kuva: Asukasaktiivi Katriina Pynnönen ja Tiina Ikonen taistelevat Näkkimistö II -alueen kaavoitusta vastaan.
– Metsästä löytyy muun muassa naavaa ja luppoa. Se kertoo puhtaasta ilmanlaadusta.

Näkkimistö II -alueen kaavoitussuunnitelmia esiteltiin Renkomäen koulun asukastilaisuudessa lokakuun alussa. Uuden luonnosvaiheessa olevan kaava-alueen lähellä asuvat ihmiset ovat närkästyneet siitä, että heidän esittämiään muutoksia ei ole haluttu huomioida.

Kaava etenee lautakuntakäsittelyyn vielä tämän vuoden aikana ja se hyväksyttäneen ensi keväänä.
– Suunnitelmien mukaan nyt koko metsäalue aiotaan kaataa ja kaavoittaa tonteiksi. Tämä metsä on meille jo alueella asuville perheille tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue, asukasaktiivi Katriina Pynnönen toteaa.

Luontoaskel terveyteen -ohjelmaan ja viheralueohjelmaan eivät Pynnösen mielestä sovi tällaiset kaavoitusratkaisut.
– Kauniita asukkaiden luontosuhteeseen liittyviä sanoja saa lukea kaupungin kotisivuilta, mutta todellisuus Lahdessa on aivan toisenlainen. Meille se tarkoittaa arvokkaan metsäalueen kaatamista.

Salpausselän luonnonystävät ovat myös tietoisia adressista ja siitä, että yksi Renkomäen merkittävimpiä virkistysmetsäalueita halutaan nyt tuhota.
– Heillä on halu olla mukana tässä prosessissa. Odotan, että metsä säästyy ja tontit kaavoitetaan pellolle lähelle Orimattilan rajaa tai Luhdan tornin lähisyyteen.

Metsämikrobialtistus tärkeää lapsille

– Täällä asuu paljon lapsiperheitä. Erityisesti lapset hyötyvät siitä, että he saisivat metsämikrobialtistusta varhain. Metsä on heille myös luontainen paikka leikkiä.

Hakattavaksi suunniteltu metsäalue on 11 hehtaaria pinta-alaltaan.
– Lähistöllä oleva yksityinen päiväkoti käyttää myös metsää havaintopaikkana ja opetusympäristönä.

Pynnönen myöntää, että ilmastokriisi huolettaa erityisesti pienten lasten äitinä.
– Sen torjumisessa pienet teot kasvattavat suuren puron.

Asukasaktiivi Pynnönen muistuttaa, että lähiluonto tulisi olla saavutettavissa 300 metrin päästä kotiovelta.
– Asukkaiden ja lasten vuoksi tämä metsäalue tulisi suojella, eikä kaavoittaa sitä tonteiksi. Se on myös alueelle tärkeä hiilinielu.

Enemmän tulevaisuuteen katsovaa näkökulmaa

– Se olisi houkuttelevuustekijä Lahdelle, jos meillä olisi vanhaa metsää ja luontoa jäljellä myös tuleville sukupolville, ympäristöasiantuntija Tiina Ikonen sanoo.

Renkomäen ja Näkkimistön asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja viihtyisyyden takia Ikonen toivoisi, että asukkaiden näkökulma otettaisiin huomioon ja alue pysyisi jatkossakin haluttuna asuinpaikka.
– Tuorein ilmastoraportti puoltaisi metsän säilyttämistä kokonaan metsänä.

Metsässä elää lepakoita ja siellä on muun muassa kanahaukan ja palokärjen pesä.
– Alueella on myös kettujen ja mäyrien pesiä.

Keinovalo lisääntyisi alueella Ikosen mukaan paljon, jos kaavoitussuunnitelmat toteutuvat suunnitellusti.
– Lepakko ei enää viihtyisi enää metsässä ja luonnonmonimuotoisuus kärsisi. Eliöt tarvitsevat laajoja elinalueita, koska niiden käytävät alueelta toiselle katoaisi. Moni nyt alueella havaittava laji harvinaistuisi entisestään.

Vanhassa metsässä oleva lahopuusto on pieneliöille ja selkärangattomille eläimille tärkeä asia.
– Metsä on Orimattilantieltä tulevalle metelille suoja ja se pidättää viileyttä hyvin kuumana kesäpäivänä.

Lahden kaupungin kaavoitusselvityksen mukaan metsän takana on olemassa tulvariskialue alue pellolla.
– Viereisen pellon tulva-alue on hyvin lähellä suunniteltuja tontteja. Itse en uskaltaisi ostaa tonttia sieltä. Poistettava metsämaa vaikuttaa alueen pintavaluntaan ja voi laajentaa tulva-aluetta. Se jo tiedetään, että paineistettu pohjavesi on lähellä metsämaan pintaa.

Petri Görman

kuva: Syksyistä kuvatunnelmaa Lanu-puistosta Lahdesta.

Suomen ensimmäisen ympäristötaiteilijan Olavi Lanun syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2025. Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvassa järjestetään kesällä 2025 näyttely, joka tuo esiin Olavi Lanun taidetta.
– Lanun tuotantoa ei ole viime vuosina laajasti nähty näyttelyissä Lahden ja Päijät-Hämeen ulkopuolella. Olen hyvin iloinen, että Lanun veistoksia on nyt tuotu esiin Ateneumin kokoelmanäyttelyyn. Tämä samoin kuin tuleva juhlavuosi parantanee Lanun taiteen tunnettuutta, museojohtaja Tuulia Tuomi kertoo.

Museojohtaja Tuomi uskoo, että Olavi Lanun taidetta oli mahdollista hyödyntää Lahden kaupungin markkinoinnissa.
– Lanu-puisto on Lahden kaupungin tuntematon helmi, mutta jokainen sinne tiensä löytänyt vaikuttuu ja ihastuu ainutlaatuiseen kokonaisuuteen keskellä kaupunkia. Puistosta tulisi paremmin kertoa niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin.

Malvan juuri julkaiseman Julkisen taiteen karttapalvelun kautta Lanun teokset niin puistossa kuin muuallakin Lahden kaupungissa on nyt mahdollista helposti löytää.
– Linkki tähän palveluun löytyy Malvan kotisivuilta.

Yksi kuvataiteilija Lanun reliefeistä on yhä edelleen Salinkallion koulun tiloissa, vaikka sen toiminta on päättynyt kauan sitten.
– Lahden julkisen taiteen periaateohjelman mukaisesti sisätiloissa sijaitsevien julkisten taideteosten ylläpitovastuu on tilojen käyttäjällä.

Lakkautetun koulun tiloissa on isokokoinen lasikuituveistos Sininen jäätikkö.
– Asiasta ei ole oltu yhteydessä museoon tai julkisen taiteen työryhmään, mutta toisaalta rakennuksen tuleva käyttötarkoituskin on yhä avoinna.

Petri Görman

kuva: – Trion alakerta on hyvä paikka taidenäyttelylle. Ihmiset haluavat nähdä taidetta myös arjessa ja siksi kauppakeskuksessa on hyvä olla, kuvataiteilija Anja Hiltunen toteaa.

– Ensimmäiset tauluni olen maalannut vuonna 1965. Taiteilijan urani aloitin silloin. Vietän 60-vuotistaiteilijajuhlaa ensi vuonna, kuvataiteilija Anja Hiltunen kertoo.

Saksalassa asuvan taiteilija Hiltusen retrospektiiviseen näyttelyyn on mahdollisuus tutustua Trion alakerrassa lokakuun loppuun saakka.
– Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua ensimmäisiin tauluihin. Se on samalla aikamatka 1960-luvulta nykypäivään.

Maalaaminen ja piirtäminen ovat olleet intohimo Hiltuselle aina.
– Piirsin jo alakoulussa koulukirjat täyteen kuvia. Äiti kyseli minulta kotona, että kuuntelenko siellä mitään.

Hiltusen mukaan vilkas mielikuvitus on ollut hänelle hyve koko taitelijanuran ajan.
– Silloin, kun maalaan, niin annan ajatuksen lentää. Unohdan kaikki arkipäiväiset asiat, kun otan siveltimet esiin.

Uusimmat taulut maalattu kesällä

– Öljyvärimaalaus Vesijärvi illalla on houkutellut ihmisiä käytävältä näyttelytilaan. Se on impressiohenkinen ja värikylläinen maalaus. Tässä tyylilajissa ei maalata tarkasti vaan yritetään tallentaa hetken vaikutelma.

Kuvataitelija Hiltunen kertoo, että hän on maalannut paljon kukka- ja hedelmäasetelmia viime aikoina.
– Muotokuvamaalaus vaatii enemmän kärsivällisyyttä, kun minä olen taas nopea maalaaja. Tässä näyttelyssä on mahdollisuus tutustua myös muotokuvamaalauksiini. Suosikkitauluni on se, johon olen maalannut oman pojan kuvan, kun hän oli pieni pellavapää.

Hiltunen maalaa pääosin akryyli- ja öljyväreillä myös pastellivärityöt kuuluvat hänen tuotantoonsa merkittävällä tavalla.
– Näyttelyyni kannattaa tutustua, jos nauttii kuvataiteesta tai haluaa hengähtää hetken keskellä kiireistä arkea. Esteettisesti kauniit taulut ja voimakkaat värit hellivät aina ihmisen mieltä.

Taiteilija itse on kiitollinen siitä, että on saanut paljon luovuutta ja mielikuvitusta geeneissä.
– Uniini taide tulee vain positiivisessa, mutta en minä koskaan yöaikaan taidetta suunnittele.

Petri Görman

Kuva: Lipa Liukkonen & Laitakaupungin kulkijat olivat keikalla ravintola Virastossa 12.10.
– Jengi diggaili uusista biiseistä. Keikalla oli myös paljon kavereita ja tuttuja kuuntelemassa meitä.
Tästä on nyt hyvä jatkaa eteenpäin, muusikko Lipa Liukkonen kertoo.

Lipa Liukkonen & Laitakaupungin kulkijat julkaisi ensimmäisen levynsä 4.10. Yhtyeen levynjulkaisukeikka järjestettiin ravintola Virastossa 12.10. Elämänkaari-levyn ensimmäiset singlet julkaistiin jo vuonna 2022. Singlet Mustaa jäätä ja Villi tyttö ovat saaneet mukavasti radiosoittoa sekä kaupallisilla radioasemilla että myös Ylellä.
– Nyt on tyhjä olo, kun kahdeksan singleä on julkaistu ja albumi on valmis. Onnistunut keikka kotikaupungissa toi myös hyvän mielen koko bändille.

Laitakadun kulkijat suunnittelee pientä kiertuetta Etelä-Suomen alueelle.
– Nyt olisi oikea hetki katsoa, millainen suosio bändillä on Lahden ulkopuolella.

Elämänkaari -levy on muusikko Liukkosen mukaan eräänlainen suomalaisen miehen päiväkirja.
– Nämä tarinat ovat totta ja ne ovat tapahtuneet minulle elämäni varrella.

Liukkonen kertoo, että tuottajan kanssa on sovittu jo palaveri lokakuun lopulle.
– Pöytälaatikossa on olemassa jo valmiita biisejä. On todennäköistä, että seuraava levy on kantri-henkisempää

Kantrimusiikki inspiroi yhä enemmän

– Katsoin suoratoistopalvelusta draamasarjaa Nashvillestä. Se kertoi paikallisista kantrimuusikoista. Inspiroiduin tämän sarjan myötä kantrimusiikista erittäin paljon.

Todennäköisesti bändin musiikillinen tyyli on tulevaisuudessa enemmän kantrihenkisempää kuin nyt.
– Tämä levy sisälsi iskelmä- ja kantrimusiikkia, mutta nyt olemme siinä bändinä vaiheessa, että on päätettävä tulevaisuuden musiikillinen suunta.

Liukkonen vieraili Nashvillessä vuosi sitten ja matka teki muusikkoon suuren vaikutuksen.
– Kierrettiin Nashvillessä kaikki kantrimuseot ja ravintolat läpi. Hengitin siellä samaa ilmaa kuin Johnny Cash aikoinaan.

