Vuosi: 2019

kuva: Isä, poika ja tytär -näyttelyssä Honkasen perheen taidetta on esillä neljässä eri tilassa Lahden kaupungin entisellä taidemuseolla. – En ole koskaan tyrkyttänyt lapsilleni omia näkemyksiäni taiteesta. Olen nauttinut myös paljon heidän tähän näyttelyyn maalaamista töistä, taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen sanoo.

Isä, poika ja tytär -taidenäyttelyyn on mahdollistaa tutustua Lahden kaupungin entisessä taidemuseossa Vesijärvenkadulla toukokuun viimeiselle viikolle saakka. Taidenäyttelyssä on esillä yli 100 Honkasen taiteilijaperheen taideteosta. Näyttelyssä voi tutustua Honkasen taitelijaperheen maalauksiin sekä veistoksiin.
– Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla. Ja jokainen meistä luo tunnelman taideteokseen oman kokemuskenttänsä kautta, taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen kertoo.

Maestro Honkasen mukaan näyttely on hänen taiteellinen matkakertomus 1970-luvulta aina tähän päivään saakka.
– Maalasin Pariisissa 1980-luvun alussa tauluja ja ne ovat tässä näyttelyssä esillä. Sen lisäksi näyttelyvierailla on mahdollista tutustua minun Valamo-sarjaan. Halusin, että ihmiset näkevät nyt sellaisia töitä, jotka eivät ole olleet esillä Honkalinnassa.

Honkanen on asunut Kuusamossa muutaman vuoden ajan ja hän on myös maalannut siellä ahkerasti.
– Kuusamossa maalatut työt eivät ole täällä esillä. Niitä varten aion järjestää näyttelyn uudella kotiseudullani, kun saan ateljeen valmiiksi.

”Maalaan paljon ulkona”

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta maisema- ja muotokuvataulut on maalattu ulkona. Asetelma on tietenkin maalattu ateljeessa.
Taidemaalari Honkasen mukaan ulkona oppii parhaiten maalaamaan, koska siellä on aina valmis malli taiteilijalle.
– Maisemataulu on siis minun maalaama dokumentoitu kuva todellisuudesta.

Honkanen ei halua kertoa, mikä hänelle on rakkain taulu.
– Jokaisessa taulussa on erilainen tunnelma. Myös valolla on suuri merkitys taiteilijan tulkinnassa.

Tapiola-maalaus syntyi siten, että taitelija Honkanen kuunteli Sibeliuksen musiikkia.
– Maalasin taulun sen kokemuksen perusteella, jonka sain Sibeliuksen musiikista.

Kuusamon kaupunki tilasi Juhani Honkaselta Sulo ja karhu -patsaan. Se paljastettiin viime syksynä.
– Voin rehellisesti sanoa, että olen saanut tästä patsaasta todella paljon kiitosta. Se tuntuu vieläkin olkapäissä.

”Inspiraatio maalaamiseen löytyi uudestaan”

– Löysin monen vuoden tauon jälkeen inspiraation maalaamiseen vuosi sitten. Olen aivan spontaanisti maalannut uudenlaisia tauluja, kuvataiteilija Manja Piela kertoo.

Kuvataiteilijan uudet taideteokset nähneet ihmiset ovat sanoneet, että ne ovat positiivisia ja toivoa antavia maalauksia.
Tähän näyttelyyn Piela on tuonut esille vain uusia töitä.
– Maalasin vuoden aikana yli 20 uutta taulua ja suurin osa niistä on esillä tässä näyttelyssä. Kolmiosainen kokonaisuus, jossa on mansikka, mustikka ja vadelma-asetelma on minun henkilökohtainen suosikkini omista uusista maalauksista.

Useasti taiteilija Piela maalaa taustan töissään abstraktiksi ja moderniksi.
– Haluan kuitenkin usein esittävän elementin joko kukkia tai hedelmiä, taideteoksen keskiöön.

Pielan mukaan jokaisella heistä on aivan erilainen tyyli tehdä taidetta.
– Jere maalaa aina fiilispohjalta ja hänen töissään värimaailma näyttelee aina isoa roolia. Isän tauluista Pariisissa maalatut maisemakuvat ovat parhaita. Ne puhuttelevat minua aina uudelleen.

Näyttelyyn on vapaa pääsy ja siellä on yli 100 Honkasen taiteilijaperheen maalausta tai veistosta esillä.
– Esimerkiksi isän Perun maalaukset eivät ole olleet aiemmin esillä ja ne on maalattu jo 7 vuotta sitten.

Taiteilijaelämää takana kohta 20 vuotta

Taidemaalari Jere Honkanen aikoo järjestää vuoden päästä syksyllä Honkalinnassa näyttelyn, jossa on esillä tauluja hänen 20 vuotta kestäneeltä taidemaalarin uralta.
– Tässä näyttelyssä on esillä minun hieman vanhempaa tuotantoa.

Nuorempi Honkanen on maalannut varsin paljon kuutamoaiheisia taideteoksia.
– Kuutamomaalausta olen treenannut varsin pitkään. Siinä on tärkeintä tallentaa hetki. Mystisen yötunnelman tallentaminen on vaikea taiteenlaji.

Honkanen kehuu, että entisen taidemuseon tiloissa on kuitenkin loistava valaistus, jossa varsinkin kuutamotaulut pääsevät esiin oikealla tavalla. Maaseudun tulevaisuus -näyttely on taidemaalari Jere Honkasen kahden vuosikymmenen pituisen taitelijauran välietappi ja se on esillä Honkalinnassa syksyllä 2020.
– Se on surullinen, mutta hieno näyttely. Silloin on esillä kantaa ottavia tauluja. Olen maalannut varsin paljon autiotaloja vuosien varrella.
Myös puhdasta ja hienoa suomalaista luontoa maalaan aina mielelläni.

Petri Görman

Kuva: Jokimaan biokaasulaitoksen ympäristöluvan kuulemistilaisuus keräsi paikalle yli 100 asiasta kiinnostunutta asukasta

Jokimaan biokaasulaitoksen ympäristöluvan kuulemistilaisuus oli Jokimaan ravikeskuksessa 7.5. Kuulemistilaisuus kiinnosti erityisesti Tuomenojan ja Oksasen alueella asuvia ihmisiä. Tilaisuuteen osallistui yli 100 asiasta kiinnostunutta paikallista asukasta.
– Asemakaavan tarkoituksena on ollut Jokimaan ravikeskuksen toiminnan tarkastelu ja hevosurheilualueen kehittämisen mahdollistaminen.

Asemakaavassa sallitaan hevosenlantaa käyttävän lämpölaitoksen toteuttamisen. Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä, Kyläkunnantiellä asuva Päivi Peltonen kertoi asukkaiden kuulemistilaisuudessa Jokimaan ravikeskuksessa.
Peltosen saamien tietojen mukaan Lahden kaupungin kaavoitusarkkitehdillä Markus Lehmuskoskella ei ole ollut tietoa biokaasulaitoksesta, kun asemakaavaa on valmisteltu.
– Silloin on keskusteltu vain hevosenlannan hyötykäytöstä.

Ympäristöalalla työskentelevä Peltonen kertoi, että biokaasulaitoksen hajumallinnuksessa on käytetty Helsinki-Vantaan lentoaseman tuulidataa, eikä esimerkiksi Launeen havaintoasemalta saatavia paikallisia ja relevantteja arvoja.
– Lentoaseman tuulidata ei ole Etelä-Lahdessa vertailukelpoinen. Hajumallinnoksessa ei ole siis käytetty oikeaa tuulidataa.

Hakemuksen perusteella Peltoselle oli jäänyt sellainen käsitys, että monitoimihallissa olisi käytössä vain hajuhaittoja vastaan biosuodatin.
– Sekä aktiivihiili- ja biosuodin on käytettävissä monitoimihallissa, projektipäällikkö Janne Ekholm totesi.

Ympäristöasiantuntija Peltosen mukaan on hyvä, että hajuhaittoja ehkäistään kahdella eri tavalla.
– Jos biokaasulaitoksen hajuhaittoja poistaisi vain biosuodin, niin sen käytössä olisi paljon haasteita. PH-arvojen ja lämpötilojen tulisi pysyä jatkuvasti samalla tasolla laitoksen sisäpuolella.

Asukkaat tulisi myös huomioida

Tuomiojalla asuva Ilkka Halinen lähetti Lahden kaupungin virkamiehille terveiset, että biokaasulaitoksen lähialueella asuvia ihmisiä tulisi myös kuunnella.
– Asianosaisina tässä yhteydessä ovat kaikki ne ihmiset, jotka asuvat viiden kilometrin sääteellä mahdollisesta biokaasulaitoksesta.

Halinen muistutti, että ei se hajuhaitta rajoitu johonkin tiettyyn metrimäärään.
– Meistä jokainen on muuttanut alueelle ennen mahdollista biokaasulaitosta. Olemme sijoittaneet huomattavan summan pääomia koteihimme. Kyllä asukkaillakin on oltava oikeus mielipiteeseen.

Tuomenojalainen Halinen kysyi suoraan, että kenen mielestä on kiva saada biokaasulaitos takapihalleen.
– Tämä on ihan asiallista, että me valitamme, kun biokaasulaitosta suunnitellaan liian lähelle asuinaluetta.

Lupahakemus on vasta käsittelyssä

– Lupahakemus on vasta käsittelyssä ja sitä ei ole vielä käsitelty. Rakennus- ja ympäristölautakunta harkitsee vielä tätä asiakokonaisuutta, Lahden kaupungin ympäristöpäällikkö Tarja Laitinen sanoi.

Lautakunnassa päätetään, onko nyt osoitetulle paikalle mahdollista myöntää ympäristölupaa ja millä ehdoin.
– Haluamme, että otatte asiaan nyt kantaa. Tutustumme virkamiehinä vakavasti argumentteihinne ja pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan niihin.

Lahden kaupungin ympäristösuojeluntarkastajan Elina Mäkelän mukaan samanlaista biokaasulaitosta ei ole missään muualla Suomessa.
– Tällaisesta laitoksesta ei ole olemassa kokemusperäistä tutkimustietoa sen vuoksi.

Kaupungingeodeetti Juha Helminen muisteli, että kaavoitusprosessin yhteydessä vuonna 2015 ei ollut puhetta biokaasulaitoksesta.
– Sen jälkeen keskustelut biokaasulaitoksen vasta alkoivat. Keskustelut aktivoituvat noin 1½ vuotta sitten.

Biokaasulaitoksen paikaksi suunniteltu alue on vielä Lahden kaupungin omistuksessa.
– Tätä hanketta on viety eteenpäin valtakirjalla. Minulla kaupungingeodeettina, eikä kaavoitusarkkitehti Lehmuskoskella ollut täyttä tietoa hankkeen sisällöstä. Sen vuoksi päädyimme tähän menettelytapaan, että haluamme keskustella ensiksi.

Helmisen mukaan virkamiehet tutkailevat poikkeuslupamenettelyn yhteydessä sitä, että onko hanke kaavanmukainen vai ei.
– Jos poikkeuslupamenettelyn ja ympäristölupamenettelyn jälkeen asia on hankkeen kannalta positiivinen, niin vielä sen jälkeen lautakunnan käsittelyyn.

Tästä ei aiheudu haittaa kenelläkään

Luvanhakijan puheenvuoron kuulemistilaisuudessa piti hankkeen projektipäällikkö Janne Ekholm.
– Tämä hanke lähti liikkeelle vuonna 2017 marraskuussa. Biokaasulaitoksen rakentamista lähdettiin selvittämään Hevosvoimia hevosenlannasta -hankkeen myötä.

Ympäristöministeri on ottanut tämän hankkeen esille sellaisena innovaationa, jolla voisi olla myös vientipotentiaalia.
– Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää tukea uusiutuvalle energialle. Heidän neuvostaan olemme hakeneet biokaasulaitoshankkeelle korotettua investointitukea.

Ekholmin mukaan biokaasulaitoksen takana on myös runsas joukko lahtelaisia poliitikkoja.
– Biokaasulaitos ei ole yksittäisen ihmisen yritys. Projektin takana ovat vastuulliset sijoittajat, jotka varmasti haluavat kantaa huolen siitä, että tästä ei aiheudu haittaa kenelläkään.

Biokaasulaitoksen päärahoittaja on Lahti Energia. Sen lisäksi mukana ovat Orimattilan lämpö sekä Jokimaan ravikeskus.
– Ensi viikolla kerromme, että tunnettu suomalainen polttoaineyhtiö on lähdössä myös mukaan tähän projektiin.

Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen:
”En halua biokaasulaitosta takapihalleni”

Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen myhäili tyytyväisenä Jokimaan biokaasulaitoksen kuulemistilaisuuden jälkeen.
– Yleisöstä en kuullut yhtään puolustavaa kommenttia biokaasulaitokselle, Partanen toteaa.

Partanen muistuttaa, että pääsääntöisesti keskustelijat arvostelivat biokaasulaitosta sekä Lahden kaupungin virkamiesten menettelytapaa tämän asian kanssa.
– Lupa-anomukset ovat lähteneet kaupungin virkamiesten käsittelyyn aika hatarin perustein.

Keskustelun aikana kävi ilmi, että biokaasulaitokseen ei ole pakko rakentaa viemäröintiä, vaikka siellä pestään kolme kuorma-autoa päivässä.
– Omakotirakentajat pakotetaan rakentamaan autotalliinsa vesipiste ja sen lisäksi niissä pitää olla öljynerotuskaivot ja muut viemäröinnit viimeisen päälle. Tällaiset ratkaisut kuulostavat todella oudoilta, Partanen kertoo.

Partasen mielestä oli naurettavaa, että Lahden kaupungin ympäristölupapäällikkö Tarja Laitinen yritti rajoittaa ihmisten puheenvuorot kahteen minuuttiin.
– Todella moni on herännyt viime hetkillä ottamaan kantaa asiaan. On hyvä, että asioista on otettu selvää ja niitä kerrotaan eteenpäin. Tämä on ainoa tapa vaikuttaa.

Partaselle kuulemistilaisuuden yleisöpaljous ei ollut yllätys, koska asia koskettaa pienellä alueella varsin suurta joukkoa.
– Saimme kuulla tämän hankkeen kannalta aika raskauttavia argumentteja ja niihin eivät toisella puolella olevat ihmiset osanneet oikein perustella mitään.
– En usko, että biokaasulaitosta rakennetaan Jokimaalle. Ympäristölupahakemus on perusteltu todella hatarasti ja tämä kokonaisuus vaikuttaa varsin heppoiselta.

Petri Görman

kuva: Yrittäjä Janika Mantere kertoo, että lähiöbaariin on sen vuoksi helppo tulla, koska aina siellä on joku tuttu paikalla. – Jatkan ravintolayrittäjän uraa seuraavaksi Ahtialassa, Mantere kertoo.

Saksalan krouvi joutuu lopettamaan toimintansa 10. toukokuuta, koska määräaikainen vuokrasopimus purettiin tammikuussa. Janika Mantere ehti olla ravintolayrittäjänä Saksalassa 23 vuotta.
– Tämä on ollut minulle eräänlainen elämäntapa. Ehkä se oli yrittäjänvapaus, joka minut houkutteli tänne vuonna 1996.

Ennen yrittäjäuraa Mantere ehti työskennellä muun muassa Kantakrouvissa ja Kauppahotelli Grandissa.
– Ihmisten alkoholinkäyttö on muuttunut eniten viimeisen 25 vuoden aikana. Ihmiset juovat nykyisin paljon mietoja alkoholijuomia sekä viinejä. Nykyään juodaan yksi sininen enkeli illassa, eikä juoda koko iltaa samaa paukkua.

Miehet saattavat ottaa oluen kyytipojaksi Jaloviinaa tai Jägermaisteria.
– Makeiden alkoholien menekki on vähentynyt paljon 20 vuodessa.

Lonkero on kesäjuoma

– Kun ilma lämpenee, niin se heijastuu heti ravintolan myyntitilastoissa. Lonkeron ja siiderin myynti kasvaa silloin.

Lämmin jakso huhtikuun lopussa näkyi heti lonkeron ja siiderin menekissä.
– Vielä 20 vuotta sitten meilläkin pelattiin biljardia ja heitettiin tikkaa ravintolassa, mutta tämä toiminta on vähentynyt paljon. Tällaiset aktiviteetit ovat vähentyneet ja toiminta on keskittynyt enemmän viikonloppuihin.

Mantere on taustaltaan kokki ja keittiömestari ja sen vuoksi hänen ravintolassaan on ollut aina lounaspöytä.
– Avasin viime kesänä Ahtialan krouvin, jossa toiminta jatkuu tämän jälkeen. Olen harmitellut sitä, että siellä ei ole enää mahdollista tarjota lounasvaihtoehtoa asiakkaille.

Saksalalaiset ovat olleet mukavia asiakkaita

– Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa sosiaalisessa mielessä. En tiedä, mistä asiakkaani löytävät nyt oman mukavan olohuoneensa, kun lopetan tämän ravintolatoiminnan.

Saksala on ollut koko ajan rauhallinen lähiö yrittäjän mielestä, vaikka hän ei ole koskaan siellä asunut.
– Saksala on mukavien perheellisten ihmisten lähiö, jossa on turvallista kasvattaa lapset.

Mantere kertoo, että hänen ensimmäiset asiakkaansa ovat jo yli 70 -vuotiaita.
– Voin sanoa, että osa asiakkaistani edustaa jo toista sukupolvea perheestään.

Järjestyshäiriöitä Saksalan krouvissa ei ole juurikaan ollut.
– Asiakkaiden ikäjakauma Saksalan krouvissa on ollut sellainen, että järjestyshäiriöitä ei ole syntynyt. Ja jos sellainen on ollut syntymässä, niin se on hoitunut pois päiväjärjestyksestäsisäisesti. Täällä kaikki tuntevat toisensa ja puhaltavat aina yhteen hiileen.

Petri Görman

kuva: Anttilanmäen Liikenne- ja kaava -ryhmän puheenjohtaja Erkki Rope kertoo, että pihakadun kannatusta kysellään nyt myös paperilomakkeella, koska kaikki eivät vastanneet nettikyselyyn.

– Pihakatu on juuri Anttilanmäen kaltaisia asuinalueita varten luotu liikenneratkaisu. Se tarkoittaa aluetta, jossa ajonopeus on rajoitettu 20 kilometriin tunnissa ja jossa ajoneuvot väistävät kävelijöitä, Anttilanmäen Liikenne- ja kaava -ryhmän puheenjohtaja Erkki Rope toteaa.

Osa Anttilanmäen kaduista on ollut jo vuodesta 2012 pihakatualuetta, ja asukkaat ovat olleet siihen tyytyväisiä.
– Anttilanmäki on mahdollista saada pihakaduksi vain, jos asukasyhdistys pystyy osoittamaan, että 80 prosenttia alueen talouksista kannattaa pihakatua. Tavoite on kova, sillä yleensä kyselyihin vastaa vain puolet asukkaista. Vastaamatta jättäminen tulkitaan pihakadun vastustamiseksi

Asukasaktiivi Erkki Rope muistuttaa, että Anttilanmäestä on mahdollisuus tehdä turvallisempi ja viihtyisämpi pihakadun avulla.

–  Anttilanmäellä tästä ei kuitenkaan lannistuttu, vaan nyt kampanjoidaan aktiivisesti, jotta kaikki asukkaat tavoitettaisiin ja kannatus saataisiin osoitettua myös paperilla. Syksyllä 147 nimeä kerännyt kuntalaisaloite pihakadun saamiseksi ei ollut kaupungille vielä riittävä näyttö pihakadun tarpeellisuudesta.

