Kategoria: Ajankohtaista

---

Sosialidemokraattisella puolueella on myös kuntavaalien jälkeen kaupunginvaltuutettuja eniten Lahdessa. Heillä on uudessa kaupunginvaltuustossa 16 edustajaa. Toiseksi suurimmalla ryhmällä Kokoomuksella on 13 edustajaa. Kolmanneksi suurimmalla puolueella perussuomalaisilla on 10 kaupunginvaltuutettua. Pro Lahti kasvatti kaupunginvaltuutettujensa määrää kolmella ja heillä on nyt viisi edustajaa. Aikaisemmin sosialidemokraateilla ja kokoomuslaisilla on ollut määräenemmistö kaupunginvaltuustossa, mutta nyt heillä on yhteensä 29 kaupunginvaltuutettua 59:stä.

– Menetimme valtuuspaikkoja ja siihen ei voi olla tyytyväinen, mutta demareiden vaalitulos oli hyvä, jos sitä vertaa muihin isoihin kaupunkeihin Suomessa, valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) sanoo.

Komu on tyytyväinen, että demarit ovat edelleen valtuuston suurin puolue.
– Matala äänestysprosentti näkyi kyllä meidän kannatuksessamme.

Sosialidemokraatit toivovat Komun mukaan, että kaikki puolueet kertovat etukäteen, millä tavalla kaupunkia voidaan lähitulevaisuudessa kehittää.
– Pitää olla ratkaisuja, ei vain vastustamista. Valtuustosopimukseen pääseminen mahdollisimman laajalla porukalla on tärkeää.

Kokoomuksen Toni Putula on tyytyväinen vaalitulokseen, koska puolue on Päijät-Hämeessä suurin puolue.
– Siitä olen myös iloinen, että meillä on paljon uusia luottamushenkilöitä nyt valtuustossa.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Putulan mukaan Lahden osalta vasemmistopuolueiden romahdus ja blokin murtuminen kertoo siitä, että äänestäjät eivät ole olleet tyytyväisiä.
– Kokoomus tarjoaa järkeviä ja vastuullisia ratkaisuja kuntalaisten helppoon arkeen, samalla kun taloudesta pidetään huolta.

Kokoomuslaiset haluavat, että tulevalla vaalikaudella yhteistyön laatu tulee olla parempaa.
– Lahdessa on katsottava eteenpäin. Yhteistyökykyinen ote pitää olla kaikkien ryhmien välillä, jotta asioita voidaan viedä päätöksenteosta toteutukseen sujuvammin.

Perussuomalaisille ja Pro Lahti -ryhmälle tuplasti enemmän valtuutettuja

– Tuplasimme valtuutettujen määrän Lahdessa viidestä kymmeneen ja valtakunnallisesti lisäsimme valtuutettujemme määrää lähes kuudellasadalla. Tietysti tavoitteet olivat hieman korkeammalla, mutta tulokseen olemme tyytyväisiä, kansanedustaja ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Rami Lehto kertoo.

Valtuustopaikkojen kaksinkertaistaminen on osoitus Lehdon mukaan siitä, että perussuomalaiset ovat olleet lahtelaisten asialla.

Pro -Lahti -ryhmän Kalle Aaltosen mukaan kuntavaalitulos oli heidän ryhmänsä osalta erinomainen.
– Ylitimme odotukset selvästi. Yli kahdeksan vuotta kestänyt pitkäjänteinen ja tinkimätön työ tuotti nyt hyvän tuloksen. Lisäksi meillä oli loistava porukka hyviä ehdokkaita.

Aaltonen toivoo, että ensimmäiseksi uusi kaupunginvaltuusto loisi reilun toimintakulttuurin luottamuspaikkajaon suhteen.
– Olisi hyvä, että Lahdessa noudatettaisiin ensimmäistä kertaa koskaan vaalitulosta luottamuspaikkajaossa sekä kunnioitetaan äänestäjien tahtoa.

Kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto menettivät valtuutettuja

– Tavoittelimme enemmän, mutta sukupolvenvaihdos maksoi meille paikan tai kaksi. Olemme nyt kaupunginvaltuuston aktiivisin ja osaavin sekä nuorin ryhmä, kaupunginvaltuutettu (vas.) Elisa Lientola toteaa.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan mukaan vasemmistoliitto nousee entistä vahvempana puolustamaan jokaisen lahtelaisen oikeutta hyvää elämään.
– Pahoin pelkään, että Lahdessa eriarvoisuus kasvaa ja ympäristöpolitiikkaa jumittaa lähitulevaisuudessa. Ehkä myös keskustelukulttuuri kovenee?

Vasemmistoliitto aikoo rakentaa tulevalla valtuustokaudella yhteistyötä ja olla luomassa hyvää keskustelukulttuuria valtuustosalissa eri ryhmien välillä.
– Puolustamme aina pienempää ihmistä ja kuntalaisten palveluja, kuten olemme myös aikaisemmin tehneet.

Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Sonja Falk sanoo suoraan, että heidän ryhmänsä ei onnistunut tavoitteissa, jotka olivat näihin kuntavaaleihin asetettu.
– Tavoittelimme lisäpaikkaa, mutta sen sijaan erittäin niukasti menetimme yhden paikan, mikä tietysti vaikeuttaa vaikuttamista lahtelaisten paremman arjen puolesta.

Falkin mukaan ehdokaslista oli vahva, mutta lahtelaiset arvostivat nyt vaaleissa muita teemoja enemmän kuin esille nostamiamme arjen hyvinvoinnin ja vastuullisen taloudenhoidon teemoja.
– Vaalitulos on sinänsä historiallinen, että sosiaalidemokraatit ja kokoomus eivät enää yhdessä muodosta valtuuston enemmistöä, eli niin sanotut keskiryhmät ovat kasvaneet valtuustossa niitä suuremmaksi poliittiseksi voimaksi. Se tarkoittaa aiempaa suurempaa tarvetta yhteistyön rakentamiselle, avoimelle keskustelulle sekä oikeudenmukaisemmalle neuvottelulle.
– Valtuuston ja sen alaisten toimielinten toimintakyky vaatii hyvää ja tasapuolista johtamista, jossa kukaan ei joudu tai ketään ei ajeta paitsioon.

Nyt on peiliin katsomisen aika

– Kannatuksemme laski näissä vaaleissa niin Lahdessa kuin valtakunnallisesti. Viisi valtuustopaikkaa oli meille torjuntavoitto ja edellisiin vaalituloksiin verrattuna olemme vakiinnuttaneet asemamme lahtelaisessa päätöksenteossa. Valtuustoryhmämme myös uudistui hieman, kun saimme kaksi uutta valtuutettua, kaupunginvaltuutettu Riina Puusaari (vihr.) toteaa.

Erityisen surullisena Puusaari pitää kuitenkin historiallisen alhaista äänestysprosenttia, joka oli Lahdessa vain 51 prosenttia.
– On selvää, että kaikkien puoluerajoista riippumatta tulee katsoa peiliin ja pohtia miksi näin kävi ja mitä voimme asialle jatkossa tehdä.

Vihreät lähtevät syksyllä rakentamaan sekä uutta strategiaa että talousarviota yhteistyössä kaikkien ryhmien kesken.
– Vaalituloksen myötä SDP:llä ja Kokoomuksella ei ole enää enemmistöä valtuustossa, joten toivon, että nyt vihdoin saamme murrettua kauan vallalla olleen epädemokraattisen luottamuspaikkajaon. Vihreät on jo useamman kauden ajanut niin sanottua korimallia paikkajaossa, mutta se ei ole kahdelle suurimmalle puolueelle kelvannut. Toivon, että nyt pääsisimme neuvotteluissa sellaiseen ratkaisuun, jossa paikat jaetaan vaalituloksen mukaisesti.

Petri Görman

*Keskustan edustajaa ei juttua varten tavoitettu.*

---

Aaltonen, Lehto ja Kari myös Etelä-Lahden ääniharavat

Pro Lahti-ryhmän Kalle Aaltonen, perussuomalaisten Rami Lehto ja Sdp:n Mika Kari olivat viime sunnuntaina käytyjen kuntavaalien ääniharavat Etelä-Lahdessa. Samat nimet löytyivät myös koko Lahden ääniharavien TOP 3:stä. Yli tuhat ääntä keräsivät näiden kolmen edellämainitun lisäksi myös kokoomuksen Milla Bruneau ja Sdp:n Ville Skinnari.

Näiden kuntavaalien äänikuninkaasta käytiin tiukka kilpailu Rami Lehdon ja Kalle Aaltosen välillä, Lehdon voittaessa niukasti 29 äänellä. Aaltosen hurja äänimäärä tarkoitti samalla sitä, että Pro Lahti kasvatti valtuustopaikkojensa määrää kolmella ollen vaalien toinen voittaja. Vaalien isoin voittaja Lahdessa oli perussuomalaiset, joka kasvatti valtuustoryhmäänsä viidellä paikalla. Tosin muutama valtuutettu oli jo aikaisemmin loikannut kokoomuksesta perussuomalaisiin, joten käytännössä valtuustoryhmä kasvoi kolmella paikalla.

Vihervasemmisto menetti näissä vaaleissa peräti yhdeksän paikkaa, joten vaikuttaa siltä, että äänestäjät todellakin halusivat muutosta kuntapolitiikan suuntaan. Mitään massiivista suunnanmuutosta tuskin on odotettavissa, sillä Lahden kaksi suurinta puoluetta ovat edelleen perinteisesti demarit ja kokoomus, perussuomalaisten noustua nyt selkeästi kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi.

Vaalien ehdottomasti suurin pettymys oli alhainen äänestysprosentti. Oliko syy sitten koronassa, vaalien siirtämisessä kesään vai missä, mutta koko kaupungin äänestysprosentti kipusi vain niukasti yli 50 prosentin eli käytännössä vaalien suurin voittaja oli tälläkin kertaa nukkuvien puolue. Vilkkainta äänestys oli Renkomäessä ja Launeella, joissa yllettiin noin 55-56% äänestysintoon. Alhaisin äänestysprosentti löytyi tälläkin kertaa Liipolasta, jossa äänestäneitä oli vaivaiset 38,6%

Listasimme eteläisen Lahden kolme suurinta ääniharavaa äänestyspaikoittain. Yllämainitun kolmikon lisäksi on syytä huomioida Renkomäessä peräti toiseksi yltänyt Susanna Norja (kok.)

Etelä-Lahdessa puolueista ykkönen oli SDP, sillä se oli suurin puolue kuudessa Etelä-Lahden äänestyspaikassa, kokoomuksen napatessa Renkomäen ykkössijan. Perussuomalaiset haastoivat kokoomuksen monessa äänestyspaikassa ja ottivatkin kakkosijat Kerinkalliolla, Launeella ja Hennalassa.

Asemantausta
Äänestysprosentti 51,7%
Aaltonen Kalle Pro Lahti 61
Kari Mika, SDP 45
Mäkynen Maria, SDP 37

Hennala
Äänestysprosentti 51,2%
Lehto Rami, PS 93
Kari Mika, SDP 71
Skinnari Ville, SDP 65

Kerinkallio
Äänestysprosentti 51,1%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 47
Kari Mika, SDP 40
Lehto Rami, PS 38

Laune
Äänestysprosentti 55,4%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 61
Lehto Rami, PS 54
Kari Mika, SDP 43
Skinnari Ville SDP 43

Liipola
Äänestysprosentti 38,6%
Lehto Rami, PS 72
Kari Mika, SDP 60
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 58

Nikkilä
Äänestysprosentti 52,5%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 49
Lehto Rami, PS 49
Skinnari Ville SDP 36

Renkomäki
Äänestysprosentti 56,7%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 62
Norja Susanna, Kok 49
Lehto Rami, PS 41

 

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti yhden äänen enemmistöllä maaliskuun lopussa, että se ei toteuta alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä Päijät-Hämeen alueella. Nuorten maksuton ehkäisy on tuottanut hyviä tuloksia eri puolilla Suomea ja tästä asiasta on jo olemassa tutkimustuloksia. Omalähiö kysyi, mitä mieltä paikalliset kuntavaalieh-dokkaat ovat nuorten maksuttomasta ehkäisystä.

– Rehellisesti sanoen perheen naiset muuttivat mielipiteeni tässä asiassa. Ehkäisypillerit vaikuttavat nuorilla tytöillä ehkäisyn lisäksi myös hormonitasa-painoon.

Kuntavaaliehdokas Hannu Mänty (kok.) ymmärsi perheen naisten kanssa käydyn kehityskeskustelun perusteella, että kaikilla nuorilla ei ole kuitenkaan varaa ehkäisyyn.
– Se ei saa olla missään nimessä rahasta kiinni. Nuorille naisille on mahdollistettava ehkäisy yhteiskunnan varoista.

Yhteisen näkemyksen löytäminen tämänkin asian yhteydessä on Männyn mukaan ollut paikallisesti vaikeaa.
-Päätöskulttuuria on pakko parantaa Lahden alueella. Nuorten asioiden kohdalla on pakko löytää yhteinen näkemys.

Kaupunginvaltuutettu Minna Lampinen (sd.) toivoo, että alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy toteutuu Lahden alueella mahdollisimman nopeasti.
– Tästä asiasta on jo olemassa tutkimustuloksia. Vantaalla entisessä kotikaupungissa maksuton ehkäisy on ollut onnistunut uudistus.

Maksuton ehkäisy on Lampisen mielestä tasa-arvokysymys.
– Tärkeintä on ehkäistä ennakolta ongelmia, eikä laastaroida asioita myöhemmin. Abortit ja siitä johtuvat mielenterveyteen liittyvät ongelmat voidaan ehkäistä pienillä yhteiskunnan sijoituksilla. maksuton ehkäisy on myös inhimillinen kysymys.

Kaikilla nuorilla pitää olla mahdollisuus ehkäisyyn.
– Ihmisen omalla vastuulla perustellaan sitä, että jokaisen pitäisi hoitaa ehkäisy itse. Nuoret harrastavat seksiä kaikesta huolimatta ja siksi heille olisi hyvä suunnata näitä palveluita.

Kaikilla ei ole varaa ehkäisyyn

Pro Lahti -ryhmän kuntavaaliehdokas Risto Isohanni kertoo, että hänen nuoruudessaan ehkäisyasiat hoidettiin itse.
-Ymmärrän kuitenkin, että maailma ja yhteiskunta on muuttunut. Nuorten maksuton ehkäisy ei ole liian suuri kuluerä yhteiskunnalle. Ei-toivotut raskaudet vähenevät ja muut asiaan liittyvät ongelmat eivät aiheuta yhteiskunnalle kustannuksia.

Kaikilla ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitä opiskelujen tai työttömyyden vuoksi.
– Sen vuoksi kannatan nuorille suunnattua maksutonta ehkäisyä.

Halvemmaksi se yhteiskunnalle tulee, kun ennalta ehkäistään ei-toivottuja raskauksia.
– Nuorten asioita tulee hoitaa tulevaisuudessa Lahdessa paljon paremmin.

Asukkaiden Lahti Ryhmän Seppo Korhosen mukaan nuorten ehkäisy ei saa olla rahasta kiinni.
– Monella vähävaraisella nuorella ei ole rahaa ja siksi yhteiskunnan tulee tulla tässä asiassa vastaan. Sen suuremmasta kustannuksesta ei ole kysymys kuin 150 000 eurosta Päijät-Hämeen alueella.

Korhonen muistuttaa, että päätöksen kumoutumisesta lahtelaispoliitikkojen syyttävä sormi osoittaa muiden kuntien suuntaan.
– Lahtelaiset kuitenkin itse runttasivat uuden yhtymän perussopimuksen, joka on järkevän päätöksenteos esteenä.

Kokenut kuntapoliitikko kannattaa alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä.
– Näen kuitenkin asialle haitaksi sen, että siitä on tehty vaaliase, vaikka heistä monet ovat kaupunginvaltuutettuina itse siirtäneet järjestämisvastuun yhtymälle ja jumittaneet sen päätöksenteon epädemokraattisella perussopimuksella.

Vantaan kokemusten perusteella ei toivotut raskaudet ovat vähentyneet merkittävästi
– Tämä ratkaisu edistäisi kiistatta seksuaalista terveyttä sekä tasa-arvoa ehkäisyn saatavuudessa ja ehkäisee myös sukupuolitauteja.

Rahasta se ei ole kiinni

– Muiden kaupunkien kokemukset osoittavat, että maksuttoman ehkäisyn malli säästää. Rahasta se ei ole kiinni, kaupunginvaltuutettu Elisa Lientola (vas.) toteaa.

Perheen perustamisen ei tule Lientolan mukaan tapahtua vahingossa väärässä elämän tilanteessa, vaan vapaaehtoisesti kun vastuun todella pystyy kantamaan.
– Maksuton ehkäisy vähentää seksitauteja ja ei-toivottuja raskauksia merkittävästi. Molemmilla on seurauksia niin terveydelle, mielenterveydelle kuin taloudellekin.

