Alijuhakkalan omakotiyhdistys

Isot tontit ja väljä asuminen on parasta Ali-Juhakkalassa

Kuva: Lasse Latvatalo ja Onerva Vartiainen kehuvat Alijuhakkalan yhteisöllisyyttä


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Pohjanmaalla lapsuutensa viettänyt Lasse Latvatalo joutui asumaan ensimmäiset vuodet Lahdessa kerrostalossa. Isoihin tontteihin tottunut pohjalainen ei viihtynyt kaupungin hälinässä, eikä kerrostalossa ollenkaan. Latvatalo vaimoineen etsi jatkuvasti omakotitaloa, jossa on isohko tontti. Vappuna 2009 perhe muutti Ali-Juhakkalaan, eikä aio sieltä muuttaa mihinkään. Myyntityötä tekevä Latvatalo kehuu alueen sijaintia ja toteaa, että sieltä on helppo lähteä joka suuntaan Suomea.

1. Miten asukasyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
Perustamisvuodesta 1950 tietysti monella tapaa, mutta erityisesti viime vuosina toiminta on tiivistynyt ja digitalisoitunut. Toiminta on keskittynyt muutaman isomman tapahtuman ympärille, koska pienempiin tapahtumiin ja talkoohommiin ei osallistujia ole saatu enää vuosiin. Juhannuskokko on edelleen suosituin yksittäinen kyläläisten tapahtuma. Tiedottamisen osalta iso parannus tapahtui muutama vuosi sitten Facebookin myötä. Tiedottaminen on paljon helpompaa ja nopeampaa, jolloin sitä tulee paremmin myös hoidettua. Nettisivut ovat toki edelleen olemassa tarkempaa tietoa varten. Kevät ja syysinfo jaetaan edelleen postilaatikoihin kaikille alijuhakkalalaisille.

2. Millaista asukasyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
Henkitoreissaan olevaa yhteisöllisyyttä pyritään tukemaan kaikin tavoin. Puistojen välineistöä on uusittu, jotta niissä olisi kiva yhdessä touhuta. Yhdistykselle on hankittu myös ”fanituotteita” jotta naapurit tunnistaisi toisensa helpommin. Ympärillä tapahtuvista asioista on pyritty tiedottamaan aktiivisesti ja asukkaille on tarjottu mahdollisuuksia osallistua infotilaisuuksiin ja katselmuksiin. Ne tapahtumat, joista asukkaat ovat tykänneet on toteutettu ja niitä on kehitetty. Olemme koko ajan korvat ja silmät tarkkana erilaisten toiveiden ja tarpeiden suhteen ja kehitämme toimintaa toivottuun suuntaan. Olemme aktiivisia mutta turhat hötkyilyt on karsittu.

3.  Kuinka paljon teillä on jäseniä?
Alueen kolmestasadasta taloudesta jäsenmaksun maksaa vuosittain noin 85 eli alle 30 prosenttia kokonaismäärästä.

4.  Miksi asukasyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
Ilman jäseniä yhdistyksen toiminta loppuu, eikä alueen eduista ja kehittämisestä huolehdi kukaan. Yhdistyksenä meissä on isompaa voimaa. Voimme ottaa kantaa ja vaikuttaa sellaisiinkin asioihin joihin yksittäisellä ihmisellä ei ole oikeutta tai voimia.

5.  Huolettaako asukasyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
Kehätien vaikutus alueen melutasoon on yksi yleisesti mietityttävistä asioista.
Salinkallion koulun lopettaminen on todella harmillinen juttu. Yhteisöllisyyden hiipuminen puhuttaa myös paljon ja tietysti se, että omakotiasumisen kustannukset nousevat jatkuvasti.

6.  Millainen asuinalue teillä on?
Monelle täysin tiedostamaton paratiisi 5 minuutin päässä keskustorilta. Isot tontit, väljä asuminen ja runsas luonto tarjoavat upeat puitteet asumiselle ja viihtymiselle. Lähes kuin maalla asuisi mutta kaikki palvelut ovat kuitenkin aivan vieressä.

7.  Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
Osittain on. Alueen ikärakenne on nuorentunut ja lapsiperheitä näkyy entistä enemmän. Heitä toivotaankin aktiivisesti mukaan yhdistyksen tapahtumiin ja toimintaan. Juuri viime syksynä käytiin kaupungin kanssa keskustelua leikkipuiston kehittämisestä, kun sen käyttäjät ovat lisääntyneet. Remontointia on tehty monessa talossa asukkaiden vaihtuessa.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
Salinkallion koululla ja Ravintola Keijussa

9.  Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?
Apteekki ja kioski saisivat lähistöllä olla.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
Vuosikokous pidettiin jo 15. helmikuuta


Yhteisöllisyys on Ali-Juhakkalan tunnusmerkki

Onerva Vartiainen on asunut Ali-Juhakkalan omakotialueella vuodesta 1970 lähtien. Kauppojen määrä on asuinalueella vähentynyt paljon.
– Alijuhakkalantiellä ja Keijutiellä oli vielä 1970 -luvulla kaupat, jossa paikalliset ihmiset kävivät ostoksilla. Sen jälkeen, kun Kotipokki rakennettiin Hennalaan, kuolivat nämä pikkukaupat pois.

Vartiainen toteaa, että onneksi asuinalue on ollut lapsiperheiden suosiossa aina.
– Tällä hetkellä asuinalue houkuttelee erityisesti nuoria ja perheellisiä ihmisiä, koska täällä on loistavat ulkoilumaastot ja lyhyet matkat kaupunkiin. Sen lisäksi lapsille ovat olleet koulut aina lähellä.

Ensimmäisen kerran Vartiainen lähti mukaan asukasyhdistyksen toimintaan 1970 -luvun lopulla.
– Haluan sanoa kiitokset Hannu Mieskolaiselle, koska hän on tehnyt paljon pyyteetöntä työtä asukasyhdistyksessä pitkään. Nyt meidän nuoremman polven johtoportaalla on helpompi toimia. Olen ihaillut heidän ahkeruutta ja tarmokkuutta tarttua yhteisöä koskettaviin asioihin.

Ali-Juhakkalan asuinalueelle rakennettiin ensimmäiset omakotitalot 1950-luvulla.
– Samaan aikaan, kun ihmiset rakensivat omakotitaloja alueelle, niin he olivat myös aktiivisesti mukana asukasyhdistyksessä. Yhteisessä omistuksessa olleet mehumaijat kiersivät silloin syksyisin talosta taloon. Isot puutarhat antoivat perheille joka syksy kunnon marjasadon.

Yhteisöllisyys on vieläkin asuinalueen yksi tunnusmerkki
– Korsipuistossa järjestetään vieläkin Korsijuhlia ja juhannuskokko palaa joka kesä alueen halkovassa toisessa puistossa.

Ensimmäinen sukupolvenvaihdos asukkaiden osalta tapahtui Vartiaisen mukaan 1980-luvun alussa.
– Alueen täydennysrakentaminen on onnistunut myös hyvin. Voin sanoa, että olemme sosiaalisia ihmisiä, koska alueellamme on hoitokoteja ja palveluasuntoja. Ihailen, kuinka hyvin hoidamme esimerkiksi kehitysvammaisia aikuisia, lapsia ja nuoria Suomessa.

Puistoalueille on tehty myös ladut, joita Vartiainen kiittelee.
– Tämä on meidän kotikylä, jossa ihmiset tuntevat suomalaiseen perinteiseen tapaan vielä toisensa.

Petri Görman

Marjo Liukkonen: Jokaisessa ihmisessä asuu latentti Eichmann

Kuva: Väitöskirjallaan yhteiskuntatieteiden tohtori Marko Liukkonen haluaa kertoa sellaisen viestin Hennalasta, että tapahtumat eivät olleet kuitenkaan pelkkää sankaritarinaa, vaikka suomalainen historiankirjoitus on näin väittänyt tähän saakka. -Tälläkin hetkellä jossain päin maailmaa on samanlaisia leirejä, joissa tapahtuu yhtä iljettäviä asioita. Meissä jokaisessa asuu latentti Eichmann, joka saattaa tilaisuuden tullen mennä liian pitkälle.


Lahtelainen Marjo Liukkonen väitteli 23.3. yhteiskuntatieteen tohtoriksi Hennalan vankileirin naisista Lapin yliopistossa. Väitöskirjatyöhön kului neljä vuotta aikaa. Aihepiiri on kiinnostanut tutkijaa koko aikuisiän ja hänen on tarkoitus jatkaa jo lähitulevaisuudessa Hennalaan liittyvää tutkimustyötä.
– Tähän mennessä on tiedetty, että Hennalassa olisi ollut hieman yli 10 000 sotavankia sisällissotamme lopussa. Vapaussodan arkistosta olen kuitenkin löytänyt Hans Kalmin esimiehelleen Verner Ossian Juveliukselle lähettämän sähkösanoman, jossa Kalm arvioi sotavankeja olevan 16 000-18 000 toukokuussa 1918, yhteiskuntatieteen lisensiaatti (väit.) Marjo Liukkonen sanoo.

Tutkija Liukkonen on varma, että sisällissodan loppuratkaisut olisivat pitkittyneet, jos jääkärit ja saksalaiset sotilaat olisivat tulleet Lahteen myöhemmin.
– Mannerheim yritti kaikin keinoin pitkittään tilannetta niin, että ulkopuolisia joukkoja ei olisi maahan päästetty.

Martti Pihkala oli mukana vuonna 1914 jääkärivärväyksessä ja hän erityisesti halusi keväällä 1918 jääkärit ja saksalaiset Suomeen sisällissodan loppuratkaisuihin.
– Pihkala oli todennut, että kylvöt on päästävä vielä tekemään.

Lahteen jääkärit saapuivat saksalaisten tukema 20.4.1918. Valkoiset saivat siten merkittävän lisätuen koulutetuista sotilaista sodan loppuratkaisuihin.
– Lahdessa viimeinen merkittävä taistelu käytiin huhtitoukokuun vaihteessa, kun punaiset puolustivat Hennalan kasarmeja Kullankukkulan mäellä.

Viikon taistelujen jälkeen punaiset pakenivat Hennalaan ja sieltä Herralaan.
– Osa punakaartista pakeni Venäjälle. Hennalaan tuotiin noin 20 000 punavankia.
Punavangit muualta kuin Lahdesta
– Ihmetelen suuresti, miksi lapsia ja naisia tuotiin sotavangeiksi Hennalan vankileirille. Joukossa oli myös sellaisia naisia, joilla oli jopa seitsemän lasta mukanaan. Ei sellaisen porukan kanssa voi lähteä sotimaan.

Hennalassa teloitettiin 216 naista ja kuusi naista oli kuollut sairaalassa.
– Olen aivan varma, että Hennalassa naisia kuoli huomattavasti enemmän, koska ei tuolloin kirjattu esimerkiksi kirkonkirjoihin.

Kasarmi 22 ja 30 oli tarkoitettu naisvangeille

– Kasarmi 22:n alakerrassa oli sisällissodan jälkeen myös kuolemaantuomittujen sellit.
Toukokuun lopussa vuonna 1918 Hennalan vankileirillä oli enää 10 000 sotavankia.
– Osa lapsista ja naisista oli vapautettu, mutta siihen mennessä oli ehditty jo osa naisvangeista teloittaa.

Myös Lahteen oli lähetetty kielto, että sotavankeja ei saa teloittaa.
– Jossakin paikoissa noudatettiin sääntöjä. Vankileireillä vartijat eivät saaneet trokata ylihintaan ruokaa vangeille. Lahdessa sen annettiin tapahtua kuitenkin aivan vapaasti.

Ihmisiä pidettiin tarkoituksellisesti nälässä

Tutkijan mukaan vaikea ruokatilanne heijastui myös Hennalan olosuhteisiin, mutta sotavankien nälkiinnyttäminen oli myös suunniteltua.
– Aikaisemmissa Hennalan vankileiriä koskevissa tutkimuksessa ei ole tuotu esiin, että sotavankeja pidettiin Lahdessa tarkoituksellisesti nälässä.

Hollolan kunnanlääkäri ja Lahden kaupunginvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja Johan Vitali toimi Hennalan vankileirillä ylilääkärinä.
– Vitali viestitti esimiehelleen Helsinkiin, että sotavangeille annetaan 2000 kilokaloria ruokaa joka päivä. Hän luetteli, kuinka heille on tilattu leipää, lihaa, kalaa, makkaraa ja voita.

Toinen Hennalan vankileirin lääkäri Mauno Vannas on kertonut Silmä silmästä -kirjassaan, että hän ei koskaan nähnyt vangeille annettavan voita tai makkaraa.
– Vangit ovat kertoneet muistelmistaan, että he saivat kovaa murikkaa ruoaksi, joka repi heidän suoliston rikki.