Nashvillestä haettu oppi tuonee muusikolle lisää ideoita suomalaisen kantrimusiikin kirjoitustyöhön.
– Omaan musiikilliseen ilmaisuun matka toi lisävarmuutta.

Kantrissa tarinat ovat olleet aina keskiössä.
– Suomalainen kantri on aina kaihoisaa ja mollivoittoista. Tämä levy on sopivan kaihoisaa suomalaismiehen makuun.

Soittamisen pitää olla hauskaa

– Toivottavasti joku printtimedia tekisi levyarvosteluja uudesta albumistamme. Se olisi minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia.

Uutta albumia on striimattu yli 4000 kertaa viikon aikana.
– Se on mielestäni ihan mukava saavutus meille.

Muusikko Liukkonen uskoo, että ahkeralla, määrätietoisella ja nöyrällä asenteella palkinto vielä tulee jossain vaiheessa.
– Soittamisen pitää olla aina mukavaa. Tällä hetkellä keikkailimme vain kysynnän mukaisesti.

Genren tarkistus jäi Liukkosen mielestä puolitiehen uuden levyn kanssa.
– Seuraavalle levylle kirjoitetaan todennäköisesti vain kantribiisejä. Siltä ainakin nyt tuntuu.

Petri Görman

kuva: Uudet kaavat mahdollistavat monipuolista asumista Renkomäkeen.

Näkkimistö II -alueen ja Otavantien kaavoitussuunnitelmia esiteltiin asukastilaisuudessa Renkomäen koululla 2.10. Näkkimistö I -alue kaavoitettiin 10 vuotta sitten ja tältä alueelta on luovuttamatta vielä muutama tontti. Tämän jälkeen kaavoitetun Aikamatkan alueen tonteista jäi luovuttamatta yli puolet, koska pohjavesi nousi paineella maanpinnan yläpuolelle.
– Karistosta ja Renkomäestä kysytään eniten tontteja Lahdessa. Sen vuoksi kaupunki kaavoittaa aktiivisesti näille alueille.
Asemakaava-arkkitehti Lehmuskosken mukaan kaavoituksessa on pakko katsoa markkina- ja suhdannetilanteiden yli

– Nämä ovat useamman vuoden projekteja. Näkkimistö II -alueen ensimmäiset tontit luovutetaan rakentajille aikaisintaan vuonna 2026. Siitä eteenpäin luovutamme noin 20 tonttia vuodessa.

Hulevesijärjestelmät, katuverkostot, puistoalueet ja vesihuolto on rakennettava ennen kuin tontit luovutetaan.
– Tuleville kaupunkilaisille on kaavoitettava jo asuinalueita. Infrastruktuurin rakentaminen maksaa kaupungille paljon. Nämä kustannukset saadaan myöhemmin pois tonttien vuokra- ja verotuloina.

Lehmuskosken mukaan asukasillassa saadut palautteet otetaan huomioon kaavoituksen edetessä.
– Tontteja voidaan esimerkiksi siirtää alueella yleiskaavan salliman asuinalueen rajan sisällä. Asukkaat esittivät toiveen, että osa metsästä jätettäisiin rakentamatta.

Näkkimistö II -alueen kaava käsitellään lautakunnassa vielä tämän vuoden aikana ja se hyväksyttäneen keväällä.
– Suunnitteluvaiheessa on hyvä saada tietoa, jotta tontit voidaan sijoittaa alueelle kestävällä tavalla.

Otavantien länsipuolelle rivitaloja

Otavantien ja Orimattilankadun väliselle alueelle laaditaan parhaillaan asemakaavan luonnosta.
– Työ on melko alkuvaiheessa. Tavoitteena olisi saada luonnos kuultavaksi vielä tämän vuoden aikana ja kaava siten mahdollisesti vahvistuisi jo keväällä 2025, suunnitteluinsinööri Carita Uronen.

