Kuva: Evakkopatsas on taiteilija Reijo Hutun suunnittelema kokonaisuus

Hennalan komentajanpuistoon sijoitettussa evakkopatsaan paljastustilaisuudessa oli mukana merkittävä joukko maamme eturivin vaikuttajista. Mainittakoon kaksi piispaa, viisi kansanedustajaa, joukko eturivin karjalaisten jälkeläisten esiintyvää taiteilijaa ja yli 300 kutsuttua ja kutsumatonta lahtelaista. Vain Lahden viralliset edustajat puuttuivat niin onnettelijoista kuin osallistujista. Tämä oli ”kardinaalivirhe”, jota ihmetteli kanssani entinen Lahden kaupunginjohtaja Kari Salmi suuresti.
– Eihän tälläistä pitäisi tapahtua, koska viralliset kutsut oli lähetetty sopuisassa mielessä myös Lahden uudelle kaupunginjohtajalle Pekka Timosellekin. Onneksi Lahdella on vieläkin mahdollisuus korjata hivenen virhettään ja osallistua patsaskeräykseen, joka jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Sama mahdollisuus on tietysti muillakin yhteisöillä.

Evakkopatsaan paljastustilaisuudet alkoivat jo klo 9 Ristin kirkon pihamaalla seppeleen laskulla Vapauden hengetär -patsaalle ja Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle. Tilaisuudessa puhui kirkkoherra Miikka Hämäläinen ylevästi. Varsinaiseen ” Karjala tunnelmaan” päästiin Komentajanpuiston esiintymislavalla, jossa tilaisuutta juonsi Eki Jantunen ehkä välillä liian pitkin taitelijaesittelyin, koska tilaisuus venyi yli odotetunajan, mutta henkevää Karjalaista tunnelmaa ei edes sade pääsyt pilaamaan.

Esityksen hienona kehyskaarena kulki koko juhlan ajan evakon jälkeläisen Seija Vanhatalon esittämä kaunis ja henkevä ”Evakkoperheen tarina”. Laulu ja soittohan sen on aina ”pitänt karjalaiste mielen kepiänä, vaik syän on yskint vert”! Tästä pitivät huolen upeat taiteilijat Hannu Lehtonen ja Erkki ”Eki” Liikanen useilla tunteikkailla lauluillaan. Heitä säestivät hanurilla Jarno Kuusisto, Seppo Lankinen ja Heikki Pulkkinen tyylillä ja tasokkaasti.

Kyynel vierähti minultakin silloin, kun Veikko Lavin ”Evakon laulu” kolahti täydellä aivoihini. Olisipa Terijoelta evakkoon lähtenyt Lempi äitini saanut olla tätä nyt kuuntelemassa! Varsinaisen evakkopatsaan paljasti eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen, joka oli myös evakkopatsasprojetin suojelija. Avustajinaan hänellä olivat jälkipolvien evakkojen jälkeläisten lapset Hilma Koukonen ja Aaro Virtanen. Sannin mummin omakohtaiset karjalaisjutut kolahtivat kivasti juhlayleisöön.

Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi valtiosihteeri Tuomo Puumalainen, joka monisanaisesti kiitti hanketoimikuntaa sen ennakkoluulottomasta toiminnasta ja muistutti karjalaisen siirtoväen merkityksestä koko Suomen historian kulkuun. Karjalan Liiton tervehdyksen juhlaan toi Karjalan Liiton liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra, joka sujuvasanaisesti, ilman paperia, luonnehti evakkopatsasta kulttuuriteoksi jälkipolville. Tilaisuus päättyi Karjalaisten lauluun ja Finlandiaan, jonka jälkeen onnittelunsa esittivät kymmenet tahot eri puolelta Suomea, lukuunottamatta Lahden kaupunkia.

Juhani Melanen

Näkökulma:
Hennalan evakkopatsas on karjalaisen sisukkuuden selkävoitto

Lauantaina 14.8 saatiin viimein päätökseen kuusi vuotta sitten alkanut hanke, joka kohtasi Lahdessa ennennäkemätöntä vastustusta, koska Evakkopatsastoimikunta ja Lahden Karjalaseura Ry eivät suostuneet pokkaamaan Lahden Lahden Julkisen taiteen toimikunnalle eikä Lahden kaupunginjohtajan vaateille, sillä kyseiset tahot halusivat asettaa taloudelliselle tuelleen tiukkoja ehtoja. Patsaantekjiä olisi pitänyt kilpailuttaa. Miksi tilaaja ei saa valita tekijää itse? Näinhän toimitaan muuallakin.

Lahden kaupunki esitti Museoviraston kautta paikoiksi kolmea vaihtoehtoa: Evakkolasten puistoa Mukkulan kirkon takana, Kalmarinpuistoa Vapauden- ja Lahdenkadun kulmassa sekä Felmanninpuistoa. Parhaaksi osoittautui Kalmarinpuisto, johon kaupunki olisi sitoutunut kustantamaan asemakaavamuutoksen, pohjatyöt, laatoituksen ja puistoalueen valaistuksen. Kaupungin ja Julkisen taiteen tiukka kanta ei muuttunut mihinkään, joten tästä syystä patsastoimikunta ei voinut hyväksyä kaupungin esitystä.

Onneksi loistava paikka löytyi heti Hennalan varuskunnan komentajanpuistosta, Upseerikerhon piha-alueelta. Kaikki tämä osoitti erittäin suurta ymmärtämättömyyttä Lahden kaupunginjohdon taholta, sillä siirtokarjalaisten yrittelijäisyys, yhteisöllisyys ja iloisuus potkaisivat uneliaan ja pienen Hollolan ”Lahen” kylän kohti nykyaikaa sellaisella harppauksella, jota hitaiden hollolaisten on turha yrittää vähätellä asiaa vieläkään. Lahti on vahva karjalaisten kaupunki edelleen ja monet Karjalaista tänne siirtyneet yritykset ovat vahvasti edelleen kaupunkikuvassa mukana.

Ja mikä tärkeää! Evakkopatsas ei ole pelkästään 80-vuotiaan Lahden Karjalaseuran kunnianosoitus evakkoille, vaan koko Suomen ja erityisesti maamme Karjalaisten Liiton kunnianosoitus vuosina 1939-1944 niille kodeistaan lähteneille noin 400 000:lle evakolle ja heidän nyt yli puolelle miljonalle jälkeläisilleen. Se oli sisukkuden riemuvoitto materiasta! Onneksi Suomen valtiovalta ei ollut niin typerä kuin Lahden valtuusto, vaan myönsi budjetistaan tukea patsastoimikunnalle ja osoitti sitä arvokkuutta ja kunnioitusta, jota tämä yhteisöhanke juuri
tarvitsi toteutuakseen!

Juhani Melanen

kuva: Taloyhtiöidensä hallitusten puheenjohtajat Heikki Känsälä ja Vesa Lempinen myhäilevät tyytyväisinä, kun 1,5 vuoden projekti on nyt maalissa.
– Selvittäkää asiat huolellisesti hallituksessa ennen kuin teette päätöstä sähkölatauspisteiden modernisoinnista

Asunto-osakeyhtiö Lehtikuusen hallituksen puheenjohtaja Vesa Lempinen ja hänen kollegansa Heikki Känsalä viereisestä taloyhtiöstä Lahden Lehmuksesta johtivat sähköautojen latauspisteiden rakentamisprojektin maaliin molempien kerrostalojen parkkipaikoilla. Launeella Tapparakadun varrella olevien uusien kerrostalojen asukkaat olivat myötämielisiä asialle koko 1,5 vuotta kestäneen projektin ajan.
– Olemme tehneet periaatepäätöksen, että toteutamme kaikki suuremmat investoinnit yhdessä, kun taloyhtiömme ovat vierekkäin, hallituksen puheenjohtaja Vesa Lempinen kertoo.

Taloyhtiöiden pihoja ei kuitenkaan vedetty tässä yhteydessä kaapelointien vuoksi auki vaan ratkaisu toteutettiin uuden teknologian avulla hyödyntäen pilvipalvelutekniikkaa.
– Jokainen voi ohjata nyt oman sähkötolpan toimintaa älypuhelimellaan. Enää ei ole pakko mennä ulos parkkipaikalle säätelemään nippeleitä.

Asennusprojekti kesti kolme työpäivää ja se toteutettiin heinäkuun alussa.
– Molemmissa taloyhtiöissä on tällä hetkellä yksi sähköauton omistaja ja muutama suunnittelee sellaisen hankintaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta on mahdollisuus saada tukea sähkötolppien muutostyöhön.
– Muutostyöt maksoivat taloyhtiömme osalta 14 500 euroa ja saamme vielä jälkikäteen siihen Aralta 35 prosentin tuen.

Paikallinen sähköyhtiö myy väärää tuotetta

Yhä useampi suomalainen haluaa ajaa autoa jo lähitulevaisuudessa ekologisesti kestävällä tavalla. Sen vuoksi asunto-osakeyhtiöt joutuvat myös miettimään, kuinka nopeaan tahtiin ne investoivat uusiin sähköautojen latauspisteisiin.
– Osallistuin Päijät-Hämeen kiinteistöliiton kokouksiin, joissa kerrottiin, kuinka sähköautojen latauspisteet uusitaan taloyhtiöissä. Kokouksista sai paljon hyödyllistä tietoa, jota pystyi hyödyntämään koko projektin ajan, Känsälä viestittää.

Lahdessa paikallinen sähköyhtiö myy erittäin kalliita pikalatausratkaisuja taloyhtiöille ja siksi niiden hallituksilla on iso riski tehdä erittäin kalliita hukkainvestointeja. Launeella urakka vietiin maaliin Tamperelaisen IGL- Technologiesin älytekniikan avulla paikallisen LemKemin toteuttamana.
– Meillä ei ole vielä pikalatausasemia, johon auto ajetaan latauksen ajaksi ja sitten siirretään pois. Kerrostalossa asuvat ihmiset eivät enää suostu toimimaan näin monimutkaisesti. Uutta teknologiaa tulee hyödyntää siten, että se helpottaa ihmisten elämää.

Molemmissa taloyhtiöissä on pohdittu, että vieraspaikoille investoidaan vielä 900 euroa maksavat pikalatauspisteet.
– Ymmärtääkseni tämä on ensimmäinen muutostyö Lahdessa

Tukirahat ovat kuntakohtaisesti korvamerkittyjä ja Lahdessa ei ollut huhtikuussa pelkoa, että ne loppuvat.
– Muita hakemuksia ei ollut Lahdessa vireillä silloin. Haluamme elää ajassa ja siksi teimme tämän investoinnin nyt. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä tähän projektiin.

Sähköä on helpompi säästää

Asemakaava määrittää, että jokaista 50 asuinneliötä kohti taloyhtiössä tulee olla yksi parkkipaikka.
– Älytolppa optimoi sähkön syöttöä eri sähkölähteiden välillä niin, että kuormitusta ei tule liikaa. Tolpasta saa virtaa 3,6 kilowattitunnin verran, Lempinen toteaa.

Samalla älytolppa huomioi ulkolämpötilan ja päättelee täytyykö lämmityssähkön olla päällä kuinka pitkän ajan.
– Näillä kaikilla on yhteys puhtaampaan autoiluun.

Operaattori laskuttaa käytetyn sähkön osuuden käyttäjältä ja tilittää sen summan takaisin taloyhtiölle.
– Kaikki käyttäjät maksavat rasiasta otetusta sähköstä käytetyn sähkömäärän mukaisesti. Uutta teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista säästää myös sähköä.

Petri Görman

Sääkään ei estänyt Anttilanmäen kyläjuhlien onnistumista. Kaikki meni jopa ennakoitua paremmin, sillä myös muut lahtelaiset tuntuvat löytäneen tämän vihertkeitaan ja omakotimiljöön keskeltä kaupunkia tosi vaivattomasti. Tämän vuoden kyläjuhlien pääteemana oli ympäristön kestävän kehityksen huomioiminen Arjen askel -menetelmää hyväksikäyttäen. Juhla järjestetiin nyt kolmatta kertaa ja nyt ohjelma- ja tapahtumapaikkoja oli entistä runsaammin, samoin kirppareita, lasten tapahtumia, puutarhamusiikkia ja konsertteja.

Erityisen suosittuja olivat tänä vuonna erilaiset työpajat, joissa esiteltiin jopa brasilalaista capoeiraa, aamujogasta nyt puhumattakaan. Liikunta näkyi vahvasti myös kuvassa. Ukuleleen sai haltuun tunnissa ja Terhi Taskisen puuveistoksia sai ihailla koko perheen kanssa. Välillä saattoi piipahtaa silmäilemässä Benjamin Orlowin kivi- ja pronssitöitä aidossa pihamiljöössä ja mikä mukavavinta, puutarhahuvilakahvilat ja ravintolat palvelivat kaikenlaisia kävijöitä, myös korkeankin vaatimustason asiakkaita laadukkaasti. Lettuja, kakkua, vohveleita ja pizzaa oli tarjolla jokaisen makuun. Tästä pitivät huolen 17 yrittäjää, jotka olivat levittäytyneet ympäri Anttilanmäkeä. Jopa nuoruuteni ravintola Tirra tarjosi palveluitaan pop-up terassillaan.

Anttilanmäen kyläjuhla ei olisi mitään ilman laadukkaita esiintyjiä ihan kansakuntamme kaapin päältä, tietysti paikallisia omia kykyjä unohtamatta.
Tänä vuonna saimme nauttia mm. oopperalaulaja Jaakko Kortekankaan sielukkaita lauluja sekä häntä säestäneen Kamariorkesteri Juvenalian tasokkaita kappaleita. Saimme kuulla italialaista Piazzolaa sekä suomalaisia Merikantoa ja Chydeniusta kokonaisen tunnin ajan. Harvinaista harppumusiikkia oli tarjolla hodarikahvilassa ja livemusiikkia pihapiirin tunnelmissa Vilhonkadulla. Anttilanmäen oma jengi Etelärinteen pojat oli tietysti kuvioissa mukana jazz- ja swingtyylisellä poljennollaan. Heidän tyylitajuaan voi vain ihailla. He ovatkin oiva Anttilanmäen semafoori. Puistokonsertissa esiintyivät Kaisa ja kummajaiset sekä tietysti nuorisolle oli tarjolla rytmikästä rokkia Leipomossa. Loppuilassa jytäsivät nuorison Ylävire sekä Juhlat bändi.

