kuva: Fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja Rosa Hemming aloitti puistotreenit Nikkilän Ilonanpuistossa kaksi vuotta sitten.
– Treeniajankohta on muutettu iltaan ja toivomme sen vuoksi uusia harrastajia mukaan jo ensi viikosta lähtien.

Nikkilän puistotreenit alkavat taas Ilonanpuistossa 3.6. lähtien. Tänä vuonna treenit pidetään yhteistyössä Nikkilän Asukas- ja omakotiyhdistyksen kanssa. Ilonanpuistossa treenataan joka keskiviikko klo 18 alkaen aina 8.7. saakka. Sen jälkeen pidetään kesälomatauko. Kaikille maksuttomat puistotreenit jatkuvat elokuussa lomakauden jälkeen. Kahdesta edellisestä vuodesta poiketen puistotreenit järjestetään ilta-aikaan, jotta mahdollisimman moni nikkiläläinen voi osallistua harrastetoimintaan.

– Aloitin nämä puistotreenit kolme vuotta sitten ollessani kotiäitinä, koska halusin antaa oman vapaaehtoisen työpanoksen paikallisten ihmisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämiseksi, fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja Rosa Hemming
kertoo.

Hemmingin perhe on asunut Nikkilässä vuodesta 2016 lähtien.
– Puistotreenien yhteydessä on ollut mahdollisuus tutustua asuinalueen ihmisiin ja erityisesti lapsiperheisiin.

Hemming kertoo, että hän olisi treenannut puistossa todennäköisesti yksin, jos hän ei olisi perustanut puistotreeniryhmää.
– Yhdessä on kuitenkin mukavampi liikkua. Lähialueiden vanhemmilla on ollut treenaamisen yhteydessä mahdollisuus saada toisiltaan myös vertaistukea lapsiperhearkeen ja liikkumiseen. Lastenkin kanssa voi hyvin liikkua ja jokainen tehty liike on enemmän kuin ei tekisi mitään.

Tulevana kesäkautena treenataan iltaisin, jotta mahdollisimman moni nikkiläläinen voisi osallistua tapahtumaan.
– Kuvaan harjoitusliikkeet erikseen ja julkaisen jokaisen treenikerran ohjelmat myös Facebookissa ja Instagramissa, jotta niitä on mahdollisuus tehdä ajasta ja paikasta riippumatta.

Ilonanpuiston leikkivälineilläkin treenataan

– Meillä ei treenata vakavamielisesti, vaan olemme säilyttäneet liikunnan ilon treeneissämme. Jos lapsi on pakko viedä puskapissalle kesken treenien, niin ei sitä kukaan osallistuja harmistu.

Puistossa on paljon leikkiväleineitä, joita hyödynnetään Hemmingin puistotreeneissä.
– Pääasiassa treenaamme oman kehon painolla pystyasennossa. Muutaman kerran olen tuonut kahvakuulia ja kuminauhoja treeneihin. Liikkeet ovat helppoja ja ne sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille.

Puistotreenit kestävät joka keskiviikko noin 45 minuuttia.
– Liikunta lisää hyvinvointia ja sen vuoksi kannattaa lähteä nyt mukaan harjoittelemaan. Tiedän äitinä, kuinka vaikeaa on irrottautua mukaan liikuntaharrastuksen pariin. Toivon, että saamme maksuttoman harrastuksen pariin Nikkilään paljon uusia kasvoja.

Treeneihin voi tulla kuka vaan, eikä ilmoittautuminen ole pakollista.
– Ohjaajan on kuitenkin helpompi suunnitella harjoituskokonaisuus, jos hän tietää etukäteen, paljonko ihmisiä on tulossa treeneihin. Ilmoittautua voi Facebookissa Hyvinvointihaaveita -sivulla.

Puistotreeneissä tehdään matalankynnyksen lihaskuntoharjoituksia.
– Lapsilla on mahdollisuus leikkiä puistoalueella koko treenien ajan.

Petri Görman

Elämässä tiiviisti mukana oleva, järjestöaktiivi Helena Joenkoski kotipihallaan, kukkivien luumupuitten alla Patomäessä. Hän täyttää 9.6.2020 pyöreät 80 vuotta.

Viime viikot ovat luoneet ainakin ajatuksia yhteneväisestä maapallon väestä, joka on kohdannut Covid-19 eli koronavirukseen sairastuneita ihmisiä joka maanosassa. On voitu todeta tiedotusvälineiden kautta, että tartuntavaarassa ovat niin köyhät kuin vauraat ihmiset, mutta hoidoista huolimatta kuoleman vaarassa ovat ikääntyvät ihmiset, usein vanhat sairaudet pohjana.

Ihmisen ikääntyminen kohtuullisen terveenä oli ensi kuun yhdeksäs päivä 80-vuotta täyttävän Helena Joenkosken ja hänen aviopuolisonsa Olavin sekä toimittajan kahvipöytäkeskustelun eräs osio perheen omakotitalon kuistilla Patomäessä, Lahdessa. Kun perhe sai talonsa valmiiksi lähes viisikymmentä vuotta sitten, oli itäinen alapiha pehmeää kosteikkoa, missä keväisin kukoistivat keltaiset kulleromättäät, kielojen tuoksu ilahdutti ja myöhemmin kesällä suopursut.

Lahteen, nuoret keskisuomalaiset Helena ja Olavi päätyivät Heinolan kautta, ensin vuokralle asumaan ja sitten pysyvästi Patomäkeen. Joenkosket ovat suurella sydämellä myös kolmen lapsensa vanhempia ja kuuden lapsenlapsen isovanhempia. Perheen vanhin lapsista, tytär menehtyi keski-ikäisenä myös aivoverenvuotoon  isoäitinsä ja tämän isän tavoin. Tämä on elämänvaihe, mikä nostaa kyyneleet silmiin, kun perheen lapsista keskustellaan.

Helena on nykyisen Suomen teollisuusliitto ry:n, entisen Metallityöväenliiton Lahden  eläkeosaston aktiivijäsen ja puheenjohtaja. Hänet tunnetaan lempinimellä Hellu perheen ja ystävien sekä järjestöaktiivien keskuudessa. Metalliliiton, Lahden osasto 23:n monivuotisena (20v) sihteerinä Helena on ollut piikki miesväen kyljessä tasa-arvovaatimuksineen. Osa jäsenistön miehistä ilmoitti kokouksissa toisilleen kuuluvasti, että Tasa-arvo saapuu! Hän oli Suolahden kauppalan, nykyisen Äänekosken kaupungin lapsuudenkodissa oppinut Impi-äidiltä, paikallisen paperitehtaan pääluottamusmieheltä, tasa-arvoisuuden ja rehellisyyden vaatimuksen niin työelämässä kuin yhteiskunnassa. Jo 52 vuotiaana suvun rasitteeseen, aivoinfarktiin kuolleen äidin persoona oli esimerkkinä lapsille, isän kuollessa sodassa juuri ennen pikkusiskon syntymää.

Ammattiliiton jäsenistö oli valtaosaltaan miehiä. Hellun vaatimuksia tasa- arvosta he saattoivat hiukan pelätä, vaikka 1980  -90 luvuilla naisilla oli vielä pitkä matka  ”lasikaton rikkomiseen”. Ei ollut kysymys vain pomon paikoista vaan rohkaisu naisille, että he pystyvät muunkin teollisuuden kuin perinteisen tekstiilin ammatteihin. Myös työtehtävät ja palkat olisi tasa-arvoistettava. Helena itse on ollut runsaat kolme vuosikymmentä hitsauskonealan uranuurtaja Kemppi Oy:n tuotekokoojan työnimikkeellä. ja osastoluottamusmiehenä. Eläkkeelle hän jäi  päivätyöstä 15 vuotta sitten. Naisen asemaa hän tulkitsi seuraavasti :

Näkökulma

Nainen, vaimo, äiti
yhteiskunnan jäsen
Koottu kolhuista, siruista
kristallin kirkkaaksi timantiksi
Tästä muodostuu yhteiskunnallinen näkökulma.

Eläkkeellä Helena Joenkoski ei jättänyt yhteiskunta-aktiivin roolia. Kokemukset Lahden kaupungin valtuuston ja – hallituksen jäsenenä, Sdp, työelämän aikana sekä SAK:n valtuuston jäsenyys ovat antaneet hänelle yhä tiukemman käsityksen yhteiskunnallisen tasa-arvon eteen tehtävästä työstä.

Helena on ollut usean vuoden Lahden Eläkkeensaajat ry:n matkavastaava. Hän on tutustunut matkoja johtaessaan yksinäisiä ja puhekumppania kaipaavia, ujoja ihmisiä. Joenkosken Helena, Hellu, toteaakin, että yksinäiset ikääntyvät ihmiset tarvitsevat rohkaisua elämäänsä ja kuuntelevia ystäviä, vaikkapa puhelimen välityksellä. Jos järjestötehtävät jäävätkin Helenalta osittain sivuun, niin sosiaalista kanssakäymistä on tiedossa myös tulevaisuudessa.

Tulevassa kuussa hyvässä elämänvireessä oleva, hymyilevä haastateltava, pitänee miehensä kanssa yhteensä 160 vuotissyntymäpäivä -kahvittelut ainakin kotipihalla läheisilleen.

Myös Omalähiön toimitus onnittelee !

Marja-Liisa Niuranen

Kuva: Liipolan tunnelissa viimeistellään parhaillaan teknisisä järjestelmiä ja valaistusta. Kesän aikana tunnelialueella tehdään maansiirtotöitä ja rakennetaan meluvalleja.

Lahden eteläisen kehätien asukastilaisuus järjestettiin Koronapandemian vuoksi virtuaalisena 27.5. Väyläviraston projektipäällikkö Janne Wikström kertoi, että Launeen ja Liipolan alueella kehätiehen liittyviä asioita tapahtuu paljon seuraavien kuukausien aikana.
 – Helsingintie avataan liikenteelle jo kesäkuun aikana. Luhdantaustankadulla tehdään viimeistelytöitä ja myös se on tarkoitus saada liikenteelle kesäkuun loppuun mennessä.

Projektipäällikön mukaan Porvoonjoentie vaatii hieman enemmän rakennusaikaa ja saadaan valmiiksi kesän lopulla.
 – Liipolassa on aloitettu jo betonitunneleiden täyttötyöt ja melusuojausten rakentaminen.

Koronapandemia ei ole vaikuttanut kehätien rakennustöihin vaan se etenee aikataulussa.
 – Uskomme edelleen, että kehätie avataan joulukuun alkupuolella.

Tulevan kesän aikana kehätien asfaltointia jatketaan ja samassa yhteydessä tiellä tehdään myös ajoratamerkintöjä.
 – Viimeistelemme myös kehätien sillat ja eritasoliittymien ajorampit kesän aikana. Istutustyöt, luiskat ja meluvallit kuuluvat tienrakentajien kesäohjelmaan.

Kaupunkialueella kehätie on nelikaistainen

Kehätie on Okeroisista eteenpäin nelikaistainen. Siihen saakka kehätiellä ajetaan kahdella eri kaistalla, mutta nopeusrajoitus on kuitenkin 100 km/h. Raskasliikenne joutuu tosin ajamaan siellä hieman hiljempaa.
– Tällä hetkellä kehätien rakennusprojektissa on 334 työntekijää. Heistä 70 on kotoisin Lahden seudulta. Tähän mennessä kehätietä on rakennettu 1615000 työtunnin verran.

Maantietunneleiden teknisten järjestelmien testit alkoivat helmikuussa ja ne saadaan valmiiksi alkukesän aikana.
– Parhaillaan  Liipolan Kouvolan suunnan tunneliputkeen tehdään asfalttipinnoitetta.

Elokuussa on tarkoitus kouluttaa ne ihmiset, jotka vastaavat tien valvonnasta ja turvallisuusasioista.
– Syyskuussa aloitamme yhdessä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusharjoitukset sekä Liipolan että Patomäen tunnelin alueella. Jokainen pelastuslaitoksen työvuoro pääsee harjoittelemaan pelastustoimenpiteitä uusilla tunnelialueilla.

Marraskuun aikana hyväksytetään maantietunneleiden turvallisuusasiakirjat ja haetaan käyttöönottoluvat tunneleille.
 – Jos kaikki loppuvaiheen suunnitelmat toteutuvat aikataulussa, niin nykyinen Hollolan ja Lahden keskusta-alueen läpi kulkeva tie siirtyy uudelle linjalle joulukuussa.

Petri Görman

kuva: Matematiikan opettajat Sari Hautala ja Annika Kinnunen ovat odottaneet uuden monitoimitalon valmistumista monen vuoden ajan. – Olemme varmoja siitä, että oppilaat viihtyvät opettajien ohella näissä uusissa tiloissa, naiset toteavat.

 – Uskon, että oppilailla on aivan eri fiilis opiskella uusissa tiloissa kuin tuolla parakkiyhteisössä, matemaattisten aineiden lehtori Sari Hautala iloitsee.

Launeen monitoimitalo Lähteen uusissa luma-tiloissa opettajat tekevät työtä yhdessä.
 – Meillä ei ole enää niin sanotusti omia oppilaita vaan lähin aikuinen on velvollinen auttamaan oppilasta.

Hautala on tyytyväinen, että hän pääsee itsekin oppimaan uusia asioita uudessa työympäristössä.
 – Nämä tilat mahdollistavat paljon ja siksi uskon, että tehostettua tukea tarvitsevat oppilaat ja myös lahjakkaammat yksilöt saavat aiempaa täsmällisempää opetusta. Tilojen puolesta meillä on paljon uusia mahdollisuuksia, joita opettelemme nyt käyttämään.

Monitoimitalossa on samat laboratoriovälineet kuin parakkikylässä. Uudet sähköiset mittauslaitteet on jo hankittu, mutta niitä vielä odotellaan.
 – Olemme jo ehtineet fiilistelemään muutaman päivän uusissa tiloissa. Minä olen aivan liekeissä ja uskon, että myös oppilaat viihtyvät täällä. Parakit ovat meidän osaltamme nyt taakse jäänyttä elämää.

 – Testaamme seuraavat kaksi viikkoa, miten tilat toimivat. Hyvä juttu, että tällainen yllätysmahdollisuus toteutui lukuvuoden pääteeksi.

”Ihana nähdä taas oppilaita”

 – Olen ollut mukana neljä vuotta tässä monitoimitalon rakennus- ja suunnitteluprojektissa. Nyt on mahtava päästä testaamaan uusia tiloja käytännössä, luma-solun vastaava opettaja kertoo.

Kinnunen siirtyi Salinkallion koulusta Launeelle kolme vuotta sitten ja myös hänelle parakkielämä tuli tutuksi.
 – Nyt on sanoin kuvaamattoman iloinen fiilis, kun kaikki on valmista. Olemme miettineet ja pohtineet kollegojen kanssa paljon, miten opetus toimii täällä joustavasti ja vaivattomasti.

Teknologiasta jo ammattinsa puolesta kiinnostunut lehtori esittelee ylpeänä, kuinka uusissa opetustiloissa on liiketunnistimilla varustettu valaistus.
 – On ihana nähdä taas oppilaita. He ovat olleet jo niin pitkään pois koulusta. Tutustumme uusiin tiloihin rauhassa ja opimme täällä Launeen monitoimitalo Lähteessä joka päivä uusia asioita loppukevään ajan.

