvuoro pääsee harjoittelemaan pelastustoimenpiteitä uusilla tunnelialueilla.

Marraskuun aikana hyväksytetään maantietunneleiden turvallisuusasiakirjat ja haetaan käyttöönottoluvat tunneleille.
 – Jos kaikki loppuvaiheen suunnitelmat toteutuvat aikataulussa, niin nykyinen Hollolan ja Lahden keskusta-alueen läpi kulkeva tie siirtyy uudelle linjalle joulukuussa.

Petri Görman

Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?

Lahti laittaa eteläiseen kehätiehen rahaa 70 miljoonaa euroa. Mitä tällä rahalla saadaan kyseenalaistaa Etelä-Lahden tutkiva journalisti Juhani Melanen

VT12 valmistuu ennakko-odotuksia nopeammin, mikä osoittaa suomalaisen rakennusteollisuuden korkean tason ja taidon, mutta mitä muuta konkreettista hyötyä tästä tiestä Lahdelle koituu?

Tämä tie olisi pitänyt rakentaa jo 30 vuotta sitten kulkemaan Renkomäen kautta, mutta se ei Lahden päättäjille sopinut. Hanketta varten puhkottiin omakotialue ja tärveltiin kaunista luontoa ennennäkemätön määrä vain siksi, että raskasliikenne saatiin sujumaan paremmin. Jokainen lahtelainen ymmärtää, että liikenneturvallisuus on tärkeää, mutta missä kulkee raja, jolloin taloudelliset tosiasiat kumoavat epätodelliset haaveet.

Puhdas Laune-liike taisteli tätä hanketta vastaan koko sydämellään ja hävisi. Olin mukana tässä jalossa taistelussa ja siksi myös oikeutettu kysymään: Saadaanko hankkeeseen sijoitetut rahat ikinä takaisin, niin kuin hankeen hyväksymispäätöksessä komeasti julistettiin? Mitä todellista hyötyä ohitustie tuo Lahdelle ja mitä riskejä tähän kaikkeen liittyy?

Tiedän, että minulle ei asiasta vastata, joten vastaan siis itse tekemiini kysymyksiin. Eräs hölmöimpiä perusteluja tielle oli, että se rekan kaatuessa Launeen arvokkaat pohjavedet säilyisivät pilaantumattomina. No eivät säily, sillä suojaukset ovat riittämätömiä. Lahden junarataosuudella, missä tahansa keskustassa, tapahtuva totaalinen öljyvuoto tekisi tosin saman, mutta kehätien perustelut ontuvat. Haluan nähdä myös, miten kehätie tulee tehostamaan Nostavan ja Kujalan teollisuus- ja logistiikka-alueiden kehittämistä, nykyisen valtatien kehittämisen maankäytön ehdoilla, kuten hyväksytyssä suunnitelmassa luvattiin. Nähtäväksi jää ovatko meluvallit riittäviä suojaamaan liikennemelulta alueella.

Tässä taloudellisessa tilanteessa ja koronan varjon heikentäessä koko Päijät-Hämeen taloudellisia liikkumavaroja, jään myös odottamaan, millä tavalla luvattu asumisviihtyvyys paranee nykyisen tien varrella, kun väitetyt melu sekä päästö- ja estevaikutukset pienenevät liikennemäärien laskun myötä? Millaisia kaavoituspäätöksiä on jo tehty niin Hollolassa kuin Lahdessakin? Tietoni mukaan ei yhtään!
 Erittäin tärkeä kysymys on, mihin sijoitetaan suunniteltu uusi jätteenkeräyspaikka? Vedättikö Lahti hollolaisia tässä asiassa? Tosiasioden valjettua 1950 henkilöä allekirjoitti Hollolan kaatopaikkahankkeen sijaintia vastustavan adressin.

