Salinkallion koulun ruokalassa järjestettiin keskiviikkona 10.6. yleisötilaisuus, jossa käsiteltiin Lahden kaupungin sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman tilannetta, eli kouluverkkoehdotusta. Alustajiksi olivat saapuneet opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen, sekä sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Helena Salakka.
Lassi Kilponen toi viranhaltijaesityksessään esille seuraavaa: Lahdessa tulee ensisijaisesti keskittyä perusopetuksen pelastamiseen, vaikkakin hän ymmärsi hyvin niin sanotun oman koulun suojeluhalun. Lahdessa on jatkuva palveluverkkotarkastelumenettely, jonka avulla sivistystoimi pyrkii pysymään kokoajan tilanteen tasalla. Koulujen lakkauttamiskeskustelusta tulisi siirtyä etukäteissuunnitteluun kaavoituksen yhteydessä, eli jo yleiskaavoituksen suunnittelussa huomioitaisiin myös eri palveluverkkojen mitoitukset ja tarpeet.
Lahden ja Nastolan yhdistymishallitukselle esitetään 17.8. nykyisen palveluverkkoselvityksen pohjalta Salinkallion koulusta luopumista, heti kun sen väistötilakäyttö päättyy Launeen koulun valmistuttua. Ehdotuksen mukaan Launeen koulusta tehdään iso yhtenäiskoulu (ala- ja yläkoulu) rakentamalla uusi rakennus. Renkomäen koulusta toteutetaan nykyistä isompi alakoulu sekä remontoimalla, että laajentamalla sitä. Länsiharjun alakoulu säilyisi ennallaan.
Perusteluna muun muassa Etelä-Lahden oppilaspohjan riittämättömyys kahteen yläkouluun, sekä Salinkallion koulun mittavan remonttitarpeen kustannukset.
Oppilasarvion mukaan Etelä-Lahden alueella on noin 450-500 yläkoululaista alueen yläkouluissa. Jos tämä oppilasmäärä jatkossakin jaetaan kahteen yläkouluun, vaikeuttaa se opetusresurssien kohdentamiseen ja kasvattaa kustannuksia.
Salinkallion koulun korjaustarpeeksi on arvioitu lähes 17M€, joten nyt esitettävän vaihtoehdon (30-43M€) sijaan kolmen koulun vaihtoehto, jossa Salinkallio säilyisi, kokonaiskustannusarvio olisi 48M€. Salinkallion kouluun tehdyssä tutkimuksessa esille tulleita sisäilmaongelmia on käsitelty keväällä pidetyssä vanhenpainillassa.
Helena Salakka (kok.) kertoi sivistystoimen terveisiä palveluverkkosuunnitelmasta. Hän valotti muun muassa Lahden kaupungin YT-neuvottelujen vaikutusta koulujen määrään. Lautakunta on aikaisemmista kannanotoissaan asettunut Launeen koulun korvaamisen kannalle. Saimme kuulla myös, että koulu- ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisut ovat kuntayhdistymishallituksen, ei sivistyslautakunnan käsissä.
Hyvin aktiivisessa keskusteluosiossa ruodittiin niin rakennusten kuntokartoituksia, tehtyjä korjauksia, koulujen sijoittumista asutukseen, kuin Launeen ohitienkin vaikutuksia Launeen kouluun, kuin koulumatkoihinkin.
Koulurakennusten korjauskustannukset ovat niin suuria, että maallikon on vaikea hahmottaa summien kohtuullisuutta, puhumattakaan arvioida niiden oikeellisuutta. Pehmeiden arvojen, kuten koulujen inhimillisyys ja ihmislähtöisyys, määrittäminen euroiksi on mahdotonta. Näin ollen rakennus- ja korjauskustannukset ovat voimakkaimmin ohjaavia tekijöitä, joiden pohjalta päätökset syntyvät.
Asukasennusteiden paikkansapitävyydessä on aiemminkin ollut heittoa, saati koululaisennusteissa. Koululaisten määrän ennustamisen voisi kuvitella olevan helppoa, koska vuosittainen syntyvyys tiedetään ja muuttoliike on melko vakiota. Kuinka lapsiperheet sijoittuvat eri alueille, onkin kimurantimpi ennustettava. Kaavoituksen mukaan uusien alueiden osalta jonkinlainen ennustettavuus on olemassa, mutta niin sanottujen vanhojen alueiden sukupolvenvaihdokset aiheuttavat suuria muuttujia, joita ei täysin osata huomioida.