Tutkija huomauttaa, että tuskin Vitalin mainitsemia elintarvikkeita oli edes ostettu vankileirille tai sitten ne olivat menneet siellä niin sanotusti parempiin suihin.
– Myöhemmin toukokuussa, kun saksalaiset luovuttivat juureskuormansa sotavankien käyttöön, heille tarjottiin juureskeittoa.

Kenttäoikeus toimi laittomasti Hennalassa

– Muihin vankileireihin verrattuna Hennalassa tapahtui asioita, joista haluttiin vaieta sisällissodan jälkeen.

Dragsvikissä ja Santahaminassa ei teloitettu yhtään naista.
– Vankileirit eivät olleet mitään ketjuhotelleja, vaan olosuhteet olivat riippuvaisia niiden johtajista.

Lahdessa myös kenttäoikeus toimi laittomasti.
– Se ei koostunut tuomareista. Virolainen valkoisten johtaja Hans Kalm oli saanut koulutuksen maatalousoppilaitoksessa.

Myös ylituomari Oskari Lehtonen antoi tutkijan mukaan Hennalassa siunauksen tapahtumille.
– Naisilta kysyttiin vain nimi ja, että onko hän ollut punakaartissa. Useat heistä valikoitiin teloitettaviksi pidätyskorttien perusteella. Jos kenttäoikeus sai selville, että nainen oli kuulunut punakaartin sotilaisiin, niin kuolemantuomio oli selvä.

Myös korskeakäytöksisiksi luokitellut naiset tapettiin Hennalassa.
Suomi oli hetkeä aiemmin itsenäistynyt, eikä oma oikeuslaitos ollut vielä kehittynyt.
– Kenelläkään ei ollut laista ja sen tulkinnasta vielä selkeää käsitystä.
Nationalismi ja rotuhygienia, joka oli uusi tieteenala, oli vaikuttanut erityisesti kalmilaisiin.
– He olivat poikkeuksellisen koulutettuja sotilaita. Heidän joukossaan oli maistereita ja opettajia.

Petri Görman

Työt käynnistyvät koko Lahden uuden eteläisen kehätien linjalla

Kuva: Launeen parakkikoulu jää pahasti puristuksiin, kun kehätien rakentaminen starttaa alueella. Kuva Sokeritopalta kohti Liipolan tunnelin suuta, jossa kauhakuormaaja jo työskentelee


Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen kehätieosuuden rakentaminen lähtee käyntiin lähiviikkojen kuluessa koko tielinjalla. Hollolan päässä alkaa tapahtua erityisesti Patiokallion paikkeilla ja Soramäen tulevan eritasoliittymän alueella. Lahden puolella aletaan rakentaa Okeroisten eritasoliittymää ja myös Liipolan tutkimustunneleiden louhinta käynnistyy.

Okeroisissa aloitetaan paalutustyöt heti pääsiäisen jälkeen

Kehätien Hollolan pään lukuisista siltakohteista ensimmäisenä aletaan rakentaa Ala-Okeroisten siltaa. Työt käynnistyvät kesäkuussa.
Melua aiheuttavia työvaiheita ovat muun muassa paalutustyöt Okeroisissa ja Patiokallion itäpuolella sekä louhinnat ja kiviaineksen murskaus Patiokalliossa ja Soramäessä.

Tulossa uusia liikennejärjestelyitä

Ensimmäisiä liikennejärjestelyitä on jo otettu käyttöön Ala-Okeroistentiellä, ja uusia on tulossa heti pääsiäisen jälkeen Soramäen eritasoliittymän läheisyyteen Riihimäentielle ja Hämeenlinnantielle sekä Nostavantielle. Liikennejärjestelyt tarkoittavat aluksi alennettuja nopeusrajoituksia sekä ajoittaisia, louhinnoista johtuvia liikenteen pysäytyksiä. Myöhemmin rakennustöiden edetessä otetaan käyttöön kiertotiejärjestelyitä, joista tiedotetaan erikseen.

Työmaateiden rakentaminen ja tutkimustunneleiden louhinta käynnistyy Liipolassa

Kehätien Lahden pään urakkaan sisältyvän Liipolan tulevan tunnelin alueella aloitettiin valmistelevat työt, kuten työmaan aitaaminen, puuston poisto ja työmaateiden rakentaminen, jo pari viikkoa sitten. Maatyöt tutkimustunneleiden suuaukkojen edustalla käynnistyvät viikolla 13 ja varsinainen louhinta alkaa viikon 15 aikana.
Louhittavia tutkimustunneleita on kaksi. Niiden avulla saadaan tarkempaa tietoa kallion ominaisuuksista ja tärinän johtavuudesta varsinaisen tunnelin louhintaa varten.
Liipolan varsinaisen tunnelin louhiminen alkaa kesäkuussa. Tämä mahdollistaa myös tienrakennustyöt, sillä tunnelilouhinnasta saadaan louhetta tierakenteisiin. Työmaaliikenne vilkastuu louhinnan myötä, mutta koska kasvava liikenne suuntautuu pääasiassa työmaateihin, jäävät häiriöt yleisiä teitä käyttävälle liikenteelle vähäisiksi.

Louhintatyöstä aiheutuu melua ja tärinää

Louhintatyöstä aiheutuu aina melua, pölyä ja tärinää. Liipolan tunnelityömaan lähialueella on tehty huoneistojen ennakkokatselmukset ja määritelty rakennuskohtaiset raja-arvot tärinälle. Louhinnan päätyttyä suoritetaan jälkikatselmukset samassa laajuudessa. Lisäksi tärinämittausta tehdään työmaan lähellä sijaitsevissa rakennuksissa koko louhintatyön ajan useiden etävalvottavien tärinämittareiden avulla. Hankkeessa myös tehdään pölynsidontaa tarvittaessa.

Melua aiheuttavaa louhinta- ja räjäytystyötä tehdään näissä kohteissa pääosin arkipäivisin kello 7 ja 22 välisenä aikana, sekä tarvittaessa lauantaisin kello 8 ja 20 välillä ja sunnuntaisin kello 10 ja 18 välillä. Lisäksi louheen lastaus- ja kuljetustyötä on mahdollista tehdä arkipäivisin kello 22 ja 7 välillä sekä viikonloppuisin kello 22 ja 10 välillä hiljaisen liikenteen aikaan. Työt pyritään kuitenkin tekemään mahdollisuuksien mukaan arkipäivisin.

Muutoksia tulossa Liipolan alueen ulkoilureitteihin

Viikolla 13 latuyhteys Nikkilästä Liipolaan katkeaa, ja ulkoilureitti yhdistetään Liipolassa lenkiksi. Yhteys Jyrkänkadulta Nikkilään säilyy ja työmaatien kohdalle rakennetaan alikulku. Maastoon myös sijoitetaan opasteita, joissa kerrotaan rakentamisen aikaisista muutoksista, jolloin ulkoilijoiden on helpompi suunnitella liikkumistaan alueella.

Nikulan eritasoliittymän tiesuunnitelmamuutos on hyväksytty

Liikennevirasto on hyväksynyt Nikulan eritasoliittymän tiesuunnitelmamuutoksen, mikä mahdollistaa liittymän toteuttamisen. Hyväksymispäätös tullaan asettamaan maantielain mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Työt tulevan eritasoliittymän alueella alkavat heti pääsiäisen jälkeen, jolloin ramppien rakentamisen vaatimat puustonpoistotyöt käynnistyvät Porvoonjoen ja Helsingintien välisellä osuudella.

Työt käynnistyvät koulujen kesäloman alettua Launeen tulevan eritasoliittymän alueella

Monet huoltajat ja koulun edustajat ovat ilmaisseet huolensa Launeen koulun oppilaiden koulunkäynnin häiriintymisestä ja koulutien turvallisuudesta Launeen eritasoliittymän rakentamiseen liittyen. Tielläliikkujien turvallisuus on aina Liikenneviraston hankkeissa ykkösprioriteetti, ja erityisen huolella siihen paneudutaan alueilla, joiden läheisyydessä on esimerkiksi kouluja.

Launeella rakentamisesta aiheutuvaa häiriötä pyritään mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan muun muassa ajoittamalla pääosa töistä loma-aikaan. Työt aloitetaan kesäkuussa heti koulujen loputtua ja ne viedään mahdollisimman pitkälle kesän aikana siten, että suurin osa melua ja haittaa aiheuttavista työvaiheista on tehty ennen syksyä ja koulun alkamista. Tavoite on, että tämän vuoden lopussa työt Launeen koulun kohdalla olisivat jo hyvin pitkällä katuverkon töiden osalta.

Koululaisille ja heidän huoltajilleen sekä muille alueella liikkuville kerrotaan aktiivisesti ja ennakoivasti liikennejärjestelyistä ja muista rakentamisen vaikutuksista vielä keväällä ennen koulujen loppumista. Ensi syksynä koulujen alkaessa työmaan ajankohtaisesta tilanteesta tiedotetaan erikseen.

Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt varmistavat turvallisen kulun kouluun ja sieltä pois

Autoliikenne Lahden suuntaan kulkee Uudenmaankatua pitkin. Linja-autoyhteys Nikkilästä muuttuu rakentamisen käynnistyttyä, ja uusi reitti kulkee Aukeankadun kautta Uudenmaankadulle. Reittimuutoksista tiedotetaan tarkemmin erikseen.

Nikulan eritasoliittymä oli iloinen yllätys

Kuva: Timo Leppänen ja Mikko Uusikoski viihtyvät hyvin Metsä-Hennalassa


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Metsä-Hennalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen on asunut asuinalueella jo yli vuosikymmenen. Hänen mielestä Metsä-Hennala on lapsiperheille varsinainen lintukoto, josta on lyhyt matka kaikkialle. Jokainen saa kuitenkin asua Metsä-Hennalassa rauhassa keskellä metsää ja luontoa. Puheenjohtajaa ja muita asuinalueen ihmisiä harmittaa se, että kehätie tulee kulkemaan ensi vuosikymmenen alussa todella lähellä asuinaluetta.

1. Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Yhdistys on toiminut 14 vuoden ajan. Toiminta ei ole oleellisesti muuttunut, mutta olemme kyllä ottaneet mm Somen käyttöön asioiden tiedottamisessa. Metsä-Hennala Lahti ryhmä on julkinen ja siihen voi liittyä kuka vaan.

2. Millaista omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Tällä hetkellä ja menneidenkin vuosien toiminnan yksi päähuomioista on ollut alueen lähelle tulevan Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja sen haittavaikutukset. Haittoja on pyritty vuosien aikana torjumaan muun muassa poistamalla lehtipuita ulaaninkadun varresta ja istuttamalla tilalle tuhansia kuusentaimia estämään melua sekä saasteita. Hommia tehtiin omakotiyhdistyksen toimesta talkoilla ja hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Tästä ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut mitään hyötyä, sillä suunnitelmat muuttuivat ja puut kaadettiin pois tienrakentamisen aikaisen maanläjitysalueen vuoksi.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä noin 70 jäsenmaksun maksanutta. Määrä on pysynyt kohtalaisen tasaisena vuodesta toiseen.

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Järjestämme alueen viihtyisyyteen liittyviä tapahtumia, kuten esimerkiksi siivoustalkoot keväisin. Haravointi- ja muut puutarhajätteet kerätään siirtolaoville, joilla ne kuljetetaan asuinalueelta pois. Järjestämme myös retkiä asukasyhdistyksen jäsenille. Viime kesänä teimme retken Repoveden kansallispuistoon. Uusia ideoitakin mietitään kokouksissa ja ehdotuksia on kyselty kaikilta asukkailta.

5. Huolettaako omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kehätie ja sen liikenteen aiheuttama melu asuinalueelle puhuttaa ihmisiä. Onneksi kuitenkin saamme Nikulan eritasoliittymän kehätielle, koska se helpottaa asukkaidemme autolla liikkumista. Asuinalueen vieressä olevan Halkomäen kuntopolun kohtalo uuden asuntoalueen rakentamisen yhteydessä myös mietityttää. Hennalan alueen rakentaminen ei nyt varsinaisesti huoleta, mutta toki mietityttää. Linja-auto vuorot ovat olleet onnettomat edellisen reittiuudistuksen jälkeen, eikä palvele juurikaan koululaisten koulumatkaliikennettä varsinkaan iltapäivisin.

6. Millainen asuinalue Teillä on?
– Metsä-Hennala on nimensä mukaisesti metsien keskellä ja siten erittäin miellyttävä asuinalueen kuitenkin lähellä kaikkia kaupungin palveluita. Tämä on lintukoto. Lapsiperheelle unelmapaikka.

