Kuva: Työministeri Tuula Haatainen kävi viime maanantaina työvierailulla Lahdessa. Päättäjien lisäksi kuntalaisilla on mahdollisuus keskustella ministerin kanssa Lahden Demarien kahviteltalla Kauppatorilla.

Työminisreri Tuula Haatainen, Sdp, teki viime maanantaina työvierailun Lahteen. Hän oli käynyt aamupäivällä myös Riihimäellä sekä Kärkölässä Koskisen Oy:n puuteollisuudessa. Lahden kauppatorilla tarjosivat paikalliset demarit telttakahvit ministeriä tapaamaan tulleille lahtelaisille.

Ministerin kanssaan keskusteltiin työeläkkeiden mahdollisesta maksukorotuksista, niiden hoitoon liittyvistä eläkelaitoksista sekä kuntien vastuulle siirtyvästä työvoimahallinnosta. Uutena asiana keskustelijoita kiinnosti tuleva ruotsalaisen mallin mukainen Työkanava Oy.

Lahti sekä ympäristökunnat kipristelevät jälleen työpaikkojen vähäisyydellä, työttömien kuntalaisten määrä ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Mitään ihmeparannusta työministeri Haataisella ei lahtelaisten työllistämiseksi ollut, mutta alueella on kehittymässä toiveita antava teknologiateollisuus. Valtion omistama Ilmastorahasto antanee rahoituksella mahdollisuuksia uusille investoinneille.

Kaupunginjohtaja Pekka Timosen kanssa käyty keskustelu tapahtui ennen ministerin torille saapumista. Ministeri totesi, että nykyinen hallitus on lisännyt päätöksissään ehdotukset tuleviin maan talousarvioihin Työ- ja elinkeinotoimistoille vuodelle 2024 määrärahoja neljäkymmentä prosenttia. Tällä lisäyksellä pyritään saamaan TE-toimistojen neuvontapalveluihin asiantuntijoita opastamaan työnhakijoita henkilökohtaisesti. Ruotsissa ollaan tehty yhteistyötä työnhakijoiden kanssa jo kauan. Samalla on esitetty suunnitelmia sosiaali- ja terveyssektorin olevan mukana TE-toimistojen asiakkaiden työalojen löytämisessä. Samaan aikaan, nykyinen maan hallitus on tehnyt päätökset Työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnoinnin siirtyvän kuntien vastuulle. Omalla kuntatuntemuksella toivotaan saatavan työtä hakevien ja työnantajien paremmin toisensa.

Kahviteltalta Tuula Haatainen sai kuulla henkilöitä, jotka eivät työllisty tänä päivänä ammattitutkinnoista ja kielitaidosta huolimatta. Syynä tähän on useasti työkokeilun jälkeen tilanne, missä työnantajalla ei ole mahdollisesti resursseja tai halua ottaa työhön henkilöä, joka tarvitsee työhönsä taustatukea. Työministerille esitettiinkin toivomus, että oppisopimus- ja osa-aikatyöhön ottaville työnantajille mahdollistettaisi ohjaaville henkilöille myös palkkatuki.

Osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen ministeri toi terveiset ministeriönsä Työkanava Oy- suunnitelmasta vuodelle 2024. Työkanavan tehtävänä eri paikkakunnille olisi kehittää yhteistyötä ja koulutusta vaikeasti työllistettävien työhön haluavien henkilöiden kanssa.

Jo alkutervehdyksessään ministeri Tuula Haatainen kertoi ilonsa siitä, että voi koronatartuntojen vähennyttyä kohdata ihmisiä kasvokkain, tosin kasvomaskin kanssa. Vielä ei virusta ole voitettu, mutta vaiheittain ollaan menossa parempaan suuntaan.

Marja-Liisa Niuranen

Perussuomalaisten Tuomas Sorsa on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Lahdessa.

Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?
– Työ valtuustossa on mielenkiintoista ja myös erittäin konkreettista. Vaikka perehtyminen ja uteliaisuus sitoo myös vapaa-aikaa, on tämä kuitenkin edellytys laadukkaalle päätöksenteolle. Kokonaisuudessaan tykkään tästä hommasta ihan pirusti.

Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?
– Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Mielestäni yhteiskunta kehittyy nyt paikoin huolestuttavaan suuntaan ja koen itselläni olevani annettavaa yhteiselle päätöksenteolle.

Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?
– Ensi vuoden budjetti on tietenkin suurin kokonaisuus, jonka sisältö on erittäin tärkeä. En ihmettelisi, vaikka tässä taloustilanteessa meillä esitettäisiin jälleen veronkorotuksia vaihtoehtona talouden tasapainottamiselle ja tätä vastustan viimeiseen asti. Tämän lisäksi meillä päätetään esimerkiksi Liisusta tai sivistykseen liittyvistä yksityiskohdista, jotka ovat itselleni tärkeitä.

Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?
– Lahtelaisten turvallisuus ja hyvinvointi menevät kaiken muun edelle ja esimerkiksi huumeongelmat ovat meidän kaupungin häpeätahra. Näiden lisäksi keskiössä pitää olla työllisyys, yksityiset investoinnit ja talouskasvu. Ainoastaan näiden asioiden vahvistaminen antaa meille taloudellista liikkumavaraa toteuttaa muita kaupungin elinvoiman kannalta keskeisiä asioita erityisesti nyt kun Sote siirtyy aluetasolle.

Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille, koska vain näiden kautta me pääsemme käsiksi moneen juurisyyhyn kuten syrjäytymiseen ja työttömyyteen. Meidän tulee käyttää enemmän aikaa perusasioiden hoitamiseen ja nämä eivät valitettavasti näy ”sometykkäyksinä” tai muuna gloriana. Yhtenä yksityiskohtana haluaisin, että saisimme poliittisella yhteistyöllä parannettua Lahden mielikuvaa Suomen sisällä houkuttelevampaan suuntaan.

Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?
– Kaikkia niitä asioita, jotka etelälahtelaiset näkevät tärkeänä; laadukas infra, koulut ja kirjastot, elinkeinoelämän edistäminen – yksityiskohtia on paljon. Toivon, että pystyn muodostamaan etelälahtelaisiin helposti lähestyttävän vaikutelman, koska ainoastaan yhteisillä keskusteluilla epäkohdat tulevat myös poliitikkojen tietoon.

Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?
– Launeen kirjaston osuus budjetin kokonaisuudesta on suhteellisen pieni. Nykyinen kirjastoverkko ei myöskään ole erityisen raskas ja näin ollen en näe siinä karsimisen tarvetta. Toivoisinkin, että ihmiset ja erityisesti nuoret löytäisivät tien yhä useammin kirjastoon ja itsensä sivistämisen pariin.

Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?
– On paljon eri yksityiskohtia, joita valtuustokauden aikana tulee päätettäväksi. Yksi hyvä esimerkki on Renkomäen soramontun virkistysalue, josta tulee kuntalaisten oma ajanviettopaikka. Isomassa kuvassa esimerkiksi asuinrakentamiseen ja yritystontteihin liittyvät kaavoitusasiat, infran peruskorjaukset sekä liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä.

Millainen päättäjä sinä olet?
– Olen päätöksentekijänä rakentava ja yhteistyökykyinen, mutta samalla määrätietoinen. Politiikassa et yksin saa mitään aikaiseksi ja yli puoluerajojen ylettyvä yhteistyö on kaiken avain. Toivoisin, että antaisimme myös enemmän arvoa asioihin perehtymiselle ja syvälliselle osaamiselle, vaikka nämä eivät näykkään poliittisina irtopisteinä sosiaalisen median eri alustoilla.

Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?
– Tämä riippuu käsiteltävistä asioista. Asiat käydään läpi oman ryhmän sisällä ja eri mielipiteet otetaan huomioon. Tämän lisäksi pyrin keskustelemaan asioista myös muiden poliittisten viiteryhmien kanssa. Tärkeintä on kuitenkin ottaa omaa perehtymisaikaa ja muodostaa kokonaiskuva ja sitä kautta mielipide päätöksenteon tueksi.

Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?
– Politiikkaa tehdään eri päätöksentekofoorumeilla ja verkostoituminen on avain laadukkaalle yhteistyölle. Siinä mielessä voidaan sanoa, että olen aloittanut. Tätä asiaa tehdään kuitenkin kuntalaisten ehdoilla ja huomattavasti tärkeämpää luoda keskustelukulttuuria eri poliittisten toimijoiden ulkopuolelle, jotta kansalaisten mielipiteet tulevat myös aidosti kuulluksi.

Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?
– Lahti on vuonna 2025 elinvoimainen. Kaupungin työllisyys on parantunut ja yksityisiä investointeja virtaa sekä huumeongelmat ovat vähentyneet. Sote on saatu jalkautettua ja ihmisten hoitoon pääsy on nopeutunut ja palvelun laatu parantunut. Lahti on hyvä ja turvallinen paikka kasvattaa lapsia sekä kaupunkikuvaa värittävät energiset vanhukset, jotka nauttivat eläkepäivistään Lahden tarjoamia virkistyspalveluita hyödyntäen.

Petri Görman

kuva: Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolla aloitettiin raivaus- ja maanrakennustyöt aurinkovoimalaa varten jo viime keväänä.

Lahti Aqua Oy rakentaa parhaillaan aurinkovoimalaa Lahden eteläisen kehätien varteen Ali-Juhakkalaan jätevedenpuhdistamon välittömään läheisyyteen. Etelään päin suunnatut aurinkopaneelit asennetaan lähiviikkojen aikana ja aurinkovoimala otetaan käyttöön marraskuun lopussa. Toimitusjohtaja Jouni Lillmanin mukaan tämä paikka Etelä-Lahdessa on optimaalisin aurinkoenergian tuotantoa ajatellen.

– Jätevedenpuhdistamolla on paljon sähköä kuluttavia laitteita, jotka toimivat jatkuvasti. Investoinnin myötä voimme hyödyntää tehokkaasti auringosta saatavaa energiaa. Ympäristö-ystävällinen aurinkoenergia sopii meille hyvin myös imagollisesti.

Investointikustannukset ovat noin 400 000 euroa ja Business Finland on myöntänyt siihen myös tukea.
– Aurinkopaneeleita asennetaan aurinkovoimalaan noin 1000 kappaletta ja niiden pinta-ala on lähes 2000 neliömetriä. Aurinkovoimalan koko on 520 kWp.

Tulevaisuudessa aurinkovoimala kattaa Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon vuotouisesta sähköntarpeesta 15 prosenttia.

Marraskuun lopussa kaikki on valmista

– Tämänhetkisen tiedon mukaan aurinkopaneelit asennetaan loppusyksystä ja valmista pitäisi olla kuluvan vuoden marraskuun lopussa.

Lahti Aqua Oy on rakentanut jo aiemmin samanlaisen aurinkovoimayksikön Nastolan jätevedenpudistamolle.
– Se on toiminut moitteettomasti ja juuri odotusten mukaisesti.

Kariniemen jätevedenpudistamolla toimii hieman pienempi yksikkö.
– Tämä on meidän yrityksen ekoteko ja erittäin hyödyllinen projekti joka suhteessa. Tämän jälkeen kuudennes sähköntarpeestamme katetaan aurinkoenergialla.

Petri Görman

Kokoomuksen Sari Niinistöllä alkaa neljäs kausi Lahden kaupunginvaltuustossa.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?

– Uusi kaupunginvaltuusto on erilainen aiempiin nähden poliittisen voimasuhteiden muututtua. Erilaiset näkemykset saattavat vaikuttaa
äänestysten määrän lisääntymisenä. Kausi on vasta alussa, joten vaikea vielä arvioida mitä uusi kausi tuo tullessaan.

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?

– Olen sitä mieltä, että kokemustani ja vastuullisen talouspolitiikan tekemistä tarvitaan velkaantuneessa kaupungissamme. Sote- ja sivistysasiat ovat erittäin tärkeitä kaupunkilaisille ja minulla on annettavaa juuri niille sektoreille

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?

– Toimin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan varapuheenjohtajana ja hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Kunnassa on nyt soteuudistuksen toteutumisen vuoksi vihdoin ymmärrettävä kunnan oman tekemisen vaikutus hyvinvointiasioihin. Myös sivistyksen palveluverkko ja tietenkin talousarvioasiat ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?

– Tasapainoinen talous, elinvoimainen Lahti ja toimivat palvelut

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Lahti on mainettaan parempi ympäristökaupunki. Syrjäytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat ja talousvaikeudet ovat kaupungissamme haasteellisia asioita. Näiden petraamiseen on poliitikkojen laitettava paukkuja ja myös verotulojen kasvattamiseen alueella.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?

– Etelä-Lahdessa asuu ihan samanlaisia kuntalaisia kuin muuallakin ja uskon, että mainitsemani kaupunkitasoiset asiat koskettavat vahvasti myös meitä eteläisiä lahtelaisia: hyvinvointi, talous, sivistys ja päihde/syrjäytymishaasteiden ratkominen

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?

– Kirjastoverkko on kokonaisuus, jota on tarkasteltava käyttöasteiden ja kaupunkikehityksen näkökulmista. Käsittääkseni Launeen kirjasto on eniten käytetty sivukirjasto ja sen kohtalo tuskin on vaakalaudalla. Kirjasto on mielestäni tärkein matalan kynnyksen kulttuurivaikuttava Lahdessa

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?

– Perheiden ja ikäihmisten näkökulma on hyvä ottaa suunnittelussa huomioon. Etelä-Lahdessa onkin näin tehty ja mm.
pyöräilymahdollisuuksien parantaminen on ollut hyväksi. Senioriasumistakin suunnitellaan Launeelle, hyvä juttu!

9. Millainen päättäjä sinä olet?

– Kokonaisuuksia tarkasteleva, oikeudenmukainen, lahjomaton. En aja minkään erityisen viiteryhmän asiaa, vaan pyrin objektiiviseen
tarkasteluun. Tietenkin oma arvomaailmani vaikuttaa siihen, mihin asioihin vaikuttamisen koen tärkeäksi. kts. edellä

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?

