Kategoria: Ajankohtaista

Launeen terveysaseman A-osa on tällä hetkellä tyhjä ja siellä ei ole mitään toimintaa, mutta Lahden kaupungin tilakeskus neuvottelee tämän osan vuokraamisesta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. B-osassa toimii suun terveydenhuollon yksikkö. Kotihoito muuttaa samaan rakennukseen vielä tämän kevään aikana neuvolalta vapautuneisiin tiloihin.
– A-osa on ollut tyhjä jo vuoden verran, kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari kertoo.

Kiinteistöpäällikön mukaan osa rakennuksesta kaipaa jo korjaustoimenpiteitä.
– Launeen terveysasemana tunnetun talon A-rakennusta pidetään yllä normaalein ylläpidollisin toimin. Mahdollisista korjauksista ei ole tehty päätöksiä, koska rakennuksella ei ole tällä hetkellä tiedossa tulevaa käyttöä.

Korjaustoimenpiteitä on tehtävä

– A -rakennus on valmistunut vuonna 1988. Rakennus on toteutettu ajalle tyypillisillä rakenneratkaisuilla ja -materiaaleilla.

Rakennukseen on tehty korjaustoimenpiteitä vuosina 2001 ja 2011.
– Osa rakennusosista kaipaavat jo korjaustoimenpiteitä. Talotekniset järjestelmät alkavat olla teknisen käyttöiän loppupuolella.

Rakennukset eivät ole tällä hetkellä myynnissä eikä suunnitteilla ole rakennusten purkamista.
– Yksittäisen rakennuksen myynti ei ole mahdollista, koska tällä hetkellä ne sijaitsevat samalla tontilla.

Rakennukset ovat niin sanotulla Y-tontilla.
– Tämä tontti on kaavoitettu julkisten palveluiden tuottamiseen ja julkishallintoa varten.

Petri Görman

kuva: – Toivon, että seurakuntayhtymässä ymmärretään, että Launeen tilatarve on akuutti ja se vaatii nopeaa käsittelyä seurakuntayhtymän hallinnossa.

Launeen seurakunnan luottamushenkilöt ovat olleet huolissaan jo pitkään siitä, että Etelä-Lahti jää jatkuvasti pois seurakuntayhtymän investointilistoilta. Alueelta on suljettu pieniä seurakuntakoteja vuosikymmenen aikana useita ja taloudellisia sopeuttamistoimia on tehty etuajassa.

Lahden seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaan seurakuntien tiloja on pitänyt vähentää 30 prosenttia jokaisessa seurakunnassa. Launeen seurakunta on tämän asian vuoksi luopunut muun muassa Nikkilän seurakuntakodista ja Patoseudun kerhotilasta.

Liipolan seurakuntakeskus on myös myyntilistalla. Siitä pitäisi luopua vuoteen 2026 mennessä.

– Launeen seurakuntaneuvostossa on toimitila-asioita käsitelty paljon muutaman viime vuoden aikana. Sen vuoksi olemme lähettäneet kolmen kohdan tarkasti pohditun mietinnön tilatarpeestamme seurakuntayhtymän kiinteistöhallintoon, Marja-Leena Vierumäki sanoo.

Vierumäki kertoo, että seurakuntaneuvoston mukaan Liipolan seurakuntakeskuksen tilalle tarvitaan iso kokoontumistila, jos se myydään.
– Sen lisäksi haluamme myös erillisen kokoontumistilan Liipolaan ja nuorille tilan Etelä-Lahden alueelle.

Ihmisiä muuttaa paljon Etelä-Lahteen ja kirkon jäsenmäärä kasvaa täällä ennusteiden mukaan myös seuraavalla vuosikymmenellä.
– Se vaikuttaa paljon myös kirkon toimintaan. Tilatarve on siis akuutti ja kasvava.

Seurakuntayhtymän kiinteistötoimi on laskenut sen, kuinka paljon tilaa täytyy olla yhtä seurakuntalaista kohti eri alueilla.
– Launeella ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tilaa. Kirkon käyttöaste on tällä hetkellä korkea ja tilat ovat aktiivisessa käytössä. Kirkko kyllä kutsuu ihmisiä mukaan toimintaansa.

Tilaratkaisua on pohdittu yhteisössä paljon

Launeen seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa neljä kautta istunut Vierumäki muistuttaa, että Launeella on tehty paljon työtä tilakysymyksen ratkaisemiseksi.
– Edellisessä kirkkovaltuustossa kysyin, että miksi Launeen seurakunta ei pääse investointilistalle, vaikka täällä on tehty kaikki säästötoimenpiteet kirjaimellisesti ja etuajassa.

Etelä-Lahden tilaongelmaan on pohdittu myös paljon seurakunnan työntekijöiden kanssa.
– Yhdenkään muun seurakunnan alueella Lahdessa kirkon jäsenmäärä ei kasva. Se tarkoittaa myös sitä, että muualla kirkollisveron tuotto on paljon pienempi.

Vierumäen mukaan kirkon täytyy olla mukana siellä, missä tavalliset ihmiset liikkuvat.
– Nyt Launeella olisi mahdollisuus tehdä jotain uutta ja tulevaisuuteen suuntaavaa kirkon kanssa yhteistyössä.

Luottamushenkilö Vierumäki toivoo, että ihmiset ottaisivat yhteyttä seurakunnan luottamushenkilöihin ja työntekijöihin kaikille eri tasoilla, jos heillä on uusia ideoita asiaan liittyen.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on tärkeää saada sellainen tilaratkaisu Etelä-Lahden alueelle aikaiseksi, joka palvelee kattavasti kaikkia ikäryhmiä lapsista vanhuksiin. Kirkon tapahtumatuotanto tarvitsee alueelle myös asianmukaiset ja muuntuvat toimitilat.

Vierumäki on varma, että uudet toimitilat lisäisivät yhteisöllisyyttä Etelä-Lahdessa.
– Se toimisi voimavarana ja tukena seurakuntalaisille heidän arkisessa elämässä.

Petri Görman

Pääesiintyjien perustaja Pete Salomaa luonnehtii, että orkesterin Lauluja laitakaupungilta -levy on täynnä hyvän mielen musiikkia. Suomi-filmien vanhan maailman voi helposti aistia sekä musiikista että sanoituksista.
– Meillä on kuitenkin moderni twisti yhteissoitossa. Lähdemme soittamaan myös suomalaisille tanssilavoille, jos pyydetään, vaikka mikään perinteinen tanssilavabändi emme olekaan, Salomaa muistuttaa.

Muusikkojen pitkä tausta juurimusiikin puolelta kuulu levyn yleissoundissa.
– Yhdistämme uudella tavalla rockabillyä ja kantria suomalaiseen iskelmään. Sellainen Johnny Cash meets Reino Helismaa -meininki

Basisti Salomaan mukaan seuraavaa levyä varten on jo useita biisejä valmiina.
– Kun keikoille ei ole päästy, niin olemme säveltäneet uutta materiaalia ja etsineet myös sopivia lainabiisejä.

Laulaja Vesa Haajan mielestä Pääesiintyjien nykykokoonpanon kakkosalbumi on piirun verran vauhdikkaampi kuin ensimmäinen.
– Orkesteri on siirtynyt heinäpelloilta työnhakuun kaupungin laitamille. Pääesiintyjien soundista kuulee, että keikkoja on jo jonkin verran takana koronapandemiasta huolimatta, laulaja Vesa Haaja sanoo.

Edellinen kiertue katkesi koronapandemian puhkeamiseen kaksi vuotta sitten.
– Toivotaan, että pandemia laantuisi, kun uusi levy on nyt kaupoissa.

Haajan mukaan uusi levy on eheä kokonaisuus, eikä hän haluaisi erikseen nimetä parasta biisiä.
– Itkut itketty on -biisi rokkaa isosti. Siksi se puhuttelee minua paljon.

