Kategoria: Ajankohtaista

Omalähiön Eduskuntavaalit 2019 -osiossa tutustumme lahtelaisiin kansanedustajehdokkaisiin yli puoluerajojen. Kolmantena esittelyssä Perussuomalaisten Maarit Tuomi.

Lahtelainen Maarit Tuomi lähti ensimmäistä kertaa mukaan politiikaan vuoden 2013 kuntavaaleissa. Perussuomalaiset olivat silloin hyvässä nosteessa ja hänet valittiin ensimmäisellä yrityksellä kaupunginvaltuutetuksi.
– Ihmisiltä tullut palaute sekä kannustus on ollut yksi syy siihen, että olen nyt pyrkimässä eduskuntaan.

Eduskunta-avustaja työskentelevä Tuomi kertoo, että hän haluaa olla päättämässä suomalaisille tärkeistä asioista.
– Henkilökohtaisesti haluan vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Suomi-laivaa viedään.

Tuomella ei ole varsinaisesti yhtään idolia politiikassa, mutta hän liittyi perussuomalaisiin aikoinaan Jussi Halla-Ahon innoittamana.
– Hyvä kansanedustaja on sellainen, joka ei ole minkään etujärjestöjen tai yhteisöjen ”sätkynukke”, vaan hän ajaa Suomen ja suomalaisten etua. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja luotettava.

Hyvä kansanedustaja kuuntelee Tuomen mukaan ihmisiä, eikä ole vieraantunut ihmisten arkielämästä.
– Hän on läsnä ja helposti lähestyttävä ja hän ottaa asioista selvää sekä puuttuu epäkohtiin niitä havaitessaan. Lisäksi hän kiertää ahkerasti kenttää ja tapaa ihmisiä.

Velanotto seis, työllisyysasiat kuntoon

– Minulla ei ole mitään yhtä agendaa, vaan on monia asioita, joihin haluaisin puuttua. Asiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen.
– Esimerkiksi velanotto pitää saada kuriin ja työllisyysaste nousemaan. Myös vanhustenhoito, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä koulutus vaativat lisäpanostuksia.

Myöskin teollisuutemme kilpailukyvystä, jolla hyvinvointivaltiotamme rahoitetaan, tulee huolehtia eikä sitä saa ajaa liian ahtaalle epärealistisilla päästövaatimuksilla.
– Toki myös maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä.

Eläkeläisten asioihin huomio

Eläkeläisten asiat vaativat Tuomen mukaan korjausliikkeitä tulevalla vaalikaudella.
– Vaikka osalla eläkeläisistä menee taloudellisesti ihan hyvin, on kuitenkin huomattava joukko eläkeläisiä, joilla on taloudellisia vaikeuksia.

Perussuomalaiset ovat esittäneet niin sanotun puoliväli-indeksi asteittaista palauttamista, jotta eläkkeet seuraisivat palkkakehitystä paremmin.
– Myös eläketulon verotukseen pitää tehdä muutoksia. Se pitäisi asettaa samalle tasolle palkkaverotuksen kanssa. Pienituloisimpien eläkeläisten asemaa parantaisi myös esimerkiksi muutokset lääkekorvausten omavastuuosuuteen.

Maahanmuutto on yleiskäsite, jolla kuvataan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.
– Se käsittää myös työperäisen maahanmuuton, joka voi sinänsä olla Suomelle ihan hyväkin asia, mikäli tänne muuttaa koulutettua, osaavaa väkeä, jotka eivät tarvitse tulonsiirtoja.
Todellisuudessa kuitenkin vain harvan maahanmuuttajaryhmän edustajat maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluja.

Haittamaahanmuutolle stoppi

– Perussuomalaiset haluavatkin lopettaa tällaisen haittamaahanmuuton kokonaan, sillä se luo suuria taloudellisia, sosiaalisia ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Tehokkainta olisikin, etteivät tällaiset ei-toivotut muuttajat edes pyrkisi Suomeen.

Suomen suhteellista houkuttelevuutta tulisikin vähentää.
– Suomi voisi esimerkiksi lyhentää EU-lain puitteissa sekä turvapaikan että toissijaisen suojeluaseman neljästä vuodesta kolmeen vuoteen ja yhteen vuoteen.

Suojeluntarvetta voitaisiin Tuomen mielestä tarkastella myös uudelleen, kun määräaikaista oleskelulupaa ollaan jatkamassa.
– Suojeluasema voitaisiin lakkauttaa, jos suojeluntarvetta ei enää ole. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan koskaan käytetä. Myös tulkkipalvelujen tarjoaminen vuosia maassa oleskelleille pitäisi lopettaa. Se ei edesauta kielitaidon kehittymistä ja kotoutumista.

Kansalaisuus pitäisi olla peruutettavissa esimerkiksi vakavan rikoksen, kuten raiskauksen vuoksi.
– Myöskään saatavuusharkinnasta ei tule luopua, sillä siinä kyse on työmarkkinoiden avaamisesta koko maailmalle, ilman että työnantajilla olisi ensin velvoite etsiä tarvittavaa työvoimaa kotimaasta. Häviäjänä olisi suomalainen duunari ja veronmaksaja, voittajana lähinnä halpatyövoimaa himoitseva elinkeinoelämä.

Suomessa tulee saada elää turvallisesti

– Suomalaisten tulee voida luottaa omaan tulevaisuuteensa. Täällä on turvallista elää, käydä työssä, kasvattaa lapsiaan sekä opiskella ja vanheta.

Suomalaisten veroeurot tulee käyttää ensisijaisesti suomalaisten hyväksi ja resurssit tulee kohdentaa suomalaisiin vähäosaisiin, vanhuksiin, lapsiperheisiin, sairaisiin ja vammaisiin.
– Ei ole oikein, että maahamme muuttanut, sosiaaliturvalla elävä henkilö saa saman verran tai jopa joissain tapauksissa enemmän sosiaalitukia ja palveluita kuin ikänsä töitä tehnyt, lapsensa täällä kasvattanut suomalainen. Suomalaisen tulee mennä maahanmuuttajan edelle, eikä päinvastoin.

Petri Görman

Omalähiön Eduskuntavaalit 2019 -osiossa tutustumme lahtelaisiin kansanedustajehdokkaisiin yli puoluerajojen. Toisena esittelyssä kokoomuksen Francis McCarron.

Kuva: Kansanedustajaehdokas Francis McCarron (kok.) mielestä viimeaikaiset kohut vanhustenhoidon laadusta on otettava vakavasti, koska meillä jokaisella on oikeus turvalliseen ja ihmisarvoiseen vanhuuteen. Meidän on pidettävä huolta toisistamme ja ennen muuta lähimmäisistämme.

Lahtelaisen Francis McCarronin (kok.) mielestä kansanedustajat ovat ennen muuta lainsäätäjiä. Hyvällä kansanedustajalla on hänen mukaan laadukas koulutus, kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja laajaa ymmärrystä yhteiskunnasta sekä siihen vaikuttavista yhteyksistä.
– Hyvä kansanedustaja rakentaa yhteistyötä ja verkostoja yli puoluerajojen. Politiikassa kukaan ei pärjää yksin. Eduskunnassa on nykyään aivan likaa puolueiden kasvattamia broilereita, vailla ymmärrystä kansalaisten arjesta tai heidän huolistaan.

Politiikkaan McCarronia on houkutellut halu parantaa asioita.
– Jos joku juttu on epäkunnossa, niin se pitää korjata. Suomi on hieno maa, mutta meillä on myös paljon petrattavaakin.

Aktiivisen vaikuttamisen yhteiskunnallisiin asioihin kokenut kaupunginvaltuutettu aloitti vuonna 2003 Helsingin yliopiston opiskelijapolitiikassa.
– Jo silloin olin Kokoomuksen riveissä ja vapauden puolesta.

McCarron pitää erityisesti siitä, kun hän saa viedä asioita eteenpäin.
– Vanhojen ja toimimattomien rakenteiden murtaminen ja uusien mahdollisuuksien luominen ihmisille ovat sydäntäni lähellä. Vaikka poliittinen eliitti ei aina pidä suorapuheisuudestani ja pelottomuudestani, en anna sen estää itseäni painamasta päälle tärkeissä asioissa.
– Politiikassa ei voi pelätä, pitää uskaltaa mennä eteenpäin ja haastaa luutuneet näkemykset.

Päättäjissä liikaa pelkureita ja nahjuksia

– Kun äänestää minua, niin samalla äänestää kevyemmän verotuksen puolesta. Alemmat verot tarkoittavat lisääntyvää taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja, lisääntyvää vapautta ja lisää hyvinvointia ihmisille.
Maahanmuutto ja siihen liittyvä rikollisuus tulee laittaa McCarronin mukaan kuriin.
– Turvapaikkaturismi pitää ehdottomasti lopettaa. Minulle on itsestään selvää, että lapsillemme kuuluu turvalliset ja puhtaat koulut, joissa kiusaamista ei hyväksytä. Koen valtavan tärkeäksi sen, että luotamme suomalaisiin perheisiin.

Suomalaisilla ei ole varaa vasemmistopuolueiden eläkepopulismiin, koska eläkejärjestelmämme ei sitä kestä.
– Sen sijaan lähtisin keventämään eläkkeensaajien ja muiden pienituloisten verotusta. Tällä tavalla helpottaisin heidän arjessa pärjäämistä. Harmaantuvassa Suomessa eläkkeensaajat ovat myös valtava mahdollisuus ja heidät pitää nähdä mahdollisuutena sekä yhteiskunnan aktiivisina toimijoina.
Viimeaikaiset kohut vanhustenhoidon laadusta on otettava vakavasti, koska meillä jokaisella on oikeus turvalliseen ja ihmisarvoiseen vanhuuteen.

– Meidän on pidettävä huolta toisistamme ja ennen muuta lähimmäisistämme. Kaikille suomalaisille on itsestään selvää, että aidosti hädässä olevia autetaan. Yhtä lailla meille on selvää, että rikoksista seuraa rangaistus, joka tuntuu. Laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää rikollisuutta tai vihaa ei tarvitse hyväksyä missään olosuhteissa.

Oikeudenmukaisuuden puolesta aina

– Suomi on jo nyt hyvä maa ja globaalissa vertailussa erittäin oikeudenmukainen kansalaisilleen. Itse haluan antaa ihmisille ja yrityksille enemmän vapautta toteuttaa itseään ja luoda omat menestysreseptinsä. Annetaan ihmisten päättää omista asioistaan ja mahdollistetaan heille enemmän taloudellista hyvinvointia keventämällä erityisesti työnteon ja riskinottamisen verotusta.

McCarronin mielestä kovasta työnteosta, lisääntyvästä vapaudesta ja rohkeasta yrittäjyydestä syntyy meidän kaikkien yhteinen ja hyvinvoiva Suomi.
– Ketään ei saa jättää, mutta tekijöiden pitää saada tehdä.

Suomen tulee luoda malli, jossa ihmisiä autetaan akuutissa hädässä ja palkitaan työstä, yrittämisestä ja sopeutumisesta yhteiskuntaamme.
– Vastaavasti meidän pitää olla valmiita rankaisemaan rikollisia oikeudenmukaisesti ja nopeasti.

Kansainvälisistä poliitikoista olen aina ollut kiinnostunut Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin pelottomuudesta taantumuksellisten voimien edessä.
– He todellakin laittoivat kaiken likoon ja voittivat. Kotimaisista vaikuttajista lähimpänä sydäntäni ovat Marsalkka Mannerheim ja jollain erikoisella tavalla presidentti Kekkonen. Kaikkia näitä yhdistää rohkeus, isänmaallisuus ja kyky saada asioita aikaan. Heillä kaikilla oli myös silmää draamalle ja show:lle ja se on myös tärkeä taito politiikan tekemisessä. Nykyään politiikassa on liikaa värittömiä pelkureita ja nahjuksia.

Mika Airinen:
Yli 75 prosentin työllisyys pelastaa suomalainen hyvinvointivaltion

Kokoomuksen Hämeen piirin toiminnanjohtaja Mika Airisen mukaan puolue aikoo tehdä Suomesta paremman Saavuttamalla vähintään 75 prosentin työllisyysasteen, jolla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta jatkossakin. Seuraavalla hallituskaudella puolueen pyrkimyksenä on myös tehdä sosiaaliturvauudistus, joka ei passivoi vaan auttaa eteenpäin.
– Verotukseen on tehtävä korjausliike alentamalla ansiotulon ja yrittämisen verotusta sekä uudistamalla työelämää joustavammaksi.

Kokenut toiminnanjohtaja uskoo, että vaalikampanjan aikana seuraavat teemat korostuvat muita enemmän.
– Työ, perheet, seniorit, turvallisuus, ilmasto ja ympäristö on teemoja, joista ehdokkaat keskustelevat vaalitilaisuuksissa ihmisten kanssa.

Tärkein asia Airisen mukaan on, että vuoden 2015 kaltainen maahanmuuttajien vyöry ei enää pääse Eurooppaa eikä Suomea yllättämään.
– Tehdään yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa yhteiset selkeät säännöt ja rajavalvonta. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan jatkossakin. Laillisesti maassa olevat on saatava kouluun ja töihin, laittomasti oleskelevat pois maasta mm. palautussopimuksia edistämällä.

Takuueläkkeellä vähennetään eläkeläisköyhyyttä

Suomen omat päästöt eivät ilmaston lämpötilaa ratkaise, mutta edelläkävijöinä voimme esimerkiksi myydä Kiinan ja Intian tapaisille markkinoille ratkaisuja ja teknologiaa, jotka vähentävät päästöjä moninkertaisesti Suomen omiin päästöihin verrattuna.
– Tähtäämme siihen, että 2040-luvun aikana Suomen metsät ja metsämaa sitovat enemmän hiiltä kuin vapautamme Suomen päästöinä taivaalle. Energiantuotannossa lopetetaan kivihiilen käyttö ja puolitetaan fossiilisen öljyn käyttö 2020-luvun aikana. Lentämisestä aiheutuvia päästöjä hillitään paremmin päästökaupalla kuin lentoverolla.

Uusien autojen verotus siirretään auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen.
– Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla.

Airisen mukaan Suomessa on paljon eläkeläisiä, jotka elävät erittäin pienellä toimeentulolla.
– Löysillä lupauksilla ei voi eläkeläisten asioita hoitaa. Tärkeintä on huolehtia eläkejärjestelmän kestävyydestä hyvällä taloudenpidolla ja luoda sitä kautta mahdollisuus eläkkeiden korottamiseen ja eläkeläisten ostovoiman kasvuun.

Eläkeläisköyhyyden vähentämisessä erityisesti takuueläke on avainasemassa.
– Kun työn verotusta kevennetään, on kevennettävä myös eläketulon verotusta. Hoivapalveluissa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan määrä on mitoitettava aina todellista tarvetta vastaavaksi.

Petri Görman

Omalähiön Eduskuntavaalit 2019 -osiossa tutustumme lahtelaisiin kansanedustajehdokkaisiin yli puoluerajojen.
Ensimmäisenä esittelyssä SDP:n Marju Markkanen. 

Kansanedustajaehdokas Marju Markkanen (sdp.) haluaa olla mukana vaikuttamassa yhteisiin asioihin. Hän on asunut eri puolella Suomea sekä ulkomailla. Markkanen on työskennellyt pitkään opetusalalla varhaiskasvatuksesta yliopistotasolle nähden jatkuvan oppimisen merkityksen sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
– Haluan tuoda kokemukseni ja osaamiseni koko yhteiskunnan hyödyksi. Näen, että Lahden seudulla on mahdollista kasvaa ja kehittyä nykyistä enemmän, kun teemme oikeita päätöksiä myös valtakunnan tasolla.

Markkanen on kaupunginvaltuutettu ja liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja.
– Olen seurannut politiikkaa koko aikuisikäni. Liityin SDP:n jäseneksi, kun paluumuuttajana tulin takaisin kotiseudulleni Lahteen. Ruuhkavuodet ovat jo hieman hellittäneet ja isovanhempien iso tuki perheelleni ovat mahdollistaneet minulle aktiivisen mahdollisuuden osallistua paikallispolitiikkaan.

Ahkera ja tarmokas nainen sanoo suoraan, että politiikassa on oltava mukana ja hakeuduttava sellaisiin tehtäviin, että pääsee päättämään.
– Suomessa kaikki yhteiskunnalliset asiat ovat poliittisia päätöksiä. Kun on mukana politiikassa, tutustuu mielenkiintoisiin ihmisiin ja oppii uutta joka päivä.

Ahtisaari on yksi esikuva

– Ihailen suomalaista demokratiaa ja miten se on Suomen kansan historian eri vaiheissa pystynyt viemään Suomea eteenpäin ja rakentamaan maastamme hyvinvointivaltion.

Markkanen arvostaa Martti Ahtisaarta todella paljon.
– Presidenttimme oli pitkään YK:n rauhanvälittäjä ja hän toimi tässä työssä tuloksellisesti ja hän pystyi sitä kautta vaikuttamaan myös Suomen asemaan maailmanpolitiikassa.

Hyvä kansanedustaja edistää Markkasen mukaan kansan hyvinvointia ja Suomen menestystä.
– Hän perehtyy asioihin, kuuntelee asiantuntijoita ja kansalaisia. Hyvä kansanedustaja osallistuu aktiivisesti keskusteluun ja tiedolla johtamiseen, jonka pohjalta hän muodostaa kokonaisuuksia ja tekee päätösehdotuksia. Kansanedustajan tulee pystyä ja haluta yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa.

Koulutusasioilla iso rooli agendalla

– Olen jäsentänyt agendani sydänteoiksi, joiden kautta esitän tärkeitä kokonaisuuksia. Koulutus on avain menestykseen. Oppimista ja kehittymistä on tuettava läpi elämän. Laadukas varhaiskasvatus on tässä keskiössä, sillä varhaiset vuodet ovat tärkeimmät oppimisen, arvojen ja itsetunnon kehittymiselle.

Myös toisen asteen koulutuksen on oltava suomalaisessa yhteiskunnassa maksuton.
– Se vahvistaa eväät elinikäiselle oppimiselle, yhteiskunnan kehitykselle ja Suomen menestykselle.

Kaikkien suomalaisten asioista, myös eläkeläisten asioista tulee pitää huolta.
– Oikeanlaisilla päätöksillä varmistetaan ikäihmisille hyvä vanhuus. Keskeistä on ratkaista ikäihmisten palvelut ja asumisjärjestelyt niin, että huomioidaan ikäihmisten hyvinvointi.

Suomi tarvitsee Markkasen mielestä työperäistä maahanmuuttoa lähivuosina kipeästi.
– Meiltä loppuu ammattitaitoiset työntekijät. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin turvapaikan hakijoiden vastaanotossa. Suomen tulee kehittää kotoutus- ja koulutuskäytänteitään, jotta maahanmuuttajat oppivat kielen ja kulttuurin.

Suomen tulee olla myös aktiivinen vaikuttaja kansainvälisissä asioissa.
– Silloin olemme vaikuttamassa globaaleihin asioihin, kuten maapallon luonnonvarojen kestävyyteen, ilmastolämpenemisen ratkaisuihin, pakolaispolitiikkaan, kansainvälisen kaupan pelisääntöihin ja turvallisuuspolitiikkaan.

Pirjo Alijärvi:
Pientä eläkettä saavien aseman parantaminen on sosiaalisesti oikeudenmukaista

Hämeen sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Pirjo Alijärven mukaan suomalaisilla on oikeus odottaa, että huomenna on paremmin kuin tänään. Tämä on SDP:n tärkein tavoite eduskuntavaaleissa. Sosialidemokraatit ovat valmiina vastaamaan lähivuosikymmenen suurimpiin haasteisiin, joita ovat muiden muassa työn murros, alueellinen rakennemuutos, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä globaali eriarvoisuus.

– Uskon, että vaalikeskusteluissa nousevat vain muutamat asiat keskiöön. Niitä ovat
turvallinen vanhuus, koulutusleikkaukset, ilmastonmuutos ja sote-uudistus.

Pientä eläkettä saavien aseman parantaminen on sosiaalisesti oikeudenmukaista.

– Joukossa on paljon sellaisia ihmisiä, joiden työuran ansiot ovat jääneet pieniksi joko matalan palkan, katkonaisen tai lyhyen työuran, tai kaikkien näiden vuoksi.

Liian usein naiset ovat kantaneet suuremman vastuun perheestä, mikä näkyy myös pienempänä eläkekertymänä.

– Nyt tarvitaan rohkeita tekoja eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. SDP:n yhtenä tavoitteena on nostaa pienituloisten, alle 1400 euroa kuukaudessa eläkettä saavien tuloja pidemmällä aikavälillä sadalla eurolla.

Pakolaisuuden juurisyihin on puututtava

Globaalin pakolaistilanteen kestävä ratkaiseminen on mahdollista vain, jos kiinnitetään huomiota ilmiöön kokonaisuutena.

– Pakolaisuuden juurisyihin on puututtava ja parannettava sen pakolaisten suuren enemmistön asemaa, joka on sisäisinä pakolaisina kriisimaissa tai paennut kriisialueen lähimaihin. Ihmisten olosuhteiden parantaminen paikan päällä vähentää myös tarvetta Eurooppaan suuntautuvalle pakolaisuudelle.

Alijärven mielestä myös kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tulee voida antaa ja tarvittaessa panna toimeen.
– Turvapaikkajärjestelmä on tarkoitettu hätää pakeneville, eikä sen käyttöä muun maahanmuuton väylänä tule edistää eikä tukea. Suomen tulee toimia sen eteen, ettei tänne syntyisi laajaa paperittomien joukkoa.

Euroopan komission valmistelema tiekartta ilmastopolitiikasta vuoteen 2050 on keskeinen vaikuttamisen paikka
– Tavoittelemme sitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja selvästi hiilinegatiivinen yhteiskunta vuosisadan puoleenväliin mennessä.

Petri Görman

Kuva: Aarre Salmensuo ja Takataskun johtava työntekijä Olli Kopo ovat tyytyväisiä Takataskun yhteisölliseen meininkiin

– Löysin Monitoimitalo Takataskun palvelut kauan sitten sellaisessa elämänvaiheessa, kun oli työttömänä. Osaan valmistaa ruokaa, mutta pakotin itseni silloin liikkeelle ja löysin Monitoimitalo Takataskun palvelut, Aarre Salmensuo kertoo.

Mies on käyttänyt aktiivisesti yhteisön palveluja jo 15 vuoden ajan ja matkan varrella hän on tuonut joukkoon myös useita kavereita mukaan.
– Sosiaaliset verkostot ja kavereiden näkeminen on minulle tärkeitä asioita. Siksi viihdyn täällä.

Salmensuo ruokailee ja viettää Takataskussa aikaa pari tuntia päivässä.
– Täältä lähtee aina iloisin mielin pois.

Salmensuo pelaa aktiivisesti yhteisön joukkueessa mölkkyä ja osallistuu perjantaisin yhteislaulutilaisuuteen.
– Takataskuun on helppo tulla bussilla tai esimerkiksi pidemmän matkan päästä junalla, koska toimipiste on aivan rautatieaseman läheisyydessä. Sen lisäksi tässä on paljon palveluasumista lähellä.
– Sisätiloissa on helppo liikkua, koska siellä on hissi ja esteetön kulku esimerkiksi yläkerran tiloihin.

Yhteisöllinen meininki tärkeää

– Emme kysele ovella, että kuka olet ja miksi tulit tänne, Monitoimitalo Takataskun johtava työntekijä Olli Kopo toteaa.

Yhteisön palveluja käyttää 200-400 ihmistä päivittäin.
– Tyypillisin asiakkaamme on yli 64 -vuotias eläkeläisnainen.

Takataskun toiminta-ajatukseen on kirjattu, että sen palvelut on ensisijaisesti tarkoitettu eläkeläisille sekä työttömille.
– Sosiaaliset suhteet ja elämänkokemusten jakaminen yhteisöllisesti ovat asiakkaillemme tärkeitä asioita.

Yhteislaulutilaisuudet ovat suosittuja

– Joka perjantai Takataskussa järjestetään ruokailun jälkeen yhteislauluhetki. Se kerää aina lähes 50 ihmistä mukaan, Kopo sanoo.

Helmikuun alussa talossa alkaa uusi muisteluryhmä ja myös tähän ryhmään odotetaan paljon asiakkaita.
– Järjestämme muutaman kerran vuodessa omakustannushintaa päivämatkoja Etelä-Suomen alueelle.

Johtava työntekijä Kopon mukaan tilat ovat heidän toiminnalleen optimaalisia.
– Etelä-Lahdessa asuu paljon kohderyhmäämme kuuluvia ihmisiä ja paikka sijaitsee loistavasti bussireittien läheisyydessä.

Monitoimitalo Takataskussa on erittäin laaja-alainen kattaus erilaisia harraste- ja virikekerhoja.
– Järjestämme atk-kursseja, bingoja, lauluhetkiä, paritanssia, pöytätennistä ja tuolijumppaa. Sen lisäksi meillä voi opiskella ruotsin kieltä.
– Jos sinut lomautettu tai olet joutunut työttömäksi, niin silloin kuulut eläkeläisten lisäksi kohderyhmäämme. Neljän seinän sisään ei kannata jäädä murjottamaan vaan silloin kannattaa lähteä ihmisten pariin ja hankkia sosiaalisia kontakteja. Meillä niitä saat aivan varmasti.

Petri Görman

Kuva: Mari Riikonen, Siiri Rantanen ja Pia Mikkonen sekä luovutettu lahjashekki.

Pin Up Petrols -yhdistys on tehnyt jo kaksi kertaa vuosikalenterin. Viime vuoden kalenterin tuotto lahjoitettiin Sotiemme Veteraanit -yhdistykselle Lahden upseerikerholla viime sunnuntaina.

Lahtelainen Mari Riikonen on yksi aktiivisimmista Pin Up Petrols -yhdistyksen jäsenistä. Yhdistys myi 400 kalenteria ja sen kokonaistuotto 2693 euroa lahjoitettiin lyhentämättömänä Sotiemme Veteraanit -yhdistykselle. Riikonen vastasi myös kalenteri kuvasuunnitelmasta ja hengestä yhdessä valokuvaaja Sami Heleniuksen kanssa.

– Minua on aina henkilökohtaisesti kiinnostanut 1940-1960 -lukujen elämä, musiikki ja muotoilu. Sen vuoksi kalenterin teemaksi valikoitu sotavuodet ja jälleenrakennuksen aikana, Mari Riikonen kertoi.

Kalenterin kuviin on tallentunut Riikosen mielestä loistavasti ajan henki suomalaisen yhteiskunnan vaikeilta sodan ja jälleenrakennuksen vuosilta.
– Silloin jokainen oli valmis tekemään paljon yhteiskunnan hyväksi. Varsinkin veteraaneille saamme olla paljosta kiitollisia.

Kalenteriprojekti oli sen puuhanaiselle erittäin positiivinen positiivinen kokemus, joka antoi paljon kaikille osallisille.
– Henkisesti tämä oli upea kokemus.

Kalenterin kuvissa muun muassa leivotaan ja ollaan mattopyykillä.
Valokuvaajamme Sami Helenius sai kuvat elämään ja loi niihin ammattitaitoisesti tuon ajan hengen.

Järjestö on kiitollinen tuesta

– Sotiemme veteraanit -keräys on aina kiitollinen, kun joku yhteistyökumppani lahjoittaa yhdistykselle varoja, varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen toteaa.

Yhdistyksen varainhankinnan päällikön mukaan veteraaneille kerätään lahjoituksia vuositasolla 2-3 miljoonan euron edestä.
– Rahat jaetaan oikeudenmukaisesti kaikille veteraaneille mukaan lukien sotainvalidit. Ehkä jatkossa tätä keräystuottoa käytetään puolisoiden ja leskien hyväksi enenevässä määrin

Lahjoitusvaroja käytetään tällä hetkellä pienituloisten veteraanien lääke- ja hoitokuluihin.
– Se on avustustemme ykköskohde tällä hetkellä. Tuemme myös veteraanien kotipalveluita, kuten lounaspalveluita.

– Pin up Petrolsin naisten tapa elää ja katsoa menneisyyteen on huikea. Tämä oli todella mukava yhteistyöprojekti ja olemme erittäin kiitollisia lahjoitusvaroista.

Petri Görman

Kuva: Etelärinteen Pojat on Ilppo Eresmaa (kitara), Jussi Laherto (kontrabasso), Tommi Nurmilaine (laulu, rummut), Antti Reponen (laulu), Jarmo Räikkönen (viulu)

– Etelärinteen Pojat syntyi Anttilanmäen etelärinteen yhteisistä syysjuhlista. Kontrabasistimme Jussi yhdessä viulistimme Jamin kanssa soittivat kadun ensimmäisissä syysjuhlissa jo kahdeksan vuotta sitten kolme valssia – vuosien saatossa seuraan liittyi meitä muitakin musiikin harrastajia ja neljä vuotta sitten juhlien jälkeen syntyi idea alkaa soittamaan ja harjoittelemaan yhdessä aktiivisesti. Ensimmäinen keikka järjestettiin Anttilanmäen Baarissa muutaman kappaleen ohjelmistolla ja siitä lähtien olemme yhdessä soittaneet.

– Anttilanmäen syysperinteisiin on kuulunut pitkään syysjuhlat ja tapahtumaan haluttiin livemusiikkia neljä vuotta sitten. Olin laulanut aiemmin basistimme kanssa mieskuorossa ja lupauduimme soittamaan syysjuhlissa. Treenasimme muutaman biisin ja tämän tapahtuman seurauksena syntyi Etelärinteen pojat, solisti Antti Reponen kertoo.

Viime kesänä Etelärinteen pojat vastasi Saksalan maisterin omenatarha -näytelmä musiikista.
– Koko produktio toteutettiin harrastelijavoimin. Se oli mukava kokemus ja oli ilo päästä soittamaan vanhanajan jazzahtavaa musiikkia omilla kotinurkilla Anttilanmäen huipulla, aidossa vanhanajan miljöössä.
Kesäteatterituotannon kautta muutama biisi löysi tien myös Etelärinteen poikien keikkasettiin.

– Etelärinteen pojat on erityisesti jazz- ja swingmusiikkiin erikoistunut laulu- ja soitinyhtye. Repertuaarissamme on erilaisia swingmusiikin helmiä ja jazzstandardeja, mutta myös uudempaa musiikkia. Keikoilla kuullaan niin Louis Armstrongin, Ella Fitzgeraldin kuin Frank Sinatrankin klassikoita, mutta myös sellaisia artisteja kuten Neil Youngia, Bob Dylania tai vaikkapa Stingiä, aina kuitenkin jazzin ja swingmusiikin tyyliin sovitettuna.

Samanhenkinen musiikkimaku yhdistää

– Neljä viidestä yhtyeen jäsenestä asuu Anttilanmäellä. Keski-ikäisiä miehiä yhdistää myös lähes identtinen musiikkimaku.

Solisti Reposen mielestä on hienoa päästä soittamaan treenikämpälle kerran viikossa.
– Itselleni musiikki on terapiaa ja hengähdystauko keskellä hektistä arkea. Mikä on sen mukavampaa kuin päästä treenikämpälle kahdeksi tunniksi keskellä viikkoa.

Etelärinteen pojat voitti Radio Voiman organisoiman paikallisen musiikin joulukalenterin yleisöäänestyksen ja lunasti samalla palkinnoksi keikan ravintola Virastoon helmikuun ensimmäiseksi päiväksi.
– Lahdessa tehdään hienoa musiikkia ja paikallisen musiikin joulukalenterissa oli todella tasokas kattaus juurevaa lahtelaista musiikkia esillä.

Reponen toivoo, että bändin nimi tulee voiton myötä tunnetummaksi ja että he pääsevät tekemään yhteistyötä paikallisten muusikoiden kanssa.
– Voitosta jäi kaikille bändin jäsenille ihan kiva fiilis.

Syksyllä keikka Pietarissa

Etelärinteen pojat oli mukana Lahden jazztorilla viime syksynä ja silloin bändi oli keikalla ravintola Virastossa.
– Virastossa oli tupa aivan täynnä ja keikka oli todella onnistunut.

Reponen kertoo, että bändi vieraili syksyllä myös Pietarissa Lomonosovissa Oranienbaumin kansainvälisillä merifestivaaleilla.
– Esiinnyimme Pietarissa monisatapäiselle purjehdusfestivaaliyleisölle. Meitä on siis tähän mennessä kuultu paitsi Lahdessa ja pitkin Suomenniemeä, mutta myös ihan ulkomailla asti!

Petri Görman

Kuva: Hannu Murtoniemi asentamassa merkkiä Keijutielle.

Alijuhakkalan alueen katujen ajonopeudet ovat puhuttaneet jo pitkään.
Kaduilla on 30km/h nopeusrajoitus, mutta sitä ei valitettavasti kaikki noudata. Tähän on syytä tulla muutos. Jokaisen ratintakana olevan pitää kiinnittää asiaan huomiota ja muutoinkin nostaa tarkkaavaisuuttaan alueella liikkuessaan.

Alueella liikkuu paljon lapsia ja kuten kaikki teidämme, heidän osaltaan muun liikenteen huomioiminen ei aina onnistu, vaikka vanhemmat kuinka asiasta muistuttelee. Onnettomuuden riskiä lisää myös se, että lähes jokaisen tontin rajalla on korkea orapihlaja-aita jonka takaa lapsi tulee kadulle varsin yllättäen. Reagointiaikaa ei paljoa jää, joten ajonopeudella on todella suuri merkitys auton pysähtymismatkaan.

Asukasyhdistyksen osalta ajonopeuksien hillitseminen on ollut työlistalla koko ajan. Sen eteen on käyty keskusteluja kaupungin edustajien kanssa ja itse tehdään se mitä voidaan.
Kaupungin puolesta saatiin muutamaksi viikoksi nopeusnäyttötaulut. Nämä saivat paljon hyvää palautetta ja vaikuttivat välittömästi myös ajonopeuksiin. Yritetään siis saada ne taas keväällä joksikin aikaa. Nopeusnäyttöjen hankkimista yhdistykselle pohdittiin myös, mutta niiden hankintakustannus n. 2300€/kpl osoittautui liian suureksi. Vuokraamista voidaan pohtia jos ei kaupungilta saada apua. Kaupungilta on pyydetty myös nopeusrajoitusten maalausmerkinnät katujen pintaan mutta tämä ei ole vielä toteutunut. Toivottavasti ensi keväänä tämäkin.

Keijutien eteläpään hidastetöyssystä on myös käyty keskustelua. Osa asukkaista haluaisi sen poistaa, koska se aiheuttaa tärinää lähitaloihin ja hankaloittaa lumenaurausta. Asiasta järjestettiin Facebookissa äänestyskin ja sen tulos oli selkeä. Kaikki olivat hidasteen säilyttämisen kannalla. Sen uskotaan kuitenkin hidastavan ajonopeuksia. Kaupungin kanta asiassa on se, että he poistavat hidasteen mikäli 80% asukkaista on poistamisen kannalla.

Yllä mainittujen asioiden lisäksi yhdistys päättii teettää katujenvarsille omia huomiomerkkejä. Kesällä järjestettiin äänestys erilaisten – Aja hitaasti merkki vaihtoehtojen kesken. Voittaja vaihtoehdosta teetettiin laadukkaat alumiinipohjaiset merkit jotka on nyt vihdoin saatu asennettua Keijutielle, Alijuhakkalantielle, Korsitielle ja Vanamontielle. Merkit oli tarkoitus saada laitettua jo paljon aikaisemmin mutta kaupungin byrokratia osoittautui arvioitua hankalammaksi.

Toivotaan että ne omalta osaltaan auttavat pitämään tarkkaavaisuuden korkealla ja ajonopeuden alhaalla. Osan Keijutien liikenteestä muodostavat Ravintola Keijussa asioivat asiakkaat. Asiakasliikenne on tietysti yritystoiminnan kannattavuuden takia välttämätöntä eikä sitä haluta rajoittaa. Ravintola Keiju haluaa kuitenkin olla vahvasti mukana katujen turvallisuuden kehittämisessä ja osallistui – Aja hitaasti merkkien hankintaan tuntuvalla osuudella. Iso kiitos heille siitä.

Lopulta on kuitenkin niin, että suurin vastuu on meillä jokaisella autoa ajavalla. Pidetään siis nopeudet kurissa ja tarkkaavaisuus korkealla. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia ja vaikuttaa alueemme asumismukavuuteen ja turvallisuuteen.

Turvallista uutta vuotta kaikille!

Alijuhakkalan omakotiyhdistys ry

Kuva: Lättähattujen paluu! Pääesiintyjät vuosimallia 2019: vasemmalta Vesa Haaja (laulu, kitara), Timo Järvinen (rummut), Pete Salomaa (läskibasso) ja Mika Jokinen (kitara)

Vuonna 1993 Suomea hämmästytti ja ihastutti vanhoista Suomi-filmien heinälatoromantiikasta ja jatsahtavasta rockabillypopista ideoita ammentava Pääesiintyjät -yhtye, jonka kappaleet ”Sua aattelen”, ”Iiris” ja ”Älä ota pitkätukkaa” soivat taajaan radioaalloilla. Orkesteri ehti vielä loppuvuodesta julkaisemaan kokopitkän albumin, joka oli kekseliäästi saanut nimen ”Pitkäsoitto”. Tämän jälkeen yhtye yllättäen häipyi maisemista yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin. Pääesiintyjien kappaleet jäivät kuitenkin elämään fanien keskuuteen ja 26 vuodessa yhtyeestä on muodostunut mystinen kulttibändi, jota toistuvasti on vuosien varrella pyydetty palaamaan keikkalavoille, mutta tähän asti turhaan.

Armon vuonna 2019 Pääesiintyjät tekee vihdoin odotetun paluun lavoille ja mikä parasta myös levylle, sillä helmikuun 8. päivä Bluelight Records julkaisee Pääesiintyjien uuden singlen 26 vuoden hiljaiselon jälkeen. Lisää uutta musiikkia on odotettavissa kevään mittaan.

Yhtyeen kokoonpano on kokenut pieniä viilauksia, sillä alkuperäisjäsenet Mika Jokinen (kitara) ja Pete Salomaa (läskibasso) ovat saaneet seurakseen Agentsista tutun laulusolistin Vesa Haajan sekä rumpali Timo Järvisen, joka omaa vahvan taustan monista eri roots-orkestereista.

