Lapsiperheet tuovat elämää ja virtaa taas Nikkilään

kuva: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravala ja puheenjohtaja Anneli Peltokukka suosittelevat Nikkilää kaikille rauhallisesta elämästä kiinnostuneille ihmisille.


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka on asunut Nikkilässä lapsuuteensa ajan ja muuttanut sinne myöhemmin takaisin. Hän on kolmannen polven nikkiläläinen. Peltokukka on yhdistyksen ensimmäinen naispuheenjohtaja.

1. Miten Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Toiminta on muuttunut paljon. Vuonna 1947 asuinalueen rakentaminen alkoi. Nikkilä oli aivan korpea. Nikkilään oli olemassa vain pieni kärrytie. Ensimmäinen yhdistyksen iso asia oli vaikuttaa siihen, että alueelle saadaan kunnon tie. Ensimmäiset rakentajat joutuivat kantamaan tiilet pihoilleen Sokeritopanmäeltä. Halusimme myös tänne bussivuoron ja kaupan. Nämä asiat saimme maaliin nopeasti. Aloitimme kehätien vastustuksen jo 1960 -luvulla ja tämän taistelun valitettavasti hävisimme. Varsinkin 1970 -luvun loppupuoli oli yhdistyksen toiminnassa hiljaista aikaa. Silloin oli vuosia, jolloin yhdistyksen toiminta oli jäissä. Yhdistys perustettiin siis vuonna 1952.

2. Millaista Nikkilän Oky:n toiminta on tällä hetkellä?
– Tällä hetkellä toimintamme on suunnattu lapsiperheille. Nuoret perheet rakentavat omakotitaloja Nikkilään ja se on tulevaisuutemme kannalta positiivinen asia. Asuinalue ei ole vieläkään täynnä. Ala-Nikkilän aluetta laajennetaan sekä Metsä-Pekkalantiellekin on tulossa uudisrakentamista. Muutimme nimen asukas- ja omakotiyhdistykseksi muutama vuosi sitten, koska halusimme, että siihen voi liittyä myös alueella asuvat rivi- ja kerrostalotaloudet.

3. Kuinka paljon Teillä on yhdistyksessä jäseniä?
– Silloin, kun yhdistys perustettiin, niin sen jäsenmäärä oli 40 taloutta. Nyt siihen kuuluu 150 taloutta. Jäsenmaksulomakkeita jaetaan joka vuosi 500 kappaletta.

4. Miksi yhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Jäsenmaksu on minimaalinen ja sen myötä kaikissa tapahtumissa tarjoilut ovat ilmaiset. Yhdistyksessä on mahdollista tutustua alueen asukkaisiin ja historiaan. Aika monet ovat kiinnostuneet alueen historiasta.

5. Huolettaako Nikkilän oky:n jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kehätie huolettaa meitä yhä edelleen. Sokeritopantiellä tulee meluhaitat lisääntymään rakentamisen yhteydessä ja myös sen jälkeen. Kehätien ja omakotitalojen väliin on tulossa myös toinen pienempi tie, joten liikennemäärät tällä asuinalueella kasvavat melkoisesti. Tien rakentaminen tapahtuu aikaisemmin kuin uusi koulu valmistuu. Se tuo myös ongelmia alueelle.

6. Millainen asuinalue Nikkilä on?
– Nikkilä on rauhallinen ja luonnonläheinen asuinalue. Nikkiläläiset toivovat bussiyhteyksiä lisää. Asuinalueella ei ole enää kioskia. Asukkaat kokevat, että kaikki palvelut ovat muutoin erittäin lähellä heitä.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Täällä on jo jopa neljännen tai viidennen polven nikkiläläisiä. Tänne on muuttanut paljon lapsiperheitä ja se on tuonut alueelle eloa sekä iloa. Asuinalueen historiassa oli hetkiä, jolloin lapsia näki vain äitienpäivänä toukokuussa.

8. Missä Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Yleisötapahtumat ovat yleensä Ilonantien leikkikentällä tai Launeen koulun kentällä. Seurakuntakoti on tällä hetkellä kokoontumispaikkamme. Muita yleisiä tiloja ei tällä alueella ole. Onneksi yhdistys saa käyttää näitä tiloja iltaisin. Toivottavasti saamme uuteen Launeen kouluun tiloja yhdistystoimintaamme varten.

9. Mitä haluaisitte parantaa nikkiläläisten palveluissa?
– Bussiyhteydet ovat Nikkilään aika onnettomat. Tänne pääsee julkisella bussiyhteydellä vain arkisin, eikä viikonloppuisin ollenkaan. Ajokadulla yhteydet ovat kunnossa, mutta toisella laidalla yhteydet ovat heikot. Vanhalta alueelta kulkee vain yksi bussivuoro arkisin

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Kevätkokous järjestetään 25.3. klo 15 seurakuntakodilla.


Jani Oravala:
Nuorille kokoontumistiloja

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravala on asunut Launeella 30 vuotta ja muutti Nikkilään 10 vuotta sitten perheen kasvamisen myötä.
– Halusin asua Etelä-Lahdessa ja talo löytyi helposti. Etelä-Lahden olen tuntenut aina kodikseni.

Nikkilä on rauhallinen paikka ja lähellä kaikkia palveluja.
– Omat lapset voi huoletta jättää leikkimään pihalle tai kavereiden luo. Tällä asuinalueella ei ole lainkaan raskasta poikittaisliikennettä, mikä on lapsiperheen näkökulmasta todella iso asia. Asuinalueella ei ole teollisuutta ja läpikulkuliikennettäkin vain vähän.

Oravala muistuttaa, että Nikkilässä lenkkipolut ja luonto on aina lähellä.
– Raskaan työviikon jälkeen Nikkilästä on helppo lähteä hakemaan uutta virtaa esimerkiksi luonnosta. Etelä-Lahden pururataverkosto on helposti nikkiläläisten ulottuvilla.

Murrosikäisille yhdistyksen sihteeri toivoisi jonkinlaisen kokoontumispaikka.
– Toivottavasti Launeen uudelle koululle saataisiin tila, jossa voisi kokoontua. Urheilutoimintaakin olisi hyvä järjestää alueen nuorille.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
ARKISTO