On uskallettu tehdä irtiotto menneeseen

Kitaristi Mika Jokisen mielestä tämän levyn edeltäjä ”Lättähatun paluu” oli tietyllä tavalla yhtyeen biisinikkareiden tiivistetty omaelämänkerta suomeksi.
– Uusi levy on kappaleiltaan harkitumpi ja levyllä on uskallettu tehdä irtiotto menneeseen. Pääesiintyjät ovat nyt uudella tiellä, mutta juuret ovat kuitenkin tiukasti kiinni siellä, mistä 90-luvulla lähdettiin liikkeelle.

Kitaristi Jokinen muistuttaa, että bändisoitto on joukkuelaji.
– Yksilösuoritus ei ole niin merkittävä kuin kaikkien osien summa. Vie aikansa, että porukka hitsautuu toisiinsa. Nyt ollaan tilanteessa, että silmäkulmaa kohottamalla tiedetään mitä tapahtuu seuraavaksi. Kaikki tuo tähän asti yhdessä koettu reissaaminen ja treenaaminen näkyy soitossa.

Jokinen kertoo, että on vaikea pidätellä itseään parin vuoden keikkaniukkuuden jälkeen.
– Kohta ollaan taas kevätlaitumella kuin lehmät talven jälkeen.

Pääesiintyjät on työstänyt biisejä pikkuhiljaa koko levyn teon ajan.
– Siinä samalla ollaan hieman keikailtu ja ajettu sisään myös uuden levyn materiaalia sekä päästy tunnustelemaan yleisön vastaanottoa. Kaunis Veera loksahti paikoilleen hyvin nopeasti. Siinä haiskahti heti jokin tuoreus Suomen musiikkitarjonnassa.

– Aikka ”Teddy Guitar” Hakalan muistolle sanoitettu Kun nähdään taas kosketti koko bändiä syvästi ja on saanut hienon vastaanoton myös yleisössä.

Hyvä fiilis tarttuu myös keikkayleisöön

Rumpali Timo Järvinen kertoo, että uudelle albumille saatiin muutaman käännösbiisin seuraksi useampikin täysin uusi Pääesiintyjille sävelletty kappale.
– Kitaristimme Mika kaivoi vanhan kovalevyn syövereistä pari ennen julkaisematonta rallia ja Vesku sekä Pete sävelsivät biisit mieheen. Levystä tuli siis sopivan monipuolinen keitos, mutta samalla tunnistettava jatko-osa kahdelle ensimmäiselle albumille.

Järvisen mielestä uudella albumilla kuuluu myös edellistä selkeämmin bändin oma, kolmen vuoden aikana rakentunut soundi.
– Levyn valmisteluun ja materiaalin kypsyttelyyn jäi tosiaan hyvin aikaa. Materiaaliakin kertyi niin paljon, että meillä oli sopivasti valinnanvaraa. Myös yhteistyö tutun äänittäjä-miksaaja Jukka Salmen kanssa toimi joustavasti koko projektin ajan.

Uusi levy on täynnä hyviä keikkabiisejä, joita on hauska päästä testaamaan yleisön eteen.
– Bändin hyvä fiilis tarttuu takuuvarmasti yleisöönkin. Levyn ensimmäinen singlejulkaisu Öiset Varjot on mielestäni kokonaisuutena hienoin biisi. Erinomaisesti onnistuneen sovituksen kruunaa albumin komein kitarasoolo paaluttaa Järvinen.

Petri Görman

kuva: Juha Hokkanen toivoo, että huoltoyhtiö tekisi lumityöt jatkossa paremmin, jotta pihalla voisi liikkua turvallisesti.

Etelälahtelainen Juha Hokkanen on pettynyt siihen, että Lahden Talot Oy:n alihankkijana toimiva huoltoyhtiö ei ole hoitanut lumitöitä asianmukaisesti Vähätalonkatu 17:sta piha-alueella. Helmikuun alussa piha-alueella tapahtui vaaratilanne, kun ambulanssi ei päässyt hätäpoistumistien kautta piha-alueelle vaan juuttui lumeen kiinni. Taloyhtiön turvallisuusvastaavana toimiva Hokkanen sanoo suoraan, että tilanteen on muuttuva nopeasti.
– Valtteri-myrskyn jälkeen meni neljä päivää ennen kuin pihalla kävi huoltoyhtiön mies lumitöissä. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi vaatii, että piha-alueet hoidetaan kunnolla, että ihmiset pääsevät liikkumaan.

Hokkasen mukaan Vähätalonkadun asuntoja on mainostettu esteettömiksi, mutta se ei ole toteutunut piha-alueella kuluneen talven aikana.
– Omien laskelmieni mukaan huoltoyhtiö on tehnyt lumityöt piha-alueella vain viisi kertaa tämän talven aikana. Se ei riitä!

Turvallisuusvastaava Hokkanen on ollut yhteydessä vuokranantajaansa, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut.
– Pyörätuolilla ja rollaattorilla pitää päästä liikkumaan myös talvella. Ei kukaan voi jäädä oman kotinsa vangiksi.

Halvat urakkatarjoukset syy

– En tiedä, ovatko halvat urakkahinnat syy siihen, että lumityöt jää hoitamatta, mutta ala-arvoista se on ollut koko talven ajan.

Hokkanen kysyy, miksi halvin tarjous hyväksytään aina, vaikka tiedetään, että siten ei kuitenkaan saada hyvää palvelua?
– Huoltoyhtiö on vieraillut taloyhtiömme piha-alueella vain viidesti tämän talven aikana ja joka kerta siellä on ollut työssä eri työntekijä.

Hokkanen uskoo, että suomalaiset ammattilaiset osaavat varautua myös runsaslumiseen talveen, mutta jossain mättää nyt pahasti, kun sovittuja töitä ei tehdä.
– Viikonloppuna satoi lunta 20 senttimetriä, eikä koneita näkynyt. Asukkaat kolasivat piha-alueenkulkureitit auki.

Hokkasta on huvittanut se, että isännöitsijän mukaan lumimäärätiedot otetaan viralliselta säähavaintoasemalta.
– Jokainen keski-ikäinen ihminen tietää, että lumimäärät voivat vaihdella paljon kilometrin säteellä.

Lumitilanne on ollut haastava

– Tämän talven lumitilanne on ollut haastava kaikille ja se on luonnollisesti työllistänyt talvikunnossapitoa koko kaupungin teiden ja kiinteistöjen osalta, isännöintipäällikkö Matti Koskinen toteaa.

Lahden Talot Oy:n isännöintipäällikön mukaan Vähätalonkadulla olevan kiinteistön pihalla ei ole juurikaan lumen läjityspaikkoja ja lumitöitä on tehty tilanteen sallimissa rajoissa.
– Lumen poisajoa tontilta on myös tehty kahteen eri otteeseen.

Koskisen mukaan he keskustelevat säännöllisesti ja aktiivisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Se on normaali toimintatapamme.

Lahden Talot Oy on saanut palautetta kiinteistön lumitöistä.
– Kuuntelemme sitä ja parannamme palveluamme tarvittaessa. Kerromme myös miten lumityöt hoidetaan arkena ja viikonloppuisin sekä mikä on aurauksen aloittamisen lumiraja.
– Kiinteistöhuollon kanssa olemme käyneet asiasta palautekeskusteluja, ja olemme ottaneet kyseisen kiinteistön talvikunnossapitoasiat erityisseurantaan.

Petri Görman

Omalähiö on seurannut tarkasti Lahti Eventsin ja KymiRingin yhteistyötä tapahtumajärjestäjänä, sillä asiaan liittyy varsin outoja piirteitä, joidenkin tahojen mukaan jopa salailuepäilyksiä ja lain kirjaimen välttelyä. Tärkeintä on omistajaohjauksen näkökulma. Voivatko Lahden kaupunginhallituksen jäsenet sitoutua sellaisiin tukitoimiin sisäryhtiönsä kautta, jotka eivät olennaisesti kuulu kunnan toimia-alaan? Tästä on olemassa jo Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös. Kaupunginhallituksen enemmistö ei halunnut Jorma Ratian vaatimaa erityistilintarkastusta Eventsistä. Kuntalaista löytyy kuitenkin selvä lakipykälä omistajavastuusta. Kunnallislain 38§  1 momentti 7:s pykälä ilmoittaa selvästi, että kunnan tulee huolehtia omistamiensa yritysten riskien seurannasta ja hallinnasta.

