kuva: Sylvia-kodin erityiskoulun rehtori Matti Tuovinen ja yksikön johtaja Jussi Ingervo uskovat, että pienelle kylämäiselle hoitokopaikalle riittää kysyntää myös tulevaisuudessa.
Sylvia-koti on perustettu jo vuonna 1956, kun Carita Stenbeck aloitti pienessä yksikössä kehitysvammaisille lapsille suunnatun hoitotoiminnan. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä Freddy ja Kaarina Heimsch ottivat vastuu Hyvinkäällä sijainneesta hoitokodista. Pian tämän jälkeen sille etsittiin uutta sijoituspaikkaa Lahdesta.
Etelä-Lahdessa yhä edelleen toimivaan Sylvia-kotiin muuttivat ensimmäiset kehitysvammaiset lapset maaliskuun puolivälissä vuonna 1970. Johtajapariskunta Freddy ja Kaarina Heimsch halusivat rakentaa Lahteen kodinomaisen yksikön kehitysvammaisille lapsille, jossa heillä olisi mahdollisuus elää samanlaista elämää kuin normilasten suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän suunnitelmien mukaan Sylvia-kodista olisi rakennettu 120 kehitysvammaiselle lapselle koti. He olivat opiskelleet skotlantilaisessa Camphill-yhteisössä ja halusivat perustaa samanlaisen yksikön Suomeen.
Lahti varasi heti 10 hoitopaikkaa
Lahteen perustettuun hoitokotiin sijoitettiin 1970 -luvun alussa kehitysvammaisia lapsia eri puolilta Suomea kuntien ja kuntayhtymien kanssa tehtyjen hoitosopimusten perustella. Lahden kaupunki varasi heti rakennustöiden valmistuttua Sylvia -kodista 10 hoitopaikkaa kehitysvammaisille lapsille.
– Kehitysvammaisten lasten ja nuorten ymmärtävä kohtaaminen on ollut työmme peruslähtökohta alusta lähtien. Se on ollut asiakaslähtöinen tapa tehdä tätä työtä, yksikön johtaja Jussi Ingervo Sylvia-kodista kertoo.
Yksityisiä kehitysvammapalveluita tuottavia organisaatioita oli vain muutamia 1970 -luvun alussa Suomessa.
– Ehkä olemme tällä toimialalla olleet eräänlaisia tiennäyttäjiä. Myös kestävään kehitykseen liittyvät arvot olivat työssämme läsnä jo 50 vuotta sitten.
Yksikön johtaja Ingervo muistuttaa, että Sylvia-koti ei ole koskaan ollut laitos.
– Lapset ja nuoret ovat viihtyneet täällä sen vuoksi, että he ovat saaneet asua rauhallisessa ja luonnonkauniissa ympäristössä kodinomaisesti.
Yhteisöllisyys on muuttunut
Camphill -liikkeen perusajatus oli, että aikuiset ja kehitysvammaiset lapset asuvat yhdessä. Tapa tehdä työtä Camphill -yhteisössä on myös muuttunut eri puolilla maailmaa.
– Yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan vuosien varrella. Tämä ei ole enää tiivistä yhteisöelämää. Suurin osa henkilökunnastamme on asunut Sylvia-kodin ulkopuolella jo 15 vuoden ajan. Samanlainen kehityssuunta on ollut myös muissa tällaisen hoitomuodon yksiköissä maailmalla.
Sylvia-koti on tällä hetkellä monipuolinen palveluntuottaja. Se tuottaa asumispalveluja kehitysvammaisille aikuisille ja nuorille sekä lyhyttä tilapäishoitoa kehitysvammaisten aikuisten ja nuorten. Työtoiminta ja työpajatoiminta kuuluvat myös yksikön palvelukonseptiin.
– Meillä on myös nuorisoaste ja se on jatkumo steinerpedagogiselle erityiskoululle.
Sylvia-koti yhdistykseen kuuluvat muun muassa Tapolan kyläyhteisö, Myllylähde ja Kaupunkikyläyhteisö. Sylvia-kodin erityiskoulu on erillinen Sylvia-koti yhdistyksen ylläpitämä yksikkö.
– Lastensuojeluyksikkö aloittaa täällä ensi syksynä toimintansa.
Ingervo kertoo, että Sylvia-koti on muuttunut paljon, koska siellä ei asu enää kehitysvammaisia lapsia.
– Täällä asuu enimmäkseen aikuisia ja nuoria kehitysvammaisia. Se on ollut iso muutos yksikkömme historiassa.
Puoli vuosisataa Ristolan tilalla olleen Sylvia-kodin tulevaisuus näyttää hyvältä.
– Varmasti yhteiskunta ja sieltä tulevat tarpeet muuttuvat vuosikymmenen aikana. Uskon, että yhteiskunta tuo meille uusia haasteita. Ehkä meillä on jo lähitulevaisuudessa vanhusten hoitotoimintaa tässä pienessä idyllisessä kylässä? Ehkä täällä elää onnellisia ihmisiä pienessä kylässä monine erilaisineen erityistarpeineen.
Petri Görman
Vanhusten hoitotoiminnalle on nytkin paljon tarvetta ! Sylvia-kodn asumismuoto ja hoito olisi oiva mahdollisuus !