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos?
– Vanhalla puolella jossakin määrin kyllä, mutta uudemmalla alueella ei isommin. Uusia perheitä kyllä vuosittain muuttaa alueelle.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Patoseudun toimintakeskuksella olemme pitäneet vuosikokousta, hallitus on kokoontunut yleensä jonkun jäsenen kotona tai ihan ulkosalla. Apulandiassakin olemme kerran olleet koolla.

9. Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?
– Bussivuorot iltapäivisin tulee nyt ensimmäisenä mieleen.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Tiistaina 10.4.2018 Patoseudun toimintakeskuksessa.


Metsä-Hennala on Etelä-Lahden helmi

Asukasaktiivi Mikko Uusikoski on asunut vuodesta 2000 lähtien Metsä-Hennalasta.
– Tämä on metsän keskellä oleva asuinalue, jossa ei ole esimerkiksi läpiajoliikennettä. Sen vuoksi ihmiset viihtyvät Metsä-Hennalassa, koska täällä on turvallista ja rauhallista.

Metsä-Hennala jakautuu kahteen osaan. Vanhalla puolella ensimmäiset talot on rakennettu jo 1940 -luvulla ja uuden puolen rakentaminen alkoi 1990 -luvulla.
– Kehätietä ei ole kukaan meistä odottanut tai toivonut asuinalueen välittömään läheisyyteen, koska ihmiset ovat valinneet asuinalueen nimenomaisesti rauhallisuuden perusteella.
Uusikoski on kuitenkin iloinen siitä, että asuinalueen ihmiset pääsevät tulevaisuudessa Nikulan eritasoliittymän kautta kehätielle.

Huonot bussiyhteydet kismittävät
Metsä-Hennalaan ajetaan yksi bussivuoro tunnissa, kun taas Liipolaan menee neljä vuoroa.
Uusikoski odottaa, että Hennalan varuskunta-alueen rakentamisen myötä bussiyhteydet Metsä-Hennalaan paranevat nykyisestä.
– Linja-autoliikenne takkuilee täällä, vaikka vuosien varrella olemme tehneet useita ehdotuksia siihen liittyen.

Asukasyhdistyksessä Uusikoski on ollut mukana sen perustamisesta eli vuodesta 2004 lähtien.
– Lapsille olen tehnyt joka vuosi liukumäen Metsä-Hennalaan. Se on ollut se mun juttu.

Asukasaktiivin mukaan lapsiperheiden määrä alueella on hieman vähentynyt viime vuosina.
– Asuinalue kaipaa ehdottomasti lisää lapsiperheitä. Toki lasten koulut ovat hankalan matkan päässä ja perheessä pitää olla kaksi autoa.

Uusi Hennalan asuntoalue ei häiritse Uusikoskea.
– Ehkä saamme sen myötä paremmat bussiyhteydet. Ja toivon, että kuntolatu säilyy myös tulevaisuudessa.
Olen asunut 25 vuotta Nikkilässä ja viisi vuotta Tuomenojalla. Metsä-Hennalasta lähden pois vain jalat edellä.

Petri Görman

Launeelle suunnitellaan jalkapallostadionia

Kuva: Uusi Launeen jalkapallostadion sijoittuisi Launeen pellolle perhepuiston ja keilahallin väliin.

Monet lahtelaiset hieraisivat silmiään keskiviikkoaamuna, kun paikallinen maakuntalehti tiedotti sivuillaan Launeelle puuhattavan jalkapallostadionia. Kyseessä olisi 8000 hengen moderni katettava monitoimistadion, jolla voitaisiin järjestää mm. konsertteja. Tiiviisti samaan suunnitelmaan oli lisätty liike- ja asuinrakentamista sekä hotelli, jotka käytännössä mahdollistaisivat hankkeen toteutumisen yksityisellä rahoituksella. Suunnitelman takaa paljastuivat urheilubusineksen ykkösmies Hjallis Harkimo, kansanedustaja Ville Skinnari ja urheilu- ja tapahtumayrittäjä Mika Sulin. Varsinkin Harkimolla ja Sulinilla on varsin vahvat näytöt erilaisista stadionprojekteista yli 20 vuoden ajan Suomessa ja ulkomailla. Lahden päättäjät ovat kuitenkin suhtautuneet suunnitelmaan pääsääntöisesti varsin nihkeästi.

Mistä oikein on kysymys Ville Skinnari?
– Lahden hankkeiden pysähtyneisyys huolestuttaa urheiluväkeä jo muuallakin kuin Lahdessakin. Jyväskylä, Tampere, Turku, Seinäjoki, Vaasa, Kuopio menevät menojaan jos Lahti ei herää. Kysymys kuuluu haluaako Lahti olla jatkossa urheilukaupunki ? Halutaanko että meillä on kansainvälisiä tapahtumia vuonna 2030 ? Sellainen kaupunki, joka haastaa jopa Helsingin yksinvaltiuden esim. jalkapallossa kuten oli 1980-luvulla? Se on edelleen mahdollista. Mutta asenteen ja tekemisen tason on muututtava sanoo Skinnari

– Kaupungintalon tehtävänä on tuoda valmisteluun vaihtoehtoja, mutta nyt on ajettu yksillä raiteilla ja mitään ei ole tapahtunut. Pormestarit eivät Lahtea pelasta jos toimintakulttuuri ei muutu. Pidemmän aikavälin suunnitelma on puuttunut – on tehty yksittäisiä projekteja jotka eivät etene. Pelkästään hotellien osalta tilanne on huono ja tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 2-3 hotellia jotka houkuttelevat ihmisiä Lahden ulkopuolelta jatkaa Skinnari.

Eikö Lahdessa ole jo suunnitteilla Kisapuiston stadion?
– Hyvä esimerkki on juuri Kisapuisto, jonka ajateltu rahoitusmalli ei tule menestymään eikä kaava on suotuisa yksityisen rahoituksen saamiselle kokonaisuuden kehittämiseksi. Yksikään yksityinen taho ei lähde rahoittamaan pelkkiä katsomoita. Tarvitaan laajempi visio.

Skinnari kutsui Harkimon ja Sulinin kanssa Lahden kaupungin johdon joulukuussa Helsinkiin, josssa he esittelivät ajatuksen Lahti Sports Lab 2030 suunnitelmalle, jolla Lahdesta tehtäisiin johtava urheilu- ja liikuntakaupunki jatkossa, jos Lahdella vain on tahtoa olla kehityksessä mukana.

Miksi stadionin paikaksi valikoitui Laune?
– Ensimmäinen haaste on ollut saada jalkapallolle stadion ja uskottava suunnitelma. Launeen alue on ollut esillä yhtenä vaihtoehtona, koska se mahdollistaa laajemman kokonaisuuden toteuttamisen yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa jossa ovat mukana hotelli ja muu rakentaminen sekä uusi valmennuskeskus ja urheiluakatemia. Muitakin vaihtoehtoja toki on.

Mikä on sinun roolisi tässä projektissa?
– Tehtäväni on tuoda tähän kansallista verkostoa ja alan huippuammattilaisia sekä tuoda erilaiset sidosryhmät mukaan. Olen mukana selvittämässä stadionin toteutuksen eri vaihtoehtoja niin lahtelaisena kansanedustajana kuin valtion liikuntaneuvoston jäsenenäkin. Tahtotilani on, että nyt tapahtuu ja asioita saadaan liikkumaan eteenpäin. Se on minun roolini linjaa Skinnari lopuksi.

Petri Salomaa

Anttilanmäellä kaikki tuntevat toisensa

Kuva: Jari Helminen ja Ulla Tuominen viihtyvät Anttilanmäellä


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys sai keskiviikkona uuden puheenjohtajan, kun Ulla Tuominen luopui tehtävästä. Hän toimi luottamustehtävässä kolmen vuoden ajan johtaen historiaprojektin alusta maaliin saakka. Loppuvuodesta eläkkeelle jäänyt tarmokas nainen suunnittelee nyt muuttoa pois Anttilanmäeltä, kun elämän ruuhkavuodet on vietetty lasten kanssa idyllisessä ja turvallisessa Anttilanmäen yhteisössä. Siksi nyt oli myös oikea hetki luopua puheenjohtajuudesta. Tuominen on alkuperäinen anttilanmäkeläinen.

1. Miten Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Asukasyhdistyksen toiminta on ollut aina vilkasta yhteisöllistä. Olemme ajaneet aina asukkaidemme etuja onnistuneesti. Olemme onnistuneet houkuttelemaan aina johtokuntaan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Arkkitehdit ja insinöörit ymmärtävät tämän meidän idyllisen miljöön päälle kuin tavalliset asukkaat.

2. Millaista asukasyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Yhä edelleen elämme asukasyhdistyksessä aktiivista vaihetta. Halusin itse luovuttaa puheenjohtajuuden nuoremmille. Meillä on paljon erilaisia asioita agendalla, joita on vietävä eteenpäin. Vuosi 2017 oli meille upea juhlavuosi. Anttilanmäen historiakirja julkaistiin ja asukasyhdistys täytti 60 vuotta.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä yhdistyksellä on noin 100 jäsentä.

4. Miksi asukasyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Yhteisönä voimme vaikuttaa alueen asioihin. Voimme olla sanansaattaja ja uusien asioiden mahdollistaja. Tässä yhteisössä on mukava toimia. Jokainen saa tässä yhteisössä vapaasti sanoa oman mielipiteensä. Juhlimme useaan kertaan yhdessä vuoden aikana sekä teemme retkiä. Viikko sitten alueen lapsille järjestettiin hiihtokilpailut. Ensi kesänä olemme mukana kesäteatterissa.

5. Huolettaako Anttilanmäen asukkaita tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Alueen ihmisiä tulee taas muistuttaa rakennustapaohjeista. Askon alueen hulevesiasiat koskettavat meitä.

6. Millainen asuinalue Anttilanmäki on?
– Anttilanmäki on viehättävä kaupunginosa. Sen sijainti on todellinen. Täällä kaikki tuntevat toisensa. Se on myös hieno asia, että alueella asuu eri sukupolvia.

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Näyttää siltä, että parhaillaan on taas menossa sukupolvenvaihdos Anttilanmäellä, koska monen talon pihassa näkee lastenvaunuja. Myös vanhoja rakennuksia peruskorjataan tällä hetkellä aktiivisesti.

8. Missä asukasyhdistys yleensä kokoontuu?

– Kokoonnumme kesäisin Mäkituvalla. Asukasyhdistys on rakentanut sen talkoilla. Silloin tällöin kokoonnumme Anttilanmäen baarissa. Koulu oli pitkään meidän kokoontumispaikka. Nyt koulu on siirtynyt uudelle omistajalle ja se on remontissa.

9. Mitä haluaisitte parantaa Anttilanmäen asukkaiden palveluissa?
– Haluaisin parantaa Anttilanmäellä liikenneolosuhteita. Läpikulkuliikenne on luvattoman runsasta. Haluaisimme muuttaa kaikki alueen tiet pihakaduiksi, mutta kaupunki on suhtautunut asiaan nihkeästi.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Ehdimme jo pitää kevätkokouksen keskiviikkona. Luovuin vapaaehtoisesti Anttilanmäki-Kittelä asukasyhdistyksen puheenjohtajuudesta. Valitsimme uudeksi puheenjohtajaksi Silja Kostian.



”Anttilanmäen ainutlaatuisuus tunnetaan arkkitehtipiireissä”

Arkkitehti Jari Helminen muutti Anttilanmäelle vuonna 1994 ja liittyi samalla asukasyhdistykseen. Siitä lähtien mies on istunut Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen johtokunnassa.
– Tämä on suorastaan epätodellinen asuinalue lähellä keskusta-aluetta ja mittakaavaltaan inhimillinen sekä lintukotomainen. En tiedä onko missään suomalaisessa kaupungissa vastaavanlaista asuinaluetta, Helminen toteaa.

Helmisen mukaan alueen idyllisyys on huomattu myös hänen ammattikuntansa piireissä.
– Onneksi aluetta suojeleva kaava saatiin vihdoinkin kahdeksan vuotta sitten valmiiksi. Se auttaa meitä vaalimaan alueen kulttuuriperintöä.

Anttilanmäellä asumisesta Helmisellä ei ole mitään negatiivista sanottavaa.
– Asun itse lähellä koulua. Siinä ei ole liikennettä ollenkaan ja tonttia ympäröivät puistoalueet.

Uusi kaava toi mukanaan rakennusoikeuksia alueella.
– Vanhoja taloja voi sen mukaan laajentaa ja kaava mahdollisti muutamia uusia isoja tontteja jonkun verran. Kaavaan sijoitettiin niitä asioita, joita asukkaat halusivat.

Yhteisöhenki on Anttilanmäen asukkaiden erityispiirre Helmisen mielestä.
– En usko, että Lahdessa millään muulla alueella on tällaista kyläyhteisöfiilistä. Tästä on hyvä esimerkki Saksalan maisterin omenatarha -näytelmä, jossa näyttelevät Anttilanmäellä asuvat ihmiset.

