Maineensa veroinen Niagara Falls

Maid of Mist-jokialus vaikuttaa pieneltä kaarnalaivalta jylhän Horsehoe Fallsin vieressä

Osana Toronton matkaamme oli aivan pakko käydä katsastamassa ne kuuluisat Niagaran putoukset, jotka sijaitsevat USA:n ja Kanadan rajalla suurten järvien, Erien ja Ontarion välisessä Niagara-joessa. Torontosta oli putouksille matkaa vain noin 120 kilometriä, jonne matka sujui mukavasti ja helposti linja-auton kyydissä alle parissa tunnissa.

Bussi jätti meidät Niagara Falls -nimiseen pikkukaupunkiin, josta oli matkaa vielä pari-kolme kilometriä itse putouksille. Sinne pääsee kätevästi paikallisbussillakin, mutta me päätimme reippaasti kävellä tuon matkan. Ja eipä aikaakaan, kun putoukset avautuivat silmiemme eteen. Putouksista nouseva vesihöyrypatsas peitti osan putouksista ja tuo vesihöyrypatsas kuulemma näkyy kirkkaana päivänä aina Toronton CN-Toweriin asti, linnuntietä noin 50 kilometrin päähän.

Se kuuluisampi ja isompi putous eli Horseshoe Falls sijaitsee Kanadan puolella ja sen leveys on 792 metriä ja korkeus 51 metriä. Nimensä putous on saanut ”yllättäen” hevosenkenkämäisen muotonsa ansiosta. Pienempi putouksista (no ei sekään ihan pieni ollut…) American Falls sijaitsee nimensä mukaisesti USA:n puolella. Itse asiassa tuo Amerikan putous koostuu kahdesta erillisestä putouksesta, jota toista, pienempää nimitetään morsiushuntuputoukseksi.

Joka tapauksessa kannattaa katsastaa putoukset nimenomaan Kanadan puolelta, jossa näkymät ovat paremmat. Putousten paikka on muuten siirtynyt noin 865 metriä viimeisen 250 vuoden aikana kovan eroosion vuoksi, joten vesi kuluttaa yllättävän paljon pehmeätä kalliota. Yhteensä Niagaran putouksissa virtaa noin 2,8 miljoonaa litraa vettä sekunnissa, joten voitte vain kuvitella sen valtavan pauhun, joka putouksista lähtee. Nykyään Yhdysvallat ja Kanada ottavat joen virtauksesta huomattavan paljon vesivoimaa, minkä takia veden virtaus putouksilla on kuulemma pienentynyt. No, minulle riitti kyllä tämäkin määrä vettä.

Valtavat vesimassat ovat aina houkutelleet ihmisiä Niagaraan ja moni on myös päässyt hommassa hengestään. Vuosikymmenten varrella ovat erinäiset huimapäät ja esi-duudsonit mm. kävelleet nuoralla putousten yllä, puhumattakaan niistä, jotka ovat laskeneet putoukset tynnyrillä tai jollain muulla vempeleellä. Ja riittää putouksilla muitakin kuin huimapäitä, sillä putouksia käy katsomassa joka vuosi noin 10 miljoonaa matkailijaa ympäri maailman, joten kyseessä on yksi maailman suosituimmista turistinähtävyyksistä.

Satunnaista matkailijaa naurattaa vielä pinkissä sadeasussaan, taustalla se pienempi putous American Falls

Kunnon turistirysän tavoin on turistien rahanmenon varalle keksitty kaikkea kivaa. Ehdoton must-juttu Niagaralla on tietenkin hypätä Maid of Mist-jokilaivaan ja käydä kääntymässä molempien putouksien alapuolella. Tai ei nyt tietenkään ihan alapuolella, mutta mahdollisimman lähelle kyllä mentiin. Sen vuoksi kaikille jaettiin pinkit sadeasut ennen laivaan nousua, sillä muuten olisimme kyllä kastuneet komeasti. Viimeistään Horseshoe-putouksen alla, putouksen levitessä valtavalla pauhulla kaikkialle ympärilleni, tajusin oman pienuuteni tämän uskomattoman komean luonnonvoiman edessä. Hieno henkeäsalpaava ja jopa hieman pelottavakin kokemus.

Lisäksi olisi ollut myös mahdollisuus kiertää jalkaisin putouksen viereen/taakse, mutta me jätimme sen väliin, sillä uudelleen kastuminen ei tuntunut hyvältä idealta. Illalla putoukset on mainoskuvien mukaan hienosti valaistu, mutta putouksesta nouseva vesihöyrypatsas peittää helposti osan putouksesta taakseen puhumattakaan sumusta, joka nousi iltaa myöden, joten valoshow jäi meiltä tällä kertaa näkemättä. Loppuillasta pääsi jo hieman vilukin yllättämään, sillä jatkuva vesihöyryssä oleminen teki ilman kylmemmäksi kuin se olikaan.

Niitä joita ei Niagaran putousten ihmeellisyys jaksa kiinnostaa kovin pitkään, on alueelle rakennettu kunnon turistipyydyksen tavoin mm. pienimuotoinen huvipuisto, jonne voi rahansa viedä. Lisäksi alueelta löytyy vino pino kahviloita, ravintoloita, hotelleja, kasinoita ja tietenkin niitä turistikrääsäkauppoja, joista voi ostaa kaikkea Niagaraan liittyvää tavaraa ja vaatetta. 
Huolimatta kaikesta turhastakin kaupallisuudesta putousten ympärillä, on kyseessä paikka, jossa kannattaa ehdottomasti käydä, sillä se tärkein tuote eli putoukset ovat todella komeata katsottavaa ja kuunneltavaa. Todella vaikuttava kokemus.

Pete Salomaa
Kuvat: Päivi & Emma Salomaa

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011