Mikä on urheilun merkitys Suomelle ja suomalaisille? Iivo Niskasen maailmanmestaruus näytti sen puolen, mikä meiltä välillä tuntuu unohtuvan tai se on meille muuten vaikeaa. Onnistumisen ilon. Tunteet olivat pinnassa, vaikka Lahden torilla keskiviikkoiltana satoi märkää ja kovaa. Seisoin torilla 7-vuotias tytär hartioilla. Iivoa huudettiin eri muodoissa ihanaksi, parhaaksi ja mahtavaksi. Lasten vilpitön ilo tarttui meihin hitaampiinkin hämäläisiin. Ehkä lasten viesti meille aikuisille oli myös se, että pitää osata iloita arjen pienistäkin onnistumisista ja positiivisista asioista.

Torstaina aamupäivällä kävimme samaa asiaa läpi virallisemmassa muodossa valtion liikuntaneuvoston kokouksessa. Mikä on urheilun yhteiskunnallinen merkitys? Onko urheiluun investoimisesta hyötyä? Valtion kokonaisrahoitus urheiluun ja liikuntaan on opetus – ja kulttuuriministeriön alalla noin 150 miljoonaa euroa. Tähän kuuluu mukaan myös liikuntapaikkojen rakentamiseen annettava tuki. Minusta meidän on vihdoin aika erottaa huippu-urheilu ja liikunta toisistaan. Nyt ne menevät sopivasti sekaisin myös rahoituksessa. Siksi tuloksia ja vaikuttavuutta esimerkiksi sairauksien ehkäisemiseen tai lasten liikunnan hyödyistä on vaikea mitata. Rahaa on valtiolta annettu lisää kouluille liikunnan lisäämiseen. Myös Lahti on hakenut uutta rahaa ja hyvä niin.

Miten sitten ne MM-kisojen hyödyt suhteessa panostuksiin? Lahdessa selvitetään nyt konkreettisesti MM-kisojen hyötyjä eri näkökulmasta Lahden alueelle ja sen taloudelle. On tärkeää, että saamme faktoja tulevaisuuteen päätöksenteon tueksi.

Valinnanvapaus toteutuu huhtikuussa

Eduskunnassa viikon teema on kansalaisten valinnanvapaus SOTE – uudistuksessa. Kokoomus sai SOTE – uudistuksessa valinnanvapauden, joka käytännössä tarkoittaa julkisesti tuottettujen palveluiden siirtämistä yksityisille. Keskusta taas maakuntamallin. Lahdessa yksityinen sektori tuottaa jo nyt 70 prosenttia perusterveydenhuollon palveluista, julkinen vastaavasti 30 prosenttia. Jos valinnanvapauslainsäädäntö toteutuisi nykymuodossaan, julkisen sektorin osuus ei tulisi kasvamaan. Se johtuu siitä, että julkinen sektori ei ole hallituksen asettamassa aikataulussa valmis tuottamaan palveluita yhtiömuodossa ja sitä kautta kilpailemaan yksityisen kanssa. Tai mistä Lahteen saataisiin noin 30 uutta lääkäriä julkiseen terveyskeskukseen, kun samaan aikaan yksityinen rekrytoi kovaa vauhtia osaajia itselleen lisää?

Erikoissairaanhoitoa odottaa samaan aikaan pilkkominen ja pirstoutuminen. Julkiselle jää kyllä päivystykselliset toiminnot, kuten meillä Akuutti 24 – toiminta ja ensihoito. Yksityinen ei niitä halua, koska niistä ei voi tehdä rahaa. Ei-päivystykselliset toiminnot halutaan tuottaa yksityisellä sektorilla. Yksityiset sairaalat tulevat jo nyt kovaa vauhtia kohti Päijät-Hämettä. Miten käy Päijät-Hämeen keskussairaalan työpaikkojen? Kolminumeroinen luku työpaikkoja voi siirtyä pääkaupunkiseudulle ja pahimmillaan PHKS on jatkossa HUS:n satelliitti maakunnassa. Siksi SOTE-palveluiden järjestämisellä ja tuottamisella on väliä.

Kunnallisvaalit järjestetään huhtikuussa. Vaikka kyseessä ovat paikalliset vaalit, ratkaistaan samalla Suomen suunta. Suomi äänestää samalla pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen politiikasta. Sipilän hallituksen toimenpiteet ja lainsäädäntöhankkeet ovat muuttamassa pysyvästi Suomen suuntaa ja tapaa toimia. Nyt ihmisillä on valinnanvapaus valita, mihin suuntaan esimerkisi sosiaali – terveyspalveluita halutaan vielä. Halutaanko valita Sipilän Suomi, jossa yksityiset ja kansainvälisesesti omistetut terveysjätit tulevat tuottamaan suuren osan suomalaisista terveyspalveluista? Halutaanko jatkaa markkinaehtoisen Suomen rakentamista, jossa julkisen sektorin palvelutuontanto ajetaan astettain yksityisille?

Säästöjä SOTE-uudistus ei ole nykyisellä uudistusmallilla tuomassa, koska kysessä on julkisesti rahoitettujen palveluiden tarjonnan laajentamisesta yksityiselle sektorille. Se on päinvastoin arvioitu tuovan noin yhden miljardin euron lisäkulut. Suomalaisten nykyisin itse maksamien viiden miljoonan lääkärikäynnin ja kolmen miljoonan hammaslääkärikäynnin arvo on laboratorio – ja röntgenpalveluineen yli miljardi euroa.

Päijät-Hämeessä vuodeosastojen lakkauttaminen tuo haasteita, kun akuutti hoito keskittyy. Arviointikeskusten rooli on edelleen kehityksen alla. Samaan aikaan hyvin toiminut Akkuna lopetettiin Päijät-Hämeen Keskussairalasta. Miten tasapaino löytyy, kun akuuttia hoitoa tarvitsevia on paljon ja kotihoidosta on leikattu liikaa? Lahdessa vajaus on ainakin 30 kotihoitajaa ja Oivan alueella vähintään 20. Rahassa tämä 50 kotihoitajaa tarkoittaa 2,5 miljoonaa euroa.

Huhtikuussa lahtelaisilla on vapaus valita millä linjalla halutaan mennä seuraavat neljä vuotta.

Ville Skinnari

Nyt elämme maailmassa, jossa tekninen kehitys on johtanut siihen, että robotit korvaavat jo ihmisen erittäin monissa työtehtävissä. Erityisesti tämä näkyy autoteollisuuden automaatiolinjoilla ja tarkkuutta vaativissa kirurgisissa operaatioissa, mutta nyt siirrytään jo opetukseen. Jo nyt on tarjolla paljon opetusta netin kautta, etenkin toisella kotimaisella nimittäin englanniksi. Nyt opetuspalvelut netissä toimivat vielä siten, että tehtävissä hyödynnetään tietokoneen ominaisuuksia, mutta henkilökohtaista ohjausta varten linjan toisessa päässä on neuvonantajana ihminen.

Lähitulevaisuudessa ei ole enää näin, vaan toisessa päässä lapsillemme antaa neuvoja kehittynyt tekoäly, joka voi tehostaa oppimista ennennäkemättömästi. Tämä johtuu siitä, että tekoälyn avulla omaksutaan asiat nopeammin, koska robotilla on aikaa oppia ja keskittyä oppilaan henkilökohtaisiin vahvuuksiin enemmän. Opettajia ei kokonaan voitaisi ehkä korvata, mutta esimerkiksi matematiikassa kamppailevat lapset hyötyisivät roboteista, samoin on asia luonnontieteissä. Futuristinen robottihaaveilu ei ole enää pelkää tieteisfantasiaa, sillä digitalisaatio etenee nopeammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten uskoimme ja 100 vuoden kuluttua tekoäly voi alkaa kapinoida ihmisen kanssa
päätösten teon mielekkyydestä.

EU:n parlamenttikin on herännyt tästä asiasta ja hyväsyi 6.2 päätöslauselman, jossa vaadittiin EU:n laajuisia robotiikkaa koskevia sääntöjä. Näitä on jo laatinut amerikkalainen tieteiskirjailija Isack Asimov. Tärkein on syytä vielä kerrata. Robotti ei koskaan voi toimia ihmistä vastaan. Meidän ”Meppimme” miettivät pää kuumana, voitaisiinko roboteille luoda erityinen oikeudellinen asema, joka auttaisi määrittelemään, kuka on silloin vastuussa, jos robotti aiheuttaa vahinkoa. Hanke ei missään mielessä ole tyhmä, sillä tekoälyn kehitys on pakosti otettava huomioon ennen muuta robottien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista muuttuvissa työmarkkinoissa. Parasta olisi jo nyt avoin keskustelu aiheesta, ennen kuin olemme taas myöhässä.

Erityisen mielenkiintoinen yhtiö on Google, jossa on meneillään Deepmind-projekti, jossa tekoäly kykenee jo oppimaan. Teknologiayhtiö IBM:n kehittämä Watson- tekoäly on tarkoitus ottaa käyttöön BMW:n uudessa urheiluautossa. Verkkokauppa Amazon puolestaan suunnittelee saavansa tulevaisuudessa käyttöönsä tehokkaat jakelurobotit. Tekoälyn parissa raadetaan kaikissa johtavissa ylipistoissa ja tutkimuslaitoksissa ympäri maailmaa täydellä höyryllä. Emmekä me suomalaiset kulje ihan viimeisinä näissä hankkeissa. Vaarassa jäädä työttömiksi ja robottien jalkoihin ovat ainakin seuraavat: puhelinmyyjät,kirjanpitäjät, automaatiotyöläiset, tuomarit, ravintolakokit. Vähiten tarvitsee pelätä sosiaalityöntekijöiden ja mielenterveystyössä työskentelijöiden. Opettajan ammattikin on auringonlaskun ala.
O tempora o mores eli Voi aikoja, voi tapoja!

Juhani Melanen

Suomi on maailman ainoa maa, jossa kateus voittaa kiiman. En tiedä, kenen kynästä tämä viisaus on alunperin lähtöisin, mutta ainakin legendaarinen urheiluselostaja, Anssi Kukkonen on viljellyt sitä tiuhaan. Me olemme myös niin kateellisia naapurille, että olemme valmiit maksamaan viisikymppiä, jos kaveri menettää satasen. Tämä totuus taas lienee kirjailija Jari Tervon käsialaa.

Ottaen huomioon, miten tarkkaan kerrostalojen ja omakotirakennusten kyylät tarkkailevat lähiympäristöään ja viihdelehdistön paparazzit julkisuuden henkilöitä, ihmiset paljastelevat sosiaalisessa mediassa yllättävän paljon yksityselämästään. Monet julkkiksetkin avautuvat somessa aktiivisesti. Osa heistä, kuten Tuomas Enbuske ja Mikael Jungner tekevät sen tietoisesti, haastavat nettikavereitaan harmittoman keskustelun sijaan väittelyyn ja tuntuvat jopa suorastaan kerjäävän turpiinsa. Osalla tekstit menevät välillä liiankin korkealentoisiksi, kuten aikanaan urheiluselostaja Tapio Suomisella stand up -koomikon urasta haaveillessaan ja osa reagoi vahvasti negatiivisen palautteeseen, kuten viimeksi toimittaja Maria Veitola Anu Saagimin lausuntoihin ja Tanssi tähtien kanssa -kisassa yhä jatkava Hanna Sumari ilkeämielisiin katsojakommentteihin.

Tässä ei ole loppujen lopuksi mitään ihmeellistä. Julkisuuden henkilöt ovat pohjimmiltaan samanlaisia ihmisiä kuin tavalliset kadun tallaajat. Heilläkin on tunteet ja tarve puolustautua, jos heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Ja totta kai heillä on myös oikeus siihen.

Kateellisuuden vastapainoksi suomalaisilla on kuitenkin yksi perushyve: halu puolustaa heikompia. Ennemmin tai myöhemmin sympatia kääntyy julkisen ryöpytyksen kohteeksi joutuneen puolelle. Kun Veitola ja Sumari saivat kuulla kritiikkiä ulkonäöstään, vastareaktio tuli varsin pian, sillä molemmat ovat paitsi älykkäitä ja sanavalmiita, myös erittäin kauniita naisia. Sumari kuittasi moitteet käsivarsien ojentajalihasten tiukuudesta näyttämällä ”allit” lähikuvassa, ja arvostelijoiden suut oli tukittu.

Veitolan tapaus lähenteli räikeydessään jo kunnianloukkausta. Viron kauneuden ylipapittareksi itsensä nostanut Anu Saagim oli haukkunut Veitolaa rumaksi Yleisradion suorassa Perjantai-lähetyksessä. Studioyleisö oli reagoinut heittoon nauramalla ja taputtamalla. Ohjelman nuorempaa tekijäkaartia onkin syytä muistuttaa, mitä julkisessa sanassa saa ja kannattaa sanoa, sillä jos kutsu käy käräjille, vastuuseen joutuvat loukkaavan lausuman esittäjän lisäksi sen sallineet toimittajat.

Ilman juridista uhkaakin, ihmisen ulkonäön arvostelu tai hänen nimensä pilkkaaminen ovat asioita, joihin kenenkään toimittajan tai julkisuudessa esiintyvän ei pitäisi sortua. Silloin on eksytty pahemman kerran hyvän maun rajan tuolle puolen ja asetettu oma uskottavuus lopullisesti vaakalaudalle. Useimmille meistä tämän on itsestään selvää ja hyvän kotikasvatuksen tulos, mutta näköjään Saagimin kaltaisia vyön alle lyöjiä löytyy yhä. Vaikka Anu on toiminut peräti päätoimittajana, hänen otteensa journalistina eivät yllä ammattikunnan vaatimusten tasolle. Ne muistuttavat pikemminkin aikuismaailmaan tuotua koulukiusaamista.

Ilkka Isosaari

Maaliskuu on pyörähtänyt käyntiin ja kevät on taas askeleen lähempänä. MM-kisat toivat Lahden yöelämään vauhtia ja vaarallisia tilanteita, josta herääkin kysymys onko Lahdessa elämää MM-kisojen jälkeen? On sitä ja varsinkin Lahen ykkösklubeilla.

Mössö marssittaa maaliskuussa lavalleen muutaman Suomi-Rockin dinosauruksen, nimittäin vanhalla bensa-asemalla lavalle nousevat Miljoonasade ja Popeda, joten luvassa on hittiä hitin perään. Melkein samaan kastiin näiden kahden kanssa menee Karjalan Kandalfin Jouni Hynysen johtama aina rankka Kotiteolisuus. Takuuvarmoja nimiä siis kaikki kolme ja voidaankin hyvällä syyllä olettaa, että Mössö tulee olemaan loppuunmyyty jokaisena iltana. Harvinaisempaa herkkua on luvassa sen sijaan 25.3. kun Brother Firetribe saapuu Lahteen. Tämä Nightwish-kitaristi Emppu Vuorisen kakkosbändi on harvoin täällä nähty vieras, joten tätä keikkaa ei kannata missata.

Huhtikuukin alkaa kovalla kattauksella, kun Liittokanslerit 2017-kiertueellaan lahtelaisia saapuvat viihdyttämään kaksikko Eläkeläiset ja Stam1na. Aika jännän oloinen kaksikko, jolla ei tuntuisi olevan mitään musiikillista yhteyttä, joten kiertueen kantava voima piilleekin kenties ns. voimajuomissa sekä hulvattomissa välispiikeissä?

Finlandia Klubilla ei jäädä Mössöä huonommaksi. Kuukauden korkkaa kovassa suosiossa oleva Tuure Kilpeläinen, joka julkaisi loppuvuodesta uuden albuminsa ”Surusilmäinen kauneus”. Tuuren keikat ovat tupanneet olemaan viime vuosina loppuunmyytyjä, joten lipun hommaaminen etukäteen on lähes pakko. Loppukuusta Sibbetalolla nähdään monessa mukana oleva lahjakas Anna Puu sekä paluuta tekevä Poets Of The Fall, joten hittejä on luvassa vino pino myös näinä iltoina.

Huhtikuu polkaistaan Finlandia Klubilla käyntiin Pauli Hanhiniemen Retkueen avulla, joten taso ei laske tippaakaan ensi kuussakaan. Myös Hanhiniemi julkaisi uuden levyn ”Pölyä, hiuksia, risuja” loppuvuodesta. Bonuksena Paulin retkueessa basistin virkaa hoitaa muuten Ville Rauhala, jonka allekirjoittanut muistaa hyvin erinomaisesta neo/psychobilly-orkesterista The Stringbeans. Kaiken kaikkiaan Lahdessa nähdään ja koetaan siis harvinaisen kovatasoinen livekuukausi, mikä on meille musadiggareille silkkaa namiskuukkelia.

Ja muistathan, että musiikki on parasta livenä! Keikoille mars!

Kun ihmisellä tarmoa riittää, niin hän saa ihmeitä aikaiseksi, ja vielä on edessä muutama työn täyteinen vuosi ennen virallista eläkeikää. Kariston uudella omakotialueella, uudehkon vihreän talonsa ovella vastaanotti vanha tuttavani kotitalousopettaja Hilla S. Kakko minut ennen työpaikalle lähtöä Stadin ammattioppilaitokseen Helsinkiin.

Hillan opiskelupolku on aikuisopiskelijalle esimerkillinen työn ohessa tapahtunut kouluttautuminen uuteen ammattiin tai pitäisi sanoa uusiin ammatteihin. Peruslähtökohtana hänellä oli nuorena käyty ruokahuollon ammattikoulu. Hänen ensimmäinen pitkä työrupeamansa oli Valtion ravitsemuskeskuksessa Lahdessa. Siihen elämänvaiheeseen kuului nuori perhe, kunnallispolitiikan kiemuroissa mukana olo sekä opiskelu. Paljon myöhemmin 2000-luvun alkupuolella, kun uusi Kariston kaupunginosa itäiseen Lahteen hahmottui, päätti tämä puurtaja lähteä rakentamaan taloa vastakaavoitetulle neitseelliseen maastoon.

Lahdessa oli mahdollisuus suorittaa Helsingin yliopiston avoimen korkeakoulun perusopinnot sosiaalipolitiikasta ja sosiologiasta Aikuiskoulutuskeskus Wellamon tiloissa. Erityisopintoihin on kuulunut myös pedagogiikan opinnot. Hilla S. Kakon tavoite oli kotitalous ja ravintola-ala. Haaga instituutti oli vuorossa ja siellä hän suoritti ravintolapäällikön eli AMK- restomitutkinnon.

Työpaikka muuttui Luhangan kunnan ruokahuollon emännyyteen ja samoille vuosille mahtuivat restonomin jatko-opinnot Jyväskylässä. Niihin kuuluivat tuotekehittely ja markkinointi. Opintokokonaisuus oli aikuisopiskelijalla Haaga instituutin Ma RaTa eli matkailu- , ravitsemus ja talousala, mikä linjaus pätee myös talousopettajaksi myöhemmin valmistuneen Hillan nykyiseen opetusohjelmaan Stadin ammattioppilaitoksessa. Talousopettajaksi valmistumisen aikana hän oli Lahdessa alan opettajien viransijaisena Lahden yhteiskoulussa, Diakonia-laitoksen ammttiopisotssa Dilassa ja Kivimaan peruskoulussa.

Viimeiset opiskeluvuodet talousopettajatutkintoon Hilla suoritti Helsingin yliopiston opettajakorkeakoulussa Hämeenlinnassa. Työpaikat ja pitkäkestoinen sinnikäs opiskelu ovat antaneet valoisalla elämänasenteen omaavalla Hillalle erinomaiset valmiudet nykyisten monikansallisten oppilaiden opettamiseen. Oppilaita on Stadin ammattioppilaitoksen eri aloilla ja toimipisteessä yli 16 000. Hänen oppilaansa opiskelevat pääasiassa Roihuvuoressa ja Herttoniemessä, mutta opettaja käy opettamassa useimmissakin Stadin toimipisteissä.