Petri Görman

Ostoskadulle on saatava uutta elämää

Kuva: Sisko Kekkonen ja Jouni Ikonen Liipolan lähiöseurasta toivovat liipolalaisilta lisää aktiivisuutta


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Liipolan lähiöseura perustettiin vuonna 1996. Puheenjohtaja Jouni Ikonen on ollut lähiöseuran aktiivi koko tämän vuosituhannen ajan. Ikonen on asunut 20 vuotta Liipolassa. Hän innostui Liipolan asumispalvelun toiminnan kautta vaikuttamaan myös lähiön muihin asioihin. Sen vuoksi hän lähti mukaan lähiöseuran toimintaan.

1. Miten Liipolan lähiöseuran toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Liipolan lähiöseuran toiminta oli varsin pientä, kun lähdin itse siihen mukaan. Erilaisten projektien myötä, kuten Lähiöiden sosiaaliset yrittäjät -projekti toiminta aktivoitui ja kasvoi nopeasti. Yrittäjänä toimi siis Liipolan lähiöseura. Vuodesta 2004 lähtien toiminta oli todella aktiivista. Koti ja Kuusi osuuskunta hoiti Liipolan koulussa läksyparkkia ja teki pihatöitä lähiössä, mutta se ajautui konkurssiin muutama vuosi sitten. Meillä oli paljon yhteisprojekteja kaupungin kanssa.

2. Millaista Liipolan lähiöseuran toiminta on tällä hetkellä?
– Työllistäminen on vaikeutunut paljon muutaman viime vuoden aikana. Toki meillä oli mahdollisuus työllistää jonkin verran ihmisiä Lahden seudun työttömien kautta, mutta nyt työllistämismahdollisuuksia ei enää ole Lahdessa. Lähiöseuralla ei ollut enää yritystoimintaa, niin sillä ei ollut resursseja maksaa työllistämistoiminnasta. Viime vuonna emme työllistäneet ketään. Aktiivijäsenet alkavat myös olla yhden käden sormissa. Toiminta on painottunut asukastuvan kerhojen ympärille. Toiminta on valitettavasti kutistunut huippuvuosista. Järjestämme yhä edelleen tapahtumia yhdessä Launeen seurakunnan kanssa.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Parhaimmillaan meillä oli yli 150 jäsentä, mutta tällä hetkellä vain hieman yli 30.

4. Miksi LL:n jäseneksi kannattaa liittyä?
– Jos sinulla on halua edistää Liipolan alueen asumisviihtyvyyttä ja ympäristöasioista, niin tässä on oiva foorumi siihen. Aktiivisia ja tarmokkaita yhdistystoimintaihmisiä ei ole koskaan liikaa.

5. Huolettaako LL:n jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kehätietä vastaan olimme, koska reitti ei ollut oikea. Moni pohtii, mitä louhinta vaikuttaa alueen kerrostaloihin. Kuntopolun virkistysalueen kohtalo puhuttaa myös ihmisiä. Miten kaupunki panostaa alueelle kehätien rakentamisen jälkeen.

6. Millainen asuinalue Liipola on?
– Olen viihtynyt itse Liipolassa. Tämä on mukava alue lähellä kaikkia palveluja.

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Meidän toiminnassa ei ole näkynyt sukupolvenvaihdosta. Kyllä täällä aina joskus näkee jo toisen tai kolmannen polven liipolalaisia. Täällä elää myös jonkin verran kantaväestöä, joka muutti alueelle 1970 -luvulla.

8. Missä Liipolan lähiöseura yleensä kokoontuu?
– Kokouksia järjestämme aina seurakuntakeskuksessa asukastuvalla.

9. Mitä haluaisitte parantaa liipolalaisten palveluissa?
– Liipolalaisten toiveissa on, että kehätien rakentamisen jälkeen virkistysalueille saataisiin uusia reittejä ja liikuntavälineitä. Ostoskeskuksen alueellekin tulisi saada eloa. Ostoskadulle on saatava uutta elämää.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Ehdimme jo pitää kevätkokouksen. Emme saaneet hallitukseen uusia jäseniä.


Parasta Liipolassa on luonto ja ulkoilualueet

Sisko Kekkonen on Liipolan lähiöseuran hallituksen jäsen. Sen lisäksi tomera nainen on Asukastuvan vastaava ja Liipolan lähiöseuran yhdyshenkilö seurakuntaan.
– Ompelu on ollut minulle työ ja harrastus. Asukastuvalla minulla on ollut mahdollisuus siirtää omia taitoja seuraavalle sukupolvelle eteenpäin.

Parittomien viikkojen lauantaisin Asukastuvalla on ompelupaja.
– Silloin täällä on mahdollisuus käyttää ompelukoneita ja saada opastusta. Ison pöydän ääressä on mahdollista piirtää isoja kaavoja. Sen lisäksi Asukastuvalla on ompelupalvelu, jossa voi korjauttaa rikkonaisia vaatteita. Tätä palvelua on mahdollisuus saada ensi viikosta lähtien vain kahtena päivänä, koska toisen työntekijän työsuhde päättyy perjantaina.

Asukastuvan vastaava Kekkonen on pettynyt siitä, että yhdistysten työllistämismahdollisuudet ovat kaventuneet Lahdessa.
– Päättäjät eivät oikein ymmärrä tällaisen toiminnan merkitystä. On tärkeää, että saamme esimerkiksi työttömät tai eläkeläiset ihmiset liikkeelle. Toisten ihmisten kohtaaminen asukastuvalla ja sosiaaliset suhteet ovat meille jokaiselle merkityksellisiä asioita.

Kekkonen asui Liipolassa 15 vuotta, mutta kolme vuotta sitten hän muutti Launeelle.
– Luonto ja ulkoilualueet ovat parasta Liipolassa. Missään muualla Lahdessa ei ole luonto näin lähellä. Yhä edelleen lenkkeilen koiran kanssa Liipolan luonnossa.

Liipolalaiset ovat kiinnostuneet monipuolisista tapahtumista, mutta ovat melko lailla passiivista väkeä tällä hetkellä.
– Ihmiset eivät oikein osallistu yhteisiin tapahtumiin. Useat vapaaehtoiset puurtajat ovat jo ikääntyneet, eivätkä he jaksa enää olla tapahtuminen puuhamiehiä. Tälläkin kaivattaisiin nuorempia ihmisiä toimintaan mukaan.