Mielenkiintoista ja uutta oli tänä vuonna Ympäristökätköily, jossa kartan avulla etsittiin ympäri Anttilanmäkeä piilotettuja kätköjä. Nuoriso oli innoissaan ja suorastaan kirmasi kätköjä etsimässä. Kuten alussa mainitsin tämän vuoden pääteema oli ympäristö ja kestävä kehitys. Tarjolla oli todella monipuolinen kattaus näistä aiheista. Alueelta löytyi hius- ja karvakuitujen uusiokäyttö opastusta, hyönteishotellin perustamisopetusta, Anttilanmäen kasvipankki, vieraslajitunnistusta sekä tietysti biojätteen käsittelyopastusta. Ja mikä tärkeintä tunnelma oli vapautunut ja ihmiset viihtyivät taas kerran.

Iitin kesäteatteri vieraili Anttilanmäellä:
”Mies, joka ei osannut sanoa ei” oli hauskan pulskea vedätys

Olen aina ihaillut suomalaisia harrastajateatterilaisia siksi, että he pistävät itsensä likoon aina viimeistä piirtoa myöten. Teatteria tehdään yhteisöhengessä ja niillä ehdoilla, joita kullakin talkoolaisella sattuu hihassa olemaan. Ja mikä tärkeintä, epäonnistumista ei pelätä!
Iitin kirkonkylän kesäteatterissa on jujua mukana, vaikka näytelmä onkin liian pitkä ja suvantovaiheita liikaa. Silti iittiläiset liikkuivat joviaalisti juuri niissä kliseissä, joita meille joka vuosi kesäteattereissa tarjotaan: petollisuutta, rakkautta, juopoutta ja aitoa urpoilua. Jussi Kylätaskun näytelmässä on ulottuvuuksia, vaikka näytelmässä onkin selviä viiteitä Gogolin Saiturista. Matti Kuikkaniemen sovitus antaisi toki mahdollisuuksia kunnianhimoisempaankin lopputulokseen, mutta silti ohjaaja Markku Kekki onnistuu nyt melkein ”mahdottomassa”.

Musiikkinäytelmä on aina haastava, mutta nyt iittiläiset polkivat rohkeasti eteenpäin välittämättä mahdollisista ylä-d:een epäpuhtauksista periaattella: Jokaiselle jotakin ja kaikille ainakin vähän. Vaikeinta harrastajaryhmille on ns. siirtymät ja sisääntulot. Mutta so what! Esitys hengitti aitoa Soramäki-energiaa ja antoi kivan ja osin mehukkaankin kuvan kyläyhteisön valtasuhteista ja siinä mukana pyörivistä ihmisistä. Jos jotain jäi kaipaamaan, niin sitä, että esimerkiksi ruumisarkkukohtauksesta olisi ollut puristettavissa enemmän, samoin kuin mustasukkaisuusepisodeista.

Tarinaa kannattelivat silti kelpo heittäytyjät ja rohkeat näyttelijät. Rooleissa onnistuivat kutakuinkin kaikki, mutta erityiset kiitokset silti seuraaville.
Jari Viljamaa oli omanlaisensa vekkuli ja letkeä kertoja- hevonen, joka puristi osaansa myös huumoria. Hyvää oli loppu, jolloin ruunasta tuli ori! Simo Heino pappismies Aimona oli parhaimmillaan saunakohtauksessa ja sievistelyissä. Miestä etsivä Milla osasi laulaa, mutta kiihkoa hän olisi saanut pistää enemmän peliin. Jari von Becker kaupunginjohtajana Hakona ja konstaapeli Leppäsenä oli mukiinmenevä turhake. Kari Taavila tavoitti Sutkin hengen, mutta juoppoon Renlundiin olisi kaivattu enemmän latausta. Parhaan roolin tykitti nyt naiskonstaapeli, jonka tekemisessä oli intohimon liekkiä ja haureuden ja toisen naisen tuomaa kipinää. Myös Anna Iina Helander ja pappa Jarmo Tähtinen vetivät roolinsa rytmissä. Pääasia oli, että iittiläiset toivat Anttilanmäelle mukavan lisäkipinän teatterillaan!

Mikä tekee Anttilanmäestä kyläjuhlien väärtin?

Tämä kysmys sopii tietysti esittää Anttilanmäen ja Kittelän asukasyhdistyksen puheenjohtajalle Silja Kostialle, jonka tapasin juhlien infopisteessä kiireisenä.
– No tietysti ainutlaatuinen sijainti, vanhat perinteet ja aidon kyläyhteisön henki.

Paljonko odotatte väkeä tilaisuuteenne?
– Olisimme tyytyväisiä, jos ylittäisimme 1000 kävijän rajan. Sää ei nyt tunnu oikein suosivan ja osa katsoo olympialaisia, mutta vakikävijät tulevat takuuvarmasti.

Mitä uutta kyläjuhlissa on tänä vuonna?
– Meillä, kuten koko Lahdella on ympäristö nyt keskipisteessä. Me tarvitsemme kestävää kehitystä selviytyäksemme tulevaisuudesta mahdollisimman hyvin. Siksi olenkin iloinen, että Anttilanmäki on päässyt Lahden LAB- ammatikorkeakoulun Askel-hankeen yhteistyökumppaneiksi. Hankkeessa seurataan oman kodin energian kulutusta, ilman laatua ja muita mittareita. Olemme mukana kehittämässä kolmea uutta palvelumallia.

Minusta tämä on upeaa ja inspiroivaa toimintaa. Kannattaahan meidän kaikkien toki miettiä itse kukin kohdaltamme, mitä kannattaa ostaa vai voisiko tavaroita kierrättää naapurin kanssa. Jokaisen kannattaa seurata oman kodin ilmanlaatua ja hyödyntää satokauden kasvistietoutta yhdessä yhteisönsä kautta, vaikkapa reseptejä jakamalla.
-Askel-hanke päättyy syyskuussa 2021. Tätä tärkeää tietoa me anttilanmäkeläiset saamme ylpeinä olla jakamassa muille lahtelaisille

Juhani Melanen

– Haluamme kunnioittaa vaalitulosta ja ja jakaa sen mukaisesti paikat. Valtuusto ja muut toimielimet ryhtyvät pian työhön ja lahtelaiset voivat olla varmoja, että me vaaleilla valtuustoon valitut lahtelaiset tulemme tekemään kovasti työtä kotikaupunkimme hyväksi, Markkanen toteaa.

Markkanen kertoo, että 10-paikkaiset toimielimet neuvoteltiin yhteistyössä sosialidemokraattien, kokoomuslaisten sekä perussuomalaisten kanssa.
– Tässä ei ollut kyse mistään hiekkalaatikkoleikistä.

Lahdessa toimielinten paikka jakoon meni taas kuukausi aikaa, kun taas naapurikunta Hollolassa asiat olivat kunnossa jo heti kuntavaalien jälkeen.
– Jos Hollolassa tuotaisiin vaalien jälkeen aivan uusi tapa jakaa paikat, johon kaikki puolueet eivät sitoudu ja joka ei ole vaalitulosta kunnioittava, voisi sielläkin prosessi kestää kauemmin.

