KUVA: Rakkaudesta lajiin! Valmentaja Tomi Kettunen ja pelaajat Aino Savolainen sekä Petra Rauta harjoitusten tiimellyksessä.

– Vapaaehtoistyössä parasta ovat onnistuneet pelisuoritukset ja ilonhetket, Lahti Ringette ry:n D-tyttöjen valmentaja Tomi Kettunen sanoo.

Valmentajakin väsyy Kettusen mukaan joskus, mutta hallilla se karisee viimeistään pois.
– Lahdessa harrastajamääriä olisi mahdollista kasvattaa. Meillä on muutama kapea ikäluokka, mutta D-tytöissä meillä pelaa kaksi joukkuetta.

Kettunen kaipaa eniten naisvalmentajia lajin pariin.
– Naiset ovat tunnollisia ja sitoutuneita perusluonteeltaan yleensä ja sen vuoksi he soveltuvat hyvin valmentajiksi joukkueurheiluun.

Jääkiekkoilijoiden tarpeiden mukaan jaetaan Lahdessa jäävuorot.
– Olisi hyvä, jos joukkueemme saisivat yhden ylimääräisen jäävuoron lisää viikolle.

Fyysinen peli sopii myös tytöille

Orimattilalainen Aino Savolainen on Lahti Ringette ry:n D-tyttöjen White-joukkueen kapteeni.
– Pelasimme Etelä-Suomen aluesarjaa elokuussa. Varsinainen sarjakausi alkoi syyskuussa. Olemme voittaneet kolme ottelua ja kuudesti olemme kärsineet tappion.

Urheilullinen nuori naisenalku on pelannut jo kuusi vuotta.
– Löysin tämän lajin luistelukoulun kautta.

Savolainen kertoo, että hän ei ole koskaan luistellut kaunoluistimilla.
– Siksi minun oli helppo heittäytyä lajin pariin.

Ringette sopii rohkeille ja räväköille tytöille.
– Peli on aika fyysistä ja sen vuoksi on harjoiteltava tunnollisesti.

Savolainen on joukkueensa kapteeni ja hänen pelipaikkansa on keskushyökkääjä.
– Olen nopea luistelija ja siksi olen keskushyökkääjänä. Se on joukkueen tärkein pelaaja. Tässä roolissa on pakko myös osallistua puolustuspeliin.

” Ei vielä yhtään tappiota tällä kaudella”

Lahtelainen Petra Rauta on D-junioreiden vanhemman joukkueen kapteeni. D-junioreiden Blue-joukkue ei ole hävinnyt vielä yhtään peliä tällä kaudella.
– Tämä on minun kahdeksas sarjakausi.

Kaveri pyysi Petran ringettekoulun kaveripäivään ja siitä rakkaus lajiin syntyi.
– Laji tuntui heti omalta

Ahkerana harjoittelijana Petra Raudalla on myös kovat tavoitteet ringetteurallaan.
– Aion joskus tulevaisuudessa pelata naisten edustusjoukkueessa. Sitä ennen on harjoiteltava määrätietoisesti.
Harjoittelen itse jonkun verran. Pari kertaa viikossa käyn lenkillä, jotta peruskunto säilyy hyvänä.

Kuusivuotiaana urheiluharrastuksen aloittanut Rauta kertoo, että hänellä kesti hetki tottua hokkareihin.
– Nyt kaikki tekniset kikat ja laukauskuviot ovat jo selkäytimessä.

Petri Görman

KUVA: Tulkaa kaikki –liikkeen Kati Lampèn pääsi ensiyrittämällä seurakuntaneuvostoon ja –valtuustoon.

Etelä-Lahdessa asuva ja Launeen seurakuntaan kuuluva Kati Lampèn sai uusista ehdokkaista eniten ääniä. Tarmokas nainen kertoo, että äänimäärä yllätti hänet todella positiivisesti.
– Koen äänet suureksi luottamuksenosoitukseksi. Aion hoitaa tulevat luottamustehtävät huolellisesti sekä tunnollisesti.

Seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4 prosentti, mutta Launeen seurakunnassa äänesti vain 8,4 prosenttia äänioikeutetuista. Nuorimmista eli 16-17-vuotiasta nuorista äänesti vain 4,3 prosenttia.
– Äänestysaktiivisuuden lisääminen on haasteellinen kysymys. Kirkon toimintaa pitäisi saada tunnetuksi enemmän.

Seurakuntien toiminta koskettaa ihmisiä päivittäin, niin hengellisesti, fyysisesti, sosiaalisesti kuin psyykkisestikin.
– Seurakunnilla on paljon laadukasta toimintaa, johon eri-ikäiset ihmiset voivat osallistua. Ihmisiä autetaan elämän kriiseissä ja ollaan mukana iloissa. Olisi ihanaa saada ihmiset ymmärtämään, että jokaisen verorahoilla tehdään paljon hyvää ja minä voin vaikuttaa siihen, mihin rahoja suunnataan omaa ehdokastani äänestämällä.

Uuden seurakunta-aktiivin mukaan ehdokkaita voisi olla myös enemmän.
– Näin ehkä löytyisi se oma ehdokas paremmin.

Suvaitsevaisuus lisääntyi

Kirkon uudistusmielisten Tulkaa kaikki -liike menestyi hyvin seurakuntavaaleissa Etelä-Suomessa ja se levittyi myös maakuntiin.
– Lahdessa saatiin myös erittäin hyvä vaalitulos aikaiseksi. Meitä on jokaisessa seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossakin on nyt 8 jäsentä.

Alustavien tietojen mukaan Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokkaita on mennyt läpi Suomessa 284.
– Kasvua edellisiin vaaleihin verrattuna on noin 100 edustajaa. Kasvu on huikeaa.

Uusi seurakuntavaltuutettu ei osaa vielä sanoa, miten hän ratkaisisi oman seurakunnan tilaongelmat.
– En ole vielä tarpeeksi tutustunut Liipolan seurakuntakeskuksen ja Launeen kirkon tilaongelmiin. On pakko tutustua asioihin tarkemmin ennen kuin lyö oman mielipiteensä lukkoon.

Lampen aikoo pohtia tätä asiaa myös monista eri näkökulmista
– Oma näkemys asiasta on rakennettava kokonaisvaltaisesti asiantuntijaesitysten sekä erilaisten selvitysten pohjalta. Haluan olla tällaisissa asioissa huolellinen ja tarkka.

Petri Görman

KUVA: Tarja Lappalainen sai kirjoittamisen alkuopit Launeen eri kouluista

Tarja Lappalainen on tuottelias kirjailija. Lokakuussa hän julkaisi jo 19. teoksensa, joka kantaa nimeä ”Surman suusta maineen poluille – Suuria suomalaisia menestystarinoita meillä ja muualla.”
Mitä tämä uusin kirjasi pitää sisällään?
– Kirja on jatkoa suurta kiinnostusta herättäneelle teokselleni ”Se oli yhtä tulihelvettiä – talvi- ja jatkosodan kasvot.” Kirjassa on runsaasti uusia koskettavia elämäntarinoita, jotka eivät jätä ketään kylmäksi linjaa Lappalainen

Kirjan tarinoiden henkilöt valikoituivat Lappalaisen mukaan kuin luonnostaan.
– Otavan eläkkeellä oleva johtaja Heikki A. Reenpää on Suomen legendaarisia kulttuurivaikuttajia, ja hänen tietämystään ei voi kuin ihailla. Panu Rajala ja Martti Turtola ovat molemmat koko kansan hyvin tuntemia kirjailijoita, kuten myös Minna Canth ja Juhani Aho, joiden elämän värikkäitä käänteitä käydään myös kirjassa läpi. Panu Rajalan ja Heikki A. Reenpään kautta tulevat nobelisti Frans Emil Sillanpään värikkäät elämän vaiheet kirjailijana ja yksityishenkilönä monipuolisesti esiin. Kirjassa matkustetaan myös Titanicin suomalaisten seurassa pitkin Atlanttia aina aluksen aaltoihin vajoamiseen saakka

Miten kirjan aiheet valikoituivat?
– Edellinen kirjani sotaveteraaneista oli menestys, joten tein tämän uuden samalla metodilla. Erillisiä pieniä tarinoita, joita on helppo lähestyä. Suomalaiset tietävät yllättävän vähän omasta historiastaan ja siitä kuinka hyvin me suomalaiset olemme levittäytyneet ympäri maailmaa. Tämä ei ole perinteinen tieto- tai historiankuvaus kuivine faktoineen, vaan pyrin saamaan tekstin kiinnostavaksi ja eläväksi henkilöiden ja heidän mielenkiintoisten vaiheidensa kautta

Alkuopit kirjoittamiseen Launeelta

Lappalainen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa vuodet Launeella. Alkuopit kirjoittamiseen hän sai Lähteen, Launeen ja Salinkallion kouluista.
– Koulussa lempiaineeni oli aina ainekirjoitus ja opettaja lukikin useasti aineitani luokan edessä. Luku- ja kirjoitusinnokkuus kumpuaa kodistani, jossa kirjoja luettiin varsin ahkerasti.

Vuonna 2002 Lappalainen muutti Hämeenlinnaan, jolloin hänen kirjallinen uransakin alkoi kirjoittamisen perusopintojen ohessa. Tällä hetkellä hän kirjoittaa väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa kirjoittamisesta.

Toinen Lappalaisen lempilapsi on historia, mikä ei olekaan suuri ihme, sillä Lappalaisen teokset kertovat usein juuri historian henkilöistä.
– Meillä koko suku on kiinnostunut historiasta, niinpä koulussa se oli toinen lempiaineeni ja siinä aineessa taisi todistuksessa olla aina kymppi muistelee Lappalainen.

Kuinka helppoa on tänä päivänä kirjoittaa teos, joka sisältää historiallista faktaa? Mistä materiaali kirjoihin löytyy ja onko sitä helppo löytää?
– Kyllä netti helpottaa taustatyötä huomattavasti, sillä useimmat arkistot ja tietokannat ovat helposti selattavissa kotoa käsin. Itselleni lähdekritiikki on tärkeää, enkä hyväksy kirjaani tietoja, joista ei löydy luotettavaa aineistoa. Paljon teen myös haastatteluja kirjaa varten linjaa Lappalainen

Onko seuraava kirja jo työn alla?
– Kyllä seuraavan kirjan aihe on jo valmiina ja se ilmestynee vuoden päästä. Pohjamateriaali on jo valmis, sillä teen usein kirjoja hieman lomittain toistensa kanssa kertoo Tarja Lappalainen.

Petri Salomaa

Kuva: Kansanedustaja Martti Talja on tyytyväinen siihen, että tällä vaalikaudella Lahtea on huomioitu hyvin valtakunnallisessa päätöksenteossa. – Oli mukava kuulla myös kannattajilta positiivista palautetta ensimmäisen kauden kansanedustajan työstä. Tästä on hyvä jatkaa nöyrästi kohti kevään eduskuntavaaleja.

Kansanedustaja Martti Taljan (kesk.) vaalistartti kevään 2019 eduskuntavaaleja varten järjestettiin viime perjantaina Lahdessa. Sopenkorvessa ollut yksityistilaisuus houkutteli liki 100 ihmistä kuuntelemaan kansanedustaja poliittista tilannekatsausta sekä ajatuksia seuraavalle vaalikaudelle.
– Lähdin alun perin tavoittelemaan paikkaa Eduskunnassa sillä ajatuksella, että haluan työskennellä siellä vähintään kahden kauden ajan. Tiesin, että esimerkiksi sote-uudistus on niin valtava kokonaisuus, että sen hiomiseen ei yksi vaalikausi riitä.

Kansanedustaja Talja kertoo, että sote-laki on niin sanottu raamilaki.
– Sen myötä tarvitaan valtava määrä täsmentävää lainsäädännön yhteensovittamista.

Talja myöntää, että hän on huolestunut oman puolueensa tämänhetkisistä kannatusluvuista.
– Totta kai se mietityttää, mutta on osattava katsoa peiliin ja otettava opiksi virheistä. Samalla kuitenkin voimme olla myös ylpeitä monista tehdyistä päätöksistä ja kuinka olemme saaneet isossa kuvassa Suomen suunnan muuttumaan.

Hallituskauden aikana on luotu Lahden kaupungin väkiluvun verran uusia työpaikkoja ihmisille.
– Suomen kuntoon saamiseksi on täytynyt tehdä useita ikäviä päätöksiä. Taloudellisen tilanteen parantuessa monia säästötoimenpiteitä on mahdollista arvioida kuitenkin uudelleen.

Ehdokasasettelu on tärkeää

Hämeen vaalipiirissä hyvällä ehdokasasettelulla on kansanedustajan mielestä suuri merkitys.
– Spekulointi paikkamääristä on aivan turhaa tässä vaiheessa. Puolueen koko Suomen kannatus ja kannatus Hämeen vaalipiirissä ovat lisäksi kaksi eri asiaa. Hyvällä ehdokasasettelulla on iso rooli.

Kansanedustaja Talja on kiitollinen siitä, että on saanut olla valmistelemassa useita tärkeitä lakikokonaisuuksia.
– Lainsäädäntötyö on yhteistyötä yksittäisten kansanedustajien ja puolueiden välillä.

Talja on ollut vaikuttamassa erityisesti sote- ja työelämälainsäädäntöön jo niiden kirjoitusvaiheessa.
– Tästä työstä olen erittäin tyytyväinen.

Kansanedustaja muistuttaa, että kauheasti ei ole kenelläkään parlamentaarikolla vara henkseleitä paukutella, eikä ylpistyä.
– Koen, että olen saanut ensimmäisen kauden kansanedustajana vaikutettua lukuisiin valmistelussa oleviin lakiesityksiin jo lakien kirjoitusvaiheessa.
– Lisäksi Päijät-Hämeen keskussairaalan asema kahdentoista laajan päivystyksen sairaalan joukossa oli hyvä työvoitto, kuin myös ministeri Bernerin myöntämä rahoitus Lahden eteläiselle kehätielle. Tien linjaus oli kuitenkin Lahden kaupungin oma ja valitettava päätös.

Petri Görman

KUVA: Henkka & Kivimutka-elokuvan tekijäporukka poseeraa:
Ylhäällä: tuottaja Jarkko Felin, ohjaaja Väinö Weckström.
Alhaalla: tuottaja Sami Virkki, kirjailija Kalle Veirto ja tuottaja Jani Tiihonen.
Kuva: Meri Teerisaari

”Henkka Virtanen, 10 v, löytää koulumatkallaan kotikadun orapihlaja-aidasta veriset sukkahousut. Ystävänsä J.K. Kivimutkan kanssa pojat päättävät selvittää mitä sukkahousujen omistajalle on oikein tapahtunut, sillä nämä rikosasiathan kuuluvat poikien perustaman etsivätoimiston tehtäviin. Kun selviää että alueen postilaatikot ovat edellisenä yönä kadonneet, on etsivätoimistolla selvitettävänään jo kaksi rikosta. Alkaa seikkailu, jossa pojat joutuvat kohtaamaan myös omat pelkonsa.”

Näin alkaa uusi lahtelainen nuorten elokuva, jonka kuvaukset alkavat ensi kesänä Lahdessa. Sen ohjaa Väinö Weckström ja rooleissa nähdään eläviä legendoja, mutta myös vielä tuntemattomia lahjakkuuksia. Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka (Kustannusosakeyhtiö Karisto) on Topelius-palkitun Kalle Veirron kirjoittama, Lahteen sijoittuva suosittu lasten- ja nuortenkirjasarja. Henkka & Kivimutka – kirjat ovat lisänneet nuorten, erityisesti poikien lukemista ja lukutaitoa.

Ohjaaja Väinö Weckström on aiemmin dramatisoinut sarjan kirjasta näytelmän, joka esitettiin Lahden nuorisoteatterissa loppuunmyydyille katsomoille.
– Me on lähdetty tekemään Suomen parasta koko perheen elokuvaa, jossa nähdään varsinainen unelmajoukkue eläviä legendoja ja toistaiseksi tuntemattomia lahjakkuuksia, Weckström sanoo.

Rooleissa nähdään muun muassa Annu Valonen, Tapani Kalliomäki, Pirjo Heikkilä ja Sulevi Peltola. Kirjailija Kalle Veirto on antanut elokuvantekijöille vapaat kädet. Hän kertoo nähneensä elokuvan teaserin ja pitäneensä siitä.
– Olen nähnyt Väinön työskentelyä aiemminkin, kun hän ohjasi kirjan teatteriesityksen Lahdessa. Se oli mainio juttu. Kirjasarjahan sijoittuu Salpausselän harjuille ja on hienoa, että elokuvaan on otettu paikallisia tekijöitä mukaan. Kalle Veirto sanoo.

Elokuvan tuottaja Jaakko Felin Fishcock Films Company Oy:sta kertoo, että suurin osa kuvauksista tehdään nimenomaan Launeen alueella, jossa myös kirjailija Veirto itse asuu.

KUKA?

• Väinö Weckström on lahtelainen näyttelijä ja ohjaaja. Dramatisoinut ja kirjoittanut useita näytelmiä. Näytellyt mm. Käenpesä-televisiosarjassa sekä toiminut ohjaajana useissa teattereissa.
• Kalle Veirto on lahtelainen toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut sekä aikuisille että nuorille suunnattuja kirjoja. Veirto on saanut useita palkintoja työstään, muun muassa Topelius-palkinnon 2015 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon 2017.

KUVA: Liikenneviraston projektijohtaja Janne Wikström on tyytyväinen kehätietyömaan nopeaan edistymiseen

Liikenteen siirtyminen Launeen risteyssillalle mahdollistaa sen, että kehätien rakentamisliikenne siirtyy nyt risteyssillan alle. Myös tielinjauksen valmistuttua kehätien liikenne alittaa Uudenmaankadun.
– Nyt olemme jo yhden askeleen lähempänä lopputilannetta, vaikka eritasoliittymän ramppeja ei vielä pariin vuoteen pääse ajamaan Tampereen tai Kouvolan suuntiin, projektijohtaja Janne Wikström Liikennevirastosta toteaa.

Rakentamisaikainen häiriö vähenee kiertotien poistumisen myötä ja ajolinjat selkiytyvät Launeen Prisman läheisyydessä.
– Aluksi uudella tieosuudella on kuitenkin käytössä vain yksi ajokaista molempiin suuntiin.

Uudenmaankadulla Aukeankadun risteyksen kohdalla säilynee työnaikainen kiertoliittymä talven yli.
– Ennakoitua laajemmat johtosiirtotyöt ovat viivästyttäneet hieman tämän kohteen töitä ja liikennevaloliittymä päästään rakentamaan vasta alkukesästä 2019.

Vielä loppuvuoden aikana on kuitenkin tavoitteena ottaa käyttöön lisää kaistakapasiteettia Renkomäen suuntaan.
– Tämä syksy kokonaisuutena on mahdollistanut loistavat sääolosuhteet tienrakentamiseen. Pitkä suhteellisen vähäsateinen jakso mahdollisti massansiirtojen sijoittamisen ennakoitua helpommin ja se on samalla nopeuttanut projektia.

Petri Görman