Lahti Energian myyntiaikeet eivät takulla jätä ketään lahtelaista veronmaksajaa kylmäksi, sillä kyseessä on todella suuri asia, jota on tarkasteltava ennen päätöstä useasta näkökulmasta. Jos ostaja löytyy, se ei tee sitä auttaakseen lahtelaisia kaupungin huonon talouden takia, vaan puhdas voitto mielessä. Mediassa asia on ollut ”kuuma peruna”, jota on vatvottu niin puolesta kuin vastaan. Kansalaisaktivisti Petri Alastalo on keräämässä allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen lahtelaisilta jotka vastustavat tätä myyntiä. Samaan aikaan Lahden kaupunginhallitus kuitenkin jatkaa myyntivalmistelua ulkopuolisen konsultin voimin. Myynnistä saatavat tulot on tarkoitus laittaa poikimaan sijoittamalla ne pörssiin. Arviot 500-600 miljoonaa euron sijoituksille ovat 6 prosenttia eli noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Ennen näitä päätöksiä saimme lehteemme tekemiin kysymyksiin vastaamaan kaksi todella kovan luokan päättäjää eli Lahden uuden kaupunginjohtajan Niko Kyynäräisen ja Lahti Energian hallituksessakin istuneen pitkän linjan demarivaikuttajan Ulla Vaaran.
Pitääkö näin tärkeä päätös tehdä valtuustossa, vaikka vähemmistöosuuden myyminen olisi ehkä mahdollista tehdä pelkästään Lahden kaupunginhallituksessa?
Kyynäräinen:
– Yhtiövarallisuuden ja muun varallisuuden tuoton lisääminen edellyttää valtuustotasoisia päätöksiä konsernirakenteesta, kumppanuuksien solmimisesta keskeisempien yhtiöiden kehittämiseksi ja joistakin yhtiöistä tai niiden osista luopumisesta. Talouden tasapaino-ohjelman näkökulmasta päätökset tulee tehdä alkuvuoden 2024 aikana. Omaisuuden tuoton kasvun odotetaan näkyvän vuodesta 2025 eteenpäin. Keskustelu tulee olemaan joka tapauksessa avointa ottaen huomioon kuinka isoja päätöksiä olemme tekemässä pitkälle tulevaisuuteen. Olen erittäin iloinen, että erilaisia näkemyksiä tuodaan esille, toivon kuitenkin, ettei kukaan vielä naulaisi kantaansa suuntaan tai toiseen. Paljon on vielä selvitettävää.
Vaara:
– Pitää. Kaupunginvaltuusto voi muuttaa kaupungin hallintosääntöä siten, että valtuusto tekee kaikki päätökset, jotka liittyvät Lahti Energia Oy:n, sen tytäryhtiöiden ja vastaavasti Lahti Aqua Oy:n myyntiin.
Mitkä seikat mielestänne puoltavat Lahti Energian myyntiä tässä Lahden taloustilanteessa?
Kyynäräinen:
– En ota tällä hetkellä mitään kantaa myynnin puolesta tai vastaan, vaan nyt on tarkan analyysityön aika. Keskeistä on saada omistaminen tuoton kannalta parhaaseen rakenteeseen. Omaisuuslajien tuottotavoite on selkeä. Valtuusto on asettanut ohjelmassaan talouden tasapainottamisen tavoitteeksi 50 milj. euroa. Ohjelman tavoitteena on kasvattaa tuloja vähintään 30 milj. eurolla eri omaisuuslajeista. Strategian elinvoimatoimenpiteiltä odotetaan verotulojen kasvua 5 milj. eurolla. Ohjelmassa on myös asetettu tavoitteeksi palvelujen sopeuttaminen 10 milj. eurolla ja työttömyydestä aiheutuvien menojen väheneminen 5 milj. eurolla.
Vaara:
– Lahden talous on tiukoilla, ja mahdollisen LE:n myynti on yksi vaihtoehto kaupungin talouden tulopohjan vahvistamiseksi.
Mitkä seikat taas puoltavat sitä, että Lahti Energia säilyisi Lahden omaisuutena edelleen?
Kyynäräinen:
– En ota tällä hetkellä mitään kantaa myynnin puolesta tai vastaan, vaan nyt on tarkan analyysityön aika. Keskeistä on saada omistaminen tuoton kannalta parhaaseen rakenteeseen.
