Liikunnanopettaja Pertti Vartiaisen tuore kirja Lahden Kisapuisto yli 70 vuotta – Upea liikuntakeskus keskellä kaupunkia kokoaa tarinoita Kisapuistosta. Se on perustettu kaupungin jättömaalle jo yli 70 vuotta sitten. Monipuolinen liikuntakeidas tunnetaan myös usealla eri nimellä; Kisapuisto, Kisis, Kispi, Kisari. Versioita alueen nimistä on muitakin.
– Tällä hetkellä Kisapuistossa pelataan 15:ta eri pallopeliä. Pesäpallokenttä rakennettiin vuonna 1949 ja sitten jalkapallostadionkenttä. Ensimmäiset kaksi tenniskenttää otettiin pelikäyttöön vuonna 1952. Kispi-Areena rakennettiin 1980-luvun alussa ja sitä laajennettiin jo 1980-luvun lopussa.

Vartiaisen mukaan niin laajaa, monipuolista ja lähellä keskustaa sijaitsevaa liikuntapyhättöä ei ole muualla Suomessa eikä kovin lähellä rajojemme ulkopuolella.
– Ei ole itsestäänselvyys, että lahtelaisilla on näin upea liikuntakeskus keskellä kaupunkia. Lahdessa on aikanaan tehty hyviä päätöksiä, jotka ovat kantaneet nykyhetkeen ja edelleen tulevaisuuteen.

Aikanaan uusi uljas Kisapuisto mahdollisti Lahden Mailaveikkojenkin menestyksen vuonna 1949 ja edelleen 1950-luvun alussa. Silloin lahtelainen pesäpallojoukkue saavutti neljä mestaruutta.

Kaupunkilaisten liikuntakeskus

Melkein 10 hehtaarin alueella on ollut ja on mahdollisuus harrastaa monenlaista urheilua ja liikuntaa.
– Jalkapallo on ollut suosituin laji Kisapuistossa ja sillä on menestyksekäs historia Lahden Reippaan osalta 1970-luvulla ja Kuusysin osalta 1980-luvulta. Kaupungin jalkapalloseurat ovat voittaneet lukuisia Suomen mestaruuksia ja Suomen Cupin voittoja sekä muita mitaleita
Lahden Tennis- ja Squashkeskus Oy:n omistama Kispi Areena alueen koilliskulmassa on mainio pelipaikka tennikseen, sulkapalloon että squashiin.

– Rakennuksen itäpäässä on Kortteliliigan toimisto ja iso osa sen laajasta toiminnasta sijoittuu Kisapuistoon; mölkky, petanque, beachvolley, lentopallo, tennis, squash.

Kisapuistoon on valmistunut Lahden Tennis- ja Squashkeskus Oy:n rakennuttamana ja omistamana kaksi padelkenttää, jotka sopivat mainiosti liikuntakeitaan lajikattaukseen.

Uuteen kukoistukseen

Vartiainen tietää, että vihonviimeinen päätös jalkapallostadionin katsomo-, ravintola- ja sosiaalitilarakennuksen rakentajasta on nyt hyvin lähellä.
-Vanha katsomorakennus puretaan kesällä ja syksyllä on määrä alkaa uuden rakentaminen. Uusittu jalkapallostadion on tietenkin mainio asia lajin harrastajien kannalta ja se antaa toivottavasti uutta potkua FC Lahdelle. Toivottavasti lahtelainen yrityselämäkin on tulossa mukaan tähän hankkeeseen.

Kisapuisto on jo uudistunut pesäpallokentän osalta.
– Se avautuu käyttöön kesäksi uusittuine hiekkatekonurmipintoineen. Kentän alle asennettiin jäädytysputkisto ja se tulee käyttöön tulevalle talvikaudelle mahdollistaen luistelu- ja ulkojääkiekkokauden olennaisen pidentymisen Lahdessa.

Avaamista odottaa myös jo valmiiksi rakennettu ulkokuntosali pesäpallokentän ja Kariniemenkadun välissä.
– Meillä on Kisapuistossa pitkä ja elävä urheilu- ja liikuntaperinne, jota kannattaa ja pitää vaalia. Takana paljon liikettä ja menestyksekästäkin historiaa. Edessä toivottavasti lupaava tulvaisuus!