Kysyimme Lahden kaupungintarkastuslautakunnan kahdelta jäseneltä Seppo Koskiselta ja Lasse Koskiselta sekä asianajaja Matti Katajalta, miten he tilanteen näkevät. On syytä huomioida, että Lasse Koskinen oli mukana päättämässä KymiRingin tukemisesta ja on siten omalta osaltaan jäävi, koska on ollut osallisena päätöksessä.

1. Kuuluuko KymiRingin tukeminen Lahti Eventsin kautta Lahden kaupungin ydintoimintoihin ja täyttääkö tämä menettely kaikki laillisuusnäkökohdat?

2. Pitäisikö KymiRing -sopimuksen riskikartoitus olla avoimesti tarkasteltavana kaikilla lahtelaisilla päättäjillä?

3. Millainen on Lahden kaupungin vastuu silloin, jos KymiRing ajautuu suoritustilaan?

Matti Kataja:
1. Lahden ulkopuolella toimivan yhtiön taloudellinen tukeminen ei kuulu kunnan toimialaan eikä ydintoimintoihin. Sen tukemista kaupungin omistaman Lahti Events Oy:n kautta voidaan verrata simuloituun oikeustoimeen, jolla on peitelty asianosaisten todellista tarkoitusta. Sopimusoikeudessa puhutaan tämän tyyppisessä tapauksessa ns. valeoikeustoimesta.

2. Riskikartoituksen tulisi olla kaikkien kaupunginvaltuutettujen tarkasteltavana, koska he käyttävät kaupungin ylintä päätösvaltaa.

3. Kaupungin vastuu on riippuvainen niistä sitoumuksista esim. takauksista, joita suoritustilaan ajautuneen velallisyhtiön puolesta on annettu. Kaupungin omat sijoitukset varattomaksi ajautuneeseen yhtiöön tietenkin nollautuvat .Samoin yhtiöltä olevat mahdolliset saatavat muuttuvat arvottomiksi.

Lasse Koskinen:
1. Toiminta ei kuulu Lahden kaupungin osalta sen palvelutoimintoihin. KymiRing on osa tytäryhtiön Lahti Eventsin liiketoimintaa, jolla se pyrkii hankkimaan tuloja niin että Lahden kaupungin sille suuntaamaa tukea voidaan vähentää, kuten Lahden asettamissa tavoitteissa edellytetään. Laskelmien mukaan Lahti Eventsin tulo-odotukset ovat hyvät, kun MotoGP-kilpailut päästään vihdoin toteuttamaan. Ennen koronaa lipunmyynti jo ennätettiin käynnistää ja se lähti ripeästi liikkeelle. Lippu- ja majoitusvarauksia tuli muun muassa Italiasta. Yritystoiminnalla on aina riskinsä, ja Lahti Events on tehnyt riskikartoituksensa Lahden kaupunginhallitukselle sen pyynnön mukaisesti.

2. Mielestäni yleinen riskikartoitus tulisi olla avoin lahtelaisille ja samalla myös tietenkin muuallekin. Osa kartoituksesta on liikesalaisuuden piirissä, mutta se ei estä riskikartoituksen avaamista yleisellä tasolla ja kansantajuisesti.

3. Tällaisessa tilanteessa vastuu on aina toiminnassa mukana olevilla yhtiöillä. Lahti Events ei ole KymiRingin ratayhtiön omistaja eikä kilpailuoikeuksien omistaja. Se ei omista rataa eikä ratarakenteita. Suomen Moottoriliitto on kansainvälisen kilpailun lisenssioikeuden omistaja Suomen puolelta. Lahti Events on maksanut etukäteismaksun tapahtumajärjestelyistä omien toimintojensa osalta. Mahdollisessa pikaisessa suoritustilassa Lahti Events menettäisi tämän, ellei olisi ennättänyt jo tapahtuman myyntituloilla kattaa ko. maksua. Tietenkin tämä maksu on saantikelpoinen suoritustilan saatavana, mutta kuuluu epävarmoihin saataviin, koska mm. verottaja on aina ensimmäisen saajan joukossa. Tällaisessa tilanteessa Lahden kaupungin päättäjät joutuvat miettimään, miten suoritustilassa jääneet saatavat korvataan Lahti Eventsille. Nyt on kuitenkin korostettava, että mitään suoritustilaan viittaavaa ei ole tekeillä, mutta tuo edellä on järjestys, jos asiaa liiketoimintajärjestelynä tarkastellaan.

