Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla

kuva: – Lahden kaupungin tahtotila on saada uudet sähköbussit liikenteeseen mahdollisimman nopeasti, joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho sanoo.


Uuden liikennöintisopimuksen mukaan Lahden seudun liikenteen palvelutuottajien oli määrä tuoda lisää sähköbusseja kaupunkiliikenteeseen heinäkuun alussa. Bus Travel Oy Reissu Ruoti ja Lehtimäen liikenne Oy ovat hankkineet sähköbussit, mutta niitä ei ole vielä toimitettu.
– Sähköbussit on molempien liikennöitsijöiden osalta tilattu ennen liikennöinnin alkamista, mutta kaikkia sähköbusseja ei ole saatu toimitettua valmistajalta operaattorille liikennöinnin alkamiseen mennessä, joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho kertoo.

Lahden kaupungin joukkoliikennepäällikkö vahvistaa, että viivästykset on ollut tiedossa ja ennakoitavissa jo ennen liikennöinnin alkua.
– Olemme selvittäneet yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa viivästymisen syitä.

Särkkäahon mukaan sopimuksessa on huomioitu mahdollisuus kaluston viiveisiin ja viivästyneen sähkökaluston korvaamiseen dieselkalustolla.
– Mikäli viivästys johtuu liikennöitsijästä riippumattomasta syystä ja siitä saadaan riittävä sopimuksen mukainen selvitys, ei kyseessä ole sopimusrike. Silloin voidaan sopimuksenehtojen mukaisesti korvata sähköbusseja dieselbusseilla viivästymisen ajan.

Mikäli todetaan, että kyseessä olisi sopimusrike, niin joukkoliikennepäällikön mukaan sopimuksen mukaisia toimenpiteitä ovat reklamointi, sanktiointi ja sopimuksen purkaminen.
– Se taas riippuu virheellisen toiminnan mahdollisesta korjaamisesta ja sopimusrikkeen vakavuudesta.

Sähköbussit liikenteeseen mahdollisimman pian

– Lahden kaupungin tahtotila on saada liikenteeseen tarjotut sähköbussit liikenteeseen mahdollisimman pian.

Reissu Ruoti on hankkinut ajokohteisiinsa yhteensä 9 sähköbussia.
– Tällä hetkellä liikenteessä on jo 6 uutta sähköbussia, jotka ovat olleet käytössä heti sopimuskauden alussa. Kolmen tilatun konversiosähköbussin toimitus on viivästynyt.

Joukkoliikennepäällikkö kertoo, että, viivästymisistä on saatu riittävä selvitys ja kaupunki katsoo, että viivästyminen ei johdu liikennöitsijästä. Lehtimäen liikenne on tarjonnut kohteeseen yhteensä 5 sähköbussia, jotka kaikki ovat viivästyneet. Liikennöitsijä ei ole vielä rakentanut latausinfrastruktuuria uusille sähköbusseillensa.
– Liikennöitsijän mukaan latausinfrastruktuurin rakentamisajankohtaa on sovitettu bussien toimitusajankohtaan, eikä latausinfrastruktuuri viivästytä liikennöinnin aloitusta, kun sähköbussit saadaan.

Kummallekaan yritykselle ei ole asetettu tarkkaa aikarajaa uusien sähköbussien osalta.
– Tällä hetkellä komponenttien saatavuus ja rahtikapasiteetin puute voi vielä vaikuttaa aikatauluihin. Seuraamme viivästymisen syytä ja aikataulua yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa.


INFO
Lahden seudun liikenteellä on tällä hetkellä yhteensä 94 linja-autoa. Sähköbusseja on 23 ja niiden määrä nousee 31, kun viivästyneet sähköbussit saadaan toimitettua liikennöitsijöille. Kaupunkiliikenteessä on 63 dieselbussia ja näistä 37 linja-autoa käyttää polttoaineena biodieseliä. Palveluliikenteessä operoidaan neljän pikkubussin voimin ja niiden polttoaineena käytetään biodieseliä.


 

Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!