Markkanen muistuttaa, että hänellä on tapana ylläpitää kuntapoliitikkona yhteishenkeä.
– Minulla ei ole tapana jättää asioita hampaankoloon vaan mennä asiat edellä eteenpäin. Edelleenkin kuuntelen ja kunnioitan toisten mielipiteitä ja näkemyksiä sekä pyrin löytämään kompromissiratkaisuja, jotta saamme rakennettua Lahtea lahtelaisten toiveiden mukaiseksi kaupungiksi.

Lahtelaisia erityisesti kiinnostavia sekä puhuttelevia asioita ovat Kisapuiston ja keskustan kehittämissuunnitelmat.
– Nämä asiat on syytä saada käsittelyyn mahdollisimman nopeasti. Meidän tulee tehdä tällä kaudella kautta linjan päätöksiä, jotka edistävät lahtelaisten työllistymistä, osaamista ja hyvinvointia.

Luottamuspaikkajaossa ei haluttu tehdä kompromissia

– Perussuomalaiset halusivat kunnioittaa luottamustoimien jaossa vaalitulosta, mutta pienryhmien tekninen vaaliliitto johti siihen, että jouduimme myös tekemään teknisen vaaliliiton, jotta vaalitulos toteutuisi ja luottamuspaikat jaettaisiin äänimäärien mukaan, perussuomalaisten Rami Lehto sanoo.

Lehdon mukaan yhteistyön onnistumiseen vaikuttaa paljon myös muiden puolueiden asenteet.
– Yhteistyö ei toimi, jos toinen osapuoli lukkiutuu vain omaan tahtotilaansa.

Syksyn tärkeimmät kaupunginvaltuuston käsittelyssä olevat asiat ovat perussuomalaisten mielestä vuoden 2022 talousarvio ja strategian päivitys
– On valitettavaa, että heikoiten vaaleissa menestyneet puolueet eivät halunneet hakea kompromissia luottamuspaikkajaossa, vaan ne olivat ehdottomia tämän asian kanssa. Vain heidän paikkajakomallinsa kelpasi neuvottelujen pohjaksi. Me perussuomalaiset halusimme, että luottamuspaikat jaetaan äänestäjiä kunnioittaen vaalituloksen mukaan.

Perussuomalaiset eivät halunneet lähteä tukemaan pienten puolueiden vallanhimoa, johon heidän vaalituloksensa ei riittänyt.
– Äänestäjien tahtotilaa pitää kunnioittaa ja paikat jakaa sen mukaan.

Vanha meininki ei voi jatkua Lahdessa

– Lahdessa ei ole kymmeniin vuosiin haluttu noudattaa vaalitulosta ja tällä kertaa homma meni poikkeuksellisen törkeäksi kaikkine hallintosääntöjen muutosten, uhkailun, valehtelun ja muun täysin käsittämättömän toiminnan myötä Pro Lahti -ryhmä Kalle Aaltonen toteaa.

Aaltonen muistuttaa että kaikki yhteistyö perustuu luottamukseen ja ilman luottamusta on vaikea saada aikaiseksi aitoa yhteistyötä.
– Olen itse pitänyt sanani päätöksenteossa aina ja se pitää jatkossakin.

Aaltonen toivoo, että Luus käsitellään uudelleen kaupunginvaltuustossa tulevan syksyn aikana ja aiemmin tehty päätös kumotaan samalla.

Paikkajakoon menee Aaltosen mielestä Lahdessa liikaa aikaa, koska kolme suurinta puoluetta yrittävät suhmuroida itselleen perusteettomin keinoin enemmän valtaa.
– Demarit, kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kieroilevat ja kikkailevat paikkajaossa aivan käsittämättömällä tavalla. Jaoimme korimallilla pienryhmien kesken meille kesäkuussa annetut paikat ilman mitään ongelmia noin tunnissa. Kaikki paikat olisi mahdollista jakaa Lahdessa tuon avulla noin 2-3 tunnissa.

Aaltosen mukaan on kaikkien lahtelaisten etu, että pienryhmät pitävät puolensa, eikä sama vanha meno voi enää jatkua Lahdessa kuten aina ennen.
– Lahtelainen päätöksentekokulttuuri tähtää vain pienen piirin etuun. Yhä edelleen tämä on olennainen osa paikallista kuntapolitiikkaa.

Petri Görman

Päijät-Hämeen liiton maakuntavaltuusto valitsi 21.6. maakuntajohtajan virkaan finanssineuvos, kauppatieteiden tohtori Niina Pautola-Molin. Uusi maakuntajohtaja kertoo Omalähiön lukijoille, millaisia kesälomasuunnitelmia hänellä on. Syksyllä hän palaa Brysselistä Lahteen hoitamaan maakuntajohtajan virkaa.

Miksi halusit maakuntajohtajaksi Päijät-Hämeeseen? 
– Haluaisin olla vaikuttamassa ja osallistua oman kotiseudun kehitystyöhön, hyödyntäen samalla aikaisempaa työkokemustani.

Halusitko palata takaisin kotikaupunkiin? 
– Kyllä. Hankimme kodin Lahdesta vuonna 2005 ja vaikka olemme viettäneet ajanjaksoja ulkomailla, niin Lahti on ollut koti, se meidän niin sanottu tukikohta.

Kerro, mitä maakuntajohtaja tekee? 
– Maakuntajohtaja toimii maakunnan liiton johtajana. Maakuntaliitto vastaa edunvalvonnasta ja alueen kehittämistyön koordinaatiosta.

Millainen johtaja olet? 
– Pragmaattinen. Olen työskennellyt pitkään asiantuntijaorganisaatiossa ja koordinoinut eri asiantuntijoiden työtä. Tässä on varmasti yhtäläisyyksiä verrattuna tulevaan työhön Päijät-Hämeen liitossa.

Millä tavalla aiot viedä maakunnan asioita eteenpäin?
– Sinnikkäästi ja tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Mitä olet kertonut Brysselissä oleville työkavereillesi Lahdesta? 
– Lahti on vuoden ympäristökaupunki, ilmastotoimien edelläkävijä ja alueelta löytyy myös maailman puhtainta vettä. Monet yhdistävät Lahden myös Sibeliustaloon ja talviurheiluun. Lahti ympäristöineen tarjoaa jokaiselle jotain. Se on yhdistelmä kaupunki- ja maalaiselämää. Se on paikka, jossa voi opiskella, toimia yrittäjänä, harrastaa urheilua, nauttia taiteesta ja puhtaasta luonnosta.

Mitä kuuluu uuden maakuntajohtajan kesäohjelmaan? 
– Aion levätä, viettää aikaa perheen kanssa, tavata ystäviä, viettää aikaa mökillä, saunoa, uida, lukea kirjoja, sitä perinteistä kesämeininkiä odotan.

Ehditkö lomailla kunnolla ennen uuden työn alkua? 
– Kyllä ehdin lomailla ja loma tulee tarpeeseen. Työskentely EUE:ssa ja EU-asioiden parissa merkitsee käytännössä sitä, että aikataulut tulevat usein annettuina. Eli työt hoidetaan kellonajasta tai päivästä riippumatta. Lisäksi olen hoitanut pitkään talous- ja rahoituskysymyksiä ja usein jonkinlaisissa kriisioloissa, mistä johtuen työtahti on ollut tiivis. Loma on siis paikallaan.

Missä kesätapahtumissa aiot vierailla maakunnan alueella? 
– Eiköhän Päijät-Hämeen menoinfosta löydy lukuisia vaihtoehtoja. Musiikki, teatteri, taide ja urheilutapahtumat, varmasti kaikkia on tarjolla. sitä ennen on päästävä kotimaahan viettämään lomaa.

Kuinka tärkeä asia sinulle on puhdas vesi? 
– Ilman puhdasta vettä ei ole elämää. Brysselissä kotitalousvesi pitää suodattaa ja juomavesi pitää ostaa muovipulloissa. On luksusta, että koti-Suomessa voi juoda vettä suoraan hanasta, tai että laiturilta voi pulahtaa suoraan järveen uimaan, ilman, että tarvitsisi pelätä sairastuvansa.

Mitä kirjoja aiot lukea kesälomasi aikana? 
– En tiedä vielä, mutta tapana on ollut, että menen aina kesäloman alussa kirjakauppaan.

Millaista musiikkia kuuntelet, kun rentoudut? 
– Riippuu mielialasta. Klassista, jazzia, poppia. Sunnuntaiaamuisin tulee usein kuunneltua klassista. Viikolla on tullut kuunneltua esimerkiksi paikallisen NRJ:n tarjoamaa musiikkia. Nuoriso kyllä pitää huolen siitä, että kuuntelemme tasapuolisesti kaiken sortin musiikkia.

Kuvaile millainen on hyvä kesälomapäivä? 
– Kiireetön. Aamut ovat parhaita, kun on vielä ihan hiljaista ja koko päivä on edessäpäin.

Petri Görman

Iso kesälehtemme Kesälähiö on nyt luettavissa. Jos lehti ei kopsahda luukkuusi, voit hakea lehden noutojakeluteleistämme (Citymarket Laune, Prisma Laune, K-Market Hyppyri, S-Market Hennala ja Kauppahalli, tori) tai lukea lehden näköislehtenä netissä.

Omalähiön toimitus lähtee nyt hyvin ansaitulle 4 viikon kesälomalleen. Palaamme taas sorvin ääreen 2.8. ja seuraava Omalähiö ilmestyy perjantaina 6. elokuuta!

Hyvää Kesää!

kuva: Patomäen jalkapallokentät otetaan käyttöön kesäkaudeksi 2022. – Isompi jalkapallokenttä valmistuu hieman myöhemmin, projektipäällikkö Jari Volanen kertoo.

Lahtelaiset jalkapallojuniorit pääsevät Patomäen kentälle harjoittelemaan jo ensi kesänä. Parhaillaan alueella tehdään viimeisiä maastomuotoiluja ja nurmen kylvöt aloitetaan heinäkuun aikana. Alueen eteläosan neljä pienempää kenttää otetaan käyttöön jo seuraavana keväänä, mutta isomman jalkapallokentän käyttöönotto tapahtuu hieman myöhemmin.
– Patomäen kenttä on viimeinen iso aluekokonaisuus kehätieprojektissa. Sinne on siirretty suurin osa maanrakennuskalustoa loppukesän ajaksi, Waltari-allianssin projektipäällikkö Jari Volanen kertoo.

Projektipäällikkö Volasen mukaan Patomäentien varteen on rakennettu isompi parkkipaikka, joka mahdollistaa turvallisemman saattoliikenteen alueelle.
– Sen lisäksi alueen vanha parkkipaikka kunnostetaan ja sitä levennetään hieman.

Ison jalkapallokentän viereisiin maavalleihin tehdään maamuotoilua molemmin puolin, jotta rakennettavilla tasanteilla olisi mahdollisuus seurata jalkapalloa hieman kenttätasoa korkeammalta.
– Patomäen kenttä soveltuu myös erilaisille harrastetoiminnoille, eikä se on ole vain jalkapalloväen käytössä.

Ruohokentillä halutaan pelata

Waltari-allianssissa toivotaan, että heinäkuu ei ole sateinen, koska silloin projektin aikataulu saattaisi ottaa takapakkia.
– Jalkapallokenttien nurmien kylvötyöt on tarkoitus aloittaa heinäkuussa. Puut ja pensaat istutetaan alueelle myöhemmin syksyllä.

Projektipäällikkö kertoo, että mitään isompia rakennelmia ei ole tulossa kenttäalueelle.
– Maanmuokkauksen avulla kentät on rakennettu niin, että aitauksiakaan ei ole alueelle tulossa.

Uudistetun kentän myötä junioreiden harjoitusmahdollisuudet paranevat Lahdessa huomattavasti.
– Isoja junioriturnauksia voi toteuttaa Patomäen kentällä nyt jouhevasti, kun alue on rakennettu uusien ohjeistusten mukaisesti. Paikoitustilaa on nyt myös enemmän ja alue on paremmin hallittavissa kokonaisuutena.

Volanen on tyytyväinen siitä, että hän on saanut tuoda jalkapalloharrastajan vanhempana omaan työhönsä myös paikallisten jalkapallojoukkueiden ajatuksia, kehitysideoita ja mielipiteitä mukaan.
– Kaikkia ideoita ei voi aina toteuttaa, mutta olemme kuunnelleet suunnittelutyössä paikallisten ihmisten mielipiteitä paljon.

Petri Görman

Sosialidemokraattisella puolueella on myös kuntavaalien jälkeen kaupunginvaltuutettuja eniten Lahdessa. Heillä on uudessa kaupunginvaltuustossa 16 edustajaa. Toiseksi suurimmalla ryhmällä Kokoomuksella on 13 edustajaa. Kolmanneksi suurimmalla puolueella perussuomalaisilla on 10 kaupunginvaltuutettua. Pro Lahti kasvatti kaupunginvaltuutettujensa määrää kolmella ja heillä on nyt viisi edustajaa. Aikaisemmin sosialidemokraateilla ja kokoomuslaisilla on ollut määräenemmistö kaupunginvaltuustossa, mutta nyt heillä on yhteensä 29 kaupunginvaltuutettua 59:stä.

– Menetimme valtuuspaikkoja ja siihen ei voi olla tyytyväinen, mutta demareiden vaalitulos oli hyvä, jos sitä vertaa muihin isoihin kaupunkeihin Suomessa, valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) sanoo.

Komu on tyytyväinen, että demarit ovat edelleen valtuuston suurin puolue.
– Matala äänestysprosentti näkyi kyllä meidän kannatuksessamme.

Sosialidemokraatit toivovat Komun mukaan, että kaikki puolueet kertovat etukäteen, millä tavalla kaupunkia voidaan lähitulevaisuudessa kehittää.
– Pitää olla ratkaisuja, ei vain vastustamista. Valtuustosopimukseen pääseminen mahdollisimman laajalla porukalla on tärkeää.

Kokoomuksen Toni Putula on tyytyväinen vaalitulokseen, koska puolue on Päijät-Hämeessä suurin puolue.
– Siitä olen myös iloinen, että meillä on paljon uusia luottamushenkilöitä nyt valtuustossa.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Putulan mukaan Lahden osalta vasemmistopuolueiden romahdus ja blokin murtuminen kertoo siitä, että äänestäjät eivät ole olleet tyytyväisiä.
– Kokoomus tarjoaa järkeviä ja vastuullisia ratkaisuja kuntalaisten helppoon arkeen, samalla kun taloudesta pidetään huolta.

Kokoomuslaiset haluavat, että tulevalla vaalikaudella yhteistyön laatu tulee olla parempaa.
– Lahdessa on katsottava eteenpäin. Yhteistyökykyinen ote pitää olla kaikkien ryhmien välillä, jotta asioita voidaan viedä päätöksenteosta toteutukseen sujuvammin.

Perussuomalaisille ja Pro Lahti -ryhmälle tuplasti enemmän valtuutettuja

– Tuplasimme valtuutettujen määrän Lahdessa viidestä kymmeneen ja valtakunnallisesti lisäsimme valtuutettujemme määrää lähes kuudellasadalla. Tietysti tavoitteet olivat hieman korkeammalla, mutta tulokseen olemme tyytyväisiä, kansanedustaja ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Rami Lehto kertoo.

Valtuustopaikkojen kaksinkertaistaminen on osoitus Lehdon mukaan siitä, että perussuomalaiset ovat olleet lahtelaisten asialla.

Pro -Lahti -ryhmän Kalle Aaltosen mukaan kuntavaalitulos oli heidän ryhmänsä osalta erinomainen.
– Ylitimme odotukset selvästi. Yli kahdeksan vuotta kestänyt pitkäjänteinen ja tinkimätön työ tuotti nyt hyvän tuloksen. Lisäksi meillä oli loistava porukka hyviä ehdokkaita.

Aaltonen toivoo, että ensimmäiseksi uusi kaupunginvaltuusto loisi reilun toimintakulttuurin luottamuspaikkajaon suhteen.
– Olisi hyvä, että Lahdessa noudatettaisiin ensimmäistä kertaa koskaan vaalitulosta luottamuspaikkajaossa sekä kunnioitetaan äänestäjien tahtoa.

Kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto menettivät valtuutettuja

– Tavoittelimme enemmän, mutta sukupolvenvaihdos maksoi meille paikan tai kaksi. Olemme nyt kaupunginvaltuuston aktiivisin ja osaavin sekä nuorin ryhmä, kaupunginvaltuutettu (vas.) Elisa Lientola toteaa.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan mukaan vasemmistoliitto nousee entistä vahvempana puolustamaan jokaisen lahtelaisen oikeutta hyvää elämään.
– Pahoin pelkään, että Lahdessa eriarvoisuus kasvaa ja ympäristöpolitiikkaa jumittaa lähitulevaisuudessa. Ehkä myös keskustelukulttuuri kovenee?

Vasemmistoliitto aikoo rakentaa tulevalla valtuustokaudella yhteistyötä ja olla luomassa hyvää keskustelukulttuuria valtuustosalissa eri ryhmien välillä.
– Puolustamme aina pienempää ihmistä ja kuntalaisten palveluja, kuten olemme myös aikaisemmin tehneet.

Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Sonja Falk sanoo suoraan, että heidän ryhmänsä ei onnistunut tavoitteissa, jotka olivat näihin kuntavaaleihin asetettu.
– Tavoittelimme lisäpaikkaa, mutta sen sijaan erittäin niukasti menetimme yhden paikan, mikä tietysti vaikeuttaa vaikuttamista lahtelaisten paremman arjen puolesta.

Falkin mukaan ehdokaslista oli vahva, mutta lahtelaiset arvostivat nyt vaaleissa muita teemoja enemmän kuin esille nostamiamme arjen hyvinvoinnin ja vastuullisen taloudenhoidon teemoja.
– Vaalitulos on sinänsä historiallinen, että sosiaalidemokraatit ja kokoomus eivät enää yhdessä muodosta valtuuston enemmistöä, eli niin sanotut keskiryhmät ovat kasvaneet valtuustossa niitä suuremmaksi poliittiseksi voimaksi. Se tarkoittaa aiempaa suurempaa tarvetta yhteistyön rakentamiselle, avoimelle keskustelulle sekä oikeudenmukaisemmalle neuvottelulle.
– Valtuuston ja sen alaisten toimielinten toimintakyky vaatii hyvää ja tasapuolista johtamista, jossa kukaan ei joudu tai ketään ei ajeta paitsioon.

Nyt on peiliin katsomisen aika

– Kannatuksemme laski näissä vaaleissa niin Lahdessa kuin valtakunnallisesti. Viisi valtuustopaikkaa oli meille torjuntavoitto ja edellisiin vaalituloksiin verrattuna olemme vakiinnuttaneet asemamme lahtelaisessa päätöksenteossa. Valtuustoryhmämme myös uudistui hieman, kun saimme kaksi uutta valtuutettua, kaupunginvaltuutettu Riina Puusaari (vihr.) toteaa.

Erityisen surullisena Puusaari pitää kuitenkin historiallisen alhaista äänestysprosenttia, joka oli Lahdessa vain 51 prosenttia.
– On selvää, että kaikkien puoluerajoista riippumatta tulee katsoa peiliin ja pohtia miksi näin kävi ja mitä voimme asialle jatkossa tehdä.

Vihreät lähtevät syksyllä rakentamaan sekä uutta strategiaa että talousarviota yhteistyössä kaikkien ryhmien kesken.
– Vaalituloksen myötä SDP:llä ja Kokoomuksella ei ole enää enemmistöä valtuustossa, joten toivon, että nyt vihdoin saamme murrettua kauan vallalla olleen epädemokraattisen luottamuspaikkajaon. Vihreät on jo useamman kauden ajanut niin sanottua korimallia paikkajaossa, mutta se ei ole kahdelle suurimmalle puolueelle kelvannut. Toivon, että nyt pääsisimme neuvotteluissa sellaiseen ratkaisuun, jossa paikat jaetaan vaalituloksen mukaisesti.

Petri Görman

*Keskustan edustajaa ei juttua varten tavoitettu.*

Aaltonen, Lehto ja Kari myös Etelä-Lahden ääniharavat

Pro Lahti-ryhmän Kalle Aaltonen, perussuomalaisten Rami Lehto ja Sdp:n Mika Kari olivat viime sunnuntaina käytyjen kuntavaalien ääniharavat Etelä-Lahdessa. Samat nimet löytyivät myös koko Lahden ääniharavien TOP 3:stä. Yli tuhat ääntä keräsivät näiden kolmen edellämainitun lisäksi myös kokoomuksen Milla Bruneau ja Sdp:n Ville Skinnari.

Näiden kuntavaalien äänikuninkaasta käytiin tiukka kilpailu Rami Lehdon ja Kalle Aaltosen välillä, Lehdon voittaessa niukasti 29 äänellä. Aaltosen hurja äänimäärä tarkoitti samalla sitä, että Pro Lahti kasvatti valtuustopaikkojensa määrää kolmella ollen vaalien toinen voittaja. Vaalien isoin voittaja Lahdessa oli perussuomalaiset, joka kasvatti valtuustoryhmäänsä viidellä paikalla. Tosin muutama valtuutettu oli jo aikaisemmin loikannut kokoomuksesta perussuomalaisiin, joten käytännössä valtuustoryhmä kasvoi kolmella paikalla.