Mistä ajatus paluuseen?
– Pääesiintyjät on kytenyt takaraivossa jo muutaman vuoden, mutta kiireet Francinen kanssa ovat aina siirtäneet toteutuksen tuonnemmaksi. Tänä vuonna kuitenkin tarpeeksi luppoaikaa yllättäen löytyi ja kun kokoonpanokin loksahti kertaheitolla paikoilleen, niin mikä ettei? Onhan tätä jo vuosikaudet pyydetty tuumii Salomaa

– Pääesiintyjät triona olisi ollut minulle liian suuri pala haukattavaksi etenkin, kun samaan aikaan on muitakin kokoonpanoja työstettävänä. Peten tarjoilemat selkeät suunnitelmat taustavoimineen ja Veskun saaminen eturintamaan ratkaisi homman lopullisesti. On hienoa saada vielä mahdollisuus työskennellä vanhojen kavereiden kanssa iloitsee Jokinen

Miten Vesa Haaja päätyi Pääesiintyjien solistiksi?
– Kävin aika tarkalleen 25 vuotta sitten Lahdessa koelauluissa, kun Pääesiintyjien vokalisti Mika oli jättämässä tehtäväänsä. Orkesteri jatkoi kuitenkin tuolloin Francinena eteenpäin ja Pääesiintyjät kuivahti kasaan. Kun Pete nyt kutsui uuteen koelauluun, päättelin että pestiin voisi olla vielä mahdollisuuksia, ja niin sitten kävikin velmuilee Haaja
– Tästä näemme, ettei koskaan kannata luovuttaa, vaikkei heti natsaisikaan nauravat Salomaa ja Jokinen vieressä.

Jokisen kanssa useammassakin yhteisessä bändissä rutinoitunut rumpali Timo Järvinen on myös innoissaan pestistään
– Kun tällaiselta ryhmältä käy kutsu niin silloin on mentävä! Vaikka paljon on uutta, niin mukana on paljon myös vanhaa ja tuttua meininkiä Mikan ansiosta.

Uutta musiikkia

Yksi tärkeä ehto paluulle oli se, että myös uutta musiikkia on synnyttävä.
– Olemme yhdessä valinneet bändin linjaan sopivia biisejä ja Haaviston Marko ja Vesku ovat tehneet ansiokasta työtä kääntämällä nuo kappaleet suomeksi. Meillä on kymmenisen uutta biisiä valmiina studiota ja keikkoja varten kertoo Salomaa

Yhtyeen musiikillinen linja säilyy myös uusilla levytyksillä.
– Pääesiintyjät on svengaavaa rock’n’ rollia, billyä, rootsia ja ties mitä suomeksi – musaa jota harvemmin nykypäivänä kuulee. Hyvän tuulen musiikkia alleviivaa Haaja
– Uudet biisit ovat äärimmäisen mielenkiintoinen leikkaus tämän porukan soittajien aikaansaannoksiin vuosien varrelta, mutta sovitukset ja lähestymistapa tulevat perintönä varhaiselta Pääesiintyjät -ajalta linjaa Jokinen.

Kiertue starttaa toukokuussa

Kiertueelle Pääesiintyjät lähtee toukokuussa. Keikkamyynti on vasta alussa, mutta kysyntä on ollut jo vilkasta, sillä huhut paluusta ovat ehtineet kiiriä ympäri Suomenmaan.
Mitä voimme odottaa keikoilta?
– Keikkasetti rakentuu varmastikin niin, että puolet on vanhoja Pitkäsoitto-albumin biisejä ja toinen puolisko sitten näitä uusia kappaleita tuumii läskibassoa kurittava Salomaa
– Odotan innolla ihmisten reaktioita keikoilla. Moni ei varmaan Pääesiintyjiä enää muista tai ole koskaan tuntenutkaan, mutta jatketaan siitä mihin jäätiin 25 vuotta sitten miettii Jokinen

Samoilla linjoilla on myös kannuttaja Järvinen
– Kyseessä on sen verran erilainen kokoonpano aiempiin verrattuna että varmasti on tiedossa liuta itselle uusia keikkamestoja. Suomenkielisissä biiseissä on myös aina ihan oma fiiliksensä, ja viesti tavoittaa härmäläisen kuulijakunnan vieraskielistä paremmin. Uskon vahvasti että saadaan hyvää pöhinää aikaan!

– Itse odotan tulevia keikkoja jännityksellä, pääsenhän tulkitsemaan vanhoja Pääesiintyjät-klassikoita – kitaristina nyt toimivan Mikan tiukan vartioinnin alla toki – sekä esittämään upouusia tulevia Pääesiintyjät-klassikoita, joiden juuret johtavat samalle sylttytehtaalle kuin vanhojenkin. Eli mm. vanhaa Francinea – sekä nyt myös Whistle Baitia – suomeksi paaluttaa Pääesiintyjien laulusolisti Vesa Haaja lopuksi.

kuva: Toimittaja Marjo Pirilä antaisi Taavi Salmivaaralle superpähkinöitä joululahjaksi. Taavi Salmivaara ostaisi kollegalleen twist-hyppynarut sekä ison pinon vihkoja.

Reilun vuoden lahtelaisia sekä päijäthämäläisiä radioaalloilla herätelleet Marjo Pirilä ja Taavi Salmivaara ovat kokeneita radiotoimittajia. Molemmat toimittajat ovat sitä mieltä, että on tärkeää osata heittäytyä hetkeen. Tällä hetkellä molemmat ovat aamutoimittajina Ylen Lahdessa.
– Radio oli minulle tärkeä asia jo lapsuudessa. Erilaiset äänimaailmat viehättivät minua jo silloin, toimittaja Marjo Pirilä kertoo.

Pirilän mukaan radio on aidoin viestintäväline.
– Radio on jotenkin sanoinkuvaamattoman hieno juttu. En oikein osaa perustella asiaa.

Kolme vuotta sitten Lahteen paluumuuton tehnyt toimittaja haaveili vielä yliopistossa, että hän tekee tulevaisuudessa töitä aikakausilehdissä.
– Ehkä minusta tuli sattumalta radiotoimittaja. Hain vuonna 2000 kesätöihin Kymenlaakson radioon ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Matkan varrella olen tehnyt myös tv-työtä.

Työkaveri saa haastaa

– Olemme tehneet Taavin kanssa yhdessä aamulähetyksiä Yle Lahteen reilun vuoden. Meille on jo muodostunut tietynlainen rutiini työhön, mutta työkaveria on kuitenkin pakko haastaa jatkuvasti suorassa lähetyksessä. Se on tämän ammatin suola, Pirilä toteaa.

Uutistoimittaja Pirilä paljastaa, että osa haastamisista syntyy luovasti livenä, mutta joskus asioista sovitaan etukäteen.
Yksi tärkeä asia Pirilän mielestä on se, että tuntee työkaverin mielenliikkeet ja päivän fiiliksen.
– Kemioiden pitää toimia. Et välttämättä pysty tekemään parhaan kaverisi kanssa luovaa radio-ohjelmaa, vaikka tunnet hänet kuinka hyvin. Ei tätä asiaa voi harjoitella tai opetella etukäteen.
– Kun olet joka arkiaamu työkaverisi kanssa samassa studiossa, niin tiedät jo missä rytmissä hän hengittää.

Takaisin Lahteen vuonna 2015

– Muutin Lahdesta pois vuonna 1999. Olin silloin nuori menevä nainen ja nyt palasin takaisin Lahteen perheenäitinä.

Pirilän mukaan Lahti varsin eloisa paikka Lappeenrantaan verrattuna.
– Siksi en voi ymmärtää lahtelaisen jatkuvaa narinaa siitä, että tämä on kuollut kylä.

Toimittaja Pirilä huomauttaa, että Lahti on Etelä-Suomen ytimessä todella lähellä Helsinkiä.
– Täällä on tapahtumia sekä elämää.

Ammatillinen kunnioitus tärkeää

– Kunnioitamme toisiamme ammatillisesti. Marjolla on hieno kyky kuunnella toista ihmistä, toimittaja Taavi Salmivaara sanoo.

Salmivaara paljastaa, että hän on kollegansa kanssa usein asioista eri mieltä.
– Se tuo heti hyvän sävyn ja lisän luovaan radiokeskusteluun.

Toimittajat pohjustavat aamulähetyksen aina edellisenä päivänä ja hienosäätö uuteen lähetykseen hoidetaan joka arkiaamu viiden jälkeen.
– Yhteiseen juttupöytään tuon aina enemmän juttuja, mitä me käytämme.
– Molemmat meistä havainnoin maailmaa tarkasti. Emme me aina tarkkaile ympäristöämme tiukan uutisnenän kautta. Keskustelussa olevan asian tulee olla ihmisen mittainen.

Rakkaudesta radioon

– Rakastan radiotyötä. Olen viihtynyt tässä työssä jo 20 vuotta.

Aiemmin radio oli kaikista nopein tiedotusvälinen, mutta nyt sosiaalisen median aikakaudella moniin asioihin voidaan reagoida vieläkin nopeammin.
– Kaikilla ihmisillä on kokemuksia radion kuuntelemisesta. Vanhempi väki tuntee Markus-Sedän ja nuorimmille Jaajo on todella tärkeä radiopersoona.

Salmivaaran mielestä radio ei kuole koskaan.
– Radio voi välittää koko ihmisen tunnelmaskaalan ja se on tärkein pointti koko asiassa.

Toimittajan tulee antaa Salmivaaran mukaan itsestään paljon lähetysvirtaan.
– Siitä syntyy kuuntelijasuhde. Jokainen meistä kuvittelee jollain tapaa tuntevansa radiossa työskentelevän juontajan.

Aamun lähetysvirrassa on myös musiikilla tärkeä osuus.
– Hyvillä jutuilla sekä musiikilla me houkuttelemme ihmiset radion äärelle. ei tämä peruslähtökohta juurikaan ole muuttunut aikojen saatossa.

Jouko Skinnarin reliefiä olivat paljastamassa Paavo Lipponen ja Ville Skinnari Emma-tyttärensä avustamana.

Valtiopäiväneuvos ja kansanedustaja Jouko Skinnarin muistoreliefi paljastettiin Lahden rautatieasemalla viime lauantaina. Reliefin on suunnitellut lahtelainen kuvanveistäjä Reijo Huttu.
– Jouko Skinnari oli ahkera ja sivistynyt poliitikko. Hän oli myös kulttuuri- ja urheilumies samassa persoonassa, ex-pääministeri Paavo Lipponen totesi puheessaan.

Skinnari oli toinen valtiovarainministeri Lipposen ensimmäisessä hallituksessa 1997-1999.
– Oli kunnia-asia paljastaa pitkäaikaisen työtoverin muistoreliefi.
Skinnarin muistoreliefi on aivan rautatieaseman pääoven vieressä Mannerheimintien puolella.

Pitkäaikainen työveri huomioi kanssakulkijat

Kansanedustaja Mika Kari tapasi ensimmäisen kerran Jouko Skinnarin 1990-luvun puolivälissä soppatykillä Mukkulassa ostoskeskuksessa eduskuntavaalien aikana.
– En ollut vielä itse politiikassa silloin mukana. Jouko oli mukkulalaisille ihmisille tuttu, koska jokainen halusi vaihtaa muutaman ajatuksen hänen kanssaan.

Kari valittiin Lahden kunnallisjärjestön johtoon vuonna 2001 ja siitä lähtien hän oli paljon tekemisissä Jouko Skinnarin kanssa.
– Vaihdoimme jo tuolloin paljon ajatuksia Lahden kaupungin ja koko Päijät-Hämeen alueen edunvalvonnasta.

Vuonna 2005 miehistä tuli valtuustokollegoita.
– Minulle jäi tunne, että hän oli kaupunginvaltuutettuna pääsääntöisesti kansanedustaja. Hän toi meille paljon ajatuksia Helsingistä. Joukolla oli erittäin laaja-alaiset suhteet, joita hän hyödynsi toiminnassaan Lahden ja sen lähialueen hyväksi.

Venäjä asiantuntija

– Istuimme kauden 2011-2015 eduskunnassa yhtä aikaa. Hän kannusti minua uutena kansanedustajana ja antoi paljon vinkkejä, kuinka eduskunnassa toimitaan.

Edustajakollegat arvostivat pitkäaikaista kansanedustajaa.
– Hän oli kaikille kansanedustajille tuttu, kun astuin itse ensimmäistä kertaa parlamenttiin. Sen huomasin heti.

Valtiopäiväneuvos Skinnari oli myös arvostettu asiantuntija Venäjä kysymyksissä.
– Hänellä iso tietovarasto ja kokemus eduskunnan toiminnasta. Myös suhteet eri ministeriöihin olivat erittäin laaja-alaiset. Myös hyvät yhteydet naapurimaahan olivat hänelle merkityksellisiä.

Petri Görman