Investoini nuorten hyvinvointiin ja terveyteen kannattaa.
– Kun nuorena oppii ehkäisyn ja saa asiallista neuvontaa seksuaaliterveyteen, niin se osataan myöhemminkin. Päijät-Hämeen raskaudenkeskeytys- sekä suojaamattoman seksin tilastoissa on todella parantamisen varaa.
– Moralisointi ei tilannetta kohenna. Siksi myös THL, Väestöliitto sekä STM ovat mallia vuosia suositelleet.

Kaupunginvaltuutettu Markku Karjula (kesk.) sanoo, että elämässä on paljon asioita joita haluaisi tehdä, mutta siihen ei välttämättä ole varaa.
– Hyvinvointiyhtymä tarjoaa jo nyt maksutonta ehkäisyä vähävaraisille.

Karjula ei kannata maksutonta ehkäisyä.
– Katson asiaa uskonnollisen viitekehyksen läpi. Maksuttomuus ei poista elämänhallinnan ongelmia. Nuoret tarvitsevat tukea ja valistusta. Haluan kannustaa nuoria vastuullisuuteen ja vastuun ottamiseen niin itsestään kuin lähimmäisistään.

Kuntavaaliehdokas Iida Tikka (kd.) sanoo, että Lahdessa on ollut pitkään hyvä tilanne ehkäisyasioissa.
– Varattomien nuorten on ollut mahdollista saada maksuton ehkäisy jo pitkään Lahdessa. Samalla linjalla tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa.

Vähävaraisille ja muulla tavalla haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tulee saada maksuttomat ehkäisypalvelut, mutta työikäisten tulee hoitaa nämä asiat omalla kustannuksellaan.
– Rahasta ei saa olla ehkäisy kiinni.

Nuorille tulisi tiedottaa ehkäisyasioista paremmin.
– Myös koululaisille sekä nuorille suunnattuun seksuaalikasvatukseen kiinnittäisin huomiota.

Joku omavastuu tulisi olla

– Ehkäisyn ei pitäisi olla täysin rahasta kiinni ja suomalainen yhteiskunta on valistuksessa varmasti tässäkin jo yksi edelläkävijä. Joku omavastuu tulisi ehkä tässäkin olla, tai ikärajaa maksuttomuudelle voitaisiin laskea ainakin 20 ikävuoteen, kaupunginvaltuutettu Martti Mäkelä (ps.) sanoo.

– Maksuttomuuden sijaan etsisin kohtuullista omavastuuosuutta palvelulle. Oma luotto nykynuorisoon on vahva ja ajat ovat toiset kuin ennen. Luotan nuorisoon nyt ja tulevaisuudessa tässäkin asiassa. Kuuluuko ehkäisyasiat yhteiskunnan maksettavaksi, jos valistustyötä tehdään muutenkin hyvin.

Kaupunginvaltuutettu Jouni Kaikkonen (vihr.) toteaa, että maksuton ehkäisy ei tutkitusti ainakaan lisää yhteiskunnan kustannuksia. Lisäksi on paljon välillisiä kustannuksia, joita ei-toivotuista raskauksista mahdollisesti syntyy, mitä ei ole laskettu mukaan.
– Joissakin elämäntilanteissa, kun jaksaminen tai kantokyky ei vanhemmilla riitä, niin ei-toivotut raskaudet voivat jäädä keskeyttämättä. Inhimilliselle kärsimykselle ei lasketa koskaan hintalappua.

Kaupunginvaltuutettu on ollut alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn puolesta puhuja jo vuosien ajan.
– Seksuaaliterveys paranee, kun saadaan nuoret ehkäisyneuvonnan piiriin. Aborttien määrä laskee ja psyykkinen kuormitus vähenee tämän kautta. Opetetaan nuoria kantamaan vastuuta omasta ja toisen seksuaaliterveydestä ja tarjotaan siihen välineet. Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy, kun nyt usein naisen maksama ehkäisy tarjotaan.

– Kaikille alle 25-vuotiaille maksuttomasta ehkäisystä ei tule tarveharkintaisen ehkäisyn luomaa köyhyyden leimaa. Sukupuolitautien määrä vähenee ja se myös turvaa nuorten hedelmällisyyttä.

Petri Görman

---

Suomen Kansallisarkisto julkaisi Hennalan kasarmialueen arkistoselvityksen, jonka tulokset avaavat alueen tapahtumia Suomen sisällissodan historiasta.

Selvityksen mukaan Hennalan vankileirillä menehtyi heinäkuun 1918 ja marraskuun 1919 välillä 1167 vankia. Tämän lisäksi Lahden joukkoteloituksissa surmattiin 745 vankia, joista 202 oli nuoria naisia.
– Arkistotutkimus tarkensi vanhempia tutkimuksia ja sen vuoksi uhrimäärä kasvoi hieman. Myös suurempia uhrimääriä on esitetty, Kansallisarkiston tutkija Ilkka Jokipii kertoo.

Jokipiin mukaan Hennalan vankileillä ei ole välttämättä tuhottu kuulustelupöytäkirjoja tai vankikortteja, koska aineistoa on olemassa kuitenkin paljon.
– Aineisto on osittain epätarkkaa ja huonoa. Saattaa olla, että kiireessä ei ole ehditty kirjoittamaan kaikkia asiapapereita vaaditulla tavalla.

Kuulustelut suoritettiin vankileirillä pääsääntöisesti suullisesti.
– Päätökset tehtiin välittömästi ja teloitukset toteutettiin samalla. Hennalan vankileirin ensimmäisinä päivinä naisia ammuttiin paljon. Heistä on jäänyt jäljelle vain epämääräisiä kuulustelupöytäkirjoja ja vankikortteja.

Naisia teloitettiin enemmän

Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokantaan on nyt täsmennetty Hennalan vankileirillä surmattujen naisten määrä.
– Tähän asiaan arkistotutkimus toi uutta tietoa sisällissotamme päättymisen jälkeisistä tapahtumista.

Tutkijan mukaan selvittämättömiä asioita ei enää ole Hennalan vankileirin osalta.
– Vainajien määrä voi muuttua ja uusia vainajien nimiä saattaa tulla yleiseen tietoon, mutta kaikki päälinjat tapahtumista on jo kerrottu.

---

INFO:
Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta
Suomen sotasurmat 1914–1922 on valtion avulla toteutettu suuri tietokanta, johon on pyritty kokoamaan eri lähteistä ensimmäiseen maailmansotaan, Suomen sisällissotaan ja heimosotiin liittyvät kuolemantapaukset. Tietokanta on Kansallisarkiston palvelimella

 

kuva: Saunalautta on Harri Kosken ja Leena Malkavaaran yhteinen Iltatähti.

---

Ex-merimies , nykyisin LVI-huoltopäällikkö Harri Koski aloitti saunalautan suunnittelun kolme vuotta sitten. Ensimmäiset ponttonit hankittiin vuonna 2019. Vuosi sitten toukokuussa alkoi rakennusprojekti, johon upposi rahaa yli budjetin sekä satoja työtunteja.

Koskella ei loppunut usko missään saunalautan rakennusvaiheessa. Muutamia suunnittelumuutoksia tehtiin matkan varrella Leenan kanssa saunalautan sisätiloihin, mutta pelkistettyihin sisustusratkaisuihin rakentaja on tyytyväinen.
– Maanantaina 7.6.2021 saunalautta kuljetettiin Teivaan satamaan ja se koeajettiin samana päivänä.

Koski on tyytyväinen siitä, että saunalautta istui juuri sillä tavalla veteen kuin hän oli suunnitellut.
– Koeajon jälkeen ymmärsin, että saunalautan takaosaan on vielä rakennettava kaksi lisäperäsintä. Sen jälkeen saunalautan ohjaus on hyvällä tasolla.

M/S Iltatähti on tarkoitus ajaa viikonloppuna Vääksyyn, joka on saunalautan kotisatama.
– Suunnitelmissa on, että aluksella seilataan sekä Päijänteellä että Vesijärvellä.

Saunalautan rakentanut Koski on purjehtinut Vesijärvellä ja Päijänteellä yli 20 vuotta purjeveneellä.
– Karisalmen pohjoispuolelle emme aio matkustaa tällä saunalautalla ainakaan tänävuonna.

Vain puolen metrin syväys

– Minulle on tärkeintä se, että saunalautalle voi tulla milloin tahansa ja katsella kaunista järvimaisemaa ikkunasta ulos.
Koski aikoo nauttia avopuolisonsa kanssa ”kesämökillään” saunomisesta sekä ruoanlaitosta, auringosta ja yhteisestä vapaa-ajasta

– Vesi kielellä odotan jo sitä hetkeä, että kattilassa porisevat uudet perunat ja leikkuulaudalta löytyvät sillit.

Sitä ennen saunalauttaa on vielä hieman sisustettava ja tehdä muutamia viimeistelytöitä.
– Saunalautan pinnankorkeus on loistava. Siihen rakentaja on erittäin tyytyväinen.