Nykyiset oppilaat ovat 18-50 vuotiaita maahan pakolaisina tulleita naisia ja miehiä. Ryhmäkoko on alle 20 oppilaan. Opettaja toteaa hymy huulessa, että nuoret ja keski-ikäisyyden kynnyksellä olevat naiset haluavat oppia ja osaavat, mutta nuoriin miehiin on otettava vähän tiukempi ote. Kotitalousopinnoissa heitä kauhistuttaa laittaa suojaesiliina päälle, mutta hygieniapassi-koulutus on osa opiskelua. Osalle miehistä perheen naiset ovat tehneet kaikki kodissa, mutta usealla miehillä on useimmiten tavoitteena oma ruoka-alan yritys.

Hilla S. Kakon oppilaat muodustuvat monimuotokoulutusryhmistä. Juuri tänään he olivat vierailulla suuressa tukkuliikkeessä, mukana oli lähihoitaja-, autoasentaja ja talousalan opiskelijoita. Innostavaa, nauroi kotitalousopettaja puhelimessa.

Marja-Liisa Niuranen

Mikä olisi urheilijan kiusaus? Esimerkiksi se, kun palkinnon mennessä sivusuun alkaisi syytellä ja vihoitella armottomasti tapahtuman aiheuttaneelle kanssakilpailijalleen. Siihen kiusaukseen ei ainakaan viime viikonlopun suomalainen mieshiihtäjämme sortunut, vaikka sprinttihiihdon kulta muuttuikin ”kolaripronssiksi” toisen hiihtäjän virheen takia. Erään lehtijutun mukaan suomalaisen kerrotaan sanoneen törmäämisen aiheuttaneesta kilpakumppanistaan näin: ”Ihan ok kaveri, paiskattiin siinä kättä. Ei hän voi sille enää mitään.” Vihan sijasta löytyi armo!

Meille kaikille erilaiset kiusaukset ovat tuttu juttu. Kiusaus on jotain, mikä houkuttelee meitä pahan puolelle tai jättämään valitsematta hyvän. Ehkä se on myös ikään kuin tienhaarassa olemista: kumman suunnan valitsen. Raamatun mukaan Jumala ei kiusaa ketään. Hän kuitenkin sallii omiensa joutua kiusauksiin – niin kävi Jeesuksellekin. Tämän paastoajan ensimmäisen sunnuntain evankeliumi kertoo siitä, kuinka Jeesusta houkutellaan kääntymään pois omasta tehtävästään maailman Vapahtajana. Jeesus ei kuitenkaan antanut periksi vaan tiesi ja muisti kutsumuksensa. Mutta on jotenkin lohduttavaa tajuta, että Jeesustakin kiusattiin.

Kiusaaja on mestarillinen tuntemaan ihmisten heikkoudet. Hän osaa rakentaa jokaiselle sopivaa ansaa. Ja hyökätä myös oikealla hetkellä ja suunnalta, jota emme arvaa. Kun olemme joutumassa pahan ansaan ja huomaamme, että emme selviä omin voimin sieltä ulos, onneksemme peli ole vielä päättynyt siihen. On tärkeätä ymmärtää, että Jeesus voitti omat kiusauksensa, jotta voisi olla meidän kiusattujen ihmisten tuki ja turva. Jos sitten jotain pahaa tapahtuu, niin tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta sitä voi aina pyytää ja antaa anteeksi. Kristilliseen ilosanomaan kun kuuluu keskeisenä lupaus siitä, että meille kiusatuille ja langenneille ihmisille on aina uuden alun mahdollisuus.

Rakas Jumala,
sinä annoit Poikasi joutua kiusauksiin ja ahdistuksiin,
jotta hän voisi kiusattuja auttaa.
Vahvista meitä, niin että hänen avullaan
voittaisimme pahan hyökkäykset.

Aamen

Pastori Kati Saukkonen