Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille

Lahden kaupunki vuokraa joka vuosi uusia tontteja rakentajille. Tavoitteena on, että perheille vuokrataan vuosittain noin 50–70 omakotitalotonttia. Se tarkoittaa, että seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupunki haluaa vuokrata yli 500 tonttia. Maankäyttöinsinööri Petri Solonen Lahden kaupungilta kertoo, että tonttien vuokraaminen on kaupungin peruslinja. Lahdessa omakotitontit luovutetaan yleensä ensin vuokraamalla.
– Kun tontille on rakennettu talo, niin asukas voi myöhemmin halutessaan ostaa tontin omakseen. Rivi- ja kerrostalotontit vuokrataan tai myydään rakennettavaksi.

Suurin osa vuokratonteista omakotitaloja

Lahden kaupungilla on tällä hetkellä noin 5300 tontin vuokrasopimusta.
– Näistä on omakotitalotontteja on noin 4200 kappaletta. Rivitalotontteja on noin 200 ja kerrostalotontteja noin 300.

Kaupungilla on myös rakentamattomia omakotitontteja.
– Jatkuvassa haussa tontteja on noin 100 kpl ja varannossa noin 60 kpl. Kerrostalotontteja on vapaana noin 30 kpl ja rivitalotontteja parikymmentä.

Rivitalotonttien kysyntä on viime aikoina ollut heikkoa, johtuen osittain kaupungin rivitalotonttitarjonnan sijainnista.
– Lähitulevaisuudessa rivitalotonttien kysyntään on odotettavissa nousua, kun Renkomäen ja Kariston uudet asuinalueet alkavat rakentua.

Rivitalotontteja voidaan vuokrata seuraavan kymmenen vuoden aikana ehkä 50–100 kappaletta.
– Se riippuu siitä, kuinka uusia asuinalueita kaavoitetaan. On kuitenkin mahdollista, että niitä vuokrataan vain muutamia, jos kysyntä tonttitarjonnan vähyyden takia pysyy heikkona.

Vuokrasopimuksia päättyy lähivuosina paljon

– Lahdessa asuintonttien vuokrasopimukset on tehty 50 vuodeksi. Monet sopimukset ovat alkaneet jo 1960-luvulla.

Sopimusten päättymistä seurataan kaupungissa noin viisi vuotta etupainotteisesti.
– Näin kaupunki pystyy valmistautumaan sopimusten uusimiseen ja ilmoittamaan hyvissä ajoin tonttien vuokralaisille sopimusten päättymisestä.

Vuonna 2030 päättyy noin 250 omakotitalotontin vuokrasopimusta sekä noin 80 kerrostalotontin sopimusta.
– Ensi vuosikymmenen puolivälissä päättyy lisäksi noin 560 omakotitalotontin sopimusta.

Kun sopimus päättyy ja uusi sopimus tehdään, niin tontin vuokra yleensä nousee.
– Vanhoissa sopimuksissa tontin vuokra on voinut olla vain 300–400 euroa vuodessa. Uudemmissa sopimuksissa vuokra on keskimäärin noin 1 600–1 800 euroa vuodessa.

– Joissakin tapauksissa keskustan lähellä sijaitsevissa tonteissa vuokra voi nousta jopa noin kahdeksankertaiseksi. Silti Lahdessa tonttien vuokrat ovat edelleen maltillisempia kuin pääkaupunkiseudulla.

Tonttivuokrat tuovat kaupungille tuloja

Tonttien vuokraaminen on kaupungille myös tärkeä tasainen vuosittainen tulonlähde. Lahden kaupunki saa maavuokrista noin 17 miljoonaa euroa tänä vuonna.
– Se on noin kymmenesosa kaupungin toimintatuloista.

Kun mukaan lasketaan myös verotulot ja valtionosuudet, maanvuokratulojen osuus, niin tämä on noin kolme prosenttia kaupungin kaikista tuloista.
– Jos tonttivuokratuloja ei olisi, niin kaupungin talous näyttäisi tänä vuonna paljon heikommalta. Kyllä sillä on merkitystä, Solonen toteaa.

Hintoja tarkistetaan kahden vuoden välein

Lahden kaupunkiympäristölautakunta päättää omakotitonttien vyöhykehinnoista. Hinnoittelu vaikuttaa vuokrattaessa tontteja rakennettavaksi, tontteja ja tontinosia myytäessä sekä tonttien päättyviä vuokrasopimuksia uusittaessa.
– Vyöhykehintojen muutoksilla ei ole vaikutusta voimassa olevien vuokrasopimusten vuokriin kesken vuokra-ajan.

Hintoja tarkistetaan kahden vuoden välein ja edellinen tarkistus tehtiin joulukuussa.

– Tonttien vyöhykehintojen aikaisemmat korotukset ovat olleet yleensä 1–2 euroa neliömetriä kohti. Joulukuussa vahvistetuilla vyöhykehinnoilla kavennettiin yksityisten ja kaupungin luovuttamien tonttien hintaeroa keskimääräisen korotuksen ollessa noin 4 €/m2. Keskustan lähivyöhykkeiden hinnat korottuivat eniten ja Nastolan alueen vähiten. Jopa kahdella vyöhykkeellä hinnat laskivat.

Tavoitteena on, että kaupungin tonttien hinnat pysyvät hieman yksityisiä markkinahintoja alempina.
– Julkisen toimijan on kohtuullista periä markkinahintaista vuokraa, mutta emme halua nostaa hintoja yksityisiä markkinoita korkeammalle.

Vuokrata vai ostaa tontti?

Vuokratontin voi Lahdessa myös ostaa lunastaa omaksi, kun tontin rakentaminen on valmistunut maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Vuokralaisen ostopäätös riippuu usein siitä, kuinka pitkään ostoa harkitseva tontilla aikoo asua.
– Jos tontilla aikoo asua pitkään, sen ostaminen voi olla järkevää, riippuen osaltaan mahdollisen lainarahan korkotasosta. Ostaminen on kuitenkin aina tapauskohtainen päätös, Solonen sanoo.

Kaupunkiympäristölautakunnalta on kysytty myös, pitäisikö kaupungin tulevaisuudessa vain vuokrata tai vain myydä tontteja.
– Lautakunnan mielestä molemmat vaihtoehdot halutaan säilyttää. Tontin saajalle halutaan antaa mahdollisuus päättää itse, että vuokraako vai ostaako tontin.

Solosen mukaan tonttivuokrajärjestelmä toimii pääosin hyvin.
– Haasteita syntyy lähinnä silloin, kun vanhat pitkät vuokrasopimukset päättyvät ja vuokrat nousevat kerralla paljon.
Yhtenä ratkaisuna kaupunki on pohtinut, että voisiko pitkiin sopimuksiin lisätä vuokran väli­tarkastuksia esimerkiksi kymmenen vuoden välein.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
ARKISTO