Sylvia-koti

Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi

kuva: Sylvia-kodin erityiskoulun rehtori Matti Tuovinen ja yksikön johtaja Jussi Ingervo uskovat, että pienelle kylämäiselle hoitokopaikalle riittää kysyntää myös tulevaisuudessa.


Sylvia-koti avattiin Lahteen maaliskuun puolivälissä vuonna 1970. Ensimmäiset lapset muuttivat silloin Ristolan tilalle rakennettuun hoitokotiin. Sylvia-kodissa oli tarkoitus juhlia 50 vuotispäiviä 14.3., mutta juhlat siirrettiin tuonnemmaksi koronavirus pandemian vuoksi.

Sylvia-koti on perustettu jo vuonna 1956, kun Carita Stenbeck aloitti pienessä yksikössä kehitysvammaisille lapsille suunnatun hoitotoiminnan. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä Freddy ja Kaarina Heimsch ottivat vastuu Hyvinkäällä sijainneesta hoitokodista. Pian tämän jälkeen sille etsittiin uutta sijoituspaikkaa Lahdesta.

Etelä-Lahdessa yhä edelleen toimivaan Sylvia-kotiin muuttivat ensimmäiset kehitysvammaiset lapset maaliskuun puolivälissä vuonna 1970.  Johtajapariskunta Freddy ja Kaarina Heimsch halusivat rakentaa Lahteen kodinomaisen yksikön kehitysvammaisille lapsille, jossa heillä olisi mahdollisuus elää samanlaista elämää kuin normilasten suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän suunnitelmien mukaan Sylvia-kodista olisi rakennettu 120 kehitysvammaiselle lapselle koti. He olivat opiskelleet skotlantilaisessa Camphill-yhteisössä ja halusivat perustaa samanlaisen yksikön Suomeen.

Lahti varasi heti 10 hoitopaikkaa

Lahteen perustettuun hoitokotiin sijoitettiin 1970 -luvun alussa kehitysvammaisia lapsia eri puolilta Suomea kuntien ja kuntayhtymien kanssa tehtyjen hoitosopimusten perustella. Lahden kaupunki varasi heti rakennustöiden valmistuttua Sylvia -kodista 10 hoitopaikkaa kehitysvammaisille lapsille.
– Kehitysvammaisten lasten ja nuorten ymmärtävä kohtaaminen on ollut työmme peruslähtökohta alusta lähtien. Se on ollut asiakaslähtöinen tapa tehdä tätä työtä, yksikön johtaja Jussi Ingervo Sylvia-kodista kertoo.

Yksityisiä kehitysvammapalveluita tuottavia organisaatioita oli vain muutamia 1970 -luvun alussa Suomessa.
– Ehkä olemme tällä toimialalla olleet eräänlaisia tiennäyttäjiä. Myös kestävään kehitykseen liittyvät arvot olivat työssämme läsnä jo 50 vuotta sitten.

Yksikön johtaja Ingervo muistuttaa, että Sylvia-koti ei ole koskaan ollut laitos.
– Lapset ja nuoret ovat viihtyneet täällä sen vuoksi, että he ovat saaneet asua rauhallisessa ja luonnonkauniissa ympäristössä kodinomaisesti.

Yhteisöllisyys on muuttunut

Camphill -liikkeen perusajatus oli, että aikuiset ja kehitysvammaiset lapset asuvat yhdessä. Tapa tehdä työtä Camphill -yhteisössä on myös muuttunut eri puolilla maailmaa.
– Yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan vuosien varrella. Tämä ei ole enää tiivistä yhteisöelämää. Suurin osa henkilökunnastamme on asunut Sylvia-kodin ulkopuolella jo 15 vuoden ajan. Samanlainen kehityssuunta on ollut myös muissa tällaisen hoitomuodon yksiköissä maailmalla.

Sylvia-koti on tällä hetkellä monipuolinen palveluntuottaja. Se tuottaa asumispalveluja kehitysvammaisille aikuisille ja nuorille sekä lyhyttä tilapäishoitoa kehitysvammaisten aikuisten ja nuorten. Työtoiminta ja työpajatoiminta kuuluvat myös yksikön palvelukonseptiin.
– Meillä on myös nuorisoaste ja se on jatkumo steinerpedagogiselle erityiskoululle.

Sylvia-koti yhdistykseen kuuluvat muun muassa Tapolan kyläyhteisö, Myllylähde ja Kaupunkikyläyhteisö. Sylvia-kodin erityiskoulu on erillinen Sylvia-koti yhdistyksen ylläpitämä yksikkö.
– Lastensuojeluyksikkö aloittaa täällä ensi syksynä toimintansa.

Ingervo kertoo, että Sylvia-koti on muuttunut paljon, koska siellä ei asu enää kehitysvammaisia lapsia.
– Täällä asuu enimmäkseen aikuisia ja nuoria kehitysvammaisia. Se on ollut iso muutos yksikkömme historiassa.

Puoli vuosisataa Ristolan tilalla olleen Sylvia-kodin tulevaisuus näyttää hyvältä.
– Varmasti yhteiskunta ja sieltä tulevat tarpeet muuttuvat vuosikymmenen aikana. Uskon, että yhteiskunta tuo meille uusia haasteita. Ehkä meillä on jo lähitulevaisuudessa vanhusten hoitotoimintaa tässä pienessä idyllisessä kylässä? Ehkä täällä elää onnellisia ihmisiä pienessä kylässä monine erilaisineen erityistarpeineen.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

1 kommentti “Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
Launeen seurakunta palkitsi vapaaehtoistyöntekijöitä Pro Diakonia-mitalilla
Omalähiön torigallup markkinapäivänä: Mistä lisää elämää Lahen keskustaan?
Siiri Äitee Rantanen ja naisten kilpahiihdon historiaa
Aurinko helli kevätkarnevaaleja
Lahden lyseo juhli tyylillä 100-vuotista taivaltaan Sibeliustalolla
Diakoniatyöntekijä Anni Haikarainen: Vapaaehtoistyöntekijöitä juhlitaan Helatorstain messussa
Rakkaus lumilautailuun voitti Tomin fyysiset vammat
Etelälahtelainen Henrik Saari: Kirsikkapuiden kukintaa on ilo seurata iltalenkillä
ARKISTO