Ostoskadulle on saatava uutta elämää

Kuva: Sisko Kekkonen ja Jouni Ikonen Liipolan lähiöseurasta toivovat liipolalaisilta lisää aktiivisuutta


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Liipolan lähiöseura perustettiin vuonna 1996. Puheenjohtaja Jouni Ikonen on ollut lähiöseuran aktiivi koko tämän vuosituhannen ajan. Ikonen on asunut 20 vuotta Liipolassa. Hän innostui Liipolan asumispalvelun toiminnan kautta vaikuttamaan myös lähiön muihin asioihin. Sen vuoksi hän lähti mukaan lähiöseuran toimintaan.

1. Miten Liipolan lähiöseuran toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Liipolan lähiöseuran toiminta oli varsin pientä, kun lähdin itse siihen mukaan. Erilaisten projektien myötä, kuten Lähiöiden sosiaaliset yrittäjät -projekti toiminta aktivoitui ja kasvoi nopeasti. Yrittäjänä toimi siis Liipolan lähiöseura. Vuodesta 2004 lähtien toiminta oli todella aktiivista. Koti ja Kuusi osuuskunta hoiti Liipolan koulussa läksyparkkia ja teki pihatöitä lähiössä, mutta se ajautui konkurssiin muutama vuosi sitten. Meillä oli paljon yhteisprojekteja kaupungin kanssa.

2. Millaista Liipolan lähiöseuran toiminta on tällä hetkellä?
– Työllistäminen on vaikeutunut paljon muutaman viime vuoden aikana. Toki meillä oli mahdollisuus työllistää jonkin verran ihmisiä Lahden seudun työttömien kautta, mutta nyt työllistämismahdollisuuksia ei enää ole Lahdessa. Lähiöseuralla ei ollut enää yritystoimintaa, niin sillä ei ollut resursseja maksaa työllistämistoiminnasta. Viime vuonna emme työllistäneet ketään. Aktiivijäsenet alkavat myös olla yhden käden sormissa. Toiminta on painottunut asukastuvan kerhojen ympärille. Toiminta on valitettavasti kutistunut huippuvuosista. Järjestämme yhä edelleen tapahtumia yhdessä Launeen seurakunnan kanssa.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Parhaimmillaan meillä oli yli 150 jäsentä, mutta tällä hetkellä vain hieman yli 30.

4. Miksi LL:n jäseneksi kannattaa liittyä?
– Jos sinulla on halua edistää Liipolan alueen asumisviihtyvyyttä ja ympäristöasioista, niin tässä on oiva foorumi siihen. Aktiivisia ja tarmokkaita yhdistystoimintaihmisiä ei ole koskaan liikaa.

5. Huolettaako LL:n jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kehätietä vastaan olimme, koska reitti ei ollut oikea. Moni pohtii, mitä louhinta vaikuttaa alueen kerrostaloihin. Kuntopolun virkistysalueen kohtalo puhuttaa myös ihmisiä. Miten kaupunki panostaa alueelle kehätien rakentamisen jälkeen.

6. Millainen asuinalue Liipola on?
– Olen viihtynyt itse Liipolassa. Tämä on mukava alue lähellä kaikkia palveluja.

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Meidän toiminnassa ei ole näkynyt sukupolvenvaihdosta. Kyllä täällä aina joskus näkee jo toisen tai kolmannen polven liipolalaisia. Täällä elää myös jonkin verran kantaväestöä, joka muutti alueelle 1970 -luvulla.

8. Missä Liipolan lähiöseura yleensä kokoontuu?
– Kokouksia järjestämme aina seurakuntakeskuksessa asukastuvalla.

9. Mitä haluaisitte parantaa liipolalaisten palveluissa?
– Liipolalaisten toiveissa on, että kehätien rakentamisen jälkeen virkistysalueille saataisiin uusia reittejä ja liikuntavälineitä. Ostoskeskuksen alueellekin tulisi saada eloa. Ostoskadulle on saatava uutta elämää.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Ehdimme jo pitää kevätkokouksen. Emme saaneet hallitukseen uusia jäseniä.


Parasta Liipolassa on luonto ja ulkoilualueet

Sisko Kekkonen on Liipolan lähiöseuran hallituksen jäsen. Sen lisäksi tomera nainen on Asukastuvan vastaava ja Liipolan lähiöseuran yhdyshenkilö seurakuntaan.
– Ompelu on ollut minulle työ ja harrastus. Asukastuvalla minulla on ollut mahdollisuus siirtää omia taitoja seuraavalle sukupolvelle eteenpäin.

Parittomien viikkojen lauantaisin Asukastuvalla on ompelupaja.
– Silloin täällä on mahdollisuus käyttää ompelukoneita ja saada opastusta. Ison pöydän ääressä on mahdollista piirtää isoja kaavoja. Sen lisäksi Asukastuvalla on ompelupalvelu, jossa voi korjauttaa rikkonaisia vaatteita. Tätä palvelua on mahdollisuus saada ensi viikosta lähtien vain kahtena päivänä, koska toisen työntekijän työsuhde päättyy perjantaina.

Asukastuvan vastaava Kekkonen on pettynyt siitä, että yhdistysten työllistämismahdollisuudet ovat kaventuneet Lahdessa.
– Päättäjät eivät oikein ymmärrä tällaisen toiminnan merkitystä. On tärkeää, että saamme esimerkiksi työttömät tai eläkeläiset ihmiset liikkeelle. Toisten ihmisten kohtaaminen asukastuvalla ja sosiaaliset suhteet ovat meille jokaiselle merkityksellisiä asioita.

Kekkonen asui Liipolassa 15 vuotta, mutta kolme vuotta sitten hän muutti Launeelle.
– Luonto ja ulkoilualueet ovat parasta Liipolassa. Missään muualla Lahdessa ei ole luonto näin lähellä. Yhä edelleen lenkkeilen koiran kanssa Liipolan luonnossa.

Liipolalaiset ovat kiinnostuneet monipuolisista tapahtumista, mutta ovat melko lailla passiivista väkeä tällä hetkellä.
– Ihmiset eivät oikein osallistu yhteisiin tapahtumiin. Useat vapaaehtoiset puurtajat ovat jo ikääntyneet, eivätkä he jaksa enää olla tapahtuminen puuhamiehiä. Tälläkin kaivattaisiin nuorempia ihmisiä toimintaan mukaan.

Liipola on mainettaan parempi lähiö.
– Täällä on paljon ikäihmisiä ja maahanmuuttajia. Heidän tulisi kommunikoida enemmän keskenään.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO