Asukkaiden Lahti -yhteislistan aktiivi Seppo Korhosen mukaan Green Cityn kustannukset ovat valitettavasti kaatumassa yksinomaan veronmaksajille, sillä paikalliset yritykset laistavat niille asetetusta 3 miljoonan euron osuudesta. Samoin Lahden linja suosia sosiaali- ja terveydenhuollossa terveysjättejä on koitunut pienyrityksille, ammatinharjoittajille ja kolmannelle sektorille vahingolliseksi. Korhonen muistuttaa, että kolmas sektori voisi olla avainsana palkkatukityöllistämisessä, jos sitä halutaan.

1. Millainen vaihtoehto puolueenne on äänestäjälle kuntavaaleissa?
– Rohkea ja osaava vaihtoehto kuntaeliitin harjoittamalle hyvävelipolitiikalle. Valtuuston pöytäkirjatkin kertovat, että olemme työskennelleet muun muassa palkkatukityöllistämisen puolesta, sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi, vammaisten- ja ikäihmisten palvelujen turvaamiseksi, palvelumaksujen aggressiivisesta perinnästä luopumiseksi sekä tasa-arvoisen oppimisen polun edistämiseksi varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen.

2. Onko korona vaikuttanut ehdokasasetteluun millään tavalla?
 – Koska toimimme asukkaina asukkaiden parissa, niin tottahan toki kohtaamisten vaikeutuminen on vaikuttanut.

3. Kerro lyhyesti kaksi tärkeintä asiaa, joita ryhmänne aikoo toteuttaa kaupunginvaltuustossa seuraavalla vaalikaudella?
 – Uudelle valtuustolle on jo pedattu sivistystoimeen 20 miljoonan euron leikkauslista. Toteutuessaan tämä olisi tuhoisaa nuorten ja lasten kasvulle, lapsiperheille ja koko yhteiskunnalle. Leikkausten sijaan lapsille ja nuorille tulee tarjota tasa-arvoinen ja laadukas kasvu tulevaisuuteen. Työ, toimeen-tulo, koulutus, yhteiskunnan hoitama hoiva ja hyvinvointi ovat perustarpeita, joihin tulee panostaa. Kutsumme muitakin päättäjiä tähän työhön.

4. Miksi uudet ryhmät ja hieman epäpoliittisemmat vaihtoehdot ovat nyt suosiossa Lahdessa?
 – Kuntalaiset ovat perin juurin kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään, omien hillotolppien pysyttelyyn, harjoitettuun rakenteelliseen korruptioon ja verovarojen väärinkäyttöön peruspalvelujen turvaamisen ja kehittämisen sijan.

5. Uskotko, että niin sanotut uudet vaihtoehtoiset ryhmät menestyvät nyt? – Se ei ole uskonasia, mutta kaikki merkit viittaavat poliittisiin puolueisiin sitoutumattomien, rivikuntalaisista koostuvien yhteislistojen läpimurtoon. Tämä ratkaistaan kuitenkin vasta vaaliuurnilla.

6. Kannatatteko te hallinnon avoimuutta ja toimitteko myös politiikassa näiden periaatteiden puolesta?
 – Lahden hallintoon on juurtunut huonon hallinnon suojelun ja salailun kulttuuri, jonka Kuntaliitto on määritellyt yhdeksi rakenteellisen korruption muodoksi. Tästä on päästävä eroon, eikä se tapahdu ”suunsoitolla”, vaan määrätietoisella työllä sekä kaupunginjohdon paimentamisella avoimuuteen ja lakien noudattamiseen päätöksenteossa.

7. Onko tämä vihreä ilmastopolitiikka, jonka Lahti on ottanut teemakseen tällä vaalikaudella oikea suunta?
 – Teemassa sinänsä ei ole moitittavaa, mutta kun vetovastuu on pääomapuolue Kokoomuksella, vesittyvät monet hankkeet raflaaviin ”älytempauksiin”. Mielestämme moottoriratabisnes-, liikkumista hankaloittava Liisu-hanke- ja kemikaalien kylväminen sopivat huonosti vihreään teemaan. Voidaan kysyä myös, miten hakkeen rahtaaminen ja polttaminen voimalassa on vähemmän saastuttavaa kuin puupilke saunan kiukaassa?

8. Millä tavalla houkuttelisimme Lahteen uusia yrityksiä?
 – Lahdessa kaivataan työllistäviä yrityksiä. Niiden saamisen edellytyksenä on se, että infra on kunnossa, on tarjolla koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa sekä kaupungin tarjoamat peruspalvelut ovat kunnossa. Sitä vastoin yhteiskunnan tehtäviin ei kuulu verovarojen satsaaminen yrityksen seiniin ja kalustoon, mitä Lahdessakin on harjoitettu.

9. Millä tavalla aiotte panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin koronapandemian jälkeen?
 – Koronapandemia on lisännyt kiistatta lasten ja nuorten eriarvoisuutta etenkin oppimisen tukea tarvitsevien erilasten oppijoiden osalta, joten näiden seurausten korjaamiseen tulee panostaa. Meillä on selkeä tavoite köyhyysohjelmasta ja köyhyystyöryhmän perustamisesta, mutta kaupunginhallitus on pimittänyt tätä koskevan aloitteen valtuustolta. Lapset ja nuoret ennaltaehkäisevine toimineen ja harrastusmahdollisuuksineen ovat ohjelman keskiössä.

10. Miten aiotte puuttua Lahden hurjaan päihdetilanteeseen, joka näkyy kadulla ja kauppakeskuksissa?
– Ongelma on vakava ja vaikea. Päättäjien on vakavasti paneuduttava asiaan ja ratkaisuihin. Ennalta ehkäisevästi tulee Islannin mallin mukaisesti järjestää lasten vanhempien, kolmannen sektorin asiantuntijoiden, päättäjien, sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä poliisin yhteistyötä ja rajojen asettamisesta. Samoin päihdekierteestä vieroittaminen ja sen jälkeisen merkityksellisen toiminnan järjestäminen vaatii edellä mainitun kaltaista laaja-alaista yhteistyötä.

11.Mitä mieltä olette, kohtaako asuntorakentaminen oikean asunnon tarpeen? Rakennetaanko Lahdessa liikaa asuntoja. Mistä asukkaita löytyy, kun ennustukset puhuvat toista?
 – Asuntorakentamisen ”ylikuumenemisen” sijaan lahtelaisten ongelmana on ennemminkin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute nyt, kun Lahden kaupungin omistama sosiaalisen asumisen vuokra-asuntoyhtiö on lähtenyt peruskorjaamisen sijaan myymään vanhempaa asuntokantaa sijoittajille. Kyllä asukkaita löytyy edullisiin ja kohtuukuntoisiin vuokra-asuntoihin jatkossakin.

Petri Görman

Pro Lahti -liikkeen vaalipäällikkö Anita Immonen kertoo, että koronaepidemialla ei ole ollut vaikutusta heidän ehdokasasetteluunsa. Tällä hetkellä heidän listoillaan on jo yli 50 ehdokasta huhtikuussa järjestettävissä kuntavaaleissa. Immosen mukaan tilaa listoilla on vielä hyville ehdokkaille.

1. Kuinka monta ehdokasta listoillanne on kevään kuntavaaleissa?
– Tällä hetkellä meillä on julkaistu jo 52 ehdokasta ja jatkuvasti ehdokkaita tulee lisää.

2. Miten ehdokasasettelu on sujunut?
– Erinomaisesti, kiinnostuneita on paljon ja vastaavaa ei ole Lahden historiassa nähty.

3. Onko teidän ehdokaslistoillanne vielä tilaa ja miten pääsee mukaan?
– Kyllä. Kotisivujemme kautta voi laittaa viestin tai olla yhteydessä meidän ehdokkaisiimme.

4. Kerro lyhyesti kaksi tärkeintä asiaa, joita ryhmänne aikoo toteuttaa kaupunginvaltuustossa seuraavalla vaalikaudella?
– Pro Lahti nosti esiin Lahden päihdeongelman ja tulevaisuudessa se, sekä sen takaa löytyvät ongelmat ovat keskeisiä asioita meille. Pyrimme myös kaatamaan LIISUn.

5. Onko Lahdessa jo niin sanottujen vanhojen puolueiden aika jo ohi?
– Vanhat puolueet säilyvät, mutta pyrimme tuomaan siihen rinnalle vaihtoehdon, jossa puoluekuri ja puolueen etu eivät mene lahtelaisten edun edelle.

6. Miksi uudet ryhmät ja hieman epäpoliittisemmat vaihtoehdot ovat nyt suosiossa Lahdessa?
– Ihmisten pahoinvointi osuu yhä useamman lähipiiriin. Asioihin ei puututa tarpeeksi ja tämä johtuu nykyisten päättäjien sekä puolueiden arvovalinnoista.

7. Millainen vaihtoehto Pro Lahti on äänestäjille?
– Erinomainen, mikäli haluat muutosta nykyiseen.

8. Ennusta, kuinka korkeaksi äänestysprosentti nousee Lahdessa?
– Toivottavasti ihmiset lähtevät koronasta huolimatta äänestämään ja Lahdessa nähdään paljon viime vaaleja korkeampi prosentti.

9. Kuinka monta valtuustopaikkaa tavoittelette kuntavaaleissa?
– Tavoittelemme parannusta verrattuna edellisiin vaaleihin, mutta meillä jokaisella on vain yksi ääni, ja loput riippuu äänestäjistä.

10. Uskotko, että niin sanotut uudet vaihtoehtoiset ryhmät menestyvät nyt?
– Toivottavasti. Lahtelaisilla on nyt ennen näkemätön mahdollisuus äänestää tällaista.

11. Ovatko ihmiset kyllästyneet jo ns.vanhakantaiseen selän takana politikointiin?
– Ihmiset ovat kyllästyneitä siihen, että heidän lasten koulupalveluista leikataan, samaan aikaan, kun rahaa laitetaan älypyörätien ja polkupyöräliikenneympyrän kaltaisiin hankkeisiin. Kaupungin imagoa koitetaan korottaa miljoonien projektilla, mutta pääkadulla myydään avoimesti huumeita, jopa lapsille.

12. Kannatatteko te hallinnon avoimuutta ja toimitteko myös politiikassa näiden periaatteiden puolesta?
– Pro Lahdella on vahvat perinteet päätöksentekokulttuurin avoimuuden edistämisestä ja aiomme aivan varmasti jatkaa tällä tiellä.

13. Miksi kannattaa äänestää nyt Pro Lahti -ryhmää?
– Pro Lahti tarjoaa ensimmäistä kertaa Lahden ja Suomen historiassa äänestäjille mahdollisuuden äänestää oikeasti uskottavaa ja kilpailukykyistä vaihtoehtoa poliittisille puolueille

Petri Görman

Olli-Pekka Villa, Petteri Redsven ja Tiina Ollikainen toivat Liike nyt -puolueen Lahteen                               

Liike Nyt perusti paikallisyhdistyksen Lahteen syksyllä 2020. Huhtikuussa järjestettävissä kuntavaaleissa uuden poliittisen liikkeen ehdokkaita voi äänestää ensimmäisen kerran Lahdessa. Ihmiset ovat kyllästyneet poliittiseen suhmurointiin ja haluavat tulevaisuudessa avointa ja osallistavaa politiikkaa ja tavallisia ihmisiä mukaan päätöksentekoon paikallisyhdistyksen uusi puheenjohtajana Olli-Pekka Villa sanoo.

Kuinka monta ehdokasta listoillanne on kevään kuntavaaleissa?
– Vastaperustetulla paikallisyhdistyksellä on maltillinen kymmenen ehdokkaan tavoite kevään kuntavaaleissa.

Onko teidän ehdokaslistoillanne vielä tilaa ja miten pääsee mukaan?
– Ehdokashaku on käynnissä helmikuun loppuun asti. Etsimme tavallisia ihmisiä kaikista ikäryhmistä ja ammattikunnista. Ehdokkaalta ei vaadita aiempaa poliittista kokemusta. Koulutamme ja tuemme ehdokasprosessissa. Pienen ryhmän etuna on tiivis yhteistyö. Lisätietoa saa osoitteesta lahti@liikenyt.fi

Kerro lyhyesti muutama asia, joita ryhmänne aikoo toteuttaa kaupunginvaltuustossa seuraavalla vaalikaudella?
– Uudenlainen tapa toimia paikallispolitiikassa. Asia- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa päätöksentekoon. Vuorovaikutus kuntalaisiin koko vaalikauden ajan. Kuntalaisten osallistumista helpottavien, uudenlaisten menetelmien käyttöönotto. Nettiparlamentin neuvoa-antavat äänestykset apuna päätöksenteossa valtuustokokouksissa.
Peruspalvelujen ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen kriisin yli mentäessä. Tulevaisuudessa yrittäjämyönteinen Lahti, jossa sijaintia käytetään kilpailuetuna houkutellaksemme yrittäjiä Lahteen.

Onko Lahdessa jo niin sanottujen vanhojen puolueiden aika jo ohi?
– Vanhojen ideologisten puolueiden arvostus himmenee seuraavien vuosien aikana, mikäli ne eivät pysty uudistumaan. Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset ja etenkin nuoret politiikasta. Liike Nyt lähtee haastamaan vanhoja puolueita uudenlaisella osallistavalla toimintatavalla.

Miksi uudet ryhmät ja hieman epäpoliittisemmat vaihtoehdot ovat nyt suosiossa Lahdessa?
– Paikallispolitikka on murroksessa. Muutoksentekijöiksi on ilmoittautunut perinteisten puolueiden rinnalle uusia vaihtoehtoja. Liike Nyt Lahti on maltillinen ja ratkaisukeskeinen toimija tässä joukossa. Tärkein tavoitteemme on avoin ja läpinäkyvä päätöksentekoprosessi sekä vuorovaikutus kuntalaisiin koko vaalikauden ajan.

Millainen vaihtoehto Liike nyt on äänestäjille?
– Liike Nyt on asiakeskeinen puolue ja politiikka perustuu tutkittuun tietoon. Asiat väittelevät ja parhaiten perusteltu idea voittaa. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on mahdollista ainoastaan silloin, kun se pohjautuu tosiasioihin. Vastakkaiset mielipiteet kuuluvat politiikkaan ja niitä saa esittää myös puolueen sisällä. Tarkoitushakuinen vastakkainasettelut ja provosointi ei ole kuitenkaan hyväksyttävää. Puolueessa ei hyväksytä rasismia, syrjintää tai häirintää.

Ennusta, kuinka korkeaksi äänestysprosentti nousee Lahdessa?
– Hyvä tavoite voisi mielestämme olla yli 60 prosenttia. Pandemian jyllätessä on vaikea arvioida kuinka moni jättää sen vuoksi äänestämisen väliin.

Kuinka monta valtuustopaikkaa tavoittelette kuntavaaleissa?
– Tavoitteenamme on Lahdessa kaksi valtuustopaikkaa.

Onko tässä poliittisessa tilanteessa helppo tulla uutena vaihtoehtona pelikentälle?
– Uutena on tulokkaana on helppo lähteä vaalikevääseen, koska pienen ryhmän yhteishenki ja motivaatio muutoksen toteuttamiseksi on korkea. Vaikeaa lähtemisessä puolestaan se, että uusi poliittinen toimija aiheuttaa usein epäluuloja. Ehdokkaita voi olla haastavaa löytää ensimmäisiin vaaleihin, kun puolue ei ole vielä paikallistasolla tunnettu.

Ovatko ihmiset kyllästyneet jo vanhakantaiseen selän takana politikointiin?
– Tämä on iso ongelma, josta ei tunnuta millään pääsevän eroon. Tavoitteenamme on avoimuus äänestäjien suuntaan joka päätöksessä

Kannatatteko hallinnon avoimuutta ja toimitteko myös politiikassa näiden periaatteiden puolesta?
– Kannatamme hallinnon avoimuutta ja toimimme politiikassa näiden periaatteiden puolesta. Nämä edellä mainitut asiat ovat Liike Nytin ajaman muutoksen ydin.

Petri Görman

kuva: Etelä-Lahdessa Starkin alueella on aloitettu uuden kerrostaloalueen rakennustyöt vuoden 2020 alussa.

Etelä-Lahden asukasluku kasvoi koko edellisen vuosikymmenen ajan Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan. Asukasluku kasvaa uusimpien ennusteiden mukaan yhtä vakaasti alueella kuluvan vuosikymmenen aikana.
– Eteläisen Lahden kerrostalorakentaminen keskittyy Hennalaan, mutta myös vanhoilla kerrostaloalueilla tutkitaan täydennysrakentamista, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoo.

Rivitalo- ja omakotitaloasutusta kaavoitetaan Renkomäen asuinalueelle vielä tulevinakin vuosina.
– Laakso-Nikkilän uuden alueen pohjoisosa on tämän vuoden työohjelmassa. Koko alueen asemakaavoittaminen riippuu ohitien melusuojauksen toteutuksesta. Lisäksi vanhoja, suuria omakotitalotontteja jaetaan joka vuosi joko tonttijaon tai asemakaavan muutoksella.

Asuinalueiden kaavoituksella ja tonttien jakamisella Lahden kaupunki mahdollistaa Etelä-Lahden asukasmäärän kasvattamisen.
– Asukasmäärään vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin uusien alueiden kaavoitus. Uusilla palveluilla, kuten Renkomäen monitoimitalolla, on suuri merkitys.  Kaavoitamme aika tasaisesti eri puolille Lahtea. Renkomäki on yksi merkittävimmistä kasvavista pientaloalueistamme.

Kaupunginarkkitehdin mukaan Etelä-Lahdessa on riittävästi kaavoittamattomia maa-alueita.
– Kyllä me voimme vielä tulevinakin vuosina tarjota uusia tontteja rakentajille Etelä-Lahdesta.

Väestönkasvu taittunee 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasmäärä Lahdessa on vuoden 2025 lopussa 121500 henkilöä. Seuraavan vuosikymmenen alussa vuonna 2030 ennusteiden mukaan Lahdessa asuu 122 200 henkilöä.

Lahden kaupungin oman ennusteen mukaan väestönkasvu kääntyy laskusuuntaan 2030-luvun puolivälissä ilman maan sisäistä muuttovoittoa tai maahanmuuttoa. Väestömäärä kasvoi vuosikymmenessä eli 2010-2019 Lahdessa 3874 henkilöllä. Siirtolaisuus kasvatti sitä 2974 henkilöllä.

Etelä-Lahden alueella väestömäärä kasvoi 2101 henkilöllä vuosikymmenessä ja uuden asuntotuotannon vuoksi väestömäärän ennustetaan kasvavan myös lähitulevaisuudessa.

Lahteen rakentuu trendinmukaisen rakentamisennusteen mukaan vuosina 2020-2030 noin 4 770 asuntoa, joista 3 370 on kerrostaloasuntoa, 391 rivi- tai ketjutaloasuntoa ja yli 1 000 pientaloasuntoa.

Launeen suuralueen väkiluku on kasvanut 2010-luvulla 2 101 henkilöllä, 26 699 asukkaaseen vuonna 2019. Launeella asuntojen uustuotanto kasvattaa alueen väestömäärän vuoteen 2030 mennessä yli 27000 asukkaaseen.

Petri Görman

Kuva: Muuttoauto Eteläisen lähiklinikan ovella symboloi osuvasti etelälahtelaisten pitempää matkaa terveyskeskukseen tästä viikosta eteenpäin.

Lahden eteläisen ja itäisen lähiklinikan ajanvarauksella toimivat lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottopalvelut muuttivat tällä viikolla Lahden sote-keskukseen entiseen kaupunginsairaalan kiinteistöön. Lähiklinikoiden kiirevastaanotot ovat siirtyneet kaupunginsairaalan kiinteistöön jo tammikuun alusta. Muuton aiheuttamista vastaanottojen siirroista tai aikojen peruutuksista ollaan suoraan yhteydessä asiakkaisiin.

Kaikki vastaanotot siirtyvät Harjukadulle Mastoon ja kiirevastaanotto palvelee entisen Lahden kaupunginsairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Launeen ja Ahtialan toimipisteet poistuvat käytöstä ja keskustan lähiklinikka vaihtaa paikkaa Harjukadun kiinteistön sisällä. Lahden sote-keskuksen asiakasneuvojat ohjaavat asiakkaita oikeisiin palvelupisteisiin.
Launeen hammashoitolan palvelut jatkuvat nykyisellään.

Lahden eteläinen lähiklinikka Launeella palveli viimeistä päivää keskiviikkona keskiviikkona 27. tammikuuta. Lahden sote-palvelujen keskittäminen keskustaan perustuu hyvinvointiyhtymän hallituksen palveluverkkolinjauksiin, joilla tähdätään mahdollisimman hyvään, digipalveluja hyödyntävään palvelutasoon jäsenkuntien maksukyvyn rajoissa.

Kuva: Launeella älypyörätien pinta on sula myös talvella, koska sen ajoradan pinta käsitellään lumenajon yhteydessä kaliumformiaatilla.

Kaliumformiaattia on käytetty ensimmäisen kerran Lahdessa talvikaudella 2017-2018 keskustan urakka-alueella.
– Kemiallisia liukkaudentorjunta-aineita on varmasti muitakin, mutta suolan korvaavana materiaalina kaduilla ja maanteillä kaliumformiaatti on käytetyimpiä aineita, Lahden kaupungin katupäällikkö Mika Lastikka toteaa.

Pohjaveden muodostumisalueella Launeella käytetään tätä kemikaalia.
– Taustalla on ollut vesiensuojeluviranomaisten jo pitkään esille tuoma huoli tärkeiden pohjavesiemme tilasta. Siksi olemme korvanneet suolan kaliumformiaatilla.

Lastikan mukaan keskusteluissa on nostettu esille ympäristönsuojelulaki, jossa on selkeä kirjaus pohjavesien pilaamiskiellolle.
– Tutkimukset osoittavat, että suolan käyttö todennäköisesti näkyy pohjavesiemme kasvavina kloridipitoisuuksina. Siksi päädyimme ratkaisuun, jossa suolan käytöstä luovutaan.
Vesiensuojeluviranomaisten mukaan kloridi kertyy maaperään, pohjavesiin sekä avovesistöihimme.

– Kloridilla on tutkimusten mukaan haitallisia vaikutuksia.

Kaupunki ei ole neuvotellut tästä muutoksesta Lahti Aqua Oy:n kanssa.
– Muutostavoite on asetettu vesiensuojeluviranomaisen taholta.  Materiaalin hankkijan lähtökohta on ollut kaliumformiaatin käytölle, että se on lakien ja asetusten mukainen.

– Tutkimustietoa kaliumformiaateista löytyy myös paljon ja siihen allekirjoittanut on tutustunut varmistaakseen, että materiaalin toimittajan kertomille ominaisuuksille on katetta.

Kaliumformiaatti on turvallinen tuote

Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että valtakunnallisissa vesienhoitosuunnitelmissa ja Lahden seudun pohjavesien hoitosuunnitelmassa on esitetty yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä siirtyä pohjavesialueilla suolan korvaaviin liukkaudentorjuntamenetelmiin, kuten kaliumformiaatin käyttöön.

– Kaliumformiaatti on pohjavesien kannalta turvallinen tuote. Perinteisestä suolauksesta on aiheutunut pohjaveden kloridipitoisuuksien nousu Lahdessakin monin paikoin yli ympäristönlaatunormin.

Vesiensuojelupäällikön mukaan erilaisten kemikaalien käyttöä on tarkkaan harkittava pohjavesien muodostumisalueella.
– Jakeluasemat ovat aiheuttaneet monilla pohjavesialueilla muun muassa MTBE-pitoisuuden nousua. Pesulat ja eräät muut toiminnot ovat aiheuttaneet liuotinaineiden päästöjä pohjaveteen. Kaliumformiaatin käytöstä liukkauden- tai pölyntorjuntaa ei aiheudu tutkimusten mukaan haittaa ympäristölle.

Petri Görman

kuva: Liipolan ja Kerinkallion alueelle on tulossa reittimuutoksia lähivuosina. Uusia reittejä suunnitellaan ja alueen ihmisiltä on tarkoitus kysyä mielipiteitä tähän asiaan liittyen vielä tämän vuoden aikana.

Lahdessa on satanut lunta kohtuullisen paljon vuoden kahden ensimmäisen viikon aikana. Se on asettanut haasteita myös Lahden kaupungin liikuntapalvelussa työskenteleville laduntekijöille.
– Lahden eri kaupunginosien ja Salpausselän ladut on nyt pohjattu. Tiistaina satanut lumi on tampattu latupohjiin ja heti myrskyn jälkeen päästiin taas ajamaan latuja normaalisti, liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas kertoo.

Etelä-Lahdessa on mahdollisuus hiihtää Hennalassa, Launeen perhepuistossa, Liipolan kuntopolulla, Patomäessä ja Renkomäessä.
– Eteläläisen kehätien yläpuolella oleva latuverkosto on myös käytössä.

Eteläpuolella Nikkilän kohdalla maa-alueet luovutetaan reittien osalta liikuntapalvelun käyttöön myöhemmin syksyn aikana. Kehätie on valmis, mutta maa-alueita vielä muokataan ja maisemoidaan.
– Tällä hetkellä Liipolan kuntopolulta pääsee vanhalle Loviisanradalle, mutta ulkoilureitti Renkomäkeen avautuu vasta ensi talvena. Tälle reitille on saatu käyttöön tunneli, jota hiihtäjät pääsevät jatkossa käyttämään.

Tällä hetkellä Nikkilän kohdalla huoltotienä toimiva maapohja hyödynnetään uudella tavalla etelälahtelaisten ulkoilijoiden käyttöön tulevaisuudessa.
– Ensimmäisellä puolella on reitti hiihtäjille ja toiselle puolelle rakennetaan reitti kävelijöille sekä pyöräilijöille. Tällaista yhteiskäyttöistä reittikokonaisuutta ei ole vielä missään päin Lahtea. Alustavat suunnitelmat reiteistä on tehty ja niitä tarkennetaan niin, että uudella talvikaudelle niitä päästäisiin hyödyntämään.

Viidellä latukoneella operoidaan

Lahden kaupungin liikuntapalvelulla on kaikkiaan viisi latukonetta ammattitaitoisten laduntekijöiden käytössä, joilla operoidaan koko latuverkosto.
– Yritämme palvella tasapuolisesti eri kaupunginosissa asuvia ihmisiä.

Tällä hetkellä lunta on sen verran paljon, että se asettaa aikataulullisia haasteita laduntekijöille.
-Paras talvi laduntekijälle on sellainen, kun lunta sataa pieniä määriä kerralla.

Lahden kaupungin alueella on tällä hetkellä noin 200 kilometriä ylläpidettävää latupohjaa.
– Kaluston kuljettaminen on tällä hetkellä haasteellista. Kaikkia latuja ei ole mahdollisuus saada priimakuntoon yhtä aikaa runsaiden lumisateiden vuoksi. Emme ehkä pysty täyttämään tältä osin kaikkien paikallisten hiihtoharrastajien odotusarvoja ladunkunnostusten suhteen.

Petri Görman

kuva: Metsä-Hennalan asukasyhdistys toivoo, että nopeusrajoitus olisi tulevaisuudessa pienempi asuinalueen kohdalla, jotta liikennemelu olisi vähäisempää.

Lahden eteläinen kehätie avattiin 8.12.2020 ja sen yksi osuus sivuaa Metsä-Hennalan asuinaluetta. Metsä-Hennalassa asuvat ihmiset ovat odottaneet kehätien valmistumista, mutta osa on samalla pelännyt, kuinka paljon liikennemelua sieltä kantautuu asuinalueelle.
– On hyvä asia, että kehätie valmistui vihdoinkin. Olemme kuunnelleet liikenteen ääniä kehätieltä nyt viikon ajan Metsä-Hennalassa. Osassa asuinaluetta on mitattu yli 50 desibelin liikennemelua, Metsä-Hennalan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen toteaa.

Asukasyhdistyksen puheenjohtaja muistuttaa, että joihinkin yksittäisiin kohtiin asuinaluetta liikennemelu kohdistuu enemmän, mutta ei kuitenkaan koko alueelle.
– Varsinkin Lenkkikadun kehätien puoleiselle reunalle kuuluu liikenteen kohinaa yllättävän paljon.

Kaaderikadun kohdalla meluvallissa on aukko, koska sillä kohtaa on korkeajännitelinja, kaukolämpölinja ja jätevesiviemäri.
– Meille tämä selvisi tämä asia vasta kehätieurakan aikana.

Kaaderinkadulta näkee myös suoraan kehätielle.
– Olemme kyselleet, että olisiko tälle kohtaa kehätietä mahdollisuus saada jonkinlainen melueste.

Metsä-Hennalan kohdalle kehätien varteen on rakennettu maa-aineksista isot meluvallit.
– Muistelimme asukasyhdistyksen ihmisten kanssa, että kehätien suunnitteluvaiheessa olisi ollut puhetta, että asuinalueiden kohdalla nopeusrajoitukset olisivat 60 km/h. Se vähentäisi liikennemelua huomattavasti.

Seurataanko liikennemelua?

– Nyt, kun kehätie on valmis, niin kiinnostaisi tietää, että kuinka Väylävirasto mittaa liikennemelua kehätiellä? Onko heillä olemassa minkäänlaista jälkiseurantaa tieprojektille?

Liikennemäärät ovat lisääntyneet merkittävästi Vanhan Helsingintien alueella kehätien avaamisen jälkeen.
– Sen on voinut havaita silmämääräisesti muun muassa ruuhka-aikoina.

Metsä-Hennalan asukasyhdistys on ollut yhteydessä Lahden kaupungin virkamiehiin, että Ulaanikadun ja Vanhan Helsingintien risteykseen rakennettaisiin kiertoliittymä.
– Se on ollut hankala risteys jo ennen kehätietä.

Kiertoliittymä on osa Hennalan alueen katusuunnitelmaa.
– Toivomme, että Ulaanikadun risteys rakennetaan ensimmäisenä, kun rakennustyöt alkavat keväällä.

Metsä-Hennalassa ollaan tyytyväisiä Nikulan liittymään, koska sen myötä koko Hennalan alue pääsee kehittymään jo lähitulevaisuudessa.
– Ilman Nikulan liittymää kehätie ei olisi tuonut minkäänlaista hyötyä tähän osaan Lahtea.

Leppäsen mukaan Lahden eteläisen kehätien viestintä on onnistunut todella hyvin.
– Kaikki oleellinen tieto oli helposti saatavissa ja merkittävät liikenteen sujuvuuteen liittyvät asiat kerrottiin ennakkoon. Sosiaalisen median eri kanaviin tuotettiin jatkuvasti sellaista sisältöä, josta oli tavallisille lahtelaisille paljon hyötyä.

– Asukasyhdistyksenä pääsimme aina keskustelemaan ja tapaamaan kehätieurakasta vastanneiden ihmisten kanssa. Siitä iso kiitos heille.

Petri Görman

Sirkka Polkunen, Siiri Rantanen ja Lydia Wideman talviolympialaisissa 1952.

Parhaiten muistan Holmenkollenin eli Norjan talviolympialaiset vuodelta 1952, kun istuimme isän kanssa hiljaa radion ääressä, kuunnellen selostusta naisten viesti- ja kymmenen kilometrin hiihdosta. Silloin olivat naiset ensimmäisen kerran mukana. Historiatietojen valossa norjalaiset olivat vastustaneet naisjoukkueiden mukaan tuloa talviolympialajeihin. Suomessa naiset olivat hyväksytty ainakin paikallisiin mittelöihin jo 1911.

Tamperelaisen lapsukaisen muistiin jäivät silloisen kotikaupungin hiihtäjänimet Lyydia ja Tyyne Wideman sekä myöhemmän kotikaupunkini Lahden hiihtäjälegenda Siiri Rantanen. Hän täytti 96 vuotta 14.12.2020, kun olin lukemassa hänen ja naisten hiihtäjäuraa kuvaavaa teosta Äitee, Siiri Rantasen tarina. Oslon ”Kollenin” olympialaisissa hän voitti ensimmäisen pronssimitalinsa.

Hiihtokisojen kuuntelu radiotoimittaja Pekka Tiilikaisen äänellä, ja television tullessa lähes joka kotiin, toivat ne talvi- ja kesäkisojen urheilijat ja valmentajat seuraajille tutuiksi. Äitee Siiri Rantasen tarina -teoksessa on runsaasti ainakin minulle historian verhojen kätkemiä asioita naishiihtäjien väheksymisestä. Pääongelmana lienee ollut suorapuheisen Siiri Rantasen ja Suomen Hiihtoliiton päävalmentajan Veli Saarisen (1902-1969 ) välillä viimeksi mainitun alentava suhtautuminen naishiihtäjiin. Se tuli esiin useissa haastattelumuistoissa.

Päävalmentaja Saarinen oli ansiokas 1930-luvun hiihdon olympiavoittaja, ensin Saksan maajoukkueen valmentaja ja vuosikymmenien ajan Hiihtoliiton valmentaja ja puheenjohtaja, mutta naisjoukkueisiimme hän ei suuremmin Siiri Rantasen sekä muiden haastateltavien mukaan luonut erityistä ymmärrystä ja positiivisuutta.

Toimittajien Jari Porttilan ja Osmo Kärkkäisen kirjoittamassa Äitee Siiri Rantasen tarina- teoksessa oli runsaasti niin Siiri Rantasen kuin muiden 1960-luvun hiihtäjien mielipiteitä välineiden ja kilpaurheiluun liittyvistä asioista. Kirja on lähes uunituore, tänä syksynä Kustantaja Docendon Oy:n julkaisema, sivuja 214 sekä muistoja herättäviä kuvia. Toimittajat ovat tehneet todella kiitoksen ansaitsevaa työtä haastatellessaan niin kirjan päähenkilöä itseään, kuin myös hänen elossa olevia nuorempia kilpasisariaan. He ovat lukeneet satoja urheiluun liittyviä lehtiartikkeleita ainakin seitsemänkymmenen viime vuoden ajalta.

Kirja kuvaa Siiri Rantasen elämäkerran ohella ennen julkaisematonta tietoa suomalaisen naishiihdon historiasta. Kirjaa lukiessani tuli ajatus, että erityisesti taistelupari Siiri moninkertaisena arvokisojen mitalistina ja Lyydia Wideman-Lehtonen (1920-2019), myöhemmin Hiihtoliiton hallituksen jäsenenä, ja Helsingin seudulle muuttanut kaksoissisar Tyyne Wideman-Elovaara (1920-2014), tekivät jatkuvasti töitä suomalaisten naishiihtäjien tukemiseen. Lahtelaistunut Siiri Rantanen oli saanut omalla neuvottelutaidoillaan alueen suksitehdas Esko Järvinen Oy:n kanssa sovituksi suksilahjoitukset koko joukkueelleen vuosien ajaksi. Itse naiset saivat välineensä hankkia 1950-60 luvuilla eikä stipendejä heille lähetelty. Jokainen harjoitteli työnsä ja perheensä ohella ottaen palkatonta vapaata töistään kisamatkojen ajaksi.

Huonekaluverhoilija Siiri Rantanen on maatalon tytär Tohmajärveltä. Hän oli tehnyt pienestä pitäen maataloustöitä, samoin kuin useat hänen joukkueittensa naiset. Hän sai kuusivuotiaana Anna-äidin veljen koivuhaloista veistämät sukset mäystinsiteineen. Isä Juho Lintulan kanssa Siiri oli hakenut metsästä sopivat koivuhalot suksia varten, ja viikon kuluttua uusilla, ensimmäisillä suksillaan hiihtäen, sopivat näreet sauvoiksi. Voi sitä iloa ja vauhdin hurmaa kotimäessä. Siitä alkoivat tulevan hiihtäjän moninaiset kilpailujen vuosikymmenet.

Aviopuoliso, seppä Arvo Kalervo (Kalle) Rantanen suhtautui hyvin myötämielisesti morsiamen ja tulevan puolison todelliseen kilpailuviettiin. Perheellinen hiihtäjä ja kesäinen moniottelija saattoi 1946 solmitun avioliiton ja poikien Martin ja kuopuksen Aarren syntymän jälkeen Lahdessa, lähteä kilpailemaan aina kovempiin koitoksiin. Tänne he olivat muuttaneet Liperistä. Siiri teki verhoilijan ja Kalle oman alansa töitä, ja kilpailumatkoilla niin kotimaassa kuin ulkomailla pojista puoliso piti hyvää huolta.

Sivusta hiihtoa seuranneet harrastajat saattavat tajuta ehkä vasta Siiri Rantasen elämäkerran luettuaan, miten nöyryyttävä oli kolminkertaiselle MM-kisojen ja olympiamitalistille uran ”kiitokset” , Suomen Hiihtoliiton ja Lahden Hiihtoseuran päälliköiden rangaistus, kun moninkertainen hiihdon mestari erotettiin omasta seurasta. Viimeiset kilpailunsa Siiri kilpaili keski-iän kynnyksellä kotimaan kisoissa Pertunmaan Ponnistuksen edustajana. Suurta meteliä pitämättä hän on valmentanut mestareita kuten Marjatta Kajosmaata löytämään omat voimavaransa kovissa mittelöissä. Lahden Pikku-Vesijärven kävelyteillä vastaantuleva vaatimattoman oloinen hiihdon mestari on neuvonut lahtelaista nuoriso hiihtämisen taidoissa Salpauselän hyppyrimäkien läheisyydessä. Hiihtäjänuoret ovat saattaneet kuulla vasta kotiväeltä, kuka olikaan heidän neuvojansa!

Marja-Liisa Niuranen

kuva: Liipolan aluepappi Hanna Rikkinen ja Asukastupa-aktiivi Sisko Kekkonen sanovat, että nyt on mahdollisuus kehittää Asukastuvan toimintaa Liipolassa.
– Jos sinulla on jotain erikoisosaamista, niin lähde mukaan nyt. Uudenlaisten kerhoideoiden aika on nyt.

Liipolan Lähiöseuran toiminta päättyy vuodenvaihteessa. Launeen seurakunta organisoi asukastuvan toimintaa vuodenvaihteesta lähtien. Suunnitelmissa on, että toimintaa monipuolistetaan, jos innokkaita ideanikkareita saadaan toimintaan mukaan.
– Asukastuvalla on käynyt mukava määrä ihmisiä. Erityisesti ompelupaja on ollut suosittu. Tällaiselle toiminnalle on paljon kysyntää, Liipolan aluepappi Hanna Rikkanen kertoo.

Launeen seurakunnan aluepappi haluaa, että seurakunta voisi toimintaa jatkamalla lisätä Liipolan alueella yhteisöllisyyttä.
– Seurakunnalla on paremmat mahdollisuudet organisoida toimintaa, koska sillä on riittävästi toimintaan sopivia tiloja Liipolan alueella.
Aluetyön ideana on, että seurakunta järjestää asukkaita yhdistävää toimintaa ja tarjoaa asukkaille erilaisia osallistumismahdollisuuksia.

– Jos Liipolassa on sellaisia ihmisiä, jotka haluavat edistää ihmisten hyvinvointia ja sosiaalisen toiminnan mahdollisuuksia, niin nyt olisi hetki toimia. Otamme uusia ideoita vastaan.

Liipolalaisten olohuoneeksi

– Asukastuvalle kannattaa tulla tapaamaan ihmisiä. Täällä voi nauttia kupin kahvia omakustannushintaan ja samalla periaatteella toimivat myös eri kerhot, Asukastuvan puuhanainen  sanoo.

Kekkosen mukaan nyt on oikea hetki aktivoida liipolalaisia ihmisiä toimintaan mukaan, koska taustalla on uusi organisaatio.
– Ompelupajan toimintaa lisätään vuodenvaihteen jälkeen. Jatkossa tähän toimintaa voi osallistua tiistaisin ja torstaisin.

Asukastuvalla on mahdollisuus tehdä myös erilaisia käsitöitä.
– Täällä olisi mahdollisuus myös kokata eri kulttuuriperinteeseen pohjautuvia ruokia, jos joku innokas ihminen innostuisi asiasta.

Asukastuvan puuhanainen muistuttaa, että tärkeintä on lähteä pois neljän seinän sisältä omasta kodista tapaamaan muita ihmisiä.
– Asukastuvalla on mahdollisuus seurustella muiden ihmisten kanssa. Täällä unohtuvat kaikki kolotukset sekä murheet.

Asukastuvalla on mahdollisuus lukea myös aikakausi- ja sanomalehtiä.
– Täällä voi hörpätä kupin kahvia ja lähteä pois. Jokainen päättää, kuinka kauan täällä viihtyy.

Petri Görman