Petri Görman

Pertti Arvaja on ollut kuntapäättäjänä jo huikeat 46 vuotta, joten kukaan ei voi ajatella, että luottamus häneen kunnan ja sen asukkaiden palvelijana ei olisi ansaittu. Arvaja on ikiliikkuja, jolle luonto ja auttaminen ovat elämäntapa. Entisenä liikunnanopettajana hänelle terveet elämäntavat ja luontoretket ovat elämän ydintä.

Mutta usein se tärkein meinaa unohtua puhuttaessa tästä ”ikiliikkujasta”, jolle demokraattisten pelisääntöjen noudattaminen kunnallispolitiikassa ja avoimuus ovat niitä asioita, joista hän ei tinki. Hän on aidosti utelias ja ottaa itse verkostollaan selville asioiden taustat ja viiteryhmät. Tästä syystä hän on harvinainen ja itsenäinen kuntapoliitikko, joka ei tee päätöksiä pelkästään oman puolueensa edustajana, vaan vastuunsa tuntevana ja tietävänä kuntalaisena. Tapasimme tämän ”demokratian ritarin” ja utelimme hänen mietteitään lahtelaisen kuntapolitiikan nykymenosta.

Mitkä ovat mielestäsi lahtelaisen nykypolitiikan suurimpia ongelmia ja haasteita?
– Lahden suurimpia ongelmia on edelleen avoimuuden ja rehellisyyden puute.Jos yrität ottaa asioista selvää,niin useasti käy niin, että puheluihin ei vastata,eikä edes valtuustossa saa kysymyksiin vastauksia.Asioiden valmistelussa pitäisi tuoda erilaisia vaihtoehtoja esille.Liikuntapaikkarakentamisessa on monta toimijaa. Johtajuus puuttuu. Asiantuntijalautakunnalta ei aina edes kysytä lausuntoa.

Olit voimakkaasti KymiRingiä vastaan ja näit vaarat. Toimiko Lahti tässä asiassa kuntalain mukaan myöntäessään ilman takuita Lahti Events Oy:lle lainoja?
– Kymiring/Lahti Events oli alusta lähtien täysin hataralla pohjalla. Pyysin ennen valtuuston kokousta Kymiringin viimeistä tilinpäätöstä ja liiketoimintasuunnitelmaa, en saanut. Silloin jo tiesin, että tästä ei hyvää seuraa. Valituksemme hyväksyttiin hallinto-oikeudessa. Sen jälkeen kaupunginjohtaja antoi Eventsille vakuudettoman 2,4 milj. lainan. Events maksoi 2 milj. radan etukäteisvuokria ilman vakuutta konkurssikypsälle Kymiringille. Tämän hetken saamieni tietojen mukaan veronmaksajien piikkiin tulee vähintäin 7,7 milj. Kaksi tutkintapyyntöä on laitettu vireille.

Kukaan KymiRingin puolesta äänestänyt lahtelaispoliitikko ei ole myöntänyt, että KymiRingiiin Lahti Eventsin kautta syydetyt varat olivat virhe. Mitä arvelet tästä?
– Kyllähän se ilmapiiriä ja yhteistyötä auttaisi,jos väärän ratkaisun tehneet voisivat myöntää virheensä.

Miten olet mielestäsi päässyt vaikuttamaan Lahden kunnallispolitiikassa?
– Sain säästettyä mäkimontun katsomorakenteisiin aiotut 1,3 milj. Kiitos aktiivisten toimijoiden, Villähteen koulu (nyk. Kartanonkoulu) saa jatkaa tänä syksynä yksisarjaisena 1-6 luokilla. Olin myös mukana pormestarimallin kumoamisessa, samoin Liisun.

Kisapuisto ja sen kehittäminen on ollut sinulle tärkeä asia. Mitä sen suhteen pitäisi mielestäsi juuri nyt tehdä?
– Olin mukana liikunta-ja kulttuurilautakunnassa, kun tekojäärataa suunniteltiin Launeelle. Hinta oli melkein 8 milj. Sain muutettuasuunnitelmia siten, että tekojäärata rakennetaan Kisapuistoon. Jalkapalloareenan suhteen halusin, että myös AD-arkkitehtien suunnitelma otettaisiin toiseksi vaihtoehdoksi Tilakeskuksen vetämälle suunnitelmalle, mutta valitettavasti sitä ei haluttu ottaa huomioon. Se olisi ollut monien mielestä paljon halvempi ja parempi ratkaisu. Nyt sitten odotellaan, mitä virkamiehet ja -naiset tuovat esiin suunnitelmien valmistuttua. Mielenkiintoista tässäkin asiassa on se, että asintuntijalautakuntakin on vain lehtitietojen varassa.

Jorma Ratia on arvostellut lahtelaisten sisaryhtiöiden rahankäyttöä. Nyt hänen Suomen laissa määriteltyä sananvapauttaan vastaan tehtiin Lahdessa valtuustokysymys. Mitä mieltä olet tästä ?
– Lahden kaupunginhallituksen viime kokouksessa asia oli esillä. Mielestäni siinä selvitettiin asiaa monelta kantilta ja asiallisesti sananvapauden kannalta. Asiahan tulee tiedoksi myös seuraavaan valtuuston kokoukseen.

Juhani Melanen

Olemme seuranneet tätä Lahden johdolle kiusallista ns. KymiRing -casea jo vuodesta 2017 eli silloisista Lahden MM-kisoista lähtien. Kirjoitin jo silloin niistä sitoumuksista, joilla Lahti Eventsin kautta maksettiin tappioita Suomen hiihtoliittolle, joka on Lahdelle vieläkin velkaa useita miljoonia euroja.

26.10.2017 luin lehdestä, että Suomen tunnetuin moottoriurheilumies Antti Aarnio-Wihuri ei aio sijoittaa rahojaan ”sorakuoppaan”. Silloin vakuutuin yrityksen täysin käsittämättömästä toimintamallista. Vielä 9.6.2022 hän latasi Ilta-Sanomissa selkeät madonluvut tästä täysin epärealistisesta taloudellisesta rahoitusrakenteesta. Tästä lähtien olen kirjoittanut säännöllisesti asiasta ja ihmetellyt, miksi Lahden pitää tytäryhtiönsä kautta osallistua toisen kunnan alueella olevaan ratahankkeeseen? Eihän tämä ole kunnan ydintoimintaa millään tavoin. Koko asiasta on Lahdessa valehdeltu, annettu vakuudettomia takuita, salattu tietoja yhtiölakiin vedoten ja ennen kaikkea toimittu vastoin useiden hallinto-oikeuksien päätöksiä.

Tätä asiaa lähti purkamaan juristi, valtuutettu Jorma Ratia, joka osoitti ja paljasti koko Lahti Eventsin talouskuplan. Hän oli koko ajan lahtelaisen veronmaksajan asialla ja täysin oikeassa. Tällöin Koko Lahden laittomien lainojen vastuullinen hallituksen jäsen Tapani Ripatti teki Jorma Ratiasta valtuustokysymyksen hänen oikeudestaan sanoa oma mielipiteensä Etelä-Suomen Sanomissa. Voidaan olettaa, että Ratian suu halutaan tukkia millä hinnalla hyvänsä, jotta Koko Lahden hallitus ei joutuisi vastuuseen tekemistään laittomista takauspäätöksistä. Lahden kaupungin velvollisuus on selvittää asioiden laillisuus, sillä sen tytäryhtiöiden hallitukset toimivat osakeyhtiölain vastuullisuusvelvollisuudella.

Julkaisemme Jorma Ratian vastauksen Lahden kaupunginhallitukselle, koska siitä selviää kuinka kovilla panoksilla tätä peliä pidetään. Omalähiö seuraa tapausta ja mahdollisia myöhempiä syytetoimia Koko Lahden hallitusta kohtaan.

Juhani Melanen

Jorma Ratian vastaus kaupunginhallitukselle

Lahden kaupunginhallitukselle
viite: kaupunginhallituksen kuulemispyyntö 16.3.2023, Tapani Ripatin ym. tekemään ja kaupunginhallitukselle osoittamaan valtuustokysymykseen valtuustossa 30.01.2023

Valtuustokysymyksen perusteista
Lahden voimassa olevan hallintosäännön 10§:n mukaisesti kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys voidaan tehdä:
” Vähintään 14 valtuutettua voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kunnan toimintaa, hallintoa tai talouden hoitoa koskevasta asiasta”.
Kysymyksen sisältö on hallintosäännön vastainen. Kysymys ei koske kunnan toimintaa, hallintoa tai taloutta. Ripatin kysymys koskee vain ja ainoastaan yhden kaupunginvaltuutetun yksittäistä poliittista mielipidettä, joka on annettu henkilöhaastattelussa ESS 17.12.2022 toimittaja Jukka Airolle.

Kunta on julkisoikeudellinen yksikkö, jossa sen puolesta julkista valtaa käyttävät kuntalaissa mainitut toimielimet ja kussakin kunnassa mahdollisesti muut toimielimet kollegio periaatteella. Tämän lisäksi julkista valtaa ja päätöksentekoa edustavat kuntien viranhaltijat. Olen kaupunginvaltuutettu ja luottamushenkilö, joka ei käytä julkista valtaa, eikä ole viranhaltijaan rinnastettava asema. Jokaisella valtuutetulla on luottamusasemastaan riippumatta oikeus perustuslain tarkoittamaan sananvapauteen eikä sitä voida millään yksittäisillä toimilla, tässä tapauksessa poliittisilla perusteilla, rajoittaa tai kumota vain siksi, että mielipiteet ovat mahdollisesti erilaisia.
Perustuslaki, sen 12§ Sananvapaus ja julkisuus
”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä”. Kiinnitän erityistä huomiota sanontoihin ”oikeus julkistaa mielipiteitä”. Kuulemispyyntökin on ositettu minulle henkilökohtaisesti, ei KTJ:n puheenjohtajana.

Kysymys 1
Edustavatko Ratian kannanotot KTJ:n (Konserni- ja tilajaosto) mielipidettä?
Vastaus:
– Kysymys on ensinnäkin absurdi. Minulla ei tietenkään ole mitään mandaattia toimia jaoston nimissä eikä niin ole menetelty, vaan kyse on normaalista yhden poliitikon haastattelusta, mielipiteiden esittämisestä. En ole 17.12.2022 lehtihaastattelussa missään vaiheessa sanonut edustavani jaostoa, mutta sananvapauteeni kuuluu, kuten kaikkien, lausua omia mielipiteitä mistä tahansa poliittisista kysymyksistä. Toimittaja Jukka Airo on pyynnöstäni vielä lähettänyt 6.2.2023 sähköpostin, jonka liitän kirjelmääni. Siteeraan tähän toimittaja Airon sähköpostista seuraavan osion:
” Itsestään selvä lähtökohta tämän tyyppisissä henkilöhaastatteluissa on silti aina, että haasteltavan niissä esittämät mielipiteet ovat vain ja ainoastaan hänen omiaan. Niiden ei siten oleteta – eikä pidä olettaa- vastaavan haasteltavan edustaman luottamuselimen kollektiivisia näkemyksiä, ellei haasteltava näin erikseen ilmoita. Näinhän et tehnyt, eikä asiaa niin muotoiltu”.

Kysymys 2
Jos ne eivät edusta, niin miksi KTJ ei ole julkisuudessa korjannut puheenjohtajansa lausuntoa?
Vastaus:
– Ensinnäkin totean toistamiseen, etten ole edustanut jaostoa. Jotain poliittista titteliä on toimittaja käyttänyt, aivan kuten kaupunginvaltuutettua haastateltaisiin, eihän silloinkaan kaiketi kukaan väittäisi, että hän edustaisi koko valtuustoa.
– Toisekseen, KTJ:ssä päätökset tehdään vastuullisten viranhaltijoiden esittelyn perusteella. Esittelijöinä toimivat viranhaltijat eivät ole valmistelleet asiaa, joten KTJ:llä ei ole ollut juridista mahdollisuutta käsitellä mainittua asiaa

Kysymys 3
Onko Ratia enää puolueeton, uskottava jaoston puheenjohtaja?
Vastaus:
– Kyllä, työskentelyäni jaostossa ei ole asetettu kyseenalaiseksi, enkä ole vastaanottanut sellaista viestiä, etten olisi hoitanut minulle kuuluvia tehtäviä.