Tavoitteena on kaavoittaa uusi rivitaloalue, osa taloista voi olla kytkettyjä pientaloja.
– Suunnittelualueen lounaiskulmassa sijaitseva yksityisomistuksessa oleva metsä säilyy edelleen metsänä. Kaupungin omistama rakennettava alue Orimattilankadun ja Otavantien kulmassa on tällä hetkellä metsää, joka on lähes kokonaan hakattu 2000-luvulla, joten alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja.

Läntisin osa metsästä on säilynyt hakkuilta ja se tulee säilymään jatkossa lähivirkistysalueena.
– Myös peltoon rajautuva metsänreuna on monilajinen ja maisemallisesti merkittävä, joten se tulee säilymään.

Alustavassa luonnoksessa on esitetty kuusi rivitalotonttia, mutta suunnitelma tulee vielä tarkentumaan.
– Alueelle tulee arviolta 30-40 asuntoa.

Urosen mukaan asukastilaisuudessa oli hyvää keskustelua lähistön asukkaiden kanssa.
– Asukkaat iloitsivat, että olemassa oleva pelto säilyy jatkossakin peltona. Se on asukkaille talvisin tärkeä virkistysalue, sillä pellolle on tehty kilometrin pituinen hiihtolatu, jota käyttävät asukkaiden lisäksi myös viereisen päiväkodin lapset.

Asukkaat pitivät havainnekuvissa esitetyistä kytketyistä pientaloista ja toivoivat, että uusissa rakennuksissa huomioitaisiin Renkomäen perinteitä, muun muassa puujulkisivuja.
– Myös puustoa toivottiin säilytettäväksi, riittävän levyisiä vyöhykkeitä, joilla kasvillisuus säilyy. Liikenneasiat puhuttavat aina Renkomäellä ja ongelmana on suorien teiden liian suuret ajonopeudet ja liikenneturvallisuus.

Petri Görman

kuva: – Uskon myös, että nykyään kynnys ilmoittaa havainnoista viranomaisille on madaltunut eli kuntalaiset laittavat herkemmin esimerkiksi E-palautetta havainnoistaan, kertoo terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä.

– Rottien suhteen alkuvuosi oli rauhallinen Lahdessa, mutta nyt havainnot ovat lisääntyneet eri puolilla kaupunkia, myös Launeella, terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä Lahden ympäristöpalveluista kertoo.

Niemelän mukaan vuodenajat vaikuttavat rottapopulaation kokoon.
– Vähäluminen talvi ja kovat pakkaset vaikuttavat rottien määrään vähenevästi. Toisaalta leuto ja luminen talvi voivat edesauttaa rottien selviytymistä ja populaatioiden kasvua. Syksyllä myös havainnot lisääntyvät siksi, että ne hakevat suojapaikkoja ja ravintoa lähempää ihmisasutusta, koska luonnossa ravintoa on niukemmin saatavilla kuin kesällä.

Rottia on lähtökohtaisesti enemmän siellä, missä on tiheää ihmisasutusta ja muuta infrastruktuuria.
– Yleensä suurimmissa kaupungeissa on myös rottia enemmän, kun on myös ihmisasutusta enemmän. Rotta on siis riippuvainen ihmisasutuksesta ja kaupunkiympäristö mahdollistaa rottien elämisen, koska se tarjoaa ravintoa ja pehmeät maat, jonne voi kaivautua ja myös viemäriverkostoa, joka antaa erityisesti talvisaikaan lämpöä ja myös ravintoa.

Kaupunki ei ole tehnyt tutkimusta rottapopulaation määrästä, vaan arviot perustuvat havaintoihin, joita virkamiehet ja tuholaistorjujat ovat tehneet.
– Tällä tavalla luomme yhteisen tilannekuvan asiasta.

Rotat ovat osa kaupunkilaisten elämää ja niiden kanssa täytyy oppia elämään.
– Jos esimerkiksi omakotialueella on suurempi rottaongelma, niin silloin omakotiyhdistys voi ottaa ongelmasta kopin ja ottaa yhteyttä tuholaistorjujiin. Tavallinen kuluttaja ei saa enää ostaa myrkkyjä, joilla jyrsijäongelmaa voidaan hillitä.