Kapeille kujille ei voi rakentaa jalkakäytäviä

Anttilanmäki on rakennettu aikana, jolloin kaduilla ei ollut autoliikennettä. Siksi kadut ovat kapeita eikä niille mahdu jalkakäytävää.
– Kapeat, sokkeloiset kadut ovat tärkeä osa alueen viehätystä, mutta liikenneturvan kannalta ne ovat riski, etenkin kun junalla töissä käyvät ovat alkaneet käyttää kadunvarsiamme ilmaisena parkkipaikkana, Rope kertoo.

Talvella aurauksen luomat lumivallit katujen reunoilla kaventavat kujia entisestään.
– Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja toisaalta vanhempia ihmisiä, joiden turvallisuutta uudet pihakadut lisäisivät.

Tällä hetkellä ulkopuolisten rajoittamaton pysäköinti haittaa alueen asukkaiden vieraiden parkkipaikan löytämistä sekä huoltoajoa.
– Tiiviillä puutaloalueella paloautojen ja ambulanssien esteetön liikkuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Anttilanmäen parkkipaikoista tulisi aikarajoitettuja niin, että ne palvelevat asukkaiden tarpeita:

–  Pihakaturatkaisu olisi tasapuolisempi, koska silloin pysäköinti olisi joka tapauksessa sallittua vain merkityillä paikoilla. Lisäksi välttyisimme lukuisilta liikennemerkeiltä alueen sisällä, kun alueen reunoilla olevat pihakatumerkit riittäisivät kertomaan pysäköintirajoituksesta,

Matkakeskus aiheuttanut pysäköintiongelmia

–  Anttilanmäen kautta kävellään ja pyöräillään töihin. Pihakatu lisäisi myös yleistä turvallisuutta alueella.

Matkakeskuksen rakentamisen jälkeen ihmiset ovat etsineet Anttilanmäen alueelta ilmaisia pysäköintipaikkoja.
– Väärin pysäköidyt autot ovat aiheuttaneet ongelmia varsin talvella, kun lumenauraajat eivät ole päässeet tekemään työtään, kun autot on jätetty kapeiden katujen varsille.

Rope sanoo, että usean anttilanmäkeläisen mukaan pihakadut rauhoittaisi myös tätä tilannetta.
– Anttilanmäellä asuvat ihmiset osaavat ajaa alueella rauhallisesti. Kiireiset pysäköintipaikkaa etsivät työikäiset muualla asuvat ihmiset ajavat taas hieman ronskimmin alueella.
– Se olisi kaikkien etu, jos saisimme rauhoitettua alueen liikennettä pihakaduilla.

Petri Görman

Kuva: Jääkiekon MM-hopeamitalisti Ella Viitasuo kotikonnuillaan Launeella

– Rehellisesti sanoen fiilikset olivat todella sekavat loppuottelun jälkeen. Kun teimme maalin jatkoajalla, niin kaikki olivat innostuneita siitä, että nyt olemme maailmanmestareita. En kuitenkaan antanut itselleni vielä vapautta juhlia, kun näin, että tuomari meni katsomaan maalitilanteen videolta, Lahden Launeelta kotoisin oleva jääkiekkoilija Ella Viitasuo kertoo.

Naismaajoukkueen kokeneen puolustajan mukaan joukkueessa oli vielä hylätyn maalin jälkeen sellainen usko, että he voivat tehdä vielä toisen maalin.

– Jatkoajalla kärsitty tappio tuntui kuitenkin todella väärältä. Kukaan ei tiennyt mitä piti ajatella. Maailmanmestaruus oli meillä ja se vietiin meiltä pois tuomaripäätöksellä.

– Rangaistuslaukauskilpailu on huonoin tapa ratkaista maailmanmestaruus, koska se on aina kiinni yksilösuorituksista.

Naisten jääkiekon MM-kilpailuissa Suomen hopeajoukkueessa pelannut 22-vuotias puolustaja Ella Viitasuo onnistui maalinteossa Kanadaa vastaan pelatussa ottelussa.
– Kavennusmaali toi lisäbuustia joukkueeseen, vaikka olimme jo tappiolla Kanadaa vastaan.

Hyvä joukkuehenki koko kauden ajan 

– Puhuimme ensimmäisellä maajoukkueleirillä Vierumäellä, että nyt on oikea hetki taistella maailmanmestaruudesta, kun joukkuettamme odottaa kotikisat Espoossa.

Viitasuo paljastaa, että joukkue ei hiiskunut tästä asiasta medialle, koska se ei halunnut lisäpaineita.
– Tiesimme, mihin pystymme ja usko omaan tekemiseen oli luja. Naisten maajoukkueella oli ollut hyvä fiilis koko kauden ajan.

Naiset olivat pelanneet tasaisia otteluita Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan edellisinä kausina.

– Heittäydyimme peleihin täysillä mukaan ja joukkueessa oli havaittavissa ekstraenergiaa. Jokainen pelaaja uskoi, että maailmanmestaruus on mahdollinen.

Maajoukkueessa on tällä hetkellä paljon naisia, jotka ovat pelanneet pitkään yhdessä.
– Noudatimme pelisysteemiä kurinalaisesti ja jokainen meistä tiesi mitä voittaminen vaatii.

Yksikään pelaaja ei tullut vaihtoon kotikisoissa, jos kiekko ei ollut oman joukkueen kontrollissa.
– Tavoitteenamme oli voittaa kaksinkamppailut ja hoitaa siniviivapelaaminen puhtaasti. Siinä onnistuimme todella hyvin koko turnauksen ajan.

 Rohkeasti mukaan poikien joukkueisiin

Nuoren ammattilaisurheilijan ura alkoi ringetteharrastuksen parissa. Viitasuo pelasi ringetteä viisi vuotta jääkiekko harrastuksen ohessa yläasteikäiseksi, vaikka hän siirtyi joi 10-vuotiaana pelaamaan jääkiekkoa.

– Pelicans 2000 perusti ensimmäisen tyttöjen jääkiekkojoukkueen vuonna 2007 Lahden seudulle. Oli mukava aloittaa jääkiekkoura tässä joukkueessa.

Tämän jälkeen Viitasuota pyydettiin harjoittelemaan saman seuran poikien joukkueen kanssa.
– Sen jälkeen siirryin pelaamaan Kiekkoreippaaseen vuotta nuorempien poikien joukkueeseen, koska Lahdessa ei ollut vielä tämän vuosikymmenen alussa jääkiekkojoukkuetta tytöille.