Länsiharjun koulu pullistelee tilanahtaudessa ja ennusteen mukaan oppilasmäärät kasvavat huomattavasti. Nämä alakoululaiset vanhenevat yläkoululaisiksi, jolloin oppilasmäärät kasvata myös sillä puolella. Ehkä oppilaita riittäisi myös Salinkalliolle?
Väistötilojen osalta ihmetystä herätti, miksi kaikki sullotaan Launeen koulun kentälle, rakennustyömaan vierelle, vaikka tilaa olisi muuallakin, kuten Salinkallion koululla.
Keskustelussa esille tuli sellainenkin seikka, ettei Salinkallion koulun sisäilmatutkimus ollut kaiken kattava, vain pinnoilta otettujen näytteiden perusteella tehty. Heräsi kysymys, ovatko eri koulujen kesken tehdyt tutkimukset vertailukelpoisia?
Julkisen liikenteen reittiverkostoa tulee kehittää huomioiden kouluverkon muutokset joka puolella kaupunkia. Etelä-Lahdesta puuttuu kokonaan poikittaisliikenne, joten jos yläkoulu keskitetään Launeen kouluun, monet oppilaat joutuisivat linja-autoa käyttäessään vaihtamaan autoa matkakeskuksella. Ei kuullosta järkevälle.
Launeen linjaus tulisi menemään alle 150 metrin päästä Launeen koulurakennuksesta. Kyseessä on moottoritie! Liikenteen hiukkaspäästöt ja melu koulualueelle tulisi olemaan merkittävä haitta koulua käyville lapsille. Salinkallion koulu taasen sijaitsee suojaisasti havupuiden syleilyssä, asutusalueen keskellä, jossa on iso tontti lisärakentamisen mahdollistaen.
Keskustelun lomassa useamman kerran esille tuli erikoinen ’veto’ Launeen koulun suuntaan: Aivan kuin väkipakolla toimia vietäisiin tuonne Sokeritopan juurelle. Liekö Sokeritopan kukkula tulevaisuudessa uhattuna, kun uuden koulun vuoksi tontilla tulisi tehdä merkittäviä maansiirtotöitä rinteen poistamiseksi rakennuksen tieltä? Koulun rehtori on julkisuudessa jo ennen virallisia raportteja kertonut tekevänsä yhtenäiskoulun Launeelle, muun muassa koska Salinkalliolla on sisäilmaongelmia.
Salinkallion koulu on vuosia panostanut oppilaiden luovuuden kehittämiseen ja tarjoaa erinäisiä valinnaisia aineita, kuten esimerkkinä liikunnassa keilaaminen. Koulun erinomaisen sijainnin vuoksi sen lähiympäristössä on useita harrastuspaikkoja. Salinkallio on saanut kunniaa huomioimalla alakoulussa heikommin menestyneet oppilaat niin, että he eivät ole syrjäytyneet, vaan saaneet suoritettua oppivelvollisuutensa kelvollisesti päätökseen ja näin saaneet elämästä kiinni. Näitä asioita ei vain voida rahalla mitata.
Yleisötilaisuuden jälkeen Helena Juutilaisen ehdotus kansalaiskeräyksestä homekoiratutkimukseen Salinkallion koululla tulee suhtautua vakavasti. Muutoinkin meillä on nyt vaikuttamisen aika. Jos haluamme säilyttää koulun, on koottava ryhmä aktiivisia ihmisiä, jotka aloittavat työ Lahti-Nastola yhdistymishallituksen suuntaan. Mikäli haluat osallistua ja vaikuttaa, ota yhteyttä sähköpostilla hannu.mieskolainen@gmail.com. Yhdessä voimme aloittaa määrätietoisen ja asiallisen työskentelyn.
Kiitokset alustajille, koulun henkilöstölle, joka järjesti pullakahvit, sekä aktiiviselle yleisölle!
Hannu Mieskolainen