Seppo Koskinen:
Koskinen haluaa aluksi tähdentää, että nämä ovat henkilökohtaisia lautakunnan jäsenen mielipiteitä, ei siis lautakunnan, koska asia ei ole ollut siellä esillä. Arviointikertomuksessa asiaan otetaan kantaa silloisten tietojen pohjalta.

1. KymiRingin tukeminen ei kuulu kaupungin strategian mukaisiin ydintoimintoihin
ja perusteluna käytetty matkailun edistäminen on kiertotie rahan siirrolle. Tehty em. yhtiöön kohdistettu rahoituspäätös on kumottu Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa mutta siitä huolimatta kaupunki on yhtiöidensä kautta rahoittanut moottoriradan ennakkovuokraa 2 miljoonan euron vakuudettomalla lainalla. Ennakkovuokran maksaminen on todennettu Kymi Ring Oy:n tilinpäätöksessä vuodelta 2021.

2. Kymi Ringin sopimuksen riskikartoitus pitää olla jokaisen kaupunginvaltuutetun saatavilla. Ellei näin ole, käsitys asioiden salaamisesta vahvistuu edelleen.

3. Jos Kymi Ring ajautuu suoritustilaan kaupunkin ratayhtiöön sijoittamat rahat eivät palaa kaupungille. Tässäkin tapauksessa kaikki asiaan liittyvät vastuut pitää tarkoin selvittää. Samoin ne viranhaltijat jotka ovat olleet rahoitusta järjestämässä piitää saattaa vastuuseen jos kaupunki menettää sijoittamansa pääoman.

Juhani Melanen

Kostonkierteen esitysaikaa oli jo koronapandemian vuoksi siirretty jo aiemmin. Näytelmä oli jo käytännössä esityskunnossa ja siihen liittyvät oheistapahtumat pitkälti valmisteltuina.
– Siksi ensi-illan siirtyminen tuntui melko raskaalta. Erityisesti minua harmitti kaikkien teatterin ammattilaisten puolesta, jotka olivat tehneet valtavan työn.

Sandbergin mukaan teatterinjohtaja Ilkka Laasonen perusteli ensi-illan siirron kuitenkin hyvin.
– Myös minä aloin ajatella, että ensi-illan on parempi olla syksyllä, jolloin tämä epävarmuuden aika toivottavasti on ohi ja ihmiset voivat tulla vapautuneesti teatteriin. Kysymyshän ei ole vain ensi-illasta, vaan kaikista kaudelle suunnitelluista esityksistä.

Varsinaisen näytelmän kirjoittamiseen Sandberg ei ole osallistunut kuin kommentoijana.
– Dramatisoinnin on tehnyt minun Kekki-sarjan kirjojeni pohjalta Aila Lavaste ja ohjaajana toimii Tommi Kainulainen. He kumpikin ovat huippuluokan ammattilaisia, joten olen pyrkinyt antamaan työrauhan.

Kirjailija muistuttaa, että pitkän kirjasarjan pohjalta tehty näytelmä on kokonaan uusi taideteos.
– Valmiin käsikirjoituksen olen toki nähnyt ja minusta näytelmään on hyvin kiteytetty kirjasarjan henki, joka kuvaa elämää jakautuneessa kaupungissa keskeisinä Suomen kohtalonvuosina

Lähihistorian selvitystyö kirjasarjan pohjana

– Tämä kirjasarja on syntynyt, koska halusin selvittää synnyinkaupunkini lähihistoriaan liittyviä vaiheita, joista olin lapsena kuullut paljon tarinoita.