Liipola on mainettaan parempi lähiö.
– Täällä on paljon ikäihmisiä ja maahanmuuttajia. Heidän tulisi kommunikoida enemmän keskenään.

Petri Görman

Lapsiperheet tuovat elämää ja virtaa taas Nikkilään

kuva: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravala ja puheenjohtaja Anneli Peltokukka suosittelevat Nikkilää kaikille rauhallisesta elämästä kiinnostuneille ihmisille.


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Peltokukka on asunut Nikkilässä lapsuuteensa ajan ja muuttanut sinne myöhemmin takaisin. Hän on kolmannen polven nikkiläläinen. Peltokukka on yhdistyksen ensimmäinen naispuheenjohtaja.

1. Miten Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Toiminta on muuttunut paljon. Vuonna 1947 asuinalueen rakentaminen alkoi. Nikkilä oli aivan korpea. Nikkilään oli olemassa vain pieni kärrytie. Ensimmäinen yhdistyksen iso asia oli vaikuttaa siihen, että alueelle saadaan kunnon tie. Ensimmäiset rakentajat joutuivat kantamaan tiilet pihoilleen Sokeritopanmäeltä. Halusimme myös tänne bussivuoron ja kaupan. Nämä asiat saimme maaliin nopeasti. Aloitimme kehätien vastustuksen jo 1960 -luvulla ja tämän taistelun valitettavasti hävisimme. Varsinkin 1970 -luvun loppupuoli oli yhdistyksen toiminnassa hiljaista aikaa. Silloin oli vuosia, jolloin yhdistyksen toiminta oli jäissä. Yhdistys perustettiin siis vuonna 1952.

2. Millaista Nikkilän Oky:n toiminta on tällä hetkellä?
– Tällä hetkellä toimintamme on suunnattu lapsiperheille. Nuoret perheet rakentavat omakotitaloja Nikkilään ja se on tulevaisuutemme kannalta positiivinen asia. Asuinalue ei ole vieläkään täynnä. Ala-Nikkilän aluetta laajennetaan sekä Metsä-Pekkalantiellekin on tulossa uudisrakentamista. Muutimme nimen asukas- ja omakotiyhdistykseksi muutama vuosi sitten, koska halusimme, että siihen voi liittyä myös alueella asuvat rivi- ja kerrostalotaloudet.

3. Kuinka paljon Teillä on yhdistyksessä jäseniä?
– Silloin, kun yhdistys perustettiin, niin sen jäsenmäärä oli 40 taloutta. Nyt siihen kuuluu 150 taloutta. Jäsenmaksulomakkeita jaetaan joka vuosi 500 kappaletta.

4. Miksi yhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Jäsenmaksu on minimaalinen ja sen myötä kaikissa tapahtumissa tarjoilut ovat ilmaiset. Yhdistyksessä on mahdollista tutustua alueen asukkaisiin ja historiaan. Aika monet ovat kiinnostuneet alueen historiasta.

5. Huolettaako Nikkilän oky:n jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kehätie huolettaa meitä yhä edelleen. Sokeritopantiellä tulee meluhaitat lisääntymään rakentamisen yhteydessä ja myös sen jälkeen. Kehätien ja omakotitalojen väliin on tulossa myös toinen pienempi tie, joten liikennemäärät tällä asuinalueella kasvavat melkoisesti. Tien rakentaminen tapahtuu aikaisemmin kuin uusi koulu valmistuu. Se tuo myös ongelmia alueelle.

6. Millainen asuinalue Nikkilä on?
– Nikkilä on rauhallinen ja luonnonläheinen asuinalue. Nikkiläläiset toivovat bussiyhteyksiä lisää. Asuinalueella ei ole enää kioskia. Asukkaat kokevat, että kaikki palvelut ovat muutoin erittäin lähellä heitä.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Täällä on jo jopa neljännen tai viidennen polven nikkiläläisiä. Tänne on muuttanut paljon lapsiperheitä ja se on tuonut alueelle eloa sekä iloa. Asuinalueen historiassa oli hetkiä, jolloin lapsia näki vain äitienpäivänä toukokuussa.

8. Missä Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Yleisötapahtumat ovat yleensä Ilonantien leikkikentällä tai Launeen koulun kentällä. Seurakuntakoti on tällä hetkellä kokoontumispaikkamme. Muita yleisiä tiloja ei tällä alueella ole. Onneksi yhdistys saa käyttää näitä tiloja iltaisin. Toivottavasti saamme uuteen Launeen kouluun tiloja yhdistystoimintaamme varten.

9. Mitä haluaisitte parantaa nikkiläläisten palveluissa?
– Bussiyhteydet ovat Nikkilään aika onnettomat. Tänne pääsee julkisella bussiyhteydellä vain arkisin, eikä viikonloppuisin ollenkaan. Ajokadulla yhteydet ovat kunnossa, mutta toisella laidalla yhteydet ovat heikot. Vanhalta alueelta kulkee vain yksi bussivuoro arkisin

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Kevätkokous järjestetään 25.3. klo 15 seurakuntakodilla.


Jani Oravala:
Nuorille kokoontumistiloja

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravala on asunut Launeella 30 vuotta ja muutti Nikkilään 10 vuotta sitten perheen kasvamisen myötä.
– Halusin asua Etelä-Lahdessa ja talo löytyi helposti. Etelä-Lahden olen tuntenut aina kodikseni.

Nikkilä on rauhallinen paikka ja lähellä kaikkia palveluja.
– Omat lapset voi huoletta jättää leikkimään pihalle tai kavereiden luo. Tällä asuinalueella ei ole lainkaan raskasta poikittaisliikennettä, mikä on lapsiperheen näkökulmasta todella iso asia. Asuinalueella ei ole teollisuutta ja läpikulkuliikennettäkin vain vähän.

Oravala muistuttaa, että Nikkilässä lenkkipolut ja luonto on aina lähellä.
– Raskaan työviikon jälkeen Nikkilästä on helppo lähteä hakemaan uutta virtaa esimerkiksi luonnosta. Etelä-Lahden pururataverkosto on helposti nikkiläläisten ulottuvilla.

Murrosikäisille yhdistyksen sihteeri toivoisi jonkinlaisen kokoontumispaikka.
– Toivottavasti Launeen uudelle koululle saataisiin tila, jossa voisi kokoontua. Urheilutoimintaakin olisi hyvä järjestää alueen nuorille.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011