Merimies Koski kertoo, että perämoottori punaisena saunalauttaa ei koskaan ajeta.
– Matka ei ole pääasia vaan kesäinen hyvä fiilis. Koko rakennusprojekti oli itselleni myös sellainen hyvän mielen projekti.

Petri Görman

Tapahtumateollisuus ry järjesti kuntavaalitentin lahtelaisille ehdokkaille, jossa keskusteltiin muun muassa paikallisesta matkailusta ja tapahtumatuotannosta. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimi Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt. Lahtelaisista kuntavaaliehdokkaista mukana olivat Elisa Lientola (vas.), Pekka Komu (sd.), Sonja Falk (kd.), Riina Puusaari (vihr.), Markku Karjula (kesk.), Toni Putula (kok.) ja Martti Mäkelä (ps.).

Ehdokkailta kysyttiin, kuinka Lahti erottautuu muista Suomen kaupungeista tapahtumatuotannon kautta.
– Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden. Olemme olleet pitkään talvikisakaupunki, mutta ajat ovat muuttuneet, kaupunginvaltuutettu Markku Karjula totesi.

Kaupunginvaltuutettu Putula muistutti, että Lahti on muuttunut urheilukaupungista kulttuurikaupungiksi.
– Se voi olla, että tuore yliopisto ja sen opiskelijat ovat vaikuttaneet asiaan. Kaupungin äänet ja muut musiikkitapahtumat, kuten Sibelius-festivaali, vaikuttavat siihen, että kaupunki sykkii tapahtumia koko vuoden ympäri.

Kaupunginhallituksen jäsen Falkin mukaan Lahden vahvuus tapahtumatuotannoissa on se, että täällä on pitkä perinne vapaaehtoistyössä.
– Tavalliset lahtelaiset ovat tottuneet olemaan mukana järjestämässä tapahtumia.

Lahtelaisissa tapahtumissa on vasemmistoliiton Elisa Lientolan mukaan hienoa se, että ne ovat ainutlaatuisia.
– Joskus ne ovat todella omintakeisia. Ne voivat olla isoja tai pieniä tapahtumia. Toivoisin, että kaikkea lahtelaista tapahtumatuotantoa leimaisi vastuullisuus ja ympäristökestävyys.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Martti Mäkelä totesi, että Lahti sijaitsee maantieteellisesti sellaisessa kohdassa Suomea, että täällä on mahdollisuus järjestää erilaisia ja monipuolisia tapahtumia.
– Voimme olla vielä parempia tapahtumatuottajia, jos kehitämme niitä alueita, joissa tapahtumia halutaan järjestää.

Sosialidemokraattien Pekka Komun mielestä Lahdessa tehdään avoimesti ja rehellisesti tapahtumia.
– Asiat sujuvat ja hommat toimivat. Tällaisesta tapahtumasta on hyvä esimerkki Finlandiahiihto.

Vihreiden Riina Puusaari muistutti, että Lahdessa järjestetään paljon hyviä ruohonjuuritason tapahtumia.
– Anttilanmäen kyläjuhlat ja Kesannon erilaiset tapahtumat ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joihin jokainen lahtelainen voi tulla vierailemaan.

Kaikki ehdokkaat olivat sitä mieltä, että tapahtumajärjestäjien tulisi saada kaikki lupapalvelut yhden palvelupisteen kautta ja joustavasti. Sillä tavalla Lahti voisi askeleen edellä muita kaupunkeja.

Petri Görman

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen (sd.) kertoo, että kuluneella vaalikaudella liikuntapaikkastrategiasta on puhuttu.
– Yksi iso ongelma on ollut se, että liikunnasta ja liikuntapaikoista päättävät eri lautakunnat. Jatkossa tarvitaan strategiaa eteenpäin vievää yhteistyötä eri lautakuntien välillä.

Markkasen mielestä Lahteen on tehtävä oma liikuntastrategia, jossa on mukana esimerkiksi terveysliikunta, kilpaurheilu, harrastaminen.
– Sen suunnittelussa on oltava mukana poikkihallinnollinen edustus.

Lautakunnan puheenjohtajan mukaan on perusteltua tietyssä asioissa konsultoida myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
– Tärkeintä on, että tämä työ tehdään paikallisten seurojen ja toimijoiden kanssa sekä myös kaupunkilaisia kuullen.

Liikunnan ja liikuntapaikkastrategian laatiminen selkeyttäisi Markkasen mukaan kaupungin tavoitteita ja tahtotilaa.
– Se voi jopa säästää rahaa ja lisätä kuntalaisten liikkumista sekä hyvinvointia.

Kaupunkilaisten liikuttamiseen on panostettava

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen Markku Karjula (kesk.) muistuttaa myös, että lautakunta ei päätä liikuntapaikkarakentamisesta, vaan päätökset tehdään muualla.
– Lahdessa pitää panostaa nimenomaan terveysliikuntaan ja kaupunkilaisten liikuttamiseen. Huippu-urheilun tukeminen on tärkeää, mutta se ei saa olla ainut prioriteetti.

Karjula mukaan liikuntapaikkoihin panostaminen maksaa varmasti itsensä takaisin.
– Uskon, että Kisapuisto -projekti saadaan alkuun jo ensi syksyn aikana.

Kansanedustaja ja kaupunginhallituksen jäsen Rami Lehto muistuttaa, että Päijät-Hämeessä on ollut yhteinen terveysliikuntastrategia.
– Myös Lahden omassa strategiassa sivutaan tätä asiaa.

Monipuolinen tarjonta kannustaa kaupunkilaisia ja lisää heidän liikkumistaan. Siten voidaan myös ennalta ehkäistä monia terveysongelmia.
– Konsultteja tarvitaan myös liikuntapaikkastrategian suunnitteluun, jos kaupungin oma erityisosaaminen ei siihen riitä. Liikuntapaikkastrategialla voisimme selkeyttää, mitä rakennetaan ja milloin.

Liikuntapaikkojen monipuolisuus on tärkeä asia, kuten myös liikuntapaikkojen kunnossapito.
– Samalla pitäisi huomioida myös harrastajien määrä suhteessa liikuntapaikkojen kustannuksiin.

Liikuntapaikkastrategia ohjaisi rakentamista sekä ylläpitoa

– On mahdotonta sanoa, miksi juuri liikuntapaikkastrategiaa ei ole tehty, vaikka sen olemassaolo olisi hyvä asia. Mielestäni liikuntapaikkastrategian tekeminen ohjaisi rakentamista ja ylläpitoa, helpottaen myös suunnittelua, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok) sanoo.

Rostedtin mukaan riittävä määrä toimivia ja tarkoituksenmukaisia liikuntapaikkoja toimii kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja monien ongelmien ennaltaehkäisyn mahdollistajana.
– Liikuntapaikkastrategia olisi perusteltua rakentaa jo heti alkavan vaalikauden alussa osana kaupungin strategiapäivitystä.

Liikuntapaikkarakentaminen ja hyvät liikuntapaikat ovat Rostedtin mielestä kaupungin imagon ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia.
– Varsinkin matalan kynnyksen liikuntapaikkoja tulee olla riittävästi ja monipuolisina eri kaupunginosissa. Kisapuisto saadaan uudistettuna käyttöön tulevan vaalikauden aikana.

Kristillisdemokraatit ovat Sonja Falkin mukaan ajaneet koko valtuustokauden ajan johtamisjärjestelmäuudistuksen yhteydessä mallia, että liikuntapalveluista vastaava lautakunta voisi linjata liikuntapaikkarakentamista esimerkiksi tekemällä liikuntapaikkastrategian.
– Olemme saaneet tämän tavoitteemme läpi ja muutos on jo tehty hallintosääntöön. Se tulee voimaan 1.8. ja käytäntöön uuden hyvinvoinnin ja vapaa-ajanlautakunnan aloittaessa toimintansa. Hyvinvoinnin ja vapaa-ajanlautakunta laatii jatkossa liikuntapaikkarakentamista ja ‐ylläpitämistä ohjaavan liikuntapaikkasuunnitelman ja se tuodaan kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi.

Kaupunginhallituksen jäsen Falk toivoo, että liikuntapaikkasuunnitelma valmistellaan ja käsitellään asian tärkeyden kannalta riittävällä huolellisuudella.
– On myös otettava huomioon, että liikuntamahdollisuudet ovat hyvät eri puolilla Lahtea.

Falkin mukaan kristillisdemokraatit kannattaa liikuntapaikkastrategiaa.
– Ryhmämme jo vuonna 2017 jättämän aloitteen seurauksena Lahteen tehtiin säilölumesta ensilumenlatu, joka on saanut suuren suosion. Kisapuistoa olemme puskeneet sinnikkäästi eteenpäin ja ajaneet myös tekojäärataa sinne.