Kysymys 4
Voivatko Ratian kannanotot vahingoittaa Lahden mainetta kunnioittavan ja johdonmukaisen poliittisen päätöksenteon kaupunkina, tapahtumakaupunkina tai kaupunkina, jossa on hyvä asua ja yrittää?
Vastaus:
– Eivät voi. Aikamoinen väittämä, että yhden kaupunginvaltuutetun yksittäinen henkilöhaastattelu aiheuttaisi sekasorron Lahdessa. Tapahtumayhtiöiden liiketoiminnot ja niihin liittyvät muut seikat ovat puhuttaneet kaupunkilaisia ja poliitikkoja jo vuosia.

Kysymys 5
Onko KTJ:n puheenjohtaja Jorma Ratian toiminta ja kielenkäyttö linjassa Lahden eettisten arvojen kanssa tässä tapauksessa?
Vastaus:
– Kuulemispyynnössä esitetty kysymys on yksilöimätön, perustelematon eikä myöskään ole yksilöity, mitä Lahden eettisiä arvoja kysymyksessä tarkoitetaan. Näistä syistä on mahdotonta antaa vastausta tähän kysymykseen.

kuva: Perussuomalaisten uusi lahtelainen kansanedustaja Mira Nieminen sanoo, että hän odottaa innolla uutta tehtävää ja sen mukanaan tuomia vaikutusmahdollisuuksia.

Lahtelainen Mira Nieminen (ps.) yritti kolmannen kerran eduskuntaan ja hänet valittiin kansanedustajaksi 5389 äänen turvin.
– Vaalikampanja meni todella hyvin. Kampanja oli hyvin perinteinen, johon kuuluvat kiertäminen vaalitapahtumissa, mainonta ja ihmisten kohtaaminen, jota pidän tärkeimpänä asiana.

Perussuomalaisten Nieminen kertoo, että hän teki paljon jalkatyötä, eikä muutenkaan kampanjoinut isolla budjetilla. Kolmannen kerran eduskuntaan yrittänyt Nieminen toteaa, että pelin henki oli se, että nyt tai ei koskaan
– Tiesin, että minulla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Lopputulos oli mieluinen siihen työmäärää ja pohjaan nähden, jota olen tehnyt vuosia. Siinä mielessä oli ilo lukea nimi valittujen joukosta, mutta aina se on yllättävää, miten vaalit menevät.

Kansanedustajan tehtävä on ollut kaukainen haave.
– Kun ehdokkuus ensimmäisen kerran konkretisoitui vuona 2015 eduskuntavaaleissa, muuttui se enemmän tavoitteeksi, jonka eteen olen tehnyt sitten tavoitteellisemminkin töitä tämä ajatus mielessä.

Virkavapaalle poliisin työstä

– Joudun hakemaan ensimmäiseksi virkavapautta omasta virastani Kaakkois-Suomen poliisista, koska eduskuntatyö alkaa pikaisella aikataululla.

Myös erilaisia rutiiniluonteisia asioita Niemisen on hoidettavana aivan uuden päiväjärjestyksen luomiseksi.
– Paljon tulee uutta, mitä pitää opetella ja käytännön asioista ottaa selvää. On myös pohdittava aikataulutuksia erilaisten luottamustehtävien suhteen, kun tässä pääsee kansanedustajan työn alkuun.

Uusi kansanedustaja sanoo, että vaalikampanjan keskeisimmät asiat ovat varmasti esillä myös eduskunnassa omalla to do -listalla.
– On vaikea sanoa vielä, mitkä nämä asiat konkreettisesti ovat, mutta alku on ainakin nyt uuden opettelua ja tutustumista uusiin kuvioihin.

Nieminen on ollut aina aktiivinen verkostoituja.
– Olen hyvin sosiaalinen ja aktiivinen osallistuja. Minulla on mielenkiintoa uusiin asioihin ja ihmisiin sekä heidän tekemäänsä työtä kohtaan. Siksi verkostoituminen on minulle helppoa ja luontevaa.

Petri Görman