Tämän viikon Omalähiötä selatessasi olet kenties jo pannut merkille, että jotain lehden ulkoasussa on muuttunut. Aivan oikein, lehden ulkoasua on todellakin päivitetty ja siitä saamme kiittää Alijuhakkalassa perheensä kanssa asustavaa graafista muotoilijaa Veera Smidtiä.
Smidt kehitteli lehdellemme uuden ilmeen sisältäen uuden tekstifontin niin leipätekstille kuin otsikoihinkin. Uudella fonttityylillä Veera pyrkii parantamaan lehden luettavuutta ja saamaan selkeyttä mm. otsikointiin.
– Kyllä minulla sellainen pieni ammattirasite on, että kun lehtiä tai muitakin esitteitä lukee, niin ihan ensimmäiseksi tulee katseltua se, miten lehti on taitettu, mitä fontteja on käytetty ja onko taitto yleensä edes toimiva. Joskus ihaillen ja joskus miettien, että tuon tekisin toisin toteaa Smidt.
Siitä sai alkunsa myös Veeran ja Omalähiön yhteistyö. Omalähiötä lukiessaan hänelle alan ammattilaisena heräsi mielenkiinto muuttaa lehden ulkoasua, niin, että se vastaisi paremmin sisältöä. Varsinkin otsikkofontti tuntui vaikealukuiselta. Veera ottikin pian yhteyttä toimitukseemme ja esitteli muutosideansa, jotka toimituksessa hyviksi havaittiin. Omalähiö ei ole paljon muuttunut 35-vuotisen historiansa aikana, joten muutos herätti toimituksessa myös hieman epäilyjä muutoksen tarpeellisuudesta.
– Useasti asiakkaalla on ensimmäisenä jonkinasteinen vastustus uutta kohtaan. Ollaan samaa mieltä siitä, että jotain uutta olisi kiva saada, mutta samalla ollaan ”rakastuneita” siihen vanhaan ja itsekeksittyyn. Yleensä olemme kuitenkin asiakkaiden kanssa nopeasti päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mihin suuntaan ilmettä tulisi muuttaa. Itsetarkoitus ei ole tehdä pelkästään ”kivannäköistä” vaan parantaa myös toimivuutta monella eri tasolla linjaa Smidt
Graaffinen muotoilu ei ollut Veeran lapsuuden toiveammatti, vaan alalle hän ajautui monen mutkan ja sattumankin kautta.
– Ensimmäiseltä koulutukseltani olen sosionomi. Toisena koulutuksena minulla on muotoilijan koulutus Lahden muotoiluinstituutista vuodelta 2007, jonka jälkeen työskentelin valokuvausliikkeessä pari vuotta. Siihen johonkin väliin tuli lomautus ja sen aikana yksi kaverini kysyi voisinko taittaa ja suunnitella yhden kirjan. No, koska aikaa oli, niin totta kai suostuin.
Sitten kun tuli maksun aika kaverini kysyi, maksetaanko verokortilla vai onko sinulla firma. Eihän minulla firmaa ollut, mutta siinä samassa ajattelin, että mikä ettei ja pistin oman toiminimen pystyyn, joten tuo kirjaprojekti teki minusta samalla myös yksityisyrittäjän nauraa Smidt.
Yksityisyrittäjän arki on välillä kovaa ja paperityötä riittääkin välillä yllättävän paljon. Silti Veera pitää yrittäjyyttä itselleen parhaiten sopivana työmuotona.
– Koska opiskelen aikuisopiskelijana muotoiluinstituutissa, niin omassa yrityksessä on helpompi järjestää työt niin, että aika riittää myös opiskeluun. Olla itse itsensä pomo sopii minulle. Joskus saisin kyllä olla hieman tiukempi pomo pohtii Veera hymyillen.
Veeran asiakas on yleensä pieni- tai keskisuuri yritys, jolle hän suunnittelee avaimet käteen-periaatteella kokonaan uuden yritysilmeen sisältäen niin käyntikortit, flyerit, asiakaslehdet kuin webbisivutkin. Tietenkin jokaiselle yrityskohtaisesti räätälöidyt. Veera uskoo ettei printtimedia katoa, vaikka netti onkin vallanut alaa.
– Netti sopii hyvin nopeaan tiedottamiseen, printti taas on mielestäni parempi silloin kun puhutaan aikaa kestävästä mediasta ja taustatietojen esille tuomisesta linjaa Smidt
Smidt on aktiivisesti mukana Lahden Yrittäjissä ja Lahden Seudun Yrittäjänaisissa ja kiitteleekin niiden roolia yksityisyrittäjän elämässä.
– Yksityisyrittäjän on hyvä saada vertaistukea ja kokea yhteisöllisyyttä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, muuten voi jäädä aika yksin mahdollisten ongelmiensa kanssa.
Sen sijaan Lahden kaupunki saa Smidtiltä pyyhkeitä:
– Lahti on kovin byrokraattinen yrityksiä kohtaan. Kysymyksiin ei kovinkaan jouhevasti saa vastauksia. Onneksi asiaan on puututtu ja Lahden yrittäjien aloitteesta on perustettu elinkeinoryhmä jossa yrittäjät ja päättäjät kohtaavat ja keskustelevat mahdollisista ongelmakohdista, joita varsinkin nyt keskustassa riittää toteaa Smidt lopuksi.
Petri Salomaa