Kuva: Pentti Attila työskentelee Omalähiön jakamisen lisäksi myös Postin varhaisjakelussa


Monesti mielletään, että ilmaisjakelulehtien jakelu on pääosin nuorten työtä. Kaksi Omalähiön monivuotista jakajaa, Pentti Attila, 70v. ja Keijo Tarnanen, 75v. todistavat kuitenkin, että jakelutyö sopii erittäin hyvin myös eläkeläiselle.

Kävelykone Attila

Pentti Attila on jakanut Omalähiötä vuodesta 2015 Hennalan alueella. Lisäksi hän aloitti Postin varhaisjakajana jokin aika sitten. Sitä ennen Attilaan saattoi törmätä mm. bussikuskin penkillä.

– Itselleni jakelutyö on tärkeää siksi, että siinä pääsee liikkumaan, sillä liike on minun ikäiselleni se paras lääke pysyä kunnossa. Tietysti on mukavaa, että tästä liikkumisesta saa myös palkkaa, vaikkei se niin kauhean iso olekaan. Monet maksavat siitä, että menevät kuntosalille liikkumaan, minä saan siitä palkkaa naurahtaa Attila.

Ja kyllähän Attila toden teolla liikkuukin. Yhdentoista aikaan aamupäivällä miehellä on askelmittarissa jo liki 12 000 askelta.
– Tämä matka on tullut Postin varhaisjakelulenkin aikana.

Parasta Omalähiön jakelutyössä on Attilan mukaan itsenäisyys ja joustavuus.
– Aikataulut saa itse suunnitella, eikä kukaan ole päällepäsmäämässä. Lisäksi on mukavaa, kun asukkaat Hennalassa oikein odottavat lehteä perjantaisin.

Vuonna 2018 Attila joutui useampaan polvi- ja selkäleikkaukseen. Leikkauksien seurauksena hän joutui pyörätuoliin ja laihtui peräti 20 kiloa.
– Minulla on onneksi viisas vaimo, joka sanoi, että kukaan ei auta sinua sängystä ylös, ellet itse sitä tee. Olenkin onnistunut kuntouttamaan itseni pitkälti juuri jakelutyön avulla ja kuntoutus jatkuu edelleen. Sen vuoksi tulen jatkamaan jakelutöitä niin pitkään kuin vain voin linjaa Attila.

Vaikka Attila tekee jakelutyötä pitkälti liikunnan ja kunnon vuoksi, ei pieni palkanlisä eläkkeen lisäksi ole pahitteeksi.
– Nyt kun kaikki hinnat ovat kallistumassa, saa tästä työstä hieman niitä tärkeitä lisäansiota, joilla kattaa alati kasvavia kustannuksia.

Keijo Tarnasella on jo pitkä kokemus jakelutyöstä

32 vuotta jakelutyötä

Patomäessä asustava Keijo Tarnanen on jakanut ilmaisjakelulehtiä ja mainoksia jo 32 vuotta.
– Aloitin 1990 yhdessä pojan kanssa, kun 12-vuotias ei yksin saanut jakaa ja sillä tiellä ollaan edelleen. Tällä hetkellä jaan Omalähiötä tässä ihan kodin lähistöllä Patomäessä.

Aivan kuten Attilakin, jakaa myös Tarnanen lehtiä pitkälti kuntoilumielessä. Omalähiön lisäksi häntä työllistävät Suomen Suoramarkkinointi ja Lahden Seudun Sanomat.
– Tämän työn suurin arvo on ehdottomasti se, että pysyy hyvässä kunnossa, kun säännöllisesti liikkuu. Tämä on hyötyliikuntaa parhaimmillaan, itse en taitaisi osata edes lähteä kävelylle ilman lehtinippua, jota jakaa. Minusta on hieman hassua, että jotkut maksavat siitä, että pääsevät kuntosalille liikkumaan naurahtaa Tarnanen.

Jakelutyö varsinkin omakotitaloalueilla voi olla aika sääherkkää toimintaa?
– Aina voi odottaa hieman parempaa säätä, kun jakoaikaa on yleensä koko päivä ja sitä paitsi sää on pitkälti asenne- ja pukeutumiskysymys.