Vihervasemmisto menetti näissä vaaleissa peräti yhdeksän paikkaa, joten vaikuttaa siltä, että äänestäjät todellakin halusivat muutosta kuntapolitiikan suuntaan. Mitään massiivista suunnanmuutosta tuskin on odotettavissa, sillä Lahden kaksi suurinta puoluetta ovat edelleen perinteisesti demarit ja kokoomus, perussuomalaisten noustua nyt selkeästi kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi.

Vaalien ehdottomasti suurin pettymys oli alhainen äänestysprosentti. Oliko syy sitten koronassa, vaalien siirtämisessä kesään vai missä, mutta koko kaupungin äänestysprosentti kipusi vain niukasti yli 50 prosentin eli käytännössä vaalien suurin voittaja oli tälläkin kertaa nukkuvien puolue. Vilkkainta äänestys oli Renkomäessä ja Launeella, joissa yllettiin noin 55-56% äänestysintoon. Alhaisin äänestysprosentti löytyi tälläkin kertaa Liipolasta, jossa äänestäneitä oli vaivaiset 38,6%

Listasimme eteläisen Lahden kolme suurinta ääniharavaa äänestyspaikoittain. Yllämainitun kolmikon lisäksi on syytä huomioida Renkomäessä peräti toiseksi yltänyt Susanna Norja (kok.)

Etelä-Lahdessa puolueista ykkönen oli SDP, sillä se oli suurin puolue kuudessa Etelä-Lahden äänestyspaikassa, kokoomuksen napatessa Renkomäen ykkössijan. Perussuomalaiset haastoivat kokoomuksen monessa äänestyspaikassa ja ottivatkin kakkosijat Kerinkalliolla, Launeella ja Hennalassa.

Asemantausta
Äänestysprosentti 51,7%
Aaltonen Kalle Pro Lahti 61
Kari Mika, SDP 45
Mäkynen Maria, SDP 37

Hennala
Äänestysprosentti 51,2%
Lehto Rami, PS 93
Kari Mika, SDP 71
Skinnari Ville, SDP 65

Kerinkallio
Äänestysprosentti 51,1%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 47
Kari Mika, SDP 40
Lehto Rami, PS 38

Laune
Äänestysprosentti 55,4%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 61
Lehto Rami, PS 54
Kari Mika, SDP 43
Skinnari Ville SDP 43

Liipola
Äänestysprosentti 38,6%
Lehto Rami, PS 72
Kari Mika, SDP 60
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 58

Nikkilä
Äänestysprosentti 52,5%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 49
Lehto Rami, PS 49
Skinnari Ville SDP 36

Renkomäki
Äänestysprosentti 56,7%
Aaltonen Kalle, Pro Lahti 62
Norja Susanna, Kok 49
Lehto Rami, PS 41

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti yhden äänen enemmistöllä maaliskuun lopussa, että se ei toteuta alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä Päijät-Hämeen alueella. Nuorten maksuton ehkäisy on tuottanut hyviä tuloksia eri puolilla Suomea ja tästä asiasta on jo olemassa tutkimustuloksia. Omalähiö kysyi, mitä mieltä paikalliset kuntavaalieh-dokkaat ovat nuorten maksuttomasta ehkäisystä.

– Rehellisesti sanoen perheen naiset muuttivat mielipiteeni tässä asiassa. Ehkäisypillerit vaikuttavat nuorilla tytöillä ehkäisyn lisäksi myös hormonitasa-painoon.

Kuntavaaliehdokas Hannu Mänty (kok.) ymmärsi perheen naisten kanssa käydyn kehityskeskustelun perusteella, että kaikilla nuorilla ei ole kuitenkaan varaa ehkäisyyn.
– Se ei saa olla missään nimessä rahasta kiinni. Nuorille naisille on mahdollistettava ehkäisy yhteiskunnan varoista.

Yhteisen näkemyksen löytäminen tämänkin asian yhteydessä on Männyn mukaan ollut paikallisesti vaikeaa.
-Päätöskulttuuria on pakko parantaa Lahden alueella. Nuorten asioiden kohdalla on pakko löytää yhteinen näkemys.

Kaupunginvaltuutettu Minna Lampinen (sd.) toivoo, että alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy toteutuu Lahden alueella mahdollisimman nopeasti.
– Tästä asiasta on jo olemassa tutkimustuloksia. Vantaalla entisessä kotikaupungissa maksuton ehkäisy on ollut onnistunut uudistus.

Maksuton ehkäisy on Lampisen mielestä tasa-arvokysymys.
– Tärkeintä on ehkäistä ennakolta ongelmia, eikä laastaroida asioita myöhemmin. Abortit ja siitä johtuvat mielenterveyteen liittyvät ongelmat voidaan ehkäistä pienillä yhteiskunnan sijoituksilla. maksuton ehkäisy on myös inhimillinen kysymys.

Kaikilla nuorilla pitää olla mahdollisuus ehkäisyyn.
– Ihmisen omalla vastuulla perustellaan sitä, että jokaisen pitäisi hoitaa ehkäisy itse. Nuoret harrastavat seksiä kaikesta huolimatta ja siksi heille olisi hyvä suunnata näitä palveluita.

Kaikilla ei ole varaa ehkäisyyn

Pro Lahti -ryhmän kuntavaaliehdokas Risto Isohanni kertoo, että hänen nuoruudessaan ehkäisyasiat hoidettiin itse.
-Ymmärrän kuitenkin, että maailma ja yhteiskunta on muuttunut. Nuorten maksuton ehkäisy ei ole liian suuri kuluerä yhteiskunnalle. Ei-toivotut raskaudet vähenevät ja muut asiaan liittyvät ongelmat eivät aiheuta yhteiskunnalle kustannuksia.

Kaikilla ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitä opiskelujen tai työttömyyden vuoksi.
– Sen vuoksi kannatan nuorille suunnattua maksutonta ehkäisyä.

Halvemmaksi se yhteiskunnalle tulee, kun ennalta ehkäistään ei-toivottuja raskauksia.
– Nuorten asioita tulee hoitaa tulevaisuudessa Lahdessa paljon paremmin.

Asukkaiden Lahti Ryhmän Seppo Korhosen mukaan nuorten ehkäisy ei saa olla rahasta kiinni.
– Monella vähävaraisella nuorella ei ole rahaa ja siksi yhteiskunnan tulee tulla tässä asiassa vastaan. Sen suuremmasta kustannuksesta ei ole kysymys kuin 150 000 eurosta Päijät-Hämeen alueella.

Korhonen muistuttaa, että päätöksen kumoutumisesta lahtelaispoliitikkojen syyttävä sormi osoittaa muiden kuntien suuntaan.
– Lahtelaiset kuitenkin itse runttasivat uuden yhtymän perussopimuksen, joka on järkevän päätöksenteos esteenä.

Kokenut kuntapoliitikko kannattaa alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä.
– Näen kuitenkin asialle haitaksi sen, että siitä on tehty vaaliase, vaikka heistä monet ovat kaupunginvaltuutettuina itse siirtäneet järjestämisvastuun yhtymälle ja jumittaneet sen päätöksenteon epädemokraattisella perussopimuksella.

Vantaan kokemusten perusteella ei toivotut raskaudet ovat vähentyneet merkittävästi
– Tämä ratkaisu edistäisi kiistatta seksuaalista terveyttä sekä tasa-arvoa ehkäisyn saatavuudessa ja ehkäisee myös sukupuolitauteja.