– Valtuustoinfoissa, valtuustoryhmissä käydään keskustelua ja tietenkin esityslistat on luettava huolella. Tarpeen tullen poliittista
keskustelua. Valtuustossa päätettäviin asioihin on tärkeää vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?

– Olen ollut valtuutettuna pitkään, neljäs kausi on menossa. Verkostoituminen uusiin valtuutettuihin on käynnistynyt mm. lautakunnassa. Parhaiten se tapahtuu työn kautta eli päätettävistä asioista keskustellen. Olen huono verkottuja, jos sillä tarkoitetaan
tuopillisella istumista vapaa-aikana. Mielummin painelen yksin metsään

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?

– Soteuudistuksen toteuduttua soterahoituskin on eriytynyt kunnasta ja Lahdessa on toteutettu radikaali hallinnon ja toimintojen uudistus muutosohjelman kanssa, jossa on synkronisoitu toiminnot uutta todellisuutta vastaaviksi. Palvelut pelaavat ja talous on tasapainossa.

Petri Görman

Kuva: Nuorimmat lapset ottivat vieraat pihalla vastaan Suomen, suomenruotsalaisten ja Ruotsin pienoislipuin. Kuvassa myös Svenska Gårdenin rehtori Karin Ihalainen.

Lahden ruotsinkielinen koulu ja suomenruotsalainen monitoimitalo Svenska Gården Anttilanmäellä saivat keskiviikkona peräti kaksi ministerivierasta kerralla, kun ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toi ruotsalaiskollegansa Anna Hallbergin tutustumaan kouluun.

Päiväkoti- ja eskarilapset ottivat vieraat vastaan pihalla sinivalkoisin Suomen, punakeltaisin suomenruotsalaisten ja sinikeltaisin Ruotsin pienoislipuin. Vierailun emännöi virkavapaalla oleva Svenska Gårdenin rehtori Karin Ihalainen.
Tunnin kestäneen vierailun aikana Hallberg ja Skinnari kävivät tervehtimässä oppilaita. 1–2-luokkalaiset lauloivat vieraille, 3–4-luokkalaiset kertoivat koulustaan, ja 5–6-luokkalaiset olivat innolla mukana paneelikeskustelussa Ruotsin ja Suomen yhteistyöstä. Vierailun päätteeksi Luckan Lahtis tarjosi vieraille seurueineen kahvit.

Svenska Gården tarjoaa Koulu tarjoaa opetusta Lahden ja lähikuntien ruotsinkieliselle lapsille. Alakoululaisia ja esikoululaisia on noin 100, päiväkoti-ikäisiä noin 60. Svenska Gården i Lahtis -hanke ja sen taustayhteisö palkittiin arkkitehtuuripalkinnolla vuonna 2019 yli satavuotiaan koulun kunnostamisesta ja sen ympäristön kehittämisestä.
– Aloite vierailuun tuli ministeri Skinnarilta. Hän otti kevätpuolella yhteyden. Hän oli silloin käymässä Ruotsissa ja istui palaverissa Ruotsin ulkomaankauppaministerin kanssa. Hän laittoi minulle tekstarin, että heillä on ajatus, että haluaisivat vierailla Lahdessa ja tulla käymään Svenska Gårdenissa. Vastasin, että tervetuloa, Karin Ihalainen kertoi Omalähiölle.

Hän arvioi korkean tason vierailun osoittavan, että on tärkeää että Lahdessa on ruotsinkielinen koulu. Hän arvioi, että Suomen kouluilla on oppimista Ruotsista, vaikkakin tällä hetkellä ruotsalaiset hakevat nykyään oppia Suomesta.
– Meillä on aina opittavaa toisiltamme. Olen kokenut, kun olen ollut mukana pohjoismaisissa kuvioissa, että jotain aina voi oppia muualta ja tuoda sitten mukanaan.

Karin Ihalainen arvioi ruotsinkielisen koulun olevan aika arvostetun Lahdessa.
– Jotain tapahtui, kun me saimme tämän paikan. Paikka on hyvä, hieno alue, vanha ja terve rakennus, päiväkotiosahan on ihan uusi. Oppilasmäärä lähti kasvuun, vaikka onhan tämä kasvanut koko ajan. Kun aloitimme 2006, meillä oli seitsemän oppilasta ja yksi opettaja. Tällä hetkellä koulussa on 145 oppilasta ja päiväkodissa 70. Se on pieni yksikkö, mutta ruotsinkielissä piireissä aika merkittävä.

Lahdessa ei vielä saa ruotsinkielistä lukio-opetusta. Suurin osa oppilaista on siirtynyt suomenkieliseen lukioon yhdeksännen luokan jälkeen.

Arto Kantola

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys täyttää 70 vuotta ensi keväänä. Sen vuoksi yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat päättäneet, että alueen menneisyydestä kirjoitetaan historiateos. Sitä varten kerätään kuvia ja tarinoita Nikkilän historiasta lokakuun loppuun mennessä. Myös yhdistyksen toimintakertomuksista on tarkoitus tehdä nostoja kirjaan.

– Nyt on tarkoitus kirjoittaa historiikki, johon sisältyy nikkiläläisten ihmisten ja perheiden tarinoita sekä katkelmia toimintakertomuksista. Toivomme, että saamme myös erilaista kuvamateriaalia käyttöömme Nikkilän alueelta, puheenjohtaja Peltokukka toteaa.

Puheenjohtaja toivoo, että nikkiläläiset innostuvat muistelemaan menneitä ja he innostuvat myös kirjoittamaan elämänmakuisia tarinoita kotiseudultaan.

– Keräämme kuvia ja ihmisten omakohtaisia muistoja talteen. Yksittäinen mukava tapahtuma voi olla myös sellainen. Toivomme, että tekstit ovat noin 5000 merkkiä pitkiä, jotta mahdollisimman moni pääsee muistelemaan Nikkilän menneisyyttä kirjassa.

Puheenjohtaja Peltokukka on jo kolmannen polven nikkiläläinen ja hänelle on sydämenasia saada asuinalueen historia kirjaksi.
– Isoisäni muutti Nikkilään jo vuonna 1920.

Kirja julkaistaan Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen vuosijuhlassa ja se on suunnitelmissa järjestää uudessa Lähteen monitoimitalossa.
– Haluamme, että vuosijuhla on niin sanottu perhejuhla, jossa kaikki alueen pienimmätkin lapset ovat mukana.

Vuosikymmenet ovat muuttaneet asuinaluetta paljon

Nikkilän asuinalue on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon. Vielä 1950-luvulla alueen eteläosa oli pääosin peltomaisemaa. Asuinalueelle rakennettiin sodan jälkeen paljon rintamamiestaloja isoille tonteille.
– Useiden talojen pihassa oli isot perunapellot ja aika moni kasvatti pihallaan myös possuja, jotka sitten syötiin jouluna.

Toinen muuttoaalto Nikkilään ajoittui 1970-luvulle.
– Silloin tontit puolitettiin useiden vanhojen talojen kohdalla. Sen vuoksi Nikkilässä ovat useassa paikassa vierekkäin rintamamiestalo ja uusi omakotitalo.

Yhdessä lahtelaisessa historiakirjassa mainitaan, että Nikkilä oli rakennettu valmiiksi jo 1970-luvulla.
– Tällä hetkellä Nikkilään kaavoitetaan kuitenkin useita uusia tontteja. Ihmiset haluavat asua rauhallisessa Etelä-Lahdessa.

Opastettuja kierroksia Pussinperän raitilla

Puheenjohtaja Peltokukka on vetänyt jo tämän kesän aikana Pussinperän kierroksia Nikkilässä. Näillä kierroksilla Peltokukka kertoo tarinoita Nikkilän historiasta, joita hän on kuullut isältään. Näitä paikalliskierroksia on tarkoitus järjestää myös kesällä 2022.
– Lohkokallion- ja Metsä-Pekkalantieltä ei päässyt enää eteenpäin selittää Peltokukka Pussinperä-nimeä

Tälle reitille valmistui ensimmäinen tie Nikkilään.
– Tämä reitti lähtee liikkeelle entisen Nikkilän kartanon kohdalta.

Nikkilän jo purettu kartano oli nykyisen Kespro tukun toisella puolella. Tulipalo tuhosi vain Nikkilän kartanon ylemmän osan.
– Rakennus oli yksikerroksisena asuinkäytössä vielä 1950-luvulla. Kartanon vieressä oli yksi navetta ja latoja. Muistan lapsuudesta, että Nikkilän kartano oli pitkä rakennus.

Petri Görman

Onko sinulla tarina Nikkilästä?

Kirjoita elämänmakuinen ja omakohtainen tarina Nikkilästä ja anna sille julkaisulupa.
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää kirjoituksia ja kuvia Nikkilästä lokakuun loppuun saakka.
Ne julkaistaan ensi vuonna ilmestyvässä historiikissa. Jutun pituus saa olla 5000-6000 merkkiä.
Historiikkia organisoivat hallituksen jäsenet toivovat, että materiaalia lähetettäisiin eri vuosikymmeniltä.
Lähetä kuvat ja jutut osoitteeseen anneli.peltokukka@gmail.com

kuva: Launeen keskuspuiston Sorsalampeen istutettiin karppeja 2.9.2021. (kuva Priidu Pae)

Launeen keskuspiston alue on tällä hetkellä erittäinen monipuolinen kohde perheille. Keväällä alueelle istutettiin kirsikkapuita ja nyt Sorsalampeen istutettiin karppeja, joita saattaa nähdä myös lammen pinnalla.
– Karppi on sopeutuva kala ja se selviää myös niukkahappisessakin kasvuympäristössä, Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin sanoo.

Muutama vuosi sitten ruopatussa Sorsalammessa karpeilla on mahdollisuus selviytyä kaikkina vuodenaikoina.
– Sorsalampi on sen verran syvä, että se ei jäädy pohjaan saakka.

Vesiensuojelupäällikkö kertoo, että karppi on pitkäikäinen kala ja sitä ei välttämättä ole pakko istuttaa joka vuosi Sorsalampeen lisää.

Lahdessa karppeja on istutettu aiemmin muun muassa Kymijärveen.
– Olemme saaneet kuulla, että Kymijärvestä on nostettu isoja saalikaloja.

Sorsalamme karppeja ei ole tarkoitettu saaliskaloiksi.
– Luotamme ihmisten harkintakykyyn, ettei pieneen puistolampeen lasten iloksi laitettuja kaloja käydä kalastamassa. Lammen vedenlaadusta johtuen kalassa on luultavasti makuvirheitä.

Lisäistutuksia pohditaan ensi vuonna

– En usko, että Sorsalampi on liian matala.  Kalojen tarvitsema happi riittänee myös talven aikana Sorsalammessa, vesiensuojelusuunnittelija Joonas Rajala kertoo.

Lisäistutusta mietitään vesiensuojelusuunnittelijan mukaan ensi vuonna, kun nähdään, kuinka kalat menestyvät sorsalammessa.
– Karpit elävät jopa 30 vuotiaiksi ja kasvavat meidän leveyspiireillämme parhaimmillaan parikymmenkiloisiksi.

Sorsalammen karpit ovat väriltään kullankeltaisia. Ne ovat lajiltaan peili- ja rivikarppeja.
Karpit ovat särkikaloja ja niillä on oma ekologinen puhdistustehtävä Sorsalammessa.

Petri Görman

Kuva: Lahden Ensi- ja Turvakotiyhdistys juhli 75-vuotisjuhliaan Launeen perhepuistossa viime lauantaina. Kuvassa toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen ja yhdistyksen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine.

Lahden ensi- ja turvakoti​yhdistys perustettiin Lahteen vuonna 1946. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisessa yhteiskunnassa oli paljon sellaisia äitejä, jotka odottivat lasta ilman puolisoa. Lahdessa oli tuolloin paljon voimakastahtoisia naisia, jotka halusivat viedä tärkeää asiaa eteenpäin. He tekivät myös paljon vapaaehtoistyötä, jotta ensi- ja turvakoti oli mahdollista perustaa Lahteen.

Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ollut 1940-luvulla sellaista sosiaalipoliittista tukijärjestelmää, joka olisi huomioinut syntyvän elämän suojelun. Kansanedustaja Miina Sillanpää oli ylläpitänyt kansalaiskeskustelua asiasta vuosikymmenten ajan, mutta sodan jälkeen suomalainen yhteiskunta oli vasta valmis toteuttamaan tärkeä lapsia koskeva sosiaalipoliittinen uudistus.

E​nsikoti on toiminut koko ajan samassa osoitteessa Mustanmäenkadulla Launeella. Se avasi ovensa vuonna 1952. Rakennusta on laajennettu sen jälkeen useaan otteeseen vuosikymmenten aikana.

– Arvolauselma ensi- ja turvakotien toiminnan lähtökohtana oli 1940-luvulla, että jokainen lapsi on pelastettava elämälle. Auttamalla äitiä, autat myös lasta. Tämä ajatus on yhä edelleen työmme peruslähtökohta, Lahden ensi- ja turvakoti yhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen kertoo.

Ihalainen on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana jo 25 vuotta eri ammatillisissa rooleissa.
– Toiminnanjohtajana olen saanut organisoida ja kehittää uutta järjestöpohjaista toimintaa lahtelaisille lapsille ja perheille vuodesta 2012 lähtien.

Jokaisella on oikeus tukeen ja turvaan

– Tämän työn peruslähtökohta on tarjota tukea ja turvaa eri elämänvaiheissa eläville perheille heidän kriisitilanteissaan. Kuka tahansa voi joutua yllättäen haastavaan tilanteeseen elämässään.

Toiminnanjohtaja muistuttaa, että läheisistä ja ystävistä on pidettävä aina huolta.
– Havainnoi ja kuuntele aina kaveria. Jos tiedät palvelun, jossa hän voi saada apua, niin ohjaa hänet oikean polun äärelle. Muutoksen mahdollisuus aukeaa silloin, kun rohkenee itse hakea apua.

Ensi- ja turvakoti tekee työtä lasten ja heidän vanhempien hyvinvoinnin eteen.
– Tässä työssä pitää olla hereillä koko ajan ja aistia herkällä korvalla ihmisten ongelmatilanteita. Perustyömme on auttaa yksittäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan erilaisissa elämän ongelmatilanteissa.

Koronapandemia aiheutti omat haasteensa

Laman jälkeen 1990-luvulla kaikelle ensi- ja turvakodin työlle oli paljon tarvetta. Ihmiset eivät kuitenkaan Ihalaisen mukaan uskaltaneet hakea apua, vaikka heillä oli siihen iso tarve.
– Silloin lapset tulivat yleensä äidin mukana ensi- ja turvakodin palvelujen piiriin. Nyt tilanne on aivan toisenlainen. Järjestämme tällä hetkellä muun muassa eroperheessä eläville lapsille vertaistukiryhmiä.

Toiminnanjohtaja kertoo, että myös koronapandemian aikana ihmiset eivät ole lähteneet aktiivisesti hakemaan apua, vaikka avuntarvetta olisi ollut olemassa.
– Koronapandemian pahimpina hetkinä saimme kuitenkin pidettyä sekä ensikodin että turvakodin auki.
Suomalaiset ensi- ja turvakodit kehittivät puhelinpalveluiden ohella sähköistä viestintää ja chat-palvelujaan koronapandemian alkuaikoina.

– Asiakkuudet lisääntyivät ja valmistelimme tiloja, joihin altistuneet ihmiset saattoivat tulla.
Ensi- ja turvakodit ovat tehneet jo pitkään sitä työtä, jota sote-uudistuksen myötä haetaan.

– Tarjoamme ammatillista apua kriisissä elävälle perheelle. Tätä työtä tehdään jatkuvasti erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa maakunnassa. Uskon, että sote-uudistuksessa tämä kolmannen sektorin työ ja sen merkitys huomioidaan.

Puheenjohtaja: Ulla Koskinen-Laine:
Haaveena on saada päihde-ensikoti Lahteen

– Lapsi- ja perhetyö on monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Ennen kaikkea lapset ovat nyt huomion keskipisteessä kaikessa auttamistyössä, Lahden ensi- ja turvakoti yhdistyksen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine toteaa.

Puheenjohtajan mukaan yksi iso haaste ensi- ja turvakodeilla on se, kuinka kolmannen sektorin toiminta hahmottuu uudessa isossa sote-kokonaisuudessa.
– Sosiaalipuolen kolmannen sektorin toimijat ovat verkostoituneet suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin ja siksi uskon, että meidän mielipiteet huomioidaan myös sote-uudistuksessa.

Ensi- ja turvakoti yhdistys on ollut mukana erilaisissa tapahtumissa ja kertonut uusista toimintamuodoista julkisuuteen aktiivisesti.
– Lahtelaiset ihmiset tietävät varsin hyvin, millaista toimintaa järjestämme tällä alueella. Olemme halunneet kertoa toiminnastamme avoimesti erilaisten tapahtumien yhteydessä. Tämä työ on tuottanut tulosta.

Puheenjohtaja haaveilee, että Lahteen rakennettaisiin vielä tilat päihde-ensikodille.
– Tämän asian eteen tehdään jo paljon taustatyötä. Jokainen kaupunkilainen näkee sen, että tällaiselle työlle on varmasti kysyntää tässä kaupungissa. Toivottavasti meillä on päihde-ensikoti Lahdessa jo tämän vuosikymmenen lopussa.

Petri Görman

kuva: Hämeen poliisilaitokselle partiokäyttöön luovutettu sähköauto on Mercedes Benz eVito.

Hämeen poliisille luovutettiin ensimmäinen täysin sähköinen partioauto 30.6. Se on ollut nyt kaksi kuukautta käytössä Lahdessa ja poliisien käyttökokemukset sähköautosta ovat positiiviset.

Vanhempi konstaapeli Joonas Salo on käyttänyt Hämeen poliisin uutta sähköautoa koko kesän ajan.
– Sähkäauto on toiminut partioajossa luotettavasti. Virta on riittänyt kaikkiin tehtäviin, joita sillä on pitänyt hoitaa. Uudella autolla on ajettu valvontavuoroja sekä muutama pidempi hälytyspartiovuoro.

Sähköauto on ollut toistaiseksi käytössä Hämeen poliisilaitoksen ennalta ehkäisevän toiminnan ryhmällä.
– Sen käyttäminen on ollut melko ongelmatonta, kun on muistanut vain tarkkailla jäljellä olevia kilometrejä range -mittarista. Kuljettajan näkökulmasta uutta on se, että auto on muistettava ladata taukojen tai kirjallisten töiden aikana.

Työkaverit ja tavalliset ihmiset ovat olleet myös kiinnostuneita uudesta sähköautosta.
– Ehkä useimmin on kysytty, että riittääkö tässä poliisiautossa virta kaikkien hälytystehtävien hoitamiseen.
Poliisi haluaa olla myös ekologinen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi sähköauton luovutustilaisuudessa, että poliisi haluaa edistää tällaisella toiminnallaan Suomen kehittymistä ekologisesti ja taloudellisesti kestäväksi yhteiskunnaksi.

Hämeen poliisilaitokselle partiokäyttöön luovutettu sähköauto on Mercedes Benz eVito. Poliisihallitus haluaa sähköauton luovutuksella osoittaa tukensa Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki toiminnalle.

Sähkökäyttöinen poliisille osoitettu pilottiauto on rakenteeltaan lähes samanlainen kuin sarjatuotanto-Vito. Poliisiautoon on tehty muutoksia istuimiin, lattiaan ja seiniin maahantuojan kanssa yhteistyössä.

Sähköautoja hankitaan lisää

Poliisihallituksen tavoitteena on ollut rakennuttaa yli 700 latauspistettä vuoteen 2025 mennessä. Tämän vuoden aikana ei ole rakennettu yhtään latauspistettä, koska niihin ei ole osoitettu erillisrahoitusta. Edellisenä vuonna rakennettiin 174 latauspistettä eri puolille Suomea.

Mikäli sähkökäyttöisen pilottiajoneuvon käyttäjäkokemukset ovat hyviä ja se soveltuu poliisitehtävien täysmääräiseen hoitamiseen hyvin, niin sähkökäyttöisten partioautojen osuutta lisätään jo lähitulevaisuudessa.

Tällä hetkellä poliisilla on käytössään 1500 autoa. Näistä yli 170 auton käyttövoimana on joku muu kuin bensiini tai diesel. Poliisille on hankittu yhä enemmän hybridi- ja sähköautoja siviiliautoiksi kahden viime vuoden aikana.

Petri Görman

Launeen kirjastoon ei ole hankittu uusia teknisiä laitteita tätä uudistusta varten.
– Asiakkaat hakevat kirjansa tutusta noutopisteestä ja lainaavat ne sen jälkeen itse automaatilla kertoo vastaava kirjastonhoitaja Pyry Varjonen

Launeen kirjaston palvelutarjonta laajenee syyskuun alussa, kun siellä otetaan käyttöön itsepalveluaika. Pääkirjastossa itsepalveluaika on ollut käytössä jo usean vuoden ajan ja nyt tämä hyvä käytäntö on toteutusvuorossa Launeella. Sen myötä kirjastoa on mahdollista käyttää yli 10 tuntia enemmän viikossa kuin aiemmin. Maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin Launeen kirjastoa on mahdollista käyttää jo klo 10 lähtien.

– Uskon, että Launeella uudistus otetaan hyvin vastaan etenkin perheissä, joissa on pieniä lapsia, vastaava kirjastonhoitaja Pyry Varjonen toteaa.

Varjonen kertoo, että pääkirjaston kokemusten mukaan itsepalveluaika on laajentanut kirjaston käyttömahdollisuuksia.
– Opiskelijat ja lehtien lukusalin käyttäjät ovat hyödyntäneet tätä mahdollisuutta eniten.

Yhteiskunnan muuttuessa myös kirjastot seuraavat aikaansa ja pyrkivät palvelemaan asiakkaita entistä joustavammin.
– Launeen kirjastoa käyttävät ihmiset ovat esittäneet toiveita, että itsepalveluaikaa lisäämällä kirjastoa voisi käyttää pidempään. Nyt olemme vastanneet tämän uudistuksen myötä asiakkaiden pyyntöihin.

Launeen kirjastoon ei ole hankittu uusia teknisiä laitteita tätä uudistusta varten.
– Asiakkaat hakevat kirjansa tutusta noutopisteestä ja lainaavat ne sen jälkeen itse automaatilla. Henkilökunta on myös itsepalveluajalla talossa opastamassa mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Launeen kirjaston aukioloajat eivät laajene uudistuksessa viikonloppuihin.
-Tällä hetkellä myös varsinaisissa kirjautumista vaativissa omatoimiajoissa monissa Lahden kirjastoissa on viikonloppujen osalta koronasta johtuva katko.

Petri Görman