Nyt kun olemme sen tosiasian edessä, että kehätie on valmis, tulen haastamaan Taloustutkimus Oy:n ja Sweco Oy:n väittämät tiedot tuhansista uusista työpaikoista lähempään tarkasteluun ja mahdollisten virheellisten tietojen lobbaamisesta oikeuteen. Haluan myös tietää todellisten liikennevirtojen luvut päivässä. Uuden kehätien arvellaan siirtävän nykyiseltä VT12 11 000 – 15 000 ajoneuvoa pois kaupunkirakenteen sisältä. En usko tähän arvioon lainkaan, sillä kehätien kautta ei varmasti Lahteen ajeta töihin.

Kehätien kustannukset säilyvät Lahden velkataakassa vuosia ja rasittavat muutenkin ylivelkaista kaupunkiamme. Tosiasiat selviävät vasta vuosien kuluttua, mutta selviävät varmasti. Ainoa huono asia tässä on se, että kävipä miten tahansa, asiasta päättäneestä henkilöistä useimmat ovat haudassa.

Juhani Melanen

Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”

kuva: Matematiikan opettajat Sari Hautala ja Annika Kinnunen ovat odottaneet uuden monitoimitalon valmistumista monen vuoden ajan. – Olemme varmoja siitä, että oppilaat viihtyvät opettajien ohella näissä uusissa tiloissa, naiset toteavat.


 – Uskon, että oppilailla on aivan eri fiilis opiskella uusissa tiloissa kuin tuolla parakkiyhteisössä, matemaattisten aineiden lehtori Sari Hautala iloitsee.

Launeen monitoimitalo Lähteen uusissa luma-tiloissa opettajat tekevät työtä yhdessä.
 – Meillä ei ole enää niin sanotusti omia oppilaita vaan lähin aikuinen on velvollinen auttamaan oppilasta.

Hautala on tyytyväinen, että hän pääsee itsekin oppimaan uusia asioita uudessa työympäristössä.
 – Nämä tilat mahdollistavat paljon ja siksi uskon, että tehostettua tukea tarvitsevat oppilaat ja myös lahjakkaammat yksilöt saavat aiempaa täsmällisempää opetusta. Tilojen puolesta meillä on paljon uusia mahdollisuuksia, joita opettelemme nyt käyttämään.

Monitoimitalossa on samat laboratoriovälineet kuin parakkikylässä. Uudet sähköiset mittauslaitteet on jo hankittu, mutta niitä vielä odotellaan.
 – Olemme jo ehtineet fiilistelemään muutaman päivän uusissa tiloissa. Minä olen aivan liekeissä ja uskon, että myös oppilaat viihtyvät täällä. Parakit ovat meidän osaltamme nyt taakse jäänyttä elämää.

 – Testaamme seuraavat kaksi viikkoa, miten tilat toimivat. Hyvä juttu, että tällainen yllätysmahdollisuus toteutui lukuvuoden pääteeksi.

”Ihana nähdä taas oppilaita”

 – Olen ollut mukana neljä vuotta tässä monitoimitalon rakennus- ja suunnitteluprojektissa. Nyt on mahtava päästä testaamaan uusia tiloja käytännössä, luma-solun vastaava opettaja kertoo.

Kinnunen siirtyi Salinkallion koulusta Launeelle kolme vuotta sitten ja myös hänelle parakkielämä tuli tutuksi.
 – Nyt on sanoin kuvaamattoman iloinen fiilis, kun kaikki on valmista. Olemme miettineet ja pohtineet kollegojen kanssa paljon, miten opetus toimii täällä joustavasti ja vaivattomasti.

Teknologiasta jo ammattinsa puolesta kiinnostunut lehtori esittelee ylpeänä, kuinka uusissa opetustiloissa on liiketunnistimilla varustettu valaistus.
 – On ihana nähdä taas oppilaita. He ovat olleet jo niin pitkään pois koulusta. Tutustumme uusiin tiloihin rauhassa ja opimme täällä Launeen monitoimitalo Lähteessä joka päivä uusia asioita loppukevään ajan.

Rehtori Esko Taipaleen mielestä ysiluokkalaiset ansaitsivat päästä nauttimaan edes kahden viikon ajan uusista opetustiloista.