Juniorivuosien aikana ahkerasti harjoitellut Viitasuo pelasi poikien joukkueen mukana turnauksissa ja oli myös Pelicans 2000 -joukkueen naisten mestisjoukkueen vahvuudessa aina, kun aikaa riitti.

– Espoon Bluesia olen edustanut jo muutaman kauden. Espoossa on erittäin hyvät harjoitusmahdollisuudet ja naisten jääkiekossa siellä on pitkät perinteet. Sen lisäksi naisjoukkue harjoittelee Espoossa usein poikien juniorijoukkueiden kanssa.

Espoon Blues oli tämän kauden suomen mestari naisten jääkiekossa.

– Täällä on ollut mahdollista yhdistää opiskelu- ja urheilu-ura. Kirjoitan parhaillaan opinnäytetyötä ja valmistun tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi. Opiskelupaikka minulla on Jyväskylässä, mutta olen onnistunut yhdistämään jääkiekon ja opiskelun erittäin hyvin.

Ammattimaisuus lisääntynyt maajoukkueessa

Viitasuo on pelannut puolustajana koko jääkiekkouransa ajan, kahta ensimmäistä kautta lukuun ottamatta.
– Oma rooli löytyi helposti ja en voisi enää kuvitella pelaavani hyökkääjänä.

Ammattimainen harjoittelu on lisääntynyt Viitasuon mukaan maajoukkueessa ja siksi maajoukkue on menestynyt viime vuosina niin hyvin.
– Harjoitusmäärät ovat kasvaneet paljon ja toiminta on nyt kokonaisvaltaisesti suunnitelmallista.

Viitasuo muistuttaa, että useat naispelaajat saivat urheilija-apurahoja ja myös se on vaikuttanut pelaamisen laatuun.
– Osa meistä maajoukkuepelaajista on sen vuoksi voinut harjoitella ammattimaisesti. Varsinkin meille tämän maajoukkueen opiskelijoille tämä taloudellinen tuki on antanut todella hyvät treenimahdollisuudet.

Kiekkoreippaalle iso kiitos

Kasvuympäristönä Lahti on ollut vaikea naisjääkiekkoilijalle, koska täällä ei ole ollut tyttöjen joukkuetta. Kiekkoreippaassa pelaaminen oli Viitasuolle todella positiivinen kokemus.
– Tyttökiekkoilijoiden kannattaa ajoissa ja rohkeasti heittäytyä mukaan poikien joukkueisiin. Toivottavasti tytöille ja naisille on tarpeeksi joukkueita Lahdessa tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos esimerkiksi Pelicansilla oli oma naisten jääkiekkojoukkue.

Viitasuon mukaan perheellä on ollut suuri merkitys, että hän saanut harrastaa lapsena ja nuorena urheilulajeja, joista hän on nauttinut.
– Isän ja veljen kanssa on ollut mukava pelata jääkiekkoa nuorempana. Iso kiitos täytyy sanoa myös vanhemmille, jotka ovat aina jaksaneet kannustaa minua jääkiekkouralla eteenpäin.

Petri Görman

Kuva: Liipolan Onnissa keskiviikko-iltana järjestetty eteläisen Lahden asukasilta keräsi suuren yleisön, joita lähiympäristön tulevaisuus kiinnosti

Liipolan Ostoskadulle on tulossa suuria muutoksia. Uuden monitoimitalon ohella kaksi uutta tornitaloa uudistaisi vanhan lähiön yleisilmettä melkoisesti.
Toinen vanhoista liikerakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan hoivakoti ja kaksi tornitaloa. Suunnitelmien mukaan kahteen tornitaloon on tulossa jopa 12 kerrosta. Tällä hetkellä Liipolassa ei ole yhtään näin korkeaa kerrostaloa.
Purku-uhan alla on liikekeskus, jossa toimi 1980 -luvulla K-market Suihko sekä T-ryhmän Markku Market.

– Liikekeskus on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Kiinteistön omistaja on hakenut Lahden kaupungilta kaavamuutosta. Tyhjillään oleva rakennus olisi tarkoitus purkaa.

Kaavoitusarkkitehti Lehmuskoski kertoo, että kiinteistön omistaja on esittänyt tontille kahta korkeampaa torniosaa.

– Kiinteistön omistaja haluaisi rakentaa nykyisen liikerakennuksen tilalle kaksi tornitaloa. Matalampaan osaan olisi tarkoitus sijoittaa hoivapalveluasumista.

Sen lisäksi kiinteistön omistaja on varannut Lehmuskosken mukaan kahvila- ja ravintolatoiminnalle tiloja matalammasta rakennuksesta.

– Suunnitelmien mukaan matalampaan rakennukseen olisi tarkoitus tulla myös liiketilaa. Kokonaisrakennusoikeus tällä alueella olisi noin 10 000 kerrosneliömetriä.

Kaavoitustyö on alussa

– Nyt on oikea aika vaikuttaa kaavatyöhön. Kaavoitustyö on aivan alkutekijöissään. Liikekeskuksen purkaminen on mahdollista ilman uutta kaavoitusta.

Uudet rakennukset vaativat kaavamuutoksen.
– Kaavavaiheessa on kuultava naapureita ja muita Ostoskadun alueen käyttäjiä. Myös museon näkemykset on huomioitava, koska Liipola on kulttuurihistoriallisesti merkittävä lähiö.

Lehmuskoski muistuttaa, että tornitalot eivät kuitenkaan nouse Liipolan mäen laen korkeudelle.
– Ostoskadun uudet rakennussuunnitelmat ovat jo Lahden kaupungin kaavoitusohjelmassa. Kaavaluonnos valmistunee jo syksyyn mennessä, Lehmuskoski sanoo.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan uusi kaava olisi lainvoimainen tämän vuoden loppuun mennessä ja sen vuoksi rakentaminen voisi alkaa vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

– Jos kaavasta ei valiteta, niin purkutyöt rakennustyöt olisi mahdollista aloittaa jo tämän vuoden lopulla Ostoskadulla.

Kiinteistön omistajan päätettävissä on se, tuleeko alueelle vuokra- vai omistusasuntoja.

– Luulen, että emme määrää kaavalla tämä alueen asumismuotoa.

Arkkitehdin mukaan uudisrakennukset muuttavat Liipolan sekä Ostoskadun yleisilmettä melkoisesti.

– Nyt on mahdollisuus rakentaa Liipolaan modernia ja uutta ympäristöä. Tiedän, että uudet tornitalot istuvat hyvin esimerkiksi uusi rakentaminen istuisi hyvin Monitoimitalo Onnin välittömään läheisyyteen.

– Tornitaloista on tulossa Liipolan uusi maamerkki, jos ne vain toteutuvat.

Asukkailta sen sijaan tuli palautetta, että tornitalot ovat liian korkeita ja niiden sijaintia pitäisi suunnitella uudelleen.

– Tilaisuudessa meille tuli selkeä viesti siitä, että esitetty suunnitelma ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Uutta rakentamista ja alueen ilmeen kohentumista ei sinänsä pidetty huonona asiana toteaa kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski.

Petri Görman

Lahtelainen nuortenkirjailija Kalle Veirto kävi huhtikuun alussa pokkaamassa Raumalla Laivakello-palkinnon, joka tunnetaan myös Pertsa ja Kilu -palkintona. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta urasta suomalaiselle nuortenkirjailijalle.  Se voidaan myöntää myös yksittäisen teoksen perusteella. Messinkinen Laivakello-palkinto koristaa jo nyt kirjailijan kotia Launeella ja muistuttaa lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä.

– Palkinnot ilahduttavat aina. Kaikki lähtee kuitenkin työnteosta, kirjoittamisesta. Haluan kirjoittaa aidonmakuisia ja eläviä tarinoita erityisesti pojille. On ilo huomata, että tätä työtä arvostetaan, kirjailija Kalle Veirto sanoo.

Väinö Riikkilä tunnetaan Pertsa ja Kilu -kirjoista, joissa kuvataan Kotkassa ja Raumalla elävien poikien sielunmaisemaa 1950- ja 1960 -luvulla.

– Totta kai olen lukenut Pertsa ja Kilu- kirjat. Mieleen on jäänyt myös onnistunut tv-elokuva näiden poikien merellisestä kasvuympäristöstä Kotkassa ja Raumalla.

– Ehkä meitä yhdistää Riikkilän kanssa se, että olemme kirjoittaneet erityisesti pojille tarinoita ja innostaneet heitä tällä tavalla lukemaan kirjoja.

Seuraavaksi pelastetaan Launeen kirjasto

Ensi syksynä ilmestyy Henkka & Kivimutka ja kirjastokarju. Se on jo sarjan 16. osa.

– Sen verran voin paljastaa, että tässä kirjassa pelastetaan Launeen kirjasto.

Veirto on seurannut läheltä Launeen kirjasto ympärillä velloneita lakkautuskuvioita ja intoutui kirjoittamaan asiasta nuorille suunnatun kirjan.

– Tarina lähtee liikkeelle Pumpputiellä pelastusta katusählyottelusta. Myös Launeen kaduilla hurjastelevilla mulkvisteilla on osa tässä juonikokonaisuudessa.

– Ehkä tarinan upein kohta on se, kun Lahden kaupunginvaltuusto päättää, että kirjasto säilyy. Sen enempää en uskalla tarinaa paljastaa.

Elokuva käsikirjoitetaan parhaillaan

– Tuotantoyhtiö on keittämässä isoa soppaa Henkka & Kivimutka saagaan elokuvan muodossa. Toivottavasti siitä tulee maukas kokonaisuus.

Veirto ei ole osallistunut käsikirjoittajana tai muutoinkaan elokuvaprojektiin.

– Olen myynyt oikeudet tuotantoyhtiölle. Toimin lähinnä kannustajana ja kommentoijana tässä projektissa.

Kuvaukset alkavat ensi keväänä Lahden seudulla

-Sen tiedän, että siitä tulee Lahti-keskeinen elokuva. Ei kai se haitaksi ole, jos jossain vaiheessa elokuvaa pyörähdetään esimerkiksi Hollolan puolella.

– Elokuvaprojektissa on mukana opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta. Tarinakokonaisuuteen on myös tarkoitus suunnitella pelejä.

Kulttuuri elää myönteisessä nosteessa

– Suomalainen kulttuuri elää ja voi hyvin tällä hetkellä, koska tässä maailmassa ei ole ollut havaittavissa vastakkainasetteluja pitkään aikaan.

Veirto on myös tyytyväinen, kun kirjailijoiden asemaa on parannettu lainauskorvausten myötä.

– Lainauskorvaukset ovat nyt pohjoismaisella tasolla ja siitä on syytä olla kiitollinen. Kulttuurimäärärahat ovat kuitenkin varsin pieniä, eivätkä ne herätä intohimoja ihmisissä tai päättäjissä.

– Suomalainen kulttuuri tarvitsee valtion tukea nyt ja myös tulevaisuudessa. En usko, että uusi eduskuntakaan poikkeaa tällä yhteiskunnan osa-alueella edeltäjänsä päätöksistä.

Petri Görman

Merja Koskipalo-Halinen, Ilkka Halinen ja Vesa Ijäs eivät halua biokaasulaitosta Jokimaalle 

– Biokaasulaitos ei ole tervetullut Jokimaalle. Laitos käyttää sellaista teknologiaa, että se ei sovi kaupunkiympäristöön. Tällainen laitos sopii mielestäni maaseudulle, Jokimaalla asuva Merja Koskipalo-Halinen toteaa.

Jokimaan raviradan pohjoispäähän suunniteltu biokaasulaitos on parhaillaan lupakierroksella ja lähialueen asukkaat ovat Koskipalo-Halisen mukaan lähes tietämättömiä tästä projektista.
– Lähimpiin omakotitaloihin suunnitellulta biokaasulaitokselta on matkaa vain 150 metriä.

Myös Jokimaan omakotiyhdistyksen jäsenet ovat aktivoituneet biokaasulaitoksen vuoksi.
– Henkilökohtaisesti olen kiertänyt alueen yrityksissä puhumassa tästä asiasta. He ovat myös kauhuissaan hankkeesta.

Ilkka Halinen muistuttaa, että tällaista biokaasulaitosta ei saa rakentaa hajuhaittojen vuoksi lähelle asuinalueita.
– Nykyisissä omakotitaloissa on koneellinen ilmanvaihto. Nämä hajut vyöryvät sisätiloihin ilmanvaihdon kautta.

Tämä on Halisen mukaan myös maineriski Lahden kaupungille.
– Lahti tunnetaan puhtaasta ilmasta ja vedestä. Miksi kannattaa tuoda biokaasulaitosta kaupunkiin, koska suotuisissa tuuliolosuhteissa se haisisi jopa kaupungintalolle saakka.

Useiden kilometrien päähän asutuksesta

– Asiantuntijoiden mukaan biokaasulaitosta ei saa rakentaa alle viiden kilometrin päähän asutuksesta. Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on nyt täysin väärä, Vesa Ijäs sanoo.

Ijäs ihmettelee, että lupamenettely on jo varsin pitkällä ja Lahden kaupunki olisi voinut puuttua jo hankkeen etenemiseen.
– Miksi tämä hanke on saanut hiljaisen hyväksynnän?

