Lahden konserttitalossa ja Lahden konservatoriossa on elämää ja tapahtumia. Katokset eivät enää kierrä talon jalkakäytäviä Hollolan- ja Sibeliuksenkadulla. Kiinteistö on vaihtanut omistajaa ja talo on uudistettu ulkoa ja sisältä sekä saanut korkeaan torniin laajennusosan. Näistä asioista iloitsivat tiistaina Musiikkiopiston Omakotisäätiön hallituksen puheenjohtaja Päivi Starckjohann ja salin parven aulaan saapunut kutsuvierasjoukko.
Tilaisuudessa Lahden konserttitalon 1950-luvulla rakennuttanut Musiikkiopiston Omakotisäätiön hallitus julkaisi 65 vuotiaasta toiminnasta FM Esa Hassisen kirjoittaman historian ”Viisaudella talo rakennetaan, ymmärryksellä vahvaksi tehdään”. Tämän lauseen tekijä on lainannut säätiön hallituksen puheenjohtajana toimineen valtiosihteeri Teemu Hiltusen juhlapuheesta eräässä sen juhlassa. Hassinen on teoksella halunnut kunnioittaa erityisesti musiikkiin kulttuurina uskovien, voimakastahtoisten konserttitalon rakennuttajien elämäntyötä. Säätiö on kustantanut vuonna 2004 tutkijatohtori Riitta Niskasen konserttitalon rakennushistorian ”Kruuni sen tekköö”.
Talon rakennutti 1952 perustettu Musiikkiopiston Omakotisäätiö ja sen kolme musiikille omistautunutta voimamiestä; viulutaitelija ja Viipurin musiikkiopiston johtaja Boris Sirbo, Lahden musiikkiopiston johtaja, FM Felix Krohn ja hänen poikansa, säätiön asiamies, asianajaja Juhana Kurki-Suonio. Viipurista Lahteen viime sodan jaloista muuttanut ja kotiutunut Viipurin musiikkiopiston nimi muutettiin Lahden musiikkiopistoksi ja myöhemmin nimeksi tuli Lahden Konservatorio Oy, Consis.
Uusi, arkkitehti Heikki Sirènin suunnittelema rakennus sai nimekseen Lahden konserttitalo. Sille Lahden kaupunki lahjoitti tontin entisen Tapion- ja Hevosmiehenkadun kulmaan, nykyinen Sibelius- ja Hollolankadun kulma. Tiistain tilaisuudessa oli säätiön hallituksen jäsenillä ja sen asiamies, asianajaja Paula Kurki-Suoniollahaikea tunne. Kun kiinteistö myytiin liikemies Pasi Tinnilän yhtymälle 2014, on säätiön hallitus päättämässä säätiön toiminnan. Jatkuvasti entisten peruskorjausvelkojen kanssa painiskellut säätiön hallitus ei vuokratulojen vähyyden takia pystynyt kiinteistöä modernisoimaan.
Musiikkiopiston Omakotisäätiön perustamisesta on kulunut 65 vuotta ja talon valmistumisesta kuusi vuosikymmentä.
Säätiön hallitukset ovat eri vuosikymmeninä painiskelleet taloudellisten vaikeuksien kanssa. Talon rakentamiseen Sirbo, Krohn ja Kurki-Suonio keräsivät miljoonia markkoja hankkimalla 1950 luvun pula-ajan tuotteita sokeria, riisiä ja hedelmiä Yhdysvalloista ja muualta Suomeen. Sirbo ja viulutaiteilija Heimo Haitto konsertoivat siellä keräten varoja Lahteen. Elintarvikkeet ja kosmetiikka myytiin yrityksille, jotka puolestaan pakkasivat ne kuluttajille sopivaan muotoon. Fazer valmisti sille myydystä sokerista makeisia. Tällä rahoituksella ja pankkilainoilla saatiin rakennus valmiiksi.
Konserttitalon parvekeaulan seinillä ovat lautaset, jotka kertoivat talon historiasta. Idean on kehittänyt AD Arkkitehdit Oy arkkitehti Pokko Lemminkäisen johdolla Musiikkiopiston Omakotisäätiön muistonäyttelyksi. Historiasta kertovat lautaset kuvasivat myös talon valmistumisen jälkeistä aikaa, kun siellä oli kuuluisa hotelliravintola Salpaus. Rakennuksessa toimi aikoinaan myös elokuvateatteri, keilahalli ja tavaratalo sekä useat vuodet Lahden kaupungin pääkirjasto. Lahden Sinfoniaorkesteri piti nykyistä Felix Krohn-salia kotisalinaan aina Sibeliustalon valmistumiseen saakka. Konserttitalon vierailla on mahdollisuus istuutua aulatilassa suunnittelija Yrjö Kukkapuron lepotuoleihin ja remmisohvaan.
Marja-Liisa Niuranen