Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen

Kuva: – Moottoripyörällä ajelu tuulettaa päätää. Kaajärvessä on kiva uida. Kalastus olisi myös mukava harrastus, mutta mökkijärvestä ei nouse kalaa katiskalla, mato-ongella, verkoilla tai virvelillä, Kaarle Viikate tuumaa.


Viikate viimeistelee parhaillaan uutta levyä Petraxissa Hollolassa. Hiljainen -albumi tulee ulos marraskuun alussa. Sen jälkeen Viikate lähtee kiertueelle hieman erilaisemmille keikkapaikoille kuin normaalisti. Viikate esiintyy kiertueen aikana konserttisaleissa, pienillä klubeilla ja teattereissa. Kesäkiertueen aikana Viikatetta on mahdollisuus nähdä muun maussa Korialla ja Hyvinkäällä.

Mitä kuuluu Viikatteen kesäsuunnitelmiin?
– Kesän ykkösasia on se, että Hiljainen -albumi saadaan valmiiksi. Sitä viimeistellään Hollolassa parhaillaan. Petrax on miljöönä sellainen ympäristö, jossa pystyy tekemään töitä leppoisasti, mutta tehokkaasti. Olemme äänittäneet viimeiset seitsemän levyä siellä.

Millainen on keikkakesä?
– Tämän kesän ajan keikkailemme normaalia vähemmän, koska haluamme keskittyä uuden levyn tekemiseen. Meille on buukattu seitsemän keikkaa kesän ajalle. Se on kuitenkin tärkeää, että pääsee istumaan linja-autoon ja höpisemään kavereiden kanssa.

Mikä on paras vuodenaika?
-Ehdottomasti kesä. Ihminen jaksaa paremmin, kun valon määrä lisääntyy. Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa.

Miten rentoudut kesällä?
– Moottoripyörällä ajelu tuulettaa päättää. Mökille on myös päästävä kesällä. Kirkasvetisessä ja mutapohjaisessa Kaajärvessä on kiva uida. Kalastus olisi myös mukava harrastus, mutta mökkijärvestä ei nouse kalaa katiskalla, mato-ongella, verkoilla tai virvelillä.

Millaiset kesäherkut katat mökkipöytään?
– Mansikat ehdottomasti. Suomalainen puhtaus ja makeus kiteytyy tähän marjaan niin osuvasti. Mökkipiha on luonnontilassa ja sieltä saa mustikat ja kanttarellit noukittua helposti. Se palvelee kaupunkilaismiestä täydellisesti.

Luetko paljon kesällä?
– Kesällä näkee lukea useammassa eri paikassa näillä silmillä. Silloin, kun on vapaampi olo luen paljon. Elämäkerrat ja dekkarit kiinnostavat eniten. Joskus luen myös runokirjoja. Tällä hetkellä yöpöydältä löytyy Åsa Larssonin uusin dekkari, Uuno Kailaan runokokoelma ja uusin Fingerpori -albumi.

Löydätkö ideoita sanoituksiin kirjallisuudesta?
– Kyllä. Tommi Liimatan omaelämäkerta -kirjaa voi lukea myös aikalaiskertomuksena. Olemme samanikäisiä. Tulvaniitty-sana kuulosti upealta Liimatan kirjassa. Poimin tämän sanan uudelle levylle.

Mikä on parasta Suomen kesässä?
– Uiminen on tärkeä asia. Möysän uimaranta on sopiva iltauinteihin. Leikatun nurmikon tuoksu tuo aina kesäfiiliksen, kun sitä havaitsee.

Sinulla on aitiopaikka seurata suomalaisia ihmisiä ammattisi puolesta. Miten kesä näkyy suomalaisissa?
– Jengi vapautuu. Kesällä ihmiset hymyilevät enemmän ja katsovat toisiaan silmiin. Ihmisten kaikki energia ei mene kesällä pimeyden ja vilun panssarointiin.

Mainitse kaksi kesäbiisiä, jotka sopivat valoisiin hetkiin aina?
– Topi Sorsakosken ja Agentsin On kesäyö ja Pariisin kevään Kesäyö. Näitä biisejä kuuntelen ympäri vuoden, mutta näiden biisien kautta voi nauttia kesästä ja katsella ympärilleen upeaa suomalaista luontoa.