Lahden Kujalassa toimii jo Suomen suurin biokaasulaitos.
– Miksi hevosenlannan vuoksi on pakko rakentaa  biokaasulaitos Jokimaalle, kun yli 90% laitokselle käsittelyyn tarkoitetusta aineksesta tuodaan muualta?

Jokimaa on asemakaava-aluetta ja se jo kertoo Ijäksen mukaan sen tosiasian, että biokaasulaitos ei missään nimessä sovellu suunniteltuun paikkaan.
– Tämä on ympäristöriski, eikä ainoastaan hajuriski alueen asukkaille. Me emme halua, että biokaasulaitos siirretään jonnekin muualle Lahdessa. Haluamme, että tällaiset laitokset toimivat sellaisessa ympäristössä, jossa niistä ei ole haittaa asukkaille.

Investointikustannuksissa säästetään

– Asiantuntijoiden mukaan Jokimaan biokaasulaitoksesta esitettyä suunnitelmaa voidaan pitää ”halpateknologian yksikkönä”, koska investointi- ja käyttökustannuksista halutaan ilmeisesti säästää.
Ijäs ihmettelee, miten tällainen laitos voidaan rakentaa käyttövalmiiksi muutaman kuukauden aikana.
– Uskon, että tämä yksikkö on rakennettu tietoisesti sen verran pieneksi, että se tarvitsee kevyimmän mahdollisen lupamenettelyn. Toivon, että uusi eduskunta ottaa biokaasulaitoksiin liittyvän lainsäädännön käsittelyyn.

Jokimaan biokaasulaitos on niin sanottu märkälaitos, josta mädäte ajetaan viljelijöiden pelolle.
– Tietääkseni yhtään sopimusta viljelijöiden kanssa ei ole tehty, niitä ei ainakaan ympäristölupahakemuksessa ole esitetty.
Jokimaan omakotiyhdistys ja Hevosystäväin seura ovat tehneet pitkään hyvää yhteistyötä, mutta Ijäs ihmettelee, miksi alueella toimiva suuri naapuri on rakentamassa asukkaille tällaista haittaa.
– Biokaasulaitoksessa on aikaisemman uutisoinnin mukana kaksi eteläsuomalaista energiayhtiötä. Nivos ja Lahti Energia ovat kiinnostuneita hankkeesta. Varsinkin lahtelaiselle energiayhtiölle tämä on maineriski. Sen tulisi sanoutua irti tästä hankkeesta välittömästi.

Petri Görman

Länsiharjun koululla vietettiin perusparannetun koulun avajaisjuhlaa 10.4. Reilun kahden vuoden mittaisen rakennushankkeen aikana koulutontille rakennettiin uusi liikuntasali ja perusparannettiin 1930-luvulla rakennettua päärakennusta. Vanhan osan sisätilat uudistettiin kokonaan ja uuden liikuntarakennuksen myötä lisätilaa saatiin koululaisten käyttöön yli 600 neliön verran.

Rehtori haastatteli ennen juhlatilaisuutta koulun kolmasluokkalaisia, jotka kertoivat, että Länsiharjulla on nyt parempi piha, futiskenttä on tosi hyvä, piha on iso ja siellä on tekemistä, luokat ovat valoisia ja satulatuoleilla on mukava istua. Opettajat ovat tyytyväisiä siihen, että pitkän korpivaelluksen jälkeen voi taas jatkaa työtä omassa luokassa. Sen lisäksi tilojen toimivuus on yllättänyt opettajat.
– Sen lisäksi opettajat ovat kertoneet, että saneerausrakentaminen on toteutettu hienosti vanhaa kunnioittaen. Piha-alue on heidän mielestään aktivoiva ja virikkeellinen, rehtori Helle kertoo.

Länsiharjun koulun henkilökunta päätti ennen rakennusprojektin päättymistä, että kaikkeen uuteen toimintaa lähdetään pienin askelin.
– Modernit tilat ja kalustus on ohjannut uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, joka meillä on jo aiemmin ollut vahvasti käytössä. Oppilaille uuteen toimintamuotoon siirtyminen luonnistui ilman sen suurempia pohtimisia. Opettajien ohjauksessa lapset toimivat, kuin ei mitään uutta olisi ollutkaan.

Piha-alue on upea kokonaisuus

Rehtori Helle myhäili tyytyväisenä ennen avajaisjuhlaa ja kertoi kutsuvieraille, että nyt on hienoa nähdä lopputulos, kun kova uurastus ohi.
– Se on hirveän palkitsevaa mennä nyt oppilaiden joukkoon ja seurata sekä osallistua opetukseen. On hienoa nähdä, miten oppilaat nauttivat uusista koulutiloista.

Urheilumiehenäkin tunnettu Länsiharjun koulun rehtori on erittäin tyytyväinen uuteen piha-alueeseen.
– Piha on kouluajan ulkopuolella tarkoitettu Länsiharjun alueen perheiden ja lapsien vapaa-ajan käyttöön. On hienoa nähdä, miten täällä riittää iltaisinkin puuhaa.

Uudella tekonurmella Reippaan ja Kuusysin jalkapalloilijat pelaavat sulassa sovussa.
– Pidetään paikat siisteinä ja kunnossa, niin iloa riittää meille kaikille pitkäksi aikaa.

Uusi koulu kiinnostaa

Uudisrakennus on ollut käytössä kolme kuukautta ja sen aikana Länsiharjun koulussa on käynyt paljon vieraita, lähinnä Lahden alueelta.
– Lahdessa on tulossa useita kouluihin liittyviä uudisrakennuskohteita. Sen vuoksi opettajia sekä rehtoreita on käynyt tutustumassa meidän ratkaisuihin. Samalla lailla mekin kävimme katsomassa muiden ratkaisuja eri puolilla Suomea.

Entinen Starkin alue Länsiharjun koulun vieressä on tällä hetkellä iso purkutyömaa. Alueelle rakennetaan 2000 ihmiselle uusia koteja seuraavien vuosien aikana.
– Tämän hetken tarpeisiin tilat kyllä riittävät, esimerkiksi Tornatorin alueelle ei ainakaan vielä ole perheitä paljoa muuttanut, mutta Starkin alue saattaa asiaa muuttaa.
– Saattaa olla, että jossakin vaiheessa joudumme kaventamaan oppilaaksiottoaluetta, mutta sellaista ei ole aivan lähitulevaisuudessa vielä näkyvissä.

Petri Görman

Kuva: Kansanedustajat Rami Lehto ja Ville Skinnari väittelyn tuoksinassa

Ravintola Virastossa järjestettyyn ilmastopaneeliin, joka oli Lahden kaupungin organisoima tapahtuma, oli kutsuttu eduskuntavaaliehdokkaat kaikista eduskuntapuolueista ja mukaan oli kutsuttu myös Tähtiliikkeen ehdokas Hämeen vaalipiiristä. Reistaileva äänentoisto häiritsi paneelin etenemistä täpötäydessä ravintolassa. Yleisössä oli mukana erityisesti demareiden, vasemmiston ja vihreiden kannattajia ja se näkyi muun muassa väittelyiden äänestystuloksissa.

Ensimmäisenä väittelyareenalle pääsivät kokoomuksen Francis McCarron ja vasemmiston Jenni Karjalainen. Heiltä kysyttiin, miten päästöjä voidaan vähentää kaupungin sisäisessä liikenteessä ja mitä ohjauskeinoja he olisivat valmiita käyttämään tähän asiaan Lahdessa.
– Joukkoliikenteen kannalta nopein ja tehokkain keino olisi siirtyä kotimaiseen toisen polven biodieseliin. Silloin me saisimme joukkoliikenteen päästöt kuriin Lahdessa. Se oli hyvä käytännön teko, koska päästöt vähenisivät samalla 75 prosenttia nykyisestä, McCarron kertoi.

Vasemmiston Jenni Karjalainen muistutti, että joukkoliikenteen tulee olla hintatasoltaan houkutteleva, jotta lahtelaiset käyttävät sitä aktiivisesti.
Kaupungin sisäisessä liikenteessä julkisella liikenteellä on suuri merkitys. Sen pitää toimia moitteettomasti.

McCarron muistutti, että lahtelaiset käyttävät omia autojaan, koska työ- ja perhe-elämä vaatii sitä.
– Kaupunkirakenne Lahdessa on melko lavea ja sen vuoksi täällä on vaikea saada kattavaa joukkoliikennettä aikaiseksi. Olisi hyvä, jos julkinen liikenne toimisi Lahdessa 15 minuutin sykleissä.

Taas meiltä vaaditaan enemmän

Ilmastopaneelin toisena väittelyparina olivat lahtelaiset kansanedustajat Rami Lehto ja Ville Skinnari. Heidän mielipiteissään oli havaittavissa jo selkeitä eroja. Kansanedustajilta kysyttiin, miten kansallisella tasolla tulisi huomioida ilmastotoimenpiteiden sosiaaliset vaikutukset ja vähentää eriarvoisuutta?

– Nyt, kun Suomi on lähtenyt mukaan kaikkiin ilmastosopimuksiin, niin se tarkoittaa sitä, että suomalainen duunari maksaa kaikesta enemmän. Asuminen, elintarvikkeet sekä liikkuminen kallistuu näiden päätösten seurauksena, Lehto argumentoi.

Kansanedustaja Lehto muistutti, että puolalaiset ja romanialaiset eivät juurikaan välitä ilmastosopimuksista.
– Puolassa tuotetaan pääosa energiasta vieläkin ruskohiilellä, joka saastuttaa paljon.

Kansanedustaja Ville Skinnari sanoi, että ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
– Suomi on Euroopan unionin jäsen ja nämä päätökset tehdään Brysselissä. Tämä eduskunta sitoutui lähes yksimielisesti yhteisiin globaaleihin ilmastotavoitteisiin niin kuin myös maan hallitus. Perussuomalaiset eivät hyväksyneet tätä asiaa.

Skinnarin mielestä kaikilla on mahdollisuus olla ilmastomuutoksessa mukana.
– Ilmastomuutos koskee asumista, energiantuotantoa, liikennettä ja maataloutta. Itse asiassa se koskee kaikkea meidän elämiseen liittyviä asioita.
Lahtelaiset voivat olla nyt oikeasti ylpeitä, koska kaupungin omistama energiayhtiö luopui huhtikuun alussa kivihiilestä. Pohjoismaat voivat olla esimerkillisiä yhteiskuntia näissä asioissa muulle Euroopalle. Ja me olemme Lahdessa edelläkävijöitä vihreän energiatuotannon osalta

Vapaaehtoisuus on hyvä asia

Kolmas väittelypari eli kristillisdemokraattien Sonja Falk ja vihreiden Riina Puusaari saivat pohdittavaksi konkreettisen asiakokonaisuuden, jota ollaan jo toteuttamassa Lahdessa. Heille kerrottiin, että Lahti on lanseeraamassa liikkumiseen liittyvän päästökaupan ensimmäisenä kaupunkina maailmassa. Väittelijöiltä kysyttiin, että pitäisikö Suomessa ottaa laajemminkin käyttöön henkilökohtainen hiilibudjetti. Miten sellainen toimisi käytännössä?

– Lahti on kompaktinkokoinen kaupunki, jossa tämä henkilökohtainen hiilibudjetti voidaan ottaa käyttöön. Lahtelainen malli on hyvä, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen, ehdokas Falk totesi.

Falk piti positiivisena, että tässä mallissa jokainen voi itse päättää, millaisia ympäristö-tekoja hän tekee.

Vihreiden Puusaari kertoi yleisölle, että hän on ollut mukana testiryhmässä.
– Henkilökohtaisella päästökaupalla voi olla valtakunnallisestikin merkitystä tulevaisuudessa. Tästä saadaan varmaan hyviä testituloksia aikaiseksi.

Vapaaehtoisuus on hyvä asia myös vihreiden edustajan mukaan.
– Jokainen henkilö miettii silloin omia kulutustottumuksiaan. Henkilökohtaiseen päästökauppaa pitää olla aina jokin porkkana.

Metsä tuo suomalaisille hyvinvointia

Neljännessä parissa väittelivät tähtiliikkeen Satu Jaatinen ja keskustan Virpi Siltala. Heidän aiheensa oli, miten turvataan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus.

-Metsien hyvinvointiin tulee kiinnittää Etelä-Suomessa entistä suurempi huomio. Metsä tuo meille suomalaisille hyvinvointia monella eri tasolla, Siltala sanoi.
Siltalan mukaan puurakentamista tulisi lisätä ja rakennusmateriaalina puu on ympäristöystävällinen, joka on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan rakennushistoriaa.
– Myös luonnonsuojelualueita voisi olla enemmän

Tähtiliikkeen ehdokas Jaatinen harmitteli, että suomalaiset maatilat ovat joutuneet käyttämään metsävarallisuuttaan viime vuosikymmeninä.
– Tämän hetkiset alle 100 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärät ovat kestävällä pohjalla. Haluan, että luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää suomalaisissa metsissä myös tulevaisuudessa.

Petri Görman