Rehtori Esko Taipale: ”Mahdottomasta tuli mahdollinen”

Launeen monitoimitalo Lähteen piti avautua alkuperäisen suunnitelman mukaan elokuussa, mutta ensimmäiset oppilaat pääsivät uuteen kouluun jo torstaina 14.5.
 – Koronapandemian vuoksi opetustiloissa pitää olla nyt väljempää ja sen vuoksi tämä tuli mahdolliseksi, rehtori Taipale sanoo.

Torstaina monitoimitalossa opiskelunsa aloitti 400 etelälahtelaista peruskoululaista.
 – Noin 50 oppilasta jäi opiskelemaan kotiin kahden viikon ajaksi.

Rehtori on erittäin iloinen siitä, että ysiluokkalaiset pääsivät kahdeksi viikoksi uuteen monitoimitaloon.
 – He ovat kuitenkin joutuneet eniten kärsimään tässä asiassa.

Launeen monitoimitalo Lähteen pihatyöt olisivat valmistuneet ajoissa ilman alkuviikon lumisateita.
 – Ne valmistuvat kuitenkin vielä tämän viikon aikana.

Monitoimitalon vastaanottotarkastus oli 12.5. ja silloin viranomaiset antoivat silloin luvan ottaa uudisrakennuksen käyttöön.
 – Olemme joutuneet tekemään paljon ylimääräistä työtä, että peruskoululaiset pääsevät opiskelemaan uuteen monitoimitaloon. Nyt on hieman tyhjä olo, mutta mahdottomasta on tullut nyt mahdollinen.

Petri Görman

Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”

kuva: Rehtori Matti Tuovinen kertoo, että Sylvia-kouluun on mahdollista päästä vielä oppilaaksi tulevalle syyslukukaudelle.


Steinerpedagoginen Sylvia-koulu on erityiskoulu peruskouluikäisille lapsille Etelä-Lahdessa Renkomäessä. Sen oppilasmäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa jo muutaman vuoden ajan.

Tällä hetkellä Sylvia-koulussa on kirjoilla 46 peruskoululaista.
 – Oppimisympäristö Sylvia-kodin alueella on optimaalinen erityisoppilaalle. Tämä on kaunis ja turvallinen alue, jossa he voivat opiskella. Suojaisa ympäristö luo turvaa ja tukea erityistä tukea tarvitsevalle koululaiselle, rehtori Matti Tuovinen kertoo.

Sylvia-kodin erityiskoulussa opiskellaan samoja oppiaineita kuin suomalaisessa peruskoulussa.
 – Jokaiselle kehitysvammaiselle koululaisen opetus toteutetaan yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulumme oppilaaksi pääse sellainen lapsi, jolla on olemassa erityisen tuen päätös.

Opetusta toteutetaan Sylvia-koulussa steneirpedagogisten lähtökohtien mukaisesti.
 – Se on jo arvo sinänsä.  Myös maaseutumainen kaupunkiympäristö luo oman lisänsä opetukseen.

Aamu- ja iltapäivähoito samassa paikassa

Sylvia-kodin alueella erityisoppilaiden on mahdollista saada arkipäivisin aamu- ja iltapäivähoitoa.
 – Opetuksen lisäksi kehitysvammaisen lapsen on myös mahdollista saada terapiapalveluja ennen tai jälkeen koulupäivän.

Rehtorin mukaan oppilasmäärät ovat kasvaneet tyytyväisten vanhempien myötä, jotka ovat viestineet asiasta omissa yhteisöissään.
 – Osa vanhemmista on etsinyt lapsilleen pientä erityiskoulua ja toisille merkittävä asia on taas ollut steinerpedagogiikka.

Sylvia-koulun kolme tukirankaa ovat taidollinen, taiteellinen ja tiedollinen opetus.
 – Näiden tukirankojen varaa rakennetaan koko kouluviikko.

Rehtorin mukaan näytelmät ja musiikkiesitykset ovat tärkeitä Sylvia-koulun arjessa.
 – Kouluviikko alkaa viikonaloituksella joka maanantai. Tässä tilaisuudessa kerrotaan yhteisön jäsenille viikko-ohjelma ja muistetaan muun muassa muassa syntymäpäiväsankareita.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011