Ensi viikon lauantaina vietetään Pyhäinpäivää. Aikaisemmin sitä vietettiin orjien muistopäivänä, mutta sotien jälkeen päivä on vakiintunut Suomessa Pyhäinpäiväksi. Sitä vietetään jokaisen vuoden marraskuun ensimmäisenä lauantaina. Se on vapaapäivä, muttei kaikilla kuten oheisesta kyselystä ilmenee.

– Pyhäinpäivä on minulle erittäin tärkeä päivä. Haudoille pitäisi käydä viemässä kynttilät, kertoi Aaro Leinikka, joka kertoi Pyhäinpäivän näkyvän hänen kodissaankin.
– Otan pöydälle esille Suomen pienoislipun ja sytytän sen viereen kynttilän palamaan, hän jatkoi.

Leif Valentini on hieman samoilla linjoilla.
– Haudoilla käydään, joten sillä tavalla omaisia muistetaan. Meillä on sukuhauta Läntisellä hautausmaalla, selvitti Valentini.
– Kotona Pyhäinpäivä ei näy millään tavalla, joten siihen ei liity mitään erikoista.

– Minulla on silloin työpäivä. Kotona päivää juhlistetaan perinteisesti ja syömme normaalia parempaa ruokaa, Sigrid Holopainen selvitti.
Holopainen on muuttanut Suomeen Virosta.
– Jos olisin Virossa, kävisin haudoilla ja panisin kynttilät palamaan ulos ja ikkunoille, hän mietti.

Pekka Juntunen matkustaa Pyhäinpäivänä Helsinkiin.
– Käymme Tikkurilan hautausmaalla, jossa meillä on sukuhauta, johon on haudattu äitini ja veljeni. Vien haudalle lasikynttilän. Tästä käynnistä on muodostunut traditio, mainitsi Pekka Juntunen.
– Haudalla käynnin jälkeen menemme Kannelmäkeen ja syömme oikein hyvin.

Myös Rauni Rekola lähtee reissuun. Matkan päämääränä on Hirvensalmi, jossa sijaitsee hänen mökkinsä.
– Mökillä teen normaalit toiminnot. Sytytän kynttilät pihalle. Mikään ei olen ihanampaa eikä mahtavampaa kuin katsella pimeydessä palavia kynttilöitä. Lisätunnelmaa luomaan sytytän tulen sisällä takkaan, Rauni Rekola luo Pyhäinpäivän tunnelmiaan.
– Silloin siika kutee, joten lähden pyytämään siikaa. Pyytää aina voi, mutta saaminen on ihan eri juttu, hän naurahti.

– Ei Pyhäinpäivällä ole minulle suurempaa merkitystä. Olen silloin töissä, huokaisi Theresa Villikka.
– Näin ollen en usko juhlistavani päivä mitenkään erityisellä tavalla. Se näyttää menevän samalla tavalla kuin muutkin päivät, Theresa Villikka tuumaili.

– Minulla ei täällä Lahdessa ole sukulaisia haudattuna. Ainoastaan kissani, joten sen haudalla voin käydä, sanoi Merja Laine.
– Omaiseni on haudattu Turkuun. Turussa tulisi varmaankin vietettyä Pyhäinpäivää eri tavalla kuin täällä, sanoi innokkaasti Halloweeniä odottava Merja Laine.

Harri Hulkko