Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille

Lahti on ajautunut taas maksuvaikeuksiin holtittomalla taloudenpidollaan ja käsittämättömillä sisaryhtiöidensä tukitoimilla. Lahti on vuodesta 2000 lainoittanut tytäryhtiöitään sisäisen pankin kautta. Lahden kaupungin veloista puolet on kaupungin omaa velkaa. Tytäryhtiöille välitetty lainamäärä oli vuonna 2022 400,7 miljoonaa euroa. Lahti velkautuu kovaa vauhtia Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtiölle ja joutuu todennäköisesti maksamaan myös osansa suurista palkkarästeistä. Kokonaissumma on vielä vaikea arvioida, mutta sopeutumistarve on 60-70 miljoonan euron hintahaarukassa. Kolmena vuonna alijäämä on huikeat 122 miljoonaa.

Tässä tilanteessa on taas kerran otettu esiin Lahti Energian myyminen. Pandoran lippaan avasi viime viikolla Uusi Lahti -lehden päätoimittaja Tommi Berg nostamalla esiin kolumnissaan Lahti Energian myynnin ja siitä saatavien rahojen käyttämistä esimerkiksi uuden Monitoimiareenan rakennusprojektiin osana eräänlaista kaupungin elinvoima- ja tulevaisuuspakettia. Onhan Lahti Energiasta tiettävästi tehty tarjous jo vuonna 2008, jolloin Vattenfallin tarjoama hinta olisi ollut 440 miljoonaa euroa.

On siis aika käydä taas kerran keskustelu niistä mahdollisista hyödyistä ja haitoista, joita Lahti Energian mahdolliseen myyntiin liittyy. Omalähiö haastatteli mahdollisesta myyntipäätöksestä lahtelaisille tuttua mielipidevaikuttaja Matti Katajaa, joka toimi pitkään juurikin mm. Lahti Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Mitkä seikat katsot puoltavan Lahti Energian myyntiä?
– Ei ole esitetty mitään riittävän painavia seikkoja, vaikka ulkomaiset pääomansijoittajat ja miksei kotimaisetkin havittelevat vesi kielellä näitä ”kruununjalokiviä”, joita vielä joillakin kaupungeilla omistuksessaan vielä on.

Miksi Lahti Energiaa ei mistään syystä saisi myydä?
– Lahti Energia Oy perustettiin v 1990, kun sähkömarkkinat alkoivat vapautua Suomessa. Perusteellisen valmistelun jälkeen kaupunginvaltuuston tehdessä 7.5.1990 yksimielisen päätöksen yhtiön toiminnan perusteet olivat:
• yhtiön arvo kasvaa
• yhtiö pysyy kaupungin omistuksessa
• yhtiö tuottaa kohtuuhintaisia energiapalveluja kaupunkilaisille
Nämä edellytykset viimeksi mainittua lukuun ottamatta ovat täyttyneet tähän päivään saakka.

– Maastamme löytyy jo lukuisia esimerkkejä, joissa yhtiöihin ovat iskeneet suhdanteita enemmän poliitikot, jotka ovat tuhonneet julkisille omistajilleen mainiot rahasammot. Täälläkin vaara on olemassa, kun energiayhtiöstä parin kunnallisveroprosentin tuotolla kunnallistalouden railoja pitkään paikkaamaan tottuneet poliitikot joutuvat tuskissaan etsimään muita rahan lähteitä. Useat 2000-luvulla tapahtuneet ostajakandidaattien ”ranskalaiset vierailut” on jo käyty ja ne ovat päinvastoin vahvistaneet näkemystä yhtiön pitämiseen Lahden omissa käsissä.

Mihin Lahti käyttäisi mahdollisesti Energian myynnistä saatavat varat?
-Koulukampuksen ja sairaalan myynnit ovat jo avanneet polun vaaralliselle tielle. Varat sysättäisiin todennäköisesti syömävelkaan ja erilaisiin päättäjien hamuamiin, sinänsä ehkä tarpellisiin mutta ei asukkaiden kannalta ehdottoman välttämättömiin hankkeisiin. On tulossa viihdekylpylää, monitoimiareenaa ja ties minkälaisia ” soramonttuja ” sirkushuveiksi ja päättäjien puuhastelukentäksi. Pääasia, että näyttävää ja mukavaa on, jotta ei vaan tarvitsisi puhua normaalin elämisen ja kaupunkilaisen jokapäiväisistä tarpeista.