Mitä haaveita aiot toteuttaa vielä tämän kesän aikana?
Mansikat on jo maistettu ja talviturkki on jo heitetty. Sen lisäksi moottoripyöräkausi on avattu. Vaikka juhannuksena olisi järvi jäässä, niin olisin kuitenkin onnellinen.

Petri Görman

Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä

Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen on ollut Lahdessa puoli vuotta. Kiireinen mies ehtii kuitenkin olla lomalla kaksi viikkoa heinäkuussa. Lahti ja koko seutu on kaupunginjohtajalle tuttua aluetta lapsuudesta. Päijät-Hämeen alueella hän on viettänyt loma-aikoja paljon lapsuudessa ja nuoruudessa.

Millainen kesäkaupunki Lahti on?
– Lahti on eläväinen kesäkaupunki. Satama-alue ja torin ympäristö houkuttelee ihmisiä paljon. Lahtelaiset ulkoilevat myös paljon Salpausselän alueella. On ollut ilo huomata, kuinka hyvin erilaiset tapahtumat ovat houkutelleet lahtelaisia mukaan heti kesän alussa.

Missä paikassa rentoudut kesällä Lahdessa?
– Kaipaan aina kesällä veden äärelle ja onneksi siitä pääsee Lahdessa nauttimaan. Vesijärven rannalla rentoudun parhaiten.

Haetko virtaa työhösi lahtelaisesta luonnosta?
– Luonto on meitä lähellä joka puolella. Pyöräilen paljon vapaa-ajalla ja täällä on upeat reitit sitä varten. Asikkalassa voi myös nauttia upeista järvimaisemista pyöräillessä.

Miten virität itsesi parhaiten lomamoodiin?
– Otan kierroksia pois lepäämällä usein ensimmäiset lomapäivät. Minä en ole koskaan ollut aktiivinen kesälomalla. En juokse koskaan lomalla paikasta toiseen. Juoksu, pyöräily ja uinti kuuluvat aina lomaohjelmaan. Joskus pelaan myös tennistä.

Millaiset kesäherkut katat lomalla pöydällesi?
– Minä olen perheen grillimestari ja vastaan siitä, millaiset herkut perheelle kokki tarjoaa. Kalaa, perunaa ja vihanneksia löytyy aina lautaselta myös liharuokien ohella. Uudet perunat kuuluvat suomalaiseen kesäkeittiöön.

Luetko paljon kesällä?
– Luen kesällä enemmän dekkareita ja viihdettä. Nyt olisi lomalla tarkoitus lukea Karin Häkämiehen uusin kirja.

Aiotko osallistua paikallisiin kesätapahtumiin?
– Heinola ja kesäteatteri kuuluvat lomaohjelmaamme. Sen lisäksi aion osallistua paikallisiin musiikkitapahtumiin.

Millä tavalla houkuttelet tuttaviasi Lahteen kesäaikana?
– Malvaa olen mainostanut useille kavereilleni ja ystävilleni. Se herättää muualla Suomessa jonkin verran mielenkiintoa. Upeita pyöräilymaastoja olen kehunut parille pyöräilyä harrastavalle kaverilleni. Sen lisäksi Ironman -kilpailusta olen jaksanut myös hehkuttaa.

Sinulla on aitiopaikka seurata paikallisia ihmisiä ammattisi puolesta. Miten kesä näkyy lahtelaisissa?
– Lahtelaiset ovat selvästi rennompia kesällä. Paikalliset ihmiset ovat paljon ulkona ja liikkuvat aktiivisesti. Uskon, että ihmisten aktiivisuus näkyy paikallisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Kaupunki herää eloon aina kesän ajaksi.

Mainitse kaksi kesäbiisiä, jotka sopivat valoisiin kesän hetkiin.
– Tehosekoittimen Asfaltti polttaa on suosikkini. Sen lisäksi JVG:n Pienissä häissä toimii.

Mitä haaveita aiot toteuttaa vielä tämän kesän aikana?
– Ei minulla ole sen suurempia suunnitelmia kesää varten. Aion levätä ja ladata akkuja tulevaan syksyyn.

Kuinka kauan kaupunginjohtaja ehtii lomailla tänä kesänä?
– Minulle ei ole kertynyt vielä paljon lomaoikeutta. Sen vuoksi olen lomalla vain pari viikkoa heinäkuussa.

Miten voisimme kertoa turisteille, että Lahdesta saa maailman parasta pohjavettä?
– Ehkä voisimme mainostaa tätä asiaa enemmän. Se näkyy jo hyvin paikallisissa tapahtumissa. Ihmisten on saatava enemmän tietoa, kuinka raikasta ja puhdasta vettä voi juoda Lahdessa ilmaiseksi. On hyvä, että paikalliset yrittäjät tekevät jo bisnestä vedellä.

Petri Görman

Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin

Salinkallion lämpimästä kesäillasta ja musiikista nautti kymmeniä ihmisiä. 


Ensimmäisen kerran Salinkalliolla laulettiin yhdessä jo 1950-luvun lopulla, mutta tämä perinne katkesi jo seuraavan vuosikymmenen aikana. Launeen seurakunnan Miestenpiiri on organisoinut tapahtumaa jo 17 vuotta ja se on ollut koko ajan odotettu kesätapahtuma kaupunkilaisille. Tapahtuma keräsi kymmeniä ihmisiä yhteislaulujen pariin myös tänä vuonna. Salinkallion lauluiltaa ennen oli olemassa pieni sateenuhka, mutta se väistyi ennen tilaisuuden alkua
– Maailma muuttuu ympärillä jatkuvasti, mutta Salinkallion lauluilta pysyy, juontaja Marja-Leena Vierumäki totesi avauspuheenvuorossaan.

Kaikki laulut oli valittu kesäteemaan sopiviksi. Ne kertoivat kesästä, linnuista, luonnosta ja rakkaudesta. Perinteiseen tapaan yhteislaulutilaisuus aloitettiin kesään liittyvällä virrellä. Taas kukkasilla kukkulat virsi sai kunnian aloitta Lauluilta Salinkalliolla juhannusviikolla vuonna 2024.

Petri Görman


Vaskiyhtye Royal Brass säesti yhteislaulutilaisuutta.

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja

Kuva: Vahvempia oluita ja viinejä on ollut mahdollista osaa kaupoista maanantaiaamusta lähtien Suomessa.


Suomalaiset ruokakaupat aloittivat aiempaa vahvempien oluiden ja viinien myynnin maanantaina. Lakimuutos mahdollisti sen, että entistä vahvempia alkoholeja voi ostaa nyt ruokaostosten yhteydessä. Uusi laki sallii, että ruokakaupoissa on mahdollisuus myydä enintään 8 prosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia.
– Oluet, siiderit ja viinit ovat osa suomalaista ruokakulttuuria. Nyt oli hyvä hetki ottaa yksi askel kohti eurooppalaisempaan alkoholikulttuuria, Launeen Citymarketin kauppias Mikko Puhakka toteaa.

Puhakka ei usko, että uudistus tuo mukanaan lisää alkoholiongelmia.
– Tilastojen mukaan alkoholinkäyttö ei ole kasvanut Suomessa yli 10 vuoteen. Sitä paitsi nuorten juomakulttuuri on aiempaa hillitympää.

Viinien suhteen suomalainen kuluttaja joutuu välimaastoon, mutta markkinoille tulee jo oluita, jotka ovat alkoholipitoisuudeltaan normaaleja erikoisoluttyyleihin sopivia.
– Olemme seuranneet pitkään alkoholilain muutosprosessia ja keskustelleet siitä paljon Keskon kanssa. Viikon siirtymäaika ei aiheuttanut Launeen Citymarketissa ylimääräistä työtä.

Kauppias kertoo, että Kesko oli hoitanut tämän asian kuntoon ja se mahdollisti muun muassa heille joustavan siirtymän.
– Meille jäi vain tilausten tekeminen. Onneksi pääsimme tutustumaan näihin asioihin kevään aikana tukkukauppojen myötävaikutuksella.

Hyllytilaa riittää pienpanimoille

– Pienpanimoiden ei kannata pelätä, että hyllytila vähenisi tämän uudistuksen myötä.