Tarnanen on pitkän jakelu-uransa aikana törmännyt myös hieman ikävämpäänkin ilmiöön.
– Silloin tällöin törmää ns. suunsoittajiin, jotka eivät näytä ymmärtävän sitä, että vaikkei itse lehteä haluaisikaan, niin samassa rapussa on varmasti niitä jotka lehteä kaipaavat joka viikko. Monille Omalähiö on se ainoa lehti jota lukevat, sillä heillä ei välttämättä ole varaa tilata kallista tilattavaa lehteä.

Tarnanen on tyytyväinen siihen, ettei Omalähiön mukana yleensä jaeta muita mainoksia ja lehdet tuodaan tarvittaessa kotiin asti jakelua varten heti perjantai-aamuna.
– Muissa jakelufirmoissa on yleensä useampia mainoksia yhtä aikaa jakelussa ja se tarkoittaa useamman tuntien lajittelua ennen lenkille lähtöä. Omalähiön jakajana pääsen lenkille heti, kun lehdet tuodaan kodin portaille.

Omakotitalossa asuva Tarnanen on huolissaan siitä, että mm. sähkölasku voi olla ensi talvena moninkertainen aikaisempiin talviin verrattuna.
– Tämä on hyvä työ ja kohtalaisen helppo tapa saada lisäansioita, joilla kustantaa nousevat kustannukset myös jatkossa. Ja varmuudella kunto kasvaa.

Petri Salomaa

Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa

 


Lahden kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuutetulla on mahdollisuus tehdä kaupunginhallitukselle osoitettu kirjallinen kysymys kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja toimintaa koskevasta asiasta. Tällä tavalla turvataan kaupunginvaltuutetun ja valtuuston tiedonsaanti kulloinkin ajankohtaisista asioista.

Kaupunginvaltuutetuilla on tähän saakka ollut oikeus tehdä yksin tai yhdessä valtuustokysymys kaikkia kuntalasia koskettavissa kaupungin asioista. Nyt kaupunginhallituksen enemmistö esittää 8.8.2022 tehdyllä päätöksellään valtuustolle hallintosääntöön muutosta, jonka mukaan valtuustokysymyksen taakse tarvitaan jatkossa vähintään 14 valtuutettua.
– Tämä tekisi kuntalaisten valitsemista kaupunginvaltuutetuista kahden kerroksen väkeä, jossa täydet vallankäyttöoikeudet olisivat vain kahden suurimman valtuustotoryhmän jäsenillä eli demareilla ja kokoomuslaisilla, ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen, nykyinen aluevaltuutettu (Pro Lahti) sanoo.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) ja sen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sonja Falk (kd.) paljastavat avoimesti Etelä-Suomen Sanomissa (10,8,), että tulevaisuudessa on tarkoitus vaikeuttaa kaupunginvaltuutetun tiedonsaantia.
– Valtuustokysymystä on käytetty Lahdessa tiedonsaannin välineenä, vaikka sen olisi tarkoitus toimia eduskunnassa tehtävien välikysymysten tapaan. Tällä vertauksella he tunnustavat saaneensa kritiikkiä. Vaihtoehtoisella tavalla ajattelevien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan nyt kaventaa epäoikeudenmukaisella tavalla.

Tilalle tuodaan sekuntikellodemokratiaa 

– Muodollisesti aloite valtuustokysymysoikeuden rajaamisesta tuli tiettävästi valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnalta eli samalta elimeltä, jota viime valtuustokaudella käytettiin vallankäyttäjien käsikassarana kaatuneen pormestarimallin ja siihen liittyneiden valtuustokysymys- ja valtuutettujen aloiteoikeuden rajoittamisineen.

Tässä viimeisessä demokratian kaventamishankkeessa on siis aistittavissa revanssin makua.
– Valtuustokysymyksen vaihtoehdoksi on esitetty kyselytuntia. Tällä tavalla toimien kaupunginvaltuutettujen mahdollisuudet saada asioista lisätietoa kaventuvat sekuntikellolla mitattavaksi näennäisdemokratiaksi, jolla ei ole käytännössä mitään merkitystä valtuutetun tiedonsaannin kanssa.

Korhonen muistuttaa, että vaikka kyselytunti jäisikin kokeiluksi, niin valtuustokysymyksen mahdollista heikennystä ei varmasti tulla perumaan.
– Sen jälkeen on tavoitteena kaupunginvaltuutettujen aloiteoikeuden kaventaminen, jota jo pormestarimallin yhteydessä tavoiteltiin.