Rahasta se ei ole kiinni

– Muiden kaupunkien kokemukset osoittavat, että maksuttoman ehkäisyn malli säästää. Rahasta se ei ole kiinni, kaupunginvaltuutettu Elisa Lientola (vas.) toteaa.

Perheen perustamisen ei tule Lientolan mukaan tapahtua vahingossa väärässä elämän tilanteessa, vaan vapaaehtoisesti kun vastuun todella pystyy kantamaan.
– Maksuton ehkäisy vähentää seksitauteja ja ei-toivottuja raskauksia merkittävästi. Molemmilla on seurauksia niin terveydelle, mielenterveydelle kuin taloudellekin.

Investoini nuorten hyvinvointiin ja terveyteen kannattaa.
– Kun nuorena oppii ehkäisyn ja saa asiallista neuvontaa seksuaaliterveyteen, niin se osataan myöhemminkin. Päijät-Hämeen raskaudenkeskeytys- sekä suojaamattoman seksin tilastoissa on todella parantamisen varaa.
– Moralisointi ei tilannetta kohenna. Siksi myös THL, Väestöliitto sekä STM ovat mallia vuosia suositelleet.

Kaupunginvaltuutettu Markku Karjula (kesk.) sanoo, että elämässä on paljon asioita joita haluaisi tehdä, mutta siihen ei välttämättä ole varaa.
– Hyvinvointiyhtymä tarjoaa jo nyt maksutonta ehkäisyä vähävaraisille.

Karjula ei kannata maksutonta ehkäisyä.
– Katson asiaa uskonnollisen viitekehyksen läpi. Maksuttomuus ei poista elämänhallinnan ongelmia. Nuoret tarvitsevat tukea ja valistusta. Haluan kannustaa nuoria vastuullisuuteen ja vastuun ottamiseen niin itsestään kuin lähimmäisistään.

Kuntavaaliehdokas Iida Tikka (kd.) sanoo, että Lahdessa on ollut pitkään hyvä tilanne ehkäisyasioissa.
– Varattomien nuorten on ollut mahdollista saada maksuton ehkäisy jo pitkään Lahdessa. Samalla linjalla tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa.

Vähävaraisille ja muulla tavalla haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tulee saada maksuttomat ehkäisypalvelut, mutta työikäisten tulee hoitaa nämä asiat omalla kustannuksellaan.
– Rahasta ei saa olla ehkäisy kiinni.

Nuorille tulisi tiedottaa ehkäisyasioista paremmin.
– Myös koululaisille sekä nuorille suunnattuun seksuaalikasvatukseen kiinnittäisin huomiota.

Joku omavastuu tulisi olla

– Ehkäisyn ei pitäisi olla täysin rahasta kiinni ja suomalainen yhteiskunta on valistuksessa varmasti tässäkin jo yksi edelläkävijä. Joku omavastuu tulisi ehkä tässäkin olla, tai ikärajaa maksuttomuudelle voitaisiin laskea ainakin 20 ikävuoteen, kaupunginvaltuutettu Martti Mäkelä (ps.) sanoo.

– Maksuttomuuden sijaan etsisin kohtuullista omavastuuosuutta palvelulle. Oma luotto nykynuorisoon on vahva ja ajat ovat toiset kuin ennen. Luotan nuorisoon nyt ja tulevaisuudessa tässäkin asiassa. Kuuluuko ehkäisyasiat yhteiskunnan maksettavaksi, jos valistustyötä tehdään muutenkin hyvin.

Kaupunginvaltuutettu Jouni Kaikkonen (vihr.) toteaa, että maksuton ehkäisy ei tutkitusti ainakaan lisää yhteiskunnan kustannuksia. Lisäksi on paljon välillisiä kustannuksia, joita ei-toivotuista raskauksista mahdollisesti syntyy, mitä ei ole laskettu mukaan.
– Joissakin elämäntilanteissa, kun jaksaminen tai kantokyky ei vanhemmilla riitä, niin ei-toivotut raskaudet voivat jäädä keskeyttämättä. Inhimilliselle kärsimykselle ei lasketa koskaan hintalappua.

Kaupunginvaltuutettu on ollut alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn puolesta puhuja jo vuosien ajan.
– Seksuaaliterveys paranee, kun saadaan nuoret ehkäisyneuvonnan piiriin. Aborttien määrä laskee ja psyykkinen kuormitus vähenee tämän kautta. Opetetaan nuoria kantamaan vastuuta omasta ja toisen seksuaaliterveydestä ja tarjotaan siihen välineet. Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy, kun nyt usein naisen maksama ehkäisy tarjotaan.

– Kaikille alle 25-vuotiaille maksuttomasta ehkäisystä ei tule tarveharkintaisen ehkäisyn luomaa köyhyyden leimaa. Sukupuolitautien määrä vähenee ja se myös turvaa nuorten hedelmällisyyttä.

Petri Görman

Suomen Kansallisarkisto julkaisi Hennalan kasarmialueen arkistoselvityksen, jonka tulokset avaavat alueen tapahtumia Suomen sisällissodan historiasta.

Selvityksen mukaan Hennalan vankileirillä menehtyi heinäkuun 1918 ja marraskuun 1919 välillä 1167 vankia. Tämän lisäksi Lahden joukkoteloituksissa surmattiin 745 vankia, joista 202 oli nuoria naisia.
– Arkistotutkimus tarkensi vanhempia tutkimuksia ja sen vuoksi uhrimäärä kasvoi hieman. Myös suurempia uhrimääriä on esitetty, Kansallisarkiston tutkija Ilkka Jokipii kertoo.

Jokipiin mukaan Hennalan vankileillä ei ole välttämättä tuhottu kuulustelupöytäkirjoja tai vankikortteja, koska aineistoa on olemassa kuitenkin paljon.
– Aineisto on osittain epätarkkaa ja huonoa. Saattaa olla, että kiireessä ei ole ehditty kirjoittamaan kaikkia asiapapereita vaaditulla tavalla.

Kuulustelut suoritettiin vankileirillä pääsääntöisesti suullisesti.
– Päätökset tehtiin välittömästi ja teloitukset toteutettiin samalla. Hennalan vankileirin ensimmäisinä päivinä naisia ammuttiin paljon. Heistä on jäänyt jäljelle vain epämääräisiä kuulustelupöytäkirjoja ja vankikortteja.

Naisia teloitettiin enemmän

Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokantaan on nyt täsmennetty Hennalan vankileirillä surmattujen naisten määrä.
– Tähän asiaan arkistotutkimus toi uutta tietoa sisällissotamme päättymisen jälkeisistä tapahtumista.

Tutkijan mukaan selvittämättömiä asioita ei enää ole Hennalan vankileirin osalta.
– Vainajien määrä voi muuttua ja uusia vainajien nimiä saattaa tulla yleiseen tietoon, mutta kaikki päälinjat tapahtumista on jo kerrottu.

INFO:
Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta
Suomen sotasurmat 1914–1922 on valtion avulla toteutettu suuri tietokanta, johon on pyritty kokoamaan eri lähteistä ensimmäiseen maailmansotaan, Suomen sisällissotaan ja heimosotiin liittyvät kuolemantapaukset. Tietokanta on Kansallisarkiston palvelimella