Paljonko Lahti Energia kykenisi velkojensa maksujen jälkeen tulouttamaan rahaa Lahdelle arviolta kymmenen vuoden jälkeen?
– Lahti on saanut energiayhtiöstään sen runsaan 30 toimintavuoden aikana osinkoina yli 200 miljoonaa euroa ja muina ”mafiamaksuina” (resurssivarauskorvaukset, ylikorot, kaivuumaksut) 60 milj.euroa eli yhteensä rahavirtaa 1,5-2,5 vuotuista kunnallisveroprosenttia vastaten kaupungin oman talousarvion katteeksi. Energialiiketoimnta on ollut kaupungin neljäs tulolähde verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lisäksi. Lahti Energia Oy on valitettavasti velkaantunut Lahden kaupungin riistävän omistajapolitiikan seurauksena ja yhtiön toteuttamien ja päästöttömään tulevaisuuteen tähtäävien suurinvestointien vuoksi. Siksi yhtiön on annettava tointua muutamia vuosia, jonka jälkeen nykyisten olosuhteiden mahdollistavaan kohtuulliseen osingonjakoon voidaan palata, kun monet kilpailevat energiayhtiöt kärvistelevät vielä jälkijunassa vaadittavien uudistusinvestointiensa kanssa vuosikausia.

Pitäisikö Carunan strategisista sähköverkko kaupoista oppia mitään?
– Fortumin sähköverkkojen myynti Kataisen sateenkaarihallituksen aikana v. 2013 ulkomaisten sijoittajien omistamalle Carunalle on Suomen energiahistorian suurin puhallus ja vuosituhannen munaus, jota ei pidä toistaa. Tosin Lahdessa oli jo muutamaa vuotta aiemmin keksitty vähän vastaava kymmenien miljoonien ”pääomien vapauttamishanke” sähkö-ja jopa kaukolämpöverkoista. Onneksi silloiset päättäjät tyrmäsivät suurta julkisuutta saaneet virkamiesjohdon haavekuvat.

Millainen keskustelu tästä pitäisi järjestää? Riittääkö valtuutettujen kompetenssi arvioimaan Lahti Energian myynnin kannattavuus?
– Lahti Energia Oy on yli 30 vuoden olemassaolon aikansa ollut Lahden kaupungin omistama yhtiö. Sen muodollisesti omistaa kaupunki julkisyhteisönä, mutta tosiasialliset osakkeenomistajat ovat itse lahtelaiset veronmaksajat. Näin ollen kaupunkilaisten kanta on selvitettävä, kun lyhytnäköiset poliitikot eivät ole ensi kertaa tuhoamassa kaupunkien rahasampoja ilman riittävää kompetenssia.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille

  1. Helppo arvata, että mikä poliittinen laita on taas kauppaamassa Lahden ”kansallisomaisuutta. Carunan huippudiilin lisäksi tulee heti mieleen viime vuosikymmenellä Norjalaisille myyty Euroopan ainoa lannoitekaivos. Siinä oli arkkitehtinä silloinen ministeri, nykyinen EK:n pääjehu. Ihan pakko oli laittaa lihoiksi Eyroopan ainoa lannoitelähde ja nyt voitot valuu fiksuille norskeille.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
Lahden tapahtumapalvelut uusiksi – KOKO Lahti muuttuu Eventum Lahti Oy:ksi
Eero Seesvaara: Lahti Energian tuloksenkantokyky ei ole uhattuna lähitulevaisuudessakaan
Stubb vei äänet Liipolassa – Kaksinkamppailu oli muutoin tasaista Etelä-Lahdessa
Jorma Ratia: Perussyy Lahti Energian myynnin tarkastelulle on Lahden talouden tasapainottaminen
Kansanedustaja Mika Kari: Lahti Energian myyntiin tulisi hakea myös valtuuston näkemys
Launeelaiset tekivät juoksuhautakynttilöitä rintamalle Ukrainaan
Erityisavustaja Tuomas Sorsa: Raiteet tulevat tutuiksi sekä työmatkalla että työtehtävissä
ARKISTO