Kirjoittaminen merkitsi Sandbergille tietojen kaivamista arkistoista, ihmisten muistelmiin tutustumista, heittäytymistä sen aikaisten ihmisten elämään.
– Tuntuu mukavalta, että lahtelaiset ovat ottaneet nämä kirjat hyvin vastaan ja erityisesti minun mieltä lämmittää, että niistä on tehty hieno näytelmä, jonka huipennusta tosin saadaan vielä odottaa.

Kirjailija Sandbergin näytelmän aikajänne ulottuu sisällissodan jälkeisistä vuosista aina 1940-luvun välirauhaan asti.
– Dramaturgi on poiminut kirjoista näitä kohtalon vuosia yhdistäviä tekijöitä.
Kostonkierre -näytelmässä liikutaan pääasiassa Lahden keskustassa, Reunanpalstalla, Metelinmäellä, kaupungintalolla sijaitsevassa poliisilaitoksella. Siis tapahtumaympäristönä on sen aikainen Lahti kokonaisuudessaan.

Kiirolan sauna oli tärkeä paikka

– Kiirolan sauna on Kekki-sarjan kirjoissa tärkeä paikka. Isoäitini oli aikoinaan siellä saunottajana. Häneltä monet minun lapsena kuulemani tarinat olivat peräisin. Se sijaitsi Aleksanterinkadun varrella, entisen kapearaiteisen Loviisan radan vieressä. Tien toisella puolen oli Reunanpalsta.
– Nykyisin tällä paikalla on Kauppakeskus Trio.

Sandberg heittäytyi välillä historian kuvioista komisario Heittolan seikkailuihin.
– Näillä näkymin kahdestoista Heittola-sarjan kirja ilmestyy ennen kesää. Myös niissä kirjoissa liikutaan Lahdessa ja lähiympäristössä.

Sandbergin mielessä on jo pyörinyt, miten Kekki-kirjojen henkilöt ovat selvinneet sotien jälkeisistä vuosista.
– Olen käynyt arkistoissa ottamassa asiasta selvää, mutta vielä en tiedä syntyykö näistä levottomista ajatuksista joskus kirja.

Petri Görman

kuva: Launeella juhlistetaan diakoniatyötä helatorstain messun yhteydessä. Sen lisäksi diakoniatyöstä kerrotaan lehdissä ja sosiaalisessa mediassa, kertovat Elisa Linkola ja Tarja Klami

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vietetään diakonian juhlavuotta vuonna 2022. Ensimmäiseen suomalaiseen diakonissan virkaan nimitettiin Mathilda Hoffman 1.9.1872. Hän työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa ajan.

– Diakoniatyöntekijät tapaavat tukea ja apua tarvitsevia vastaanotoilla ja heidän kodeissaan. Aiheena voi olla ihan mikä tahansa asia, jota haluaa pohtia tai löytää ratkaisuja mieltä painaviin asioihin. Usein hankaliin elämäntilanteisiin liittyy myös taloudelliset huolet, diakonissa Elisa Linkola kertoo.

Kirkon diakoniatyö antaa tukea ja apua vaikeuksien keskellä eläville sekä tarjoaa mahdollisuuksia seurakuntayhteyteen.
– Meillä on erilaisia ryhmiä, joissa voi jakaa itselle merkityksellisiä asioita ja kokea vertaisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi leskien aamiainen, senioripysäkki, omaishoidettavien ryhmä, sururyhmä.

Yhteisillä ruokailuilla on jo pitkät perinteet Launeen seurakunnassa.
– Keskiviikkoisin Liipolassa avustaa vapaaehtoisten Palveluryhmä Laune ja he valmistavat maittavan lounaan siellä 60 – 70 hengelle. Perjantaisin ruokaillaan yhdessä myös Launeen kirkolla.

Diakoniatyö ei ole vain seurakunnan työntekijöiden tekemää työtä.
– Se on kaikkien seurakuntalaisten tekemää työtä apua tarvitsevan auttamiseksi. Jokainen voi tehdä sitä omassa lähipiirissään tai ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin

Juhlavuoden kunniaksi Ristinkirkossa on 11.9. juhlamessu ja uusien diakoniatyöntekijöiden virkