Nimenä Osman Gebreil ei välttämättä kuulosta tutulta, mutta nimen Hassan Osman varmasti kaikki lahtelaiset tuntevat. Kyseessähän on tuo aina yhtä hymyilevä ja iloinen, sudanilaissyntyinen lahtelaislääkäri. Hassan Osman vaihtoi jokin aika sitten nimensä, koska arabiankielinen nimi tuntui aiheuttavan vaikeuksia mm.lentokentillä.
Hän on ollut lääkärintoimensa ohella mukana mm. kunnallispolitiikassa istuen kunnallisvaltuustossakin 90-luvulla niin SMP:n kuin SDP:kin riveissä. Politiikka ei Osmania enää kiinnosta, sen sijaan tänä päivänä hänen aikansa lääkärintyön lisäksi vie Sudan-Suomi- yhdistys, jonka avulla on tarkoitus edistää Sudanin ja Suomen suhteita taloudellisella, kulttuurisella ja sosiaalisella alueilla, hyödyntäen jäsenten kulttuurituntemusta, kielitaitoa ja hyviä suhteita Sudaniin.
– Sudanissa ei ole Suomen suurlähettilästä, joten jonkun täytyy maiden välisiä suhteita pitää yllä perustelee Hassan Osman yhdistyksen perustamista.
Sudanin alue on ollut jo vuosia levotonta seutua erinäisine konflikteineen. Jonkinlainen päätös riitoihin saatiin viime vuonna kun Etelä-Sudan irrottautui emämaastaan ja julistautui itsenäiseksi valtioksi. Osman lähti Sudanista jo 70-luvun alussa, mutta on pitänyt hyvät suhteet maassa asuviin sukulaisiinsa. Tosin kahden viimeisimmän visiitin välissä ehti vierähtämään peräti 17 vuotta johtuen levottomuuksista, joten yllätys oli suuri, kun hän vieraili tänä vuonna Sudanissa.
– Olin todella yllättynyt kuinka siistiä ja hienoa siellä oli. Maassa on paljon luonnonvaroja ( öljy, kupari, rauta jne) ja sen myös näkee tänä päivänä. Sudanissa rikkaat ovat todella rikkaita ja köyhät todella köyhiä, joten sinänsä maa ei eroa muista Afrikan valtioista.
– Sudania kohtaan on paljon ennakkoluuloja, vähän samaan tapaan kuin minäkin luulin, että Suomessa jääkarhut kävelevät kaduilla naureskelee Osman. Näitä ennakkoluuloja yritämme hälventää ja samalla kehittää maiden välistä suhdetta.
– Yhdistyksemme haluaa kerätä mm. avustuksia kriisi- ja katastrofiapuun. Lisäksi haluamme avustaa suomalaisyritysten pääsyä Sudanin kehittyville markkinoille. Kaikki yritysalat ovat tervetulleita maahan ja Sudanissa työvoima on todella halpaa, kuten hinnatkin. Esimerkiksi litra bensaa maksaa vain 15 senttiä ja taxillakin voi ajella 15 kilometriä hintaan 20 senttiä. Kertoo Osman
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenmaksu on vain 10 euroa/vuosi.
Hivenainetutkimus
Hassan Osman saapui Suomeen 70-luvun lopussa käytyään ensin niin opiskelemassa kuin työskentelemässäkin mm. Englannissa, Saksassa, Itävallassa ja Puolassa. Suomeen hänet toi Suomen sen aikainen lääkäripula. Ennen Lahtea Osman on toiminut lääkärinä mm. Helsingissä, Oulussa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Lahteen hän saapui 1979 ja seuraavana vuonna hän perusti oman lääkäriyrityksensä, joka toimii tänä päivänäkin Vapaudenkadulla.
Osman on tullut tunnetuksi myös hivenainetutkimuksen puolestapuhujana ja sen nimeen hän edelleen vannoo.
– Hivenaineanalyysi on usein hedelmällinen tapa hahmottaa oman kehon tilanne, ph-tasapaino, mahdolliset puutteet ja vajaatoiminnat. Hivenaineanalyysin jälkeen asiakkaalla on usein edessään isohko elämäntapamuutos kertoo Osman.
– Sivistys on tuonut myrkyt eli eri lisäaineet ja tuholaismyrkyt jne. ruokaan ja sen takia ihmisillä on paljon erilaisia allergioita. Suomen maaperä on sen verran hedelmätön, että täällä täytyy käyttää erilaisia kemiallisia lannotteita, jotta kasvit saadaan kasvamaan kunnolla. Tuotanto tekee rahaa, mutta myrkyt päätyvät ruokiin kauhistelee Osman.
Kovasti keskustelua aiheuttaneesta karppaamisesta Osmanilla on mielipide:
– Kohtuus kaikessa. Liika on huono ja liian vähän on huono. Ravinnon pitää olla monipuolista ja kaikkea on saatava sopivassa mitassa.
Sen sijaan roskaruokaan, kuten hampurilaisiin ja pizzoihin ei kannata koskea lopettaa ruokavalistuksensa Hassan Osman Gebreil.
Petri Salomaa