Kotimaisuus ja paikallisuus ovat kuluttajien näkökulmasta vahvuustekijöitä.
– Paikallisille tuotteille löytyy omat kuluttajaryhmät. Sen vuoksi oman kaupungin ja sen lähialueen juomia tulee olla isomman kaupan hyllyissä, koska sillä tavalla on mahdollisuus täyttää asiakkaiden odotusarvot.

Kauppiaan mukaan Citymarket Laune suosii kotimaisia juomia mielellään.
– Kiinnitämme huomiota näihin asioihin, koska haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman monipuolisesti.

Launeella on havaittu, että esimerkiksi kalliimpia oluita ostetaan usein hyvän ruoan kyytipojaksi.
– Uuden lain myötä ruokakaupoista on mahdollisuus saada parempi kokonaisvaltainen tarjonta erilaisia alkoholeja. Sen myötä suomalainen ruokakulttuuri myös kehittyy ja paranee.

Bulkkioluen ostosmäärät vähenevät koko ajan.
– Laatu ja maku ovat suomalaisissa oluissa erinomaisia. Viinien valmistuksessa teknologia on kehittynyt paljon ja sen vuoksi laimeampi viini maistuu alkuperäiseltä.

Ruoka ja juomat kuuluvat kauppias Puhakan mielestä kiinteästi yhteen.
– Saattaa olla, että jo lähivuosina suomalaisista ruokakaupoista saadaan ostaa eurooppalaiseen tyyliin vahvempia alkoholeja.

Petri Görman

Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan

– Fiktiivistä proosaa oli mukava kirjoittaa, vaikka siinäkin on aina omat haasteensa. Liljankukka on Kari Kitusen esikoisromaani.


Lahtelaistunut harrastenäyttelijä, kirjailija ja virkamies Kari Kitunen on tunnettu mies kesäteatteripiireistä. Mies on nähty Nastolan Pisarateatterissa ja Tuuloksen Ruuttanäyttämöllä. Sen lisäksi hän on osallistunut useamman harrastelijanäyttämön johtamiseen. Kitusella on ollut luova polte taiteelliseen työhön eläkeläisenä ja sen vuoksi hän on avannut myös uusia latuja eri suuntiin taidekentällä. Nyt mieheltä ilmestyi Liljankukka -kirja, joka on proosateos.
– Minulla on paljon kokemusta erilaisesta kirjoitustyöstä. Se oli iso askel siirtyä näytelmätekstien maailmasta proosatekstiin. Siinä on paljon enemmän erilaisia muodollisuuksia ja tekstin oikeakielisyyteen on kiinnitettävä huomio, kirjailija Kari Kitunen totesi kirjan julkaisutilaisuudessa Opiston Kunkulla.
– Harrastajanäyttelemisen vuoksi uskaltauduin aikoinaan kokeilemaan rajoja näytelmäkirjailijana.Onneksi olen saanut aina apua projekteihini. Yksin en olisi välttämättä aina pärjännyt.

Seiväsmatkat on Kari Kitusen ja Petri Liskin kirjoittama näytelmä Nastolan Pisarateatterille.
– Se on yhä edelleen Pisarateatterin suosituin näytelmä.

Kustantaja Vesa Tompurin mukaan Liljankukan teksti etenee mukavan jouhevasti.
– Tarinan kuljettamisen taito on havaittavissa jo kirjan ensimmäisillä sivuilla.

Proosan kirjoittajan on osattava tiivistää

Liljankukassa Kitunen käyttää niin sanottua näkökulmatekniikkaa.
– Useamman ihmisen ajatuksista kirjoittaminen minä -muodossa on haastavaa.

Ensimmäisen proosateoksen kirjoittanut mies haluaa kiittää kaikkia kirjansa esilukijoita.
– He ovat antaneet minulle arvokkaita neuvoja matkan varrella. Siitä olen heille erittäin kiitollinen. Ensimmäistä proosatekstiä kirjoittavalle ihmiselle kaikenlainen palaute on tärkeää.

Kirjailija muistelee, kuinka hän säpsähti taittovedoksen saatuaan, että kirjassa oli yli 300 sivua.
– Tekstiä oli karsittu kuitenkin yli 50 liuskaa.

Romaani on evakkotarina, kolmiodraama ja rakkaustarina.
– Aino ja Aarne ovat kirjan kertojia. Kolmas kirjan henkilö on nimeltään Helmi.

Liljankukassa sota-asiat käydään läpi Ainon päiväkirjojen avulla.
– Varsinaiset tapahtumat kirjassa alkavat Tampereella kesällä 1945 ja ne päättyvät syksyyn vuonna 1952. Kirjan toinen päähenkilö Aino on syntynyt Viipurista, josta hän lähti sotaa evakkoon Tampereelle.

Hahmotan aikaa tarinoiden kautta

–  Olen tehnyt Liljankukkaa varten paljon taustatyötä. Historia ja menneisyys ovat kiehtoneet minua aina. Sen vuoksi tarina oli helppo kirjoittaa.

Proosan pariin heittäytynyt Kitunen ei vielä tiedä jatkuuko kirjailijanura ja mihin asiaan hän seuraavaksi keskittyy.
– Jos jatkan kirjoittamista, niin se sijoittuu historialliseen viitekehykseen, jonka tunnen hyvin.

Esikoisromaanin julkaissut mies kertoo, että hän muistaa parhaiten ne tarinat menneisyydestä, jotka hän on joskus kuullut.
– Olisi pitänyt kysellä ihmisiltä aiemmin paljon asioita. Nyt niitä voisi kirjailijan työssä hyödyntää.

Kitunen myöntää, että nuorena tämä asia ei kiinnostanut ja sen jälkeen työ ja perhe-elämä vei miehestä kaiken energian.
– Nyt olisi aikaa kaikelle tällaiselle, niin tämä asia on liian myöhäistä, kun moni edeltävään sukupolveen kuulunut tarinankertoja on jo kuollut.

 Petri Görman

Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa


Vasemmistoliiton Harri Pikkarainen on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja varakansanedustaja. Lääkärinä työskentelevä Pikkarainen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana europarlamenttivaaleissa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen ehdolla europarlamenttivaaleissa. Olen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja viime eduskuntavaaleissa pääsin varakansanedustajaksi.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Elämme epävarmassa maailmassa; omavaraisuus ja turvallisuus ovat nousseet uuteen arvoon. On vallalla ääriainesten nousu ja halu vähentää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Ihmisoikeuksia ja ihmisten vapautta rajoitetaan. EU on ollut Euroopan historian merkittävin rauhanprojekti. EU-mailla ei ole ikinä ollut näin pitkää keskinäisen rauhan aikaa. Haluan, että EU:n kehitys näissä asioissa jatkuu ja että EU lisää vaikuttamistaan muun muassa ihmisoikeuskysymyksissä ja kriisien ratkaisussa maailmanlaajuisesti käyttäen pehmeitä keinoja, kuten talousmahtiaan.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Tähän tehtävään olen valmistautunut koko aikuisikäni ajan. Olen ollut kansainvälisissä tehtävissä muun muassa rauhanturvaajana 1,5 vuotta ja osaan puhua useita eri kieliä. Sujuva englanti, hyvä ruotsi ja hyvät pohjatiedot espanjasta ja ranskasta tuovat mahdollisuuksia. Minulla on hyvä paineensietokyky, sosiaaliset taidot ja organisointikyky ja olen hyvä neuvottelemaan. Kotona olen sopinut asian vaimon kanssa.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Minulla on ollut mahdollisuus olla pelastuspalvelumekanismin työtehtävissä Brysselissä. Olen käynyt useamman kansainvälisen kurssin ja sitä kautta verkostoitunut muun muassa Global Health-kurssin ja parhaillaan viimeistelen maisteritutkintoa Brysselin/ Piemonten yliopiston järjestämältä kansainvälisten kriisien käytännön hallinnasta.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on mielestäni onnistunut kohtuullisesti. Se on suuri ja osittain kankea organisaatio johtuen osittain suuresta joukosta jäsenmaita ja yksimielisyysperiaatteesta päätöksenteossa. Silti EU on saanut näinä vuosikymmeninä isoja kokonaisuuksia eteenpäin muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, sosiaalisten oikeuksien, työssä käyvien oikeuksien ja ilmastoasioiden tiimoilta. EU on kasvanut merkittäväksi talousmahdiksi ja sitä kautta suureksi vaikuttajaksi myös muissa asioissa maailmanlaajuisesti. Yhteinen valuutta ja finanssipolitiikka on jättänyt historiaan merkittävät koronvaihtelut. Ihmisten ja tavaran vapaa liikkuvuus on vähentänyt kustannuksia ja tuonut helppoutta moneen asiaan.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– EU:lla on monta keskeneräistä projektia, jotka tulisi saattaa loppuun. Yksi on ennallistamisasetus, jossa tarkoitus on parantaa luonnon tilaa ja pysäyttää luontokato. Ennallistamisasetuksesta hyötyvät luonnon lisäksi muun muassa metsä- ja maatalous myrskytuhojen ja tulvien vähentymisenä, pölyttäjien määrän lisääntymisenä ja sisävesien tilan parantumisena. Euroopan komissio laski toimien hyödyiksi noin 10 miljardia euroa. Toisena nostaisin yritysvastuulain, jolla voidaan maailmanlaajuisestikin vaikuttaa siihen, että Suomessa EU:ssa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan, kun yrityksiltä edellytetään samoja periaatteita ympäristönsuojelun, työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien tiimoilta. Ilman kyseessä olevaa lakia yritykset, jotka käyttävät esimerkiksi lapsityövoimaa ja teettävät töitä epäinhimillisissä olosuhteissa saavat suhteetonta kilpailuetua niihin yrityksiin nähden, jotka hoitavat asiansa hyvin.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Se on tärkeää. Sen vuoksi olen itsekin kiertänyt kampanjoimassa koko Etelä-Suomen alueella Porvoosta Kouvolan ja Jyväskylän kautta Tampereelta Poriin aktiivisen some-toiminnan lisäksi. Jouduin rajaamaan kampanja-aluetta näin, koska olen käynyt samanaikaisesti töissä koko ajan kahta lomaviikkoa lukuun ottamatta. Olen henkilökohtaisesti tavannut satoja ja satoja ihmisiä. Se on ollut oikein mukavaa.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Keskittyisin oman puolustusteollisuuden vahvistamiseen. Armeijat pitäisin edelleen jokaisen valtion itsensä järjestettävänä. Yhteisiä harjoituksia ja muuta yhteistyötä toki pitää tehdä.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU löysi yllättävän hyvin yhteisen sävelen Ukrainan avustamisessa ja apua on annettu keskitetystikin. Omasta mielestäni strategia on ollut muutoinkin onnistunut, jolloin apua lisätään pikkuhiljaa, jotta vastapuoli ei ole hermostunut liikaa. Mikäli saman tein olisi lähetetty hävittäjiä ja panssarivaunuja, olisi Venäjä voinut tulkita sen voimakkaammin aggressiona. Suomen ja EU:n pitää pysyä avustavana eikä osallistua itse aktiivisesti sotatoimiin. Taloudellista, humanitaarista ja sotatarvikeavustusta tulee jatkaa.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Minulla ei ole yhteyksiä muihin puolueisiin.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– Kunnianhimoista. Minusta kiistely siitä, onko ilmastonmuutos todellista vai ei, ei ole mielekästä. Meillä ei ole varaa olla väärässä, mikäli vaihtoehtoa on se, että menetämme elinkelpoisen planeettamme. Ainakin minä haluan omilla lapsillamme olevan vielä elinkelpoinen ympäristö. Tavoite ympäristöpolitiikassa pitää olla korkealla, jotta tuloksia saavutetaan. Mikäli tavoite on asetettua korkealla ja siitä pidetään kiinni, niin tuo se mukanaan innovaatioita yrityksiltä, jotta tavoitteeseen päästään. Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa. Muutoksen pitää olla kestävällä pohjalla niin, ettei kuluteta muita maapallon ekologisia resursseja. Tehokkain keino maapallomme resurssien säästämiseksi on kuitenkin kulutuksen vähentäminen ja siihen tulee pyrkiä aktiivisesti.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011