Rehtori Esko Taipale: ”Mahdottomasta tuli mahdollinen”

Launeen monitoimitalo Lähteen piti avautua alkuperäisen suunnitelman mukaan elokuussa, mutta ensimmäiset oppilaat pääsivät uuteen kouluun jo torstaina 14.5.
 – Koronapandemian vuoksi opetustiloissa pitää olla nyt väljempää ja sen vuoksi tämä tuli mahdolliseksi, rehtori Taipale sanoo.

Torstaina monitoimitalossa opiskelunsa aloitti 400 etelälahtelaista peruskoululaista.
 – Noin 50 oppilasta jäi opiskelemaan kotiin kahden viikon ajaksi.

Rehtori on erittäin iloinen siitä, että ysiluokkalaiset pääsivät kahdeksi viikoksi uuteen monitoimitaloon.
 – He ovat kuitenkin joutuneet eniten kärsimään tässä asiassa.

Launeen monitoimitalo Lähteen pihatyöt olisivat valmistuneet ajoissa ilman alkuviikon lumisateita.
 – Ne valmistuvat kuitenkin vielä tämän viikon aikana.

Monitoimitalon vastaanottotarkastus oli 12.5. ja silloin viranomaiset antoivat silloin luvan ottaa uudisrakennuksen käyttöön.
 – Olemme joutuneet tekemään paljon ylimääräistä työtä, että peruskoululaiset pääsevät opiskelemaan uuteen monitoimitaloon. Nyt on hieman tyhjä olo, mutta mahdottomasta on tullut nyt mahdollinen.

Petri Görman

kuva: Rehtori Matti Tuovinen kertoo, että Sylvia-kouluun on mahdollista päästä vielä oppilaaksi tulevalle syyslukukaudelle.

Steinerpedagoginen Sylvia-koulu on erityiskoulu peruskouluikäisille lapsille Etelä-Lahdessa Renkomäessä. Sen oppilasmäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa jo muutaman vuoden ajan.

Tällä hetkellä Sylvia-koulussa on kirjoilla 46 peruskoululaista.
 – Oppimisympäristö Sylvia-kodin alueella on optimaalinen erityisoppilaalle. Tämä on kaunis ja turvallinen alue, jossa he voivat opiskella. Suojaisa ympäristö luo turvaa ja tukea erityistä tukea tarvitsevalle koululaiselle, rehtori Matti Tuovinen kertoo.

Sylvia-kodin erityiskoulussa opiskellaan samoja oppiaineita kuin suomalaisessa peruskoulussa.
 – Jokaiselle kehitysvammaiselle koululaisen opetus toteutetaan yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulumme oppilaaksi pääse sellainen lapsi, jolla on olemassa erityisen tuen päätös.

Opetusta toteutetaan Sylvia-koulussa steneirpedagogisten lähtökohtien mukaisesti.
 – Se on jo arvo sinänsä.  Myös maaseutumainen kaupunkiympäristö luo oman lisänsä opetukseen.

Aamu- ja iltapäivähoito samassa paikassa

Sylvia-kodin alueella erityisoppilaiden on mahdollista saada arkipäivisin aamu- ja iltapäivähoitoa.
 – Opetuksen lisäksi kehitysvammaisen lapsen on myös mahdollista saada terapiapalveluja ennen tai jälkeen koulupäivän.

Rehtorin mukaan oppilasmäärät ovat kasvaneet tyytyväisten vanhempien myötä, jotka ovat viestineet asiasta omissa yhteisöissään.
 – Osa vanhemmista on etsinyt lapsilleen pientä erityiskoulua ja toisille merkittävä asia on taas ollut steinerpedagogiikka.

Sylvia-koulun kolme tukirankaa ovat taidollinen, taiteellinen ja tiedollinen opetus.
 – Näiden tukirankojen varaa rakennetaan koko kouluviikko.

Rehtorin mukaan näytelmät ja musiikkiesitykset ovat tärkeitä Sylvia-koulun arjessa.
 – Kouluviikko alkaa viikonaloituksella joka maanantai. Tässä tilaisuudessa kerrotaan yhteisön jäsenille viikko-ohjelma ja muistetaan muun muassa muassa syntymäpäiväsankareita.

Petri Görman