Ympäristön siisteyteen huomio

-Omakotitalojen piha-alueilla tulee kiinnittää huomio ympäristön siisteyteen. Silloin siellä ei ole mahdollisia pesäpaikkoja jyrsijöille, Niemelä muistuttaa.

Omenat ja linnuille tarkoitetut siemenet ovat helppoa ruokaa kaikille jyrsijöille.
– Kaupunki ei järjestä omakotialueille tuholaistorjuntaa. Neuvomme ja ohjeistamme kaupunkilaisia ongelmatilanteissa.

Tuholaistorjunta kuuluu kiinteistön omistajalle lähtökohtaisesti.
– Se ei siis ole vuokralaisen vastuulla.

Jätehuollon tulee mitoittaa oikein ja sen pitää myös toimia oikea-aikaisesti.
– Jätehuollossa on tärkeää, että tyhjennyksiä on riittävän usein ja jäteastiat ovat ehjät ja siistit.

Yksittäinen ihminen voi hävittää jyrsijöitä loukuttamalla, mutta myrkkyjä saa käyttää enää vain ammattihenkilöt.
– Viranomaisille voi ilmoittaa havainnoista, mutta me emme niitä ongelmia yleensä ole ratkomassa. Toki virkatehtäviin kuuluu ohjaus ja neuvonta. Mikään velvollisuus ei kuitenkaan ole ilmoittaa ja asiaa voi myös ratkoa itsenäisesti.

Lahden kaupunki huolehtii tuholaistorjunnasta sen hallinnoimilla alueilla ja kiinteistöissä.
– Ihmiset tekevät paljon etätöitä kotona ja sen vuoksi myös havaintoja rotista ja muista jyrsijöistä tehdään enemmän havaintoja.

Petri Görman

Eteläinen kumppanuuspöytä toteuttaa yhdessä Launeen seurakunnan kanssa sauvakävelyn vanhusten viikolla. Se järjestetään tiistaina 8.10. klo 13 alkaen. Tapahtuman keskuspaikkana on Launeen kirkko ja se on avoin kaikille liikunnasta kiinnostuneille kaupunkilaisille.

– Rohkaisemme erityisesti senioriväestöä liikkumaan ja tutustumaan toisiinsa. Sauvakävely on yksi mukava tapa liikkua kavereiden kanssa, eteläisen kumppanuuspöydän puheenjohtaja Reijo Salonen toteaa.

Yhteisen sauvakävelylenkin aluksi kirkolla järjestetään alkuverryttely.
– Sen jälkeen sauvakävelijät suuntaavat Iineksenpolkua pitkin Salinkallion koululle. Reittioppaana toimii Inga-Maija Hyppölä. Hänet on koulutettu sauvakävelyn saloihin.

Kappalaisen virkaa Launeen seurakunnassa hoitava Roope Syngelmä on myös mukana tapahtumassa.
– Nyt voit samalla nauttia rapsakasta syyssäästä ja hyvästä seurasta, kun osallistut tapahtumaamme. Lähde iloisella mielellä mukaan liikkumaan!

Tapahtuma kestää reilun tunnin ajan.
– Jos huono syyssää yllättää, niin tapahtuma on mahdollista järjestää kirkon sisätiloissa.

Yhteisöllisyys on tärkeää

– Erityisesti senioriväestön kohdalla on tärkeä tietää, mitä kanssamatkustajalle kuuluu. Yhteisöllisyys oman ikäluokan kanssa on tärkeä asia.

Kohtaaminen ikätoverin kanssa virkistää aina seniorin elämää.
– Kirkko on Launeella loistavassa paikassa keskellä kylää ja siellä tapahtuu aina. Sen vuoksi halusimme toteuttaa yhdessä seurakunnan kanssa tämän tapahtuman.

Kumppanuuspöydät on uusi tapa vaikuttaa Lahdessa.
– Tavoitteenamme on lisätä viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä omalla alueellamme. Kumppanuuspöydät perustuvat avoimeen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.

Epäpoliittisuus on kumppanuuspöytätoiminnan peruslähtökohta.
– Meillä ei ole päätösvaltaa. Tärkein tehtävämme on edistää yhteistyötä omalla toimialueellamme.

Petri Görman