Lahden tiedepäivä järjestettiin tänä vuonna jo kymmenennen kerran Fellmannian tiloissa. Tapahtuman järjestämisvastuun jakoivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden yliopistokeskus. Päivän anti oli runsaasti tietoa Päijät-Hämeessä tehtävästä tutkimus- ja kehitystyöstä ja sen tuloksista. Lahden yliopistokeskuksen pääsihteerin Senja Jouttimäen mukaan tiedepäivän yksi tarkoitus onkin tuoda tutummaksi tällä alueella toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa ja alueellista vaikuttavuutta, sekä antaa mahdollisuuksia keskusteluun.
– Me koemme, että näissä tiloissa ja tässä tapahtumassa tiede ja ihmiset kohtaavat, kertoo Jouttimäki.

Lahden Yliopistokeskus järjestääkin yleisölle avoimet tapahtumat yleensä Fellmanniassa muun muassa sen keskeisen sijainnin vuoksi. Tiedepäiväkin on yleisölle avoin ja maksuton tapahtuma. Jouttimäen mukaan kävijämäärää on vaikea arvioida juuri tapahtuman maksuttomuuden vuoksi.
Paikalla on kuitenkin vuosittain ollut paljon koulujen ulkopuolistakin väkeä. Aamulla tapahtuman alkaessa oli auditoriossa hauska nähdä, että kuuntelijoiden ikäskaala oli laaja, parikymppisistä ikäihmisiin asti.
Jouttimäki korostaa, että kenenkään ei tarvitse jatkossakaan jättää tapahtumaa väliin liian hankalien aiheiden tai esitystapojen pelossa.
– Vaikka vaalimmekin tieteen korkeaa tasoa, ovat puhujat ja esitysten aiheet kiinni arjessa.
Suuntana kansainvälistyminen
Senja Jouttimäen mukaan Lahden tiedepäivä järjestetään takuulla myös ensi vuonna. Ensi vuoden tarjonnasta on vielä tässä vaiheessa aikaista puhua, mutta suuntana näyttää olevan yhä kansainvälistyvämpi ohjelma, kun esiintyjiksi saadaan vuosi vuodelta enemmän professoreita ympäri maailman. Jouttimäen mukaan kansainvälistymiselle on kysyntää oppilaidenkin suunnalta.
Oppilaat hakeutuvat usein englanninkielisille kursseille oppiakseen paremmin kieltä kurssin varsinaisen sisällön lisäksi.
Jouttimäki käyttää esimerkiksi englanninkielisestä opiskelusta Lahdessa termiä kotikansainvälistyminen. Se tarkoittaa mahdollisuutta kansainväliseen kanssakäymiseen oppilaan omalla paikkakunnalla.
Kun samoissa ryhmissä on suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita, niin sekin tukee kotikansainvälistymistä käytännössä.
Tiedepäiville oli tänä vuonna saatu puhumaan myös Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Ministeri Stubb puhui ”Think global – act local” – otsikon alla Suomen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kansainvälistymisestä ja tulevaisuuden näkymistä. Stubb käytti oman 40 minuuttisensa muun muassa puhuen positiiviseen tyyliinsä globalisaation haasteista, jotka selättämällä niin Suomessa kuin maailmallakin saataisiin lisättyä yleistä hyvinvointia. Stubb huomautti myös, että Suomi tarvitsee kansainvälistyäkseen lisää palveluita muillakin kielillä kuin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Puheenvuoron päätteeksi Fellmannian auditorion kokonaan täyttänyt yleisö sai esittää ministerille kysymyksiä parinkymmenen minuutin ajan.
Mikko Blomberg