Vaara:
– Epävarmassa maailmantilanteessa huoltovarmuus on erittäin tärkeää, kun on kyse perusinfrasta, johon liittyvät lämpö, sähkö ja vesi. Jo tämän vuoksi Lahden kaupungin on pidettävä huolta siitä, että jatkossakin sen omistuksessa on sekä Lahti Energia Oy ja Lahti Aqua Oy. Lahti oli vuonna 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. Ilman LE:n edelläkävijyyttä ei Lahti olisi tätä statusta saanut. Nyt voimassa olevassa kaupungin strategiassa on määritelty, että Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki ja että kaupunki on hiilineutraali v. 2025. Se toteutetaan kaupunkikonsernin kokonaisvastuulla ympäristöön ja ilmastoon liittyen. Se vastuu tarkoittaa sitä, että Lahti omistaa jatkossakin Lahti Energia Oy:n ja Lahti Aqua Oy:n. Suuri osa lahtelaisista haluaa jatkossakin omistaa LE:n ja LA:n. Kuulun tähän joukkoon.
Uskotteko, että Lahti onnistuu saamaan sijoitustuotoilla 30 miljoonaa vuosittain jaettavaksi?
Kyynäräinen:
– Uskon vahvasti, että sijoitustuottoihin päästään. Toki siinä tulee pitkällä aikavälillä vaihtelua, mutta merkittävään lisäykseen pääsemme joka tapauksessa. Joka tapauksessa varainhoito tulee olla ammattimaisesti järjestettyä oli sijoitettava erä minkä kokoinen tahansa. Myös omistaminen tulee olla tavoitteellista. Liiketoiminnan on tarkoitus tuottaa voittoa.
Vaara:
– En usko. 30 miljoonaa sijoitustuottoina vuosittain tarkoittaisi valtavaa omaisuuden myyntiä ja siitä saatujen varojen pörssisijoittamista, mikä olisi todella riskialtista. Pörssiosakkeissa ja osakerahasto-osuuksissa hintojen muutokset ovat nopeita ja suuria, jolloin hintariski voi olla merkittävä. Kunnan tehtävä on huolehtia, että sijoitustoimintaan sijoitettu pääoma on turvattu ja kunnalla on sijoitettuun pääomaan nähden riittävät vaikutusmahdollisuudet. Pörssisijoittaminen ei voi olla ensisijaista kaupunginvarjojen sijoittamista.
Ellei Lahti Energiaa myydä, millaisia toimia ehdottaisitte Lahden talouden parantamiseksi?
Kyynäräinen:
– Lahti Energia on noussut julkisessa keskustelussa merkittävimmin esiin, vaikka tarkoitus on samanaikaisesti harkita koko omistamisen portfoliota. Tällöin tullaan hakemaan optimi, jolla sijoitustuottojen kasvuun päästään tehokkaimmin. Kaupunkilaisten yhteinen omistaminen tulee olla tuottavaa ja hyvin hoidettua. Niillä perustein ratkaisut aikanaan tehdään. Lahden kaupungissa on vahva positiivinen vire, mikä vetää puoleensa yrityksiä, asukkaita ja opiskelijoita. Tätä kasvua on kyettävä vauhdittamaan uusien yritysten sijoittautumisella ja panostuksilla koulutukseen. Työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja tämä kehitys parantaa kaupungin taloutta. Lahden ilme on uudistunut, suurtapahtumat ovat onnistuneet yli odotusten.
Vaara:
– Hankkeiden ja investointien priorisointi (esim. ei monitoimihallia)
– Hyvää henkilöstöpolitiikkaa
– Konserniyhtiöiden toiminnan kehittäminen kannustavalla omistajaohjauksella
– Työllisyyden parantaminen kaikin mahdollisin keinoin
– Elinvoimasta huolehtiminen: Hyvät julkiset palvelut, sivistys, kulttuuri, liikunta, kadunpito, asuntotuotanto jne. Riittävällä ja tarkoituksenmukaisella kaavoituksella. Yhteistyö vieläkin paremmaksi LUT:n LAB:n ja Salpauksen kanssa. Yritysystävällisyyden parantaminen.
– Kuntaveronkorotus
– Viestittämällä Suomen hallitukselle, että nykyisellä valtionosuusjärjestelmän heikennyksellä ja kireällä rahapolitiikalla kuntien suhteen, se saa ne ”konkurssin” partaalle. Siis vahvaa lobbausta kansanedustajien ja ministereiden suuntaan.
Juhani Melanen