Merkittävässä poliittisessa luottamustehtävässä toimiva Jorma Ratia (ps) on arvostellut kaupungin tapahtumayhtiöitä ja niiden johtoa niin kovasanaisesti Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa joulukuussa, että osa valtuutetuista haluaa kaupungin puuttuvan loukkaaviin ja halventaviin puheisiin. Tästä syystä hänestä tehtiin valtuustokysymys ja asian käsittely on edelleen kesken valtuustossa.
Tämän Tapani Ripatin ns. sananvapausvaltuustokysymyksen allekirjoittivat seuraavat valtuutetut:
SDP:n Rauno Grönroos, Siru Heromaa-Karjalainen, Erkki Nieminen ( kieltänyt allekirjoittaneensa kysymystä), Sinikka Ruuska, Ulla Vaara, ja Sanna Virta, kokoomuksesta Marko Lindqvist, Reijo Oksanen, Jukka Ruhberg ja Merja Vahter, vihreiden Eveliina Aaltonen, Minerva Kastehelmi ja Riina Puusaari, vasemmistoliiton Anna Kaisa Kupiainen, Elisa Lientola ja Oskari Päätalo, Liike Nytin Niko Liukkonen, Jari Pykäläinen ja Tuija Saloranta sekä Pro Lahden Anita Närhi.
Kerro mistä tässä oikein on kyse? Miksi ihan normaalista lehtihaastattelusta nousi tämmöinen kohu?
– Valtuustokysymys voidaan tehdä ensinnäkin vain kunnan toimintaa koskevassa toiminnassa, kuten taloudesta. Ripatin laatima ”kysymys” käsittelee Etelä-Suomen Sanomissa 17.12.2022 julkaistua haastattelua, yksittäisen kaupunginvaltuutetun poliittista kannanottoa poliittisessa kysymyksessä. Olen käyttänyt perustuslain mukaista oikeuttani sananvapauteen, joka on ilmeisesti harmittanut esille tuomistani asioista erityisesti Ripattia, joka on hallituksen jäsenenä vastuussa Lahti Events Oy:n ja KOKO Lahden tekemisistä.
Koetko tämän valtuustokysymyksen henkilökohtaisena ajojahtina?
– Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti. Parhaiten ehkä sitä kuvaa, että Ripatti keräsi valtuuston istunnon aikana nimet, joista ei yksikään kyennyt/halunnut asiaan perehtyä parin minuutin allekirjoituksensa aikana. Epäilen vahvasti, etteivät he edes muistaneet/tienneet kirjoituksen 17.12.2022 sisältöä, kun valtuusto oli 30.1.2023. Mitä se kertoo allekirjoittajista?
Ketkä mielestäsi ovat tämän poliittisen ajojahdin takana?
– En tiedä, mutta on kovin erikoista, että Ripatti hyökkää toisen valtuutetun kimppuun keksityillä ja paikka paikoin törkeillä väitteillään. Eiköhän selviä matkan varrella, ketkä ovat mahdollisesti masinoimassa, kun naamiot pudotetaan.
Mitä tästä kaikesta voi sinulle seurata?
– Minulla on oman ryhmäni yksimielinen tuki. Mikään muu ryhmä ei voi puuttua aikanaan sovittuun poliittiseen paikkajakoon. Jos valtuustokysymys etenee valtuustoon, niin se joko merkitään tiedoksi, tai muodostetaan valiokunta kaikkien kaupunginhallituksen erottamiseksi, joka vaatisi valtuuston enemmistöpäätöksen. Minua ei voida yksin erottaa. On epätodennäköistä, että valiokuntaprosessia voitaisiin tehdä nykyisen kaupunginhallituksen aikana, jolloin uuden valinnan jälkeen kysymys raukeaa.
– Henkilökohtaisella tasolla asia on minua kovasti loukkaava, kun vastuussa olevien henkilöiden taholta on käynnistettu oikeudeton hyökkäys. Ymmärrän hallitusjäsen Ripatin hermostuksen, kun olen muiden ohella vaatinut selvitystä 4 miljoonan eurojen haaskamista Kymiringin sorakuoppaan.
Annoitko haastattelun toimittaja Jukka Airolle Tila-konsernijaoston puheenjohtajana?
– Haastattelun annoin yksittäisenä kaupunginvaltuutettuna, joka selviää hyvin, jos on sen lukenut. Toimittaja Airo on antanut 6.2.2023 vielä kirjallisen vahvistuksen, josta katkelmia mm.: ”Itsestään selvä lähtökohta on, että henkilöhaastatteluissa on aina, että esitetyt mielipiteet ovat vain hänen omiaan. Ei pidä olettaa, että ne edustaisivat toimielimen (jaoston) kollektiivisia näkemyksiä, ellei haastateltava näin ilmoita. Näin et tehnyt eikä asiaa niin muotoiltu.”
Pyysimme myös Tapani Ripatilta kommenttia tähän valtuustokysymykseen liittyen. Ripatti ei tässä vaiheessa halunnut kommentoida Jorma Ratian tässä haastattelussa esille tuomia näkökantoja, koska asian käsittely on valtuustossa vielä kesken.
Juhani Melanen
Ratia on oikeassa. Häneen kohdistuu julma ja asiaton ajojahti ilman juridisia tai mitään muitakaan perusteita. Jos joku puhuu suoraan asioista asioiden oikeilla nimillä tuoden faktat esiin niin se ei ole kiusaamista. Epämukavaa se voi olla ja niin sen pitääkin olla kun leikkii muiden rahoilla ilman vastuunkantokykyä. Ripatin oma toiminta on ja on ollut asiatonta monessa kohtaa herran menneisyyessä. Ripatin ainut motiivi tähän masinoituun ajojahtiin on pelko. Pelko siitä mitä on tullut tehtyä vailla taloudellista ymmärrystä ja osaamista. Hänhän ei kaikessa omnipotentiudessaan tule koskaan ymmärtämään omia virheitään ja osaamattomuuttaan. Stultus non cognoscit se esse stultus.
Ripatilla on itsellään tosielämän kokemusta toisen kiusaamisesta ja alentamisesta julkisesti. Vai miten ne ”nuoren uroshirven” kootut selitykset menivätkään kun hän julkisesti suorassa tv-ohjelmassa 1990 kiusasi, alensi ja loukkasi nuorta menestynyttä naislaulajaa?