Korhonen ei ymmärrä, miksi Lahdessa puuhastellaan tällaisten asioiden parissa, koska luottamushenkilöillä olisi paljon merkityksellisempiä asioita käsiteltävänä.
– Mitä järkeä uudessa mallissa on, kun vain isoilla ryhmillä olisi mahdollisuus tehdä valtuustoaloitteita. He ovat kuitenkin itse jatkuvasti päättämässä asioista.

Valtuustokysymys nopeuttaa päätöksentekoa
– Olen esittänyt valtuustokysymyksiä monista asioista muun muassa vammaisten ihmisten palvelujen puolustamiseksi ja perätessäni veroeurojen haaskausta KymiRingin moottoriratabisnekseen.

Kuntalain mukaan kaikki valtuuston käsittelyyn tulevat asiat saadaan sinne kaupunginhallituksen esittäminä.
– Valtuustoaloite tai -kysymys on ainoa keino ohittaa tämä byrokratian kontrolli.

Valtuustokysymys on ollut valtuustoaloitetta nopeampi tie saada asia käsittelyyn valtuustoon.
– Valtuustokysymyksessä vastausaika on kuusi viikkoa. Valtuustoaloite saattaa pahimmillaan viedä jopa reilut kolme vuotta, kuten minun ja lisäkseni 32 muun valtuutetun tekemässä köyhyyden poistamiseen tähtäävän aloitteen osalta kävi.

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt kahden vuoden aikana 11 valtuustokysymystä. Uuden tulkinnan mukaan näistä olisi otettu käsittelyyn vain kaksi demareiden tekemää kysymystä.
– Nyt valtuustokysymyksistä halutaan tehdä valtuuston valtaapitävien ryhmien yksinoikeus.

Petri Görman

Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte

Kuva: Urkuviikkojen historiikkiin riitti materiaalia läpikäytäväksi. (Kuva Pekka Åkerlind)


Etelä-”Lahlen” likka Merja Åkerlind on harvinaisen monipuolinen lahjakkuus. Hän on paitsi toimittaja, kirjailija ja tiedottaja myös häikäisevä historiikkien kirjoittaja. Me (etelä)lahtelaiset saamme olla todella kiitollisia, että meillä on heittää peliin tällainen kyvykäs kynäniekka silloin, kun tarvitaan joku, joka osaa kaivaa tietoja menneestä.
Kaikilla etelälahtelaisilla on vielä tuoressa muistissa hänen tasokas Anttilanmäen historiikkinsa. Nyt on sitten vuorossa Lahden urkuviikkojen syväluotaus 50 ensimmäisen vuoden ajalta. Omalähiö tavoitti Merjan kesken urkuviikkojen kiireitä, mutta siitä huolimatta hän lupautui vastaamaan kysymyksiimme epäröimättä.
Näin Merja vastaili meille Omalähiön lukijoille.

LÄHIKUVASSA MERJA ÅKERLIND

Mitä puuhailit Lahdessa ennen kuin löysit historiikit?
– Toimin muun muassa pari vuotta toimittajana alueradiossa ja kirjoitin vuosikymmenet uutisia STT:lle. Toimittajan uran loppuvuosina palvelin freelancerina monenlaisia julkaisuja Kuntalehdestä Invalidityöhön.
Rohkeampaa otetta historiaan sain kulttuurihistorian opiskelusta avoimessa korkeakoulussa.
Omien opetustehtävieni huippuna pidän hotellin kirjeenvaihdon opettamista silloisessa hotelli- ja ravintolakoulussa; se tosin oli vain lyhyt sijaisuus.

Mikä oli vaikeinta Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikin kirjoittamisessa?
– Korona-aika, kadonneet asiapaperit sekä puuttuvat ja huonosti merkityt valokuvat.

Miten karsit raakamateriaalista lopulliseen versioon tulevat asiat?
– Keskustelimme valinnoista kirjaan hienosti paneutuneen historiikkityöryhmän kanssa. Teoksen annettiin paisua, kun kiinnostavaksi katsottua asiaa löytyi.

Millaisella aikataululla työstit historiikin?
– Sopimus tehtiin loppuvuodesta 2019. Vuosi 2020 meni leikekirjojen ja muun materiaalin etsimiseen ja järjestämiseen. Tiukin kirjoitusvaihe alkoi alkuvuodesta 2021.

Millaista tukea sait työhösi ja ketkä olivat läheisimmät avustajasi?
– Urkuviikon toimistoa pitkään pyörittänyt Auni Myöhänen (Mutala) jakoi tietämystään, antoi henkistä tukea, keräsi tilastoja ja muita tiedostoja sekä tarkisti niin faktoja kuin kirjoitusasuakin,
Apteekkari Petri Vähätalo on elävä tieto- ja tarinapankki yli 40 vuodelta ja lisäksi tarkka oikolukija. Loppuvaiheissa vietin kymmeniä tunteja taittaja Leena Pohjansalon kotona valikoimassa valokuvia ja viimeistelemässä kokonaisuutta.

Mikä panos urkuri Aimo Känkäsellä oli Lahden urkuviikkojen primus motorina?
– Idean isänä hän pohti tarkoin eri toimintamuodot. Jo taustayhdistyksen ensimmäiset säännöt vuodelta 1974 mainitsevat esimerkiksi kansainväliset urkukilpailut, säveltäjien tukemisen, yleisön kasvattamisen, ammattilaisten seminaarit ja muun koulutuksen sekä yhteistyön muitten taiteenalojen kanssa. Puolisonsa Tertun kanssa Aimo oli luomassa viikolle lämmintä henkeä muun muassa kutsumalla taiteilijavieraita kotiin ja kesämökille.

Millaisia hauskoja sattumuksia sait mahtumaan historiikiisi?
– Niitä on itse asiassa aika paljon. Esimerkiksi kahvion suosikkituotteen, pillipullien taikina levisi noustessaan pitkin autoa ja kerrostaloa, kun Ristinkirkon uuni lakkoili ja leipojat joutuivat hakemaan toisen paistopaikan kotioloista.
Urkuri Wayne Marshallilla oli Sibeliustalolla pari sivua nuotteja ylösalaisin, kun hän ei ollut koonnut harjoituksissa pudonneita irtolehtiä kyllin huolellisesti. Hän kuiskasi avustajalleen, kanttori Kimmo Puunenälle soittavansa sen kohdan vähän nopeammin, eikä kukaan tainnut huomata mitään erikoista.
Sponsorin luovuttama auto syttyi palamaan ruotsalaisen Hans-Ola Ericssonin palatessa soittokeikalta Orimattilasta 1993. Ripeä autonkuljettaja onnistui pelastamaan nuotit takapenkiltä, mutta auto oli entinen. Samana vuonna meni basso Stephen Connollyn jalka lävitse Hollolan kirkkoon tuodun vanhan lavaelementin portaasta. Kaksimetrinen basso tempaisi itsensä irti ja suositun englantilaisryhmän laulushow pääsi alkamaan.

Millaisena näet Lahden urkuviikkojen tulevaisuuden?
– Tämän vuoden urkuviikosta olisi hyvä jatkaa. Kun talousongelmat ovat helpottaneet, on voitu jälleen pestata urkurien kermaa ja isoja kokoonpanoja. Yksi konsertti pidettiin taas Lahden ulkopuolellakin, kuten jo Känkänen halusi. Menneisiin ennätysyleisöihin tuskin on paluuta, sillä ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan nykyisin tiukasti. Lisäksi on muistettava, ettei ns.korkeakulttuuria ole ilman julkista tukea. Miljoonaluokan sponsori auttaisi palauttamaan rohkeat kokeilut.

Juhani Melanen

Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin


Lahden kaupunginvaltuustossa aloitta uusi Liike Nyt -puolueen neljän hengen valtuustoryhmä. Sen puheenjohtajana toimii Tuija Saloranta. Puheenjohtaja vannoo yhteistyön nimeen yli puoluerajojen.

Mainitse kaksi tärkeintä asiaa, joita Teidän uusi valtuustoryhmänne edistää kaupunginvaltuustossa?
– Haluamme edistää yhteistyötä. Yhteistyöllä pääsemme paremmin maaliin kuin että kaikki puolueet ja ryhmittymät kilpailisivat keskenään. Onnistuneesta poliittisesta yhteistyöstä on hyvänä esimerkkinä Tampere, jossa on saatu aikaan mm. uusi areena, ohitietunneli, metro ja jossa uuden jalkapallostadion rakentaminen on aloitettu.
Haluamme tuoda myös päätöksentekoon vaikuttavuutta siten, että huomioimme päätöksissämme lahtelaisten mielipiteen – ei vain ryhmämme.

Kuvaile omin sanoin, millainen ryhmä teillä on?
– Meidän ryhmämme on oikeudenmukainen, rohkea ja rehellinen sekä avoin. Yhteen hiileen puhaltava. Kaikki me haluamme tehdä myös konkreettisia tekoja lahtelaisten hyväksi. Ratkaisukeskeinen.

Mikä on haasteellisinta tällä hetkellä lahtelaisessa paikallispolitiikassa?
– Hitaus. Päätöksentekoon olisi saatava lisää rohkeutta ja tehokkuutta.

Asettaako Liike Nyt -puolue Lahdesta ehdokkaita eduskuntavaleihin?
– Kyllä.

Mihin kohtaa asettaisit puolueenne vasemmisto – oikeisto -akselilla?
– Aavistuksen verran oikealle.

Onko Lahdessa tilaa uusille raikkaille vaihtoehdoille kuntapolitiikassa?
-Tottakai. Osallistaminen ja konkreettinen tekeminen luovat uutta tapaa tehdä politiikkaa. Asioita tulee ajatella ”out of the box”.

Kuinka huolissanne ryhmänne on Lahden erittäin korkeista työttömyysluvuista?
– Olemme huolissamme ja olemme muun muassa jättäneet valtuustoaloitteen 13.6.2022 kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa jo tehtyihin tutkimuksiin vedoten esitämme, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kaikki palvelut pyrittäisiin keskittämään ja nuoret sitouttamaan tulevaisuuteen suuntautuvalla suunnittelulla. Lisäksi ympäristö tulisi osaksi osallistaa nuoren tavoitteisiin. Olemme tehneet myös Inspis ry:n ja yritysten kanssa yhteistyötä. Yleensäkin yhteiskunnan tulisi enemmän kannustaa yksilöitä yrittämiseen ja työn tekoon.

Miten Lahteen houkutellaan lisää yrityksiä?
– Loppujen lopuksi kyse on siitä, että meillä on tarjota kokonaisuus, jossa kaikki palapelin palat loksahtavat kohdilleen esimerkiksi sijainti, logistiikka, asuminen, päivähoito, koulut ja hyvät palvelut. Hyvä imago on aina plussaa ja Lahden imago on koko ajan nousussa, joten olemme optimistisia asian suhteen. Yritysbarometrien perusteella myös yritysten tyytyväisyys Lahtea kohtaan on noussut. Vielä on kuitenkin tehtävää.

Mihin asioihin kaupunginvaltuutetun tulee jatkossa keskittyä, kun yli puolet asioista päätetään hyvinvointialueella jatkossa?
– Kaupungin talouden tasapainottamiseen, joka paranee juurikin yritysten ja työpaikkojen kasvuna. Lisäksi kaikkien lahtelaisten hyvinvointi ja turvallisuus ovat meille tärkeitä arvoja. Liike Nyt:in ensimmäinen kuudesta perusperiaatteesta on, että ”Jokaisesta on pidettävä huolta” ja tätä me toteutamme.

Miksi sinä lähdit mukaan politiikkaan?
– Näin ja koin politiikan olevan liian ideologialähtöistä. Kokonaisuutta ei hahmoteta ja päätetään yksittäisistä asioista, eikä aina nähdä kuinka ne vaikuttavat muihin asioihin. Haluan omalta osaltani tuoda politiikkaan maalaisjärkeä ja konkretiaa. Kysytään ensin asiaa niiltä, jotka ovat asiaan osallisia.

Millainen valtuustoryhmän puheenjohtaja sinä olet?
– Keskusteleva. Parhaat päätökset syntyvät siten, että kaikkien mielipide, ehdotukset ja näkemykset huomioidaan. Tämä tapa on todettu kestävimmäksi myös tutkimusten perusteella.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011