Petri Görman

kuva: Onerva Vartiainen ja Heikki Laine vannovat yhteistyön nimeen kuntapolitiikassa.
– Toisen jäsenkirjan omaavaa henkilöä tulee myös kunnioittaa ja kuunnella hänen mielipiteitään

---

–  Aloitin valtuustotyön vuonna 1989 ja minua hämmästytti se, kuinka kaupungin virkamiehiä ja jopa raastuvanoikeuden tuomareita valittiin puoluepoliittisin perustein Lahdessa, ex-kaupunginvaltuutettu Onerva Vartiainen (vihr.) kertoo.

Vartiainen muistuttaa, että päätöksentekotilanteessa ei saa myöskään ajatella valtuustoryhmän tai oman puolueen etua.
– Kaikissa päätöksissä pitää ajatella kaupunkilaisten etua ja ja päätökset pitää tehdä pitkän aikavälin perusteella.

Ensimmäisen valtuustokauden ajan Vartiainen vaikutti myös kulttuurilautakunnassa.
– Myös siellä avustuksia jaettiin puoluepoliittisin perustein. Minä pidin sellaisten nuorten ryhmien puolta, jotka olivat poliittisesti sitoutumattomia.

Ympäristöasiat nousivat valtuustoon

Vartiaisen valtuustotyön alkuvuosina kuntapolitiikka ja asioista päättäminen henkilöityi pitkälti kokoomuksen Heino Avikaiseen ja SDP:n Arpo Heinosen yhteistyöhön.
– Se oli hieman erikoista, mutta he olivat herrasmiehiä. Jos halusi, niin heidän luokse pääsi juttelemaan ja esittämään omia ehdotuksia keskustelujen ja päätösten pohjaksi.

Kaupunginvaltuustossa oli sellainen keskustelukulttuuri, että asioista sai keskustella vapaasti ja toisen mielipidettä kunnioitettiin.
– Lahden kaupungin talouden neljännesvuosiraportteja ei jaettu tuolloin kuin isoille valtuustoryhmille. Taistelin asian puolesta ja myöhemmin jokainen ryhmä on saanut ne samaan aikaan.

Heti ensimmäisen valtuustokauden aluksi Vartiainen päätti tehdä aloitteen, että valtuutetuille järjestetään koulutusta ympäristöasioista.
– Pienryhmät tulivat heti mukaan tähän hankkeeseen, mutta demariryhmä Heinosen johdolla lupasi, että ryhmä tulee mukaan vain, jos tekstissä pyydetään kaupunginhallitusta harkitsemaan, millaisessa laajuudessa valtuutetut tarvitsevat ympäristöpoliittista koulutusta.

Kokoomus ei allekirjoittanut Vartiaisen mukaan edes tätä paperia.
– Saimme tämän koulutuksen, koska pyysin sitä vielä tämän jälkeen valtuustosalin puhujapöntöstä kaksi kertaa.

Elämänkokemuksen kautta yhteistyöhön

– Äänenkäyttö valtuustosalissa on koventunut. Aikaisemmin keskusteltiin paljon ja valtuustoseminaareissa pohdittiin asioita yhdessä.

Vartiaisen mielestä, jokaisella kaupunginvaltuutetulla on oikeus esittää oma näkemys kaupunginvaltuustossa.
– Tein edellisen vuosikymmenen alussa sellaisen huomion, että kaikkien kaupunginvaltuutettujen puheenvuoroja ei arvostettu. Jokaisella päättäjällä on aina ideoita, joita voidaan lähteä yhdessä tutkimaan ja viemään eteenpäin

Kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen on ottanut Vartiaisen mukaan jo vuosia sitten esille lahtelaisten huume- ja päihdeongelmat.
– Kaikkien päättäjien olisi pitänyt kuunnella Aaltosen puheenvuoroja tarkemmin. Myöhemmin järjestettiin seminaari, jossa sosiaalipuolen ja poliisin puheenvuorot olivat herättäviä.

Osa kaupunginvaltuutetuista suhtautuu perussuomalaisiin myös vastentahtoisesti.
– Niin ei saa koskaan ajatella, että joku kuuluu johonkin ryhmään. Jokaisessa ryhmässä on hyviä tyyppejä.

Vartiainen sanoo suoraan, että hän inhoaa, että moni kaupunginvaltuutettu turvaa vain omaa selustaa koko kauden ajan, eikä tee rohkeita päätöksiä.
– Kaikki päätöksiä tehtäessä tulee ajatella vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Vartiainen ei ole ollut enää kaupunginvaltuustossa, mutta kuluneet nelivuotiskauden hän on istunut tarkastuslautakunnassa.

Liikuntalautakunnassa yli 30 vuotta

– Pohjoismainen demokratia on hienoa asia. Sen pohjalta olen tehnyt päätöksiä kaupunginvaltuustossa ja eri lautakunnissa. Minä olen saanut hienoja kokemuksia, kun olen osallistunut yhteisten asioiden hoitamiseen omassa kotikaupungissani, ex-kaupunginvaltuutettu Heikki Lainen (kok.) sanoo.

Opetusministeri Ulf Sundqvist halusi, että jokaiseen suomalaiseen peruskouluun pitäisi rakentaa tupakkahuone.
– Minä vastustin tätä ajatusta nuorena liikunnan- ja terveystiedonopettajana ja sen vuoksi lähdin mukaan kuntapolitiikkaan.

Laine asui Liipolassa 1970-luvun alussa ja kansanedustaja Matti Viljanen (kok.) kertoi hänelle, että asiaan voi vaikuttaa vain poliittisesti.
– Sen vuoksi liityin puolueeseen ja huomasin heti, että minut oli valittu Liipolan kansallisseuran puheenjohtajaksi.

Urheilumies Laine istui liikuntalautakunnassa 32 vuotta jäsenenä tai varajäsenenä. Sen lisäksi hän oli yhden valtuustokauden ajan koululautakunnassa 1990-luvun alussa.
– Olin kaupunginvaltuutettu vuosina 1989-1993. Huomasin silloin, että moni kaupunginvaltuutettu pyrki koko ajan johonkin. Minulla oli Tiirismaan koulussa liikunnanopettajan virka ja se riitti minulle.

Laine halusi Lahteen urheilulukion ja sen eteen hän teki paljon työtä vuodesta 1971 vuoteen 1991.
– Istuin myös työryhmissä, jotka suunnittelivat Launeelle kylpylään sekä Perhepuistoa. Myös maauimalan kylpylän viereen oli silloin suunnitelmissamme mukana. Olen vieläkin iloinen siitä, että Launeen perhepuisto toteutettiin, kun Suomessa meni taloudellisesti lujaa.

Kokoomusta ei johda kukaan

– Politiikka on samanlaista kuin 30 vuotta sitten. Päätöksentekokulttuurissa on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan.

Laine muistuttaa, että joka vuosi keskusteltiin 1990-luvulla siitä, että ei oteta lisää lainaa kaupungille.
– Lahdessa on ollut rahaa aina liian vähän.

Kokoomuksen osalta Laine sanoo, että 1990-luvulla puolueella oli vahva johtaja.
– Nyt puoluetta ei johda kukaan Lahdessa.

Poliittinen yhteistyö on ollut Laineen mukaan Lahdessa aina silloin hyvää, kun kokoomuslaiset ja sosialidemokraattiset paikallispoliitikot ovat löytäneet yhteisen sävelen ja ratkaisukeskeiset tavoitteet yhteisten asioiden hoidossa.
– Ei-poliittisten ryhmien mahdollinen menestys kertoo siitä, että ihmiset ovat kyllästyneet vanhoihin puolueisiin. Äänestäjät eivät luota päättäjiin.

Päättyvä vaalikausi on ollut Laineen mielestä todella risainen ja yhteistyö on ollut mahdollisimman vaikeaa ryhmien välillä.
– Kisapuisto pitäisi saadaan vihdoinkin kuntoon, mutta siihenkin tuli taas poliittinen suhmurointi mukaan. Ei tällaista tapahdu missään muualla Suomessa.

Uusille kaupunginvaltuutetuille Laine lähettää sellaisia terveisiä, että kannattaa valmistautua huolellisesti eteen tuleviin asioihin.
– Henkilökemioista riippuu paljon, miten asiat onnistuvat.

Petri Görman

 

kuva: Renkomäen sorakuoppa-alueen tulevaisuutta pohditaan ensi syksynä.

---

Renkomäen itäpuoleisen sorakuoppa-alueen maisemointityön suunnittelu on alkamassa. Tältä alueelta on soranotto loppumassa.

– Asukkailta on tullut paljon ideoita, kuinka tämä alue saataisiin virkistyskäyttöön, joka hyödyttäisi paikallisia ihmisiä. Todennäköisesti sinne on tulossa ulkoilu- ja pyöräilyreittejä. Sieltä pääsisi Liipolaan ja Nikkilään, ehkä myöhemmin jopa Linnaistensuolle, kaavoitusarkkitehti Maria Silvast kertoo.

Jatkotoimenpiteet sorakuopan itälaidalla toteutetaan Silvastin mukaan vaiheittain, koska alue on iso.
– En osaa vielä sanoa, koska lapio lyödään siellä maahan.

Alueen virkistyskäytön ja luontoarvojen monimuotoisuus selvitetään suunnitteluvaiheessa perusteellisesti.
– Nyt tutkimme, onko alueella uhanalaisia eliöitä. Yritämme löytää kompromissin, jotta kaikille löytyy oma paikka alueelta. Työ aloitetaan luontoarvojen selvitystyöllä.
Alueen länsipäässä on tehty jo maisemointia luontoarvoihin liittyen.

Ei välttämättä kaavoituksellisia ratkaisuja

– Moottoritielle näkyvä sorakuoppa-alue ei ole tämän maisemoinnin piirissä. Se ei ole kaupungin aluetta vaan yksityisen omistuksessa oleva kohde.

Itäpuoleisen alueen maisemointi ei välttämättä vaadi kaavoituksellisia ratkaisuja.
– Asemakaavaa ei tarvitse laatia, jos virkistysalueelle ei tule isoja rakenteita.

Maisemoinnin yhteydessä tutkitaan rinteiden kaltevuuksia ja maastonmuotoilua.
– Syksyllä on tarkoitus järjestää asukastilaisuus alueen kehittämiseen liittyen.

Jouhevasti etenevässä kaavaprosessissa maanottoalue muuttuu jossain vaiheessa virkistysalueeksi.
– Ehkä maisemakuvaa tärkeämpi asia on se, että nyt saadaan iso virkistysalue Renkomäkeen asukkaiden käyttöön. Kasvava alue tarvitsee paremmat ulkoilumahdollisuudet.

Petri Görman

---

Suuri vaalipaneeli lahtelaisesta kulttuurista ja taiteesta järjestettiin tiistaina verkossa. Vaalikeskustelussa oli mukana yksi edustaja jokaisesta kaupunginvaltuuston ryhmästä. Kuntavaaliehdokkaista mukana olivat Marju Markkanen (sd.), Mia Mironoff (kok.), Seeli Toivio (kesk.), Sonja Falk (kd.), Elisa Lientola (vas.), Jouni Kaikkonen (vihr.) ja Hannu Salminen (Asukkaiden Lahti). Vaalikeskustelussa puheenjohtajana toimi Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön pääsihteeri Rosa Meriläinen.

Ehdokkailta kysyttiin vaalikeskustelun aluksi, että tulisiko kaupungin lisätä omaa tukeaan kulttuurille, koska veikkausvoittovarojen tuotot vääjäämättä pienenevät pandemian jälkeen.

– Ei ole oikein, että kulttuurialan rahoitus vyörytetään kaupungeille kokonaisuudessaan. Nyt ei ole oikea aika leikata kulttuurista, kaupunginvaltuutettu Elisa Lientola sanoi.

Kokoomuksen Mia Mironoff muistutti, että veikkausvoittovaroista on jyvitetty taiteelle 193 miljoonaa euroa.
– Valtion tulee katsoa, miten tämä kokonaisuus rakennetaan kestävälle pohjalle. Ei kunnilla ole mahdollisuuksia paikata rahoitusvajetta.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Jouni Kaikkonen muistutti, että tässä taloudellisessa tilanteessa kuntien tehtävä ei ole paikata rahoitusvajetta.
– Tämä asia tulisi nähdä enemmän sijoituksena ihmisten hyvinvointiin ja valtiolla on tässä asiassa merkittävä rooli.

Asukkaiden Lahti Hannu Salminen totesi, että asia on ollut esillä vuosi kausia.
– Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin.

Työskentelytiloja taitelijoille

– Meillä olisi Lahdessa mahdollisuus tarjota edullisia työskentelytiloja esimerkiksi tanssitaiteilijoille. Yli 70 prosenttia tanssin ammattilaisista työskentelee Helsingin alueella. Sieltä olisi helppo liikkua Lahteen junalla, Mironoff muistutti.

Myös esiintyville taiteilijoille olisi mahdollisuus luovuttaa Lahdesta Mironofin mukaan tiloja heidän produktioitaan varten.
– Lahti olisi vapaan taidekentän taiteilijoille oiva paikka.

Asukkaiden Lahti -ryhmän Salminen totesi, että Teatteri Vanha Juko voisi työllistää vieläkin enemmän taitelijoita.
– Se vaatisi myös kaupungin tukea hieman enemmän kulttuurityöhön. Tässä yhteydessä ei puhuta kuitenkaan isoista summista.

Keskustan Seeli Toivion mukaan Lahdessa on liian korkeat tilavuokrat erilaisille taideryhmille.
– Ulkomailla tilat annetaan usein ilmaiseksi taiteilijoille.

Taidekenttä elää kaiken aikaa

– Liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana luotan esittelijöiden ja viranhaltijoiden työhön. Valmistelutyössä on tultava erilaiset epäkohdat esiin. Tämän jälkeen poliittiset päättäjät linjaavat, kuinka kaupunki toimii kulttuurikentällä, Markkanen totesi.

Markkasen mukaan tilavuokrien huojennukset olisivat kulttuuriväelle merkki siitä, että heidän työtään arvostetaan.
– Taiteen kentällä toiminta ei ole halvaantunut, vaikka tilat ovat olleet kiinni. Olen ihaillut, kuinka tanssiteatteria ja sirkustaidetta on tuotu esiin aivan uudella tavalla. Taiteilijat tekevät työtänsä aina olivat olosuhteet, mitkä tahansa.

Kristillisdemokraattien Sonja Falkin mukaan tilakysymykset olisi hyvä nostaa keskusteluun Lahdessa.
– Pikkuteatteri ja Vaahterasali ovat edullisia esiintymispaikkoja, mutta en tiedä kuinka toimivia paikkoja ne ovat.

Petri Görman

Kuva: Tämänkertaisissa vaaleissa ei todennäköisesti tavata äänestäjiä vaaliteltoilla kahvia ja makkaran merkeissä.

---

OMALÄHIÖ ESITTI kahdeksalle Lahden kaupunginvaltuuston puolueelle tai ryhmälle alla olevat kysymykset. Myös uusille vaihtoehtoisille pienryhmille annoimme tilaa kertoa, kuinka pandemiasta johtunut kuntavaalien siirto on vaikuttanut vaalikuvioihin ja miten voi vielä tehdä vaalityötä ennen 13.6. mennessä.

1. Jokainen kuntavaaliehdokas on saanut nyt numeronsa. Millä keihäänkärjellä puolueenne tai ryhmänne etenee nyt kohti kesäkuun kuntavaaleja?
2. Lähdetäänkö kampanjoiden loppumetreillä lehtiin, someen, nettiin vai radioon?
3. Miten tavoitatte ihmiset nyt tässä pandemiatilanteessa?
4. Kuka hyötyy tästä tilanteesta eniten?
5. Jos rajoitukset vapautuvat ennen kuntavaaleja, niin nähdäänkö teitä vielä torilla?
6. Miten käytitte kahden kuukauden vaalisiirron hyödyksenne?

Kalle Aaltonen, Pro Lahti

1. Pelaamme joukkueena loppuun saakka ja noudatamme alusta saakka käytössä ollutta strategiaa, joka pohjautuu kurinalaisuuteen, yhteistyöhön sekä yksilöiden vahvuuksien hyödyntämiseen koko joukkueen eduksi.

2. Näiltäkin osin noudatamme alkusyksynä tehtyä strategiaa, joka on toiminut toistaiseksi erinomaisesti. Pyrimme välttämään sitä, että aiheutamme ihmisille vaaliähkyä pakottamalla vaalipropagandaa ja uskomme, että on olemassa parempiakin tapoja tavoitteidemme saavuttamiseksi.

3. Melko samoin keinoin kuin normaalisti, mutta olemassa olevien rajoitteiden puitteissa sekä ihmisten omaa tilaa kunnioittaen.

4. En usko, että tästä hyötyy juuri kukaan ja toivoisin itse mahdollisimman tasapuolisia olosuhteita kaikille.

5. Mikäli mahdollista, niin jalkautuisimme varmasti jossain määrin. Tässä menemme kuitenkin ihmisten terveys edellä ja emme koe mitään pakottavaa tarvetta päästä torille kampanjoimaan. Pärjäämme näinkin.

6. Jatkoimme ehdokasrekrytointia. Muilta osin otimme hallitun tauon ja kehotimme ehdokkaitamme ottamaan hiukan huilia kaikesta vaaleihin liittyvästä.

Rami Lehto, Perussuomalaiset

1. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen niin, että kaupungin talous on kestävällä pohjalla, sekä samalla huolehdittava kuntalaisten hyvinvoinnista.

2. Lähinnä lehtiin muutama mainos.

3. Lähinnä sosiaalisen median kautta.

4. Ehkä he, ketkä ovat olleet aiemminkin ehdolla ja saaneet tunnettavuutta edellisistä vaalikampanjoista.

5. Totta kai. Meiltä on jo paljon kyselty, koska tulemme torille taas.

6. Ehdokkaita rekrytoimalla. Lisäystä saimme yhdeksän ehdokasta.

Pekka Komu, Sosialidemokraatit

1. Meille tärkeintä on pitää kaikki ihmiset mukana – jokaista lahtelaista on arvostettava ja jokaisesta on välitettävä. Haluamme, että Lahti on viihtyisämpi ja vetovoimaisempi kaupunki!

2. Sosiaalinen media ja netti ovat korostuneet vaali vaalilta yhtä enemmän. Silti uskon, että lehdillä on vielä paljon merkitystä. Moni ehdokas mainostaa niissä ja kirjoittaa yleisönosastoihin. Itse olen tehnyt podcasteja. Videot ja erilaiset live-lähetykset näyttävät olevan myös muotia.

3. Meillä on soittokampanja käynnissä, jossa soitamme suoraan lahtelaisille. Some-näkyvyys on myös isoa ja kirjoitamme lehtiin. Ehdokkaat esiintyvät live-lähetyksissä.

4.Vaikea sanoa varmaksi, mutta ne jotka osaavat tehdä asioita uudella tavalla.

5. Aivan varmasti, jos niin mukavasti käy. Olemme olleet koko vaalikauden markkinoiden aikaan torilla kahvittamassa ja tapaamassa lahtelaisia. Tarkoitus on jatkaa sitä, jos se vain on mahdollista.

6. Ehdokkaat ovat saanet koulutusta niin kampanjasta kuin asioistakin. Urheilutermein uskon, että olemme treenanneet hyvin ja nyt on vain annettava maksimisuoritus itse kisassa.

Piia Uotinen, Keskusta

1. Lahden Keskusta julkaisi paikallisen kuntavaaliohjelman tammikuussa 2021. Keihäänkärkinä kuntavaaliohjelmassamme on muun muassa yritystoiminnan vahvistaminen, perheiden ja ikäihmisten lähipalveluiden takaaminen sekä terveyden edistämisen näkökulman huomioiminen kaikessa kaupungin toiminnassa.

2. Olemme olleet hyvin aktiivisia eri sosiaalisen median ja saaneet jo tähän mennessä paljon huomiota ja palautetta Fb-sivuilla ja Instagramissa. Lahden Keskustan markkinointi sosiaalisessa mediassa tiivistyy vielä seuraavien viikkojen aikana. Julkaisemme yhteismainoksia paikallisissa printtimedioissa ja Lahden Seudun Liikenteen linja-autoissa. Keskustan Päijät-Hämeen piirillä on yhteinen tv-mainos, jota esitetään ennakkoäänestyksen alkaessa koko maakunnassa.

3. Sosiaalisen median kanavat ovat olleet tässä pandemiatilanteessa aktiivisessa käytössä. Ehdokkaamme ovat kirjoitelleet ja ottaneet kantaa erilaisiin asioihin aktiivisesti yleisönosastoilla ja omilla sosiaalisen median tileillään. Jaamme useimmissa kaupunginosissa vaaliesitteitä ennakkoäänestyksen alkaessa. Olemme järjestäneet useita etätapahtumia Facebookissa eri teemoista ja niissä on ollut mukavasti väkeä paikalla. Tämän lisäksi ehdokkaamme keskustelevat kaupunkilaisten kanssa sähköposteilla, ryhmäviestimillä ja puhelimitse. Tienvarsimainonta tavoittaa paljon kaupunkilaisia.

4. Tilanne on tasapuolisen haasteellinen kaikille ja on vaikea määritellä, kuka tai ketkä ehdokkaista hyötyvät eniten. Ne puolueet ja ehdokkaat, joilla on ollut SOME-kanavat hallussa, ovat pystyneet lähestymään tiettyjä äänestäjäryhmiä paremmin.

5. Jos rajoitukset vapautuvat siten, että esimerkiksi kesäkuun kuukausimarkkinat voidaan järjestää turvallisesti, niin olemme varautuneet olemaan mukana.

6. Käytimme vaalisiirron siten, että hankimme lisää ehdokkaita. Saimme kolme uutta ehdokasta listallemme toukokuun 3. päivään mennessä.

Riina Puusaari, Vihreät

1. Kuntavaaliohjelman tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta ja tehdä kaupungistamme sellaisen, jossa jokaisen asukkaan on helppo tehdä arkipäivän ilmastotekoja. Haluamme panostuksia pyöräilyyn ja kävelyyn joukkoliikenteen kehittämistä unohtamatta. Kasvavassa kaupungissa emme saa unohtaa luonnon monimuotoisuuden edistämistä ja lähiluonnon merkitystä myös asukkaiden hyvinvoinnille.
Tavoitteenamme on, että säästöpaineista huolimatta jokaisella lahtelaisella on mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen. Haluamme, että 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuskokeilusta tehdään pysyvää toimintaa ja että harrastustakuu laajennetaan koskemaan kaikkia lahtelaisia lapsia. Mielestämme jokaisella lahtelaisella on oltava mahdollisuus nauttia kulttuuripalveluista ja taiteen harrastamisesta. Keskeinen osa kulttuuripalveluita on kattava kirjastoverkko sekä orkesterin, teatterin, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten verkosto. Haluamme lisätä kaupunkilaisten osallisuutta ja odotammekin innolla uutta, koko kaupungin kattavaa aluedemokratiaa eli kumppanuuspöytämallia. Lisäksi haluamme jatkaa osallistuvan budjetoinnin kehittämistä sekä vahvistaa päätöksenteon avoimuutta.

2. Puolueen kattokampanjassa on mukana radio- ja tv-mainoksia sekä ulkomainontaa. Lahden Vihreiden mainoksia tullaan näkemään perinteisten ehdokasjulisteiden lisäksi bussien kyljissä, lehdissä ja somessa. Lisäksi olemme teettäneet kaikki ehdokkaamme esittelevän ehdokasesitteen, joka jaetaan ilmaisjakelun mukana n. 48 600 kotitalouteen ennakkoäänestyksen alkaessa.

3. On selvää, että osa potentiaalisista äänestäjistä jää tavoittamatta tapahtumien puutteen vuoksi. Sen vuoksi olemme panostaneet aiempaa enemmän lehtimainoksiin sekä ehdokasesitteen laajaan jakeluun.

4. Nouseeko valtuustoon uusia kasvoja vai äänestetäänkö herkästi entuudestaan tuttua nimeä? Se jäänee nähtäväksi samoin kuin äänestysaktiivisuus. Itse toivon, että etenkin nuoret ehdokkaat hyötyisivät someen keskittyneestä kampanjoinnista.

5. Mikäli rajoitukset mahdollistaisivat tapahtumien järjestämisen kesäkuussa, niin olisimme todennäköisesti mukana torilla ennen vaaleja. Seuraamme kuitenkin koronatilannetta aktiivisesti ja käymme keskustelua tapahtumien järjestämisestä muiden puolueiden kanssa, jos ja kun rajoituksia kevennetään.

6. Vedimme henkeä hetken, hioimme kampanjasuunnitelmia ja teimme ehdokashankintaa.

Toni Putula, Kokoomus

1.Panostus lahtelaisten palveluihin ja hyvinvointiin lisäämällä verotuloja, ei verojen jatkuvalla korottamisella.Työllistyvät lahtelaiset ja menestyvät yritykset luovat hyvinvointia.

2. Mediaa hyödynnetään monipuolisesti muun muassa lehdet, sosiaalinen media, TV ja ulkomainonta.

3. Kokoomus on iso kansanliike, keskusteluja käydään aktiivisesti erilaisissa kohtaamisissa sekä kasvokkain että etänä.
Kuntalaiset ovat löytäneet Lahden Kokoomuksen lukuisat Facebookin virtuaalilähetykset ja niiden tallenteet erittäin hyvin.

4. Pandemiasta hyötyviä tahoja tuskin on monia ja vaalikampanjat ovat varmasti erilaisia kuin aiemmin. Tiedän kuitenkin Kokoomuksen ja sen ehdokkaiden olevan helposti saavutettavia ja kohdattavia esim sosiaalisen median kautta – uskon sen hyödyttävän äänestäjiä ja näkyvän vaalituloksessamme.

5. Kyllä nähdään.

6. Järjestimme enemmän Facebookin virtuaalilähetyksiä sekä kuntavaaliehdokkaidemme koulutusta. Virtuaalilähetyksemme ovat nähtävissä Lahden Kokoomuksen Facebook-sivujen tapahtumissa.

Elisa Lientola, Vasemmistoliitto

1. Vasemmistoliitto pitää kaikki mukana Lahdessa panostamalla hyvinvointiin, koulutukseen ja työllisyyteen ympäristöä unohtamatta. Me haluamme varmistaa, että koronan myötä syntynyt hyvinvointivaje todella korjataan ja eriarvoisuus kapenee.

2. Meidän ehdokkaillamme ei ole isoja kampanjabudjetteja, lehti ja radiomainokset ovat monelle liian hintavia. Vasemmistoliitto näkyy isommissa paikallislehdissä, bussin kyljessä ja kaduilla. Luotamme hyvin tehtyyn työhön ja arvoihimme, joihin äänestäjä voi luottaa.

3. Normaalisti kohtaisimme ihmisiä kadulla, tapahtumissa, torilla ja lähiöissä. Nyt keskustelemme somessa ja pyrimme jakamaan ehdokkaitten esitteitä postiluukkuihin. Valitettavasti pandemian aikaisessa kampanjassa katveeseen jää juuri niiden ihmisten ääni, joiden asioissa olisi eniten korjattavaa, kun kohtaamiset kadulla jäävät pois. Verkkotapahtumat eivät todellakaan tavoita samalla tavalla kuin tori- ja katukohtaamiset. Onneksi ehdokkaamme tuntevat kaikenlaisten lahtelaisten arkea.

4. Tästä tilanteesta hyötyvät vain hyväosaisimmat; ne joilla näkyvyydestä on varaa maksaa tavoittavat äänestäjät. Vaarana on, että vaaleissa kuuluu tavallista enemmän vain vahvoilla muutoinkin olevien ääni jos heikossa asemassa olevat jäävät tilanteen vuoksi kotiin.

5. Kampanjaa tehdään silti loppuun saakka ihmisten turvallisuus edellä rajoituksia ja suosituksia noudattaen. Emme ota riskiä muiden terveydestä.

6. Vaalien siirto oli monelle ehdokkaalle raskas paikka, väliaika käytettiin oppimiseen ja omaan arkeen, työhön, opiskeluun ja elämään keskittymiseen. Kukaan ei voi elää koko kevättä vaalien ehdoilla. Ehdokkaat ovat tavallisia, vastuuntuntoisia kaupunkilaisia.

Tomi Honkanen, Ruotsalainen kansanpuolue

1. Eri medioiden kautta viestiämme hyvinvoinnin edistämisestä ja osallisuuden lisäämisestä sekä henkilökohtaisesti yritysystävällisyyden kehittämisestä.

2. Lehteen tuleva puolueen mainos, jokaisella on lisäksi omat mediansa. Itselläni some, Ess.fi sekä Launeenkadun LED-taulu.

3. Sosiaalinen media erityisen tärkeä, lisäksi lehtikirjoitukset ja henkilökohtaiset suhteet.

4. Aktiiviset ja asiansa selkeästi ilmaisevat ehdokkaat.

5. Todennäköisesti.

6. Mielipidekirjoitusten, sosiaalisen median kirjoitusten sekä mainonnan hiomista.

Petri Honkanen, Kestävän tulevaisuuden Lahti

1.  Tuomme järkeä kaupunkisuunnitteluun ja päätöksentekoon kestävän elinympäristön, kuntalaisosallisuuden ja hyvinvointipalveluiden laadun merkitystä korostamalla.

2. Some, netti ja lehdet.

3. Some on keskeinen väline. Kiitos myös Omalähiölle tällaisten juttujen tekemisestä.

4. Todennäköisesti hyötyjiä ovat ne puolueet, joilla on somessa omat nopean toiminnan joukot. Eli ainakin perussuomalaiset. Voi olla, että perinteinen printtimedia hyötyy mainonnan kautta, jos toreille ei täysipainoisesti päästä.

5. Nähdään varmasti.

6. Lisäsimme ehdokasmääräämme 50 %.

Riikka Salmi, Suomen Kansa Ensin

1. Puolueemme etenee kuntavaaleihin sloganilla: hyvällä tavalla erilainen. Olemme pienen, tavallisen kuntalaisen puolella loppuun saakka. Perusasiat kuntoon kunnissa!

2. Kampanjointimme keskittyy luonnollisesti pitkälti eri sosiaalisen median alustoille sekä lehtikirjoituksiin. Koronarajoitusten vapauduttua, osassa kunnista järjestämme myös telttatapahtumia.

3. Paikkakunnan tilanteesta riippuen järjestämme mahdollisuuksien mukaan tapahtumia kadulla, muutoin verkossa.

4. Isot, jo kansalle tunnetut puolueet hyötyvät eniten, joilla myös puoluetuki käytössään. Pienpuolueille se luo ison haasteen.

5. Torilla tavataan!

6. Perusvaalityötä ja mainostenjakoa.

Tiina Ollikainen, Liike Nyt

1. Liike Nyt Lahti on moderni, maltillinen muutospuolue. Kärkiteemat ovat koulutus, yrittäjyys, työllisyys ja liikuntaolosuhteet. Selkokielistä politiikkaa ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon.

2. Liike Nyt Lahti on vastaperustettu. Kampanjabudjettimme on pieni. Jatkamme aktiivisesti somessa.

3. Tavoitamme ihmiset vaalikoneiden, vaalipaneeleiden ja Liike Nyt Lahti sometilien välityksellä. Liike Nyt -sovelluksesta löytyy ajankohtaista tietoa puolueen toiminnasta ja ehdokkaista sekä Nettiparlamentti. Nettiparlamentissa on kuntalaisille suunnattu Häme/Lahti keskustelu- ja äänestysosio.

4. Tilanne on kaikille puolueille haastava. Somen rooli kampanjoinnissa korostunee? Toivomme, että äänestysprosentti nousee edellisiä kuntavaaleja korkeammaksi.

5. Nähdään torilla, jos rajoitukset vapautuvat.

6. Käytimme ajan vaalityöhön, ehdokashankintaan, puolueen järjestämiin etäkoulutuksiin ja vaaliteemojen mukaiseen vaikuttamistyöhön.

Seppo Korhonen, Asukkaiden Lahti

1. Puolueisiin sitoutumattomana kansanliikkeenä keskitymme perusasioihin, joihin kuuluu yhteisten veroeurojemme käyttäminen vastuullisesti kunnan asukkaiden lähi- sekä peruspalvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen. Kaupunki tarvitsee selkeän ohjelman työttömyyden ja köyhyyden poistamiseksi. Pahoinvointi kasvavine mielenterveys- ja päihdeongelmineen on voitettavissa vain asukkaiden selviytymistä ja hyvinvointia kohentamalla. Kulunut valtuustokausi on haaskattu sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiseen, hukattu verorahoja yksityiseen moottoriratabisnekseen ja kuntaeliitin hillotolppien pystyttelyyn. Näin ei saa jatkua.

2. Meidän kampanjointimme perustuu pääosin jalkatyöhön kuntalaisten parissa, kuuntelemiseen, keskusteluihin ja tavoitteidemme tunnetuksi tekemiseen. Lehdissä ilmoittelemme varojemme puitteissa ja olemme mukana sosiaalisessa mediassa.

3. Tämä on haaste varmasti kaikille toimijoille ja etenkin meille, joiden ”vaalityö” on päivittäistä pyyteetöntä puurtamista ja sosiaalista kanssakäymistä kanssaihmisten parissa.

4.  Ne, jotka voivat paikata menneen vaalikauden virheitä vaikenemalla ja rahan voimalla.

5. Maakunnan koronatilanteen huomioiden tuohon on vaikea uskoa, mutta vastuullisesti ja asiantuntijoiden asettamin ohjein sekä rajoituksin tapaisimme mielellämme kuntalaisia.

6. En tiedä siitä hyödyntämisestä, mutta pyrimme saamaan kansalaisia aktivoitumaan omien asioidensa ajamisessa. Kun joukkovoimalla käännetään kaivosyhtiönkin päitä, niin miksei kuntaeliitiksi itsensä mieltävien paikallisten politrukkienkin. Kuntalaisen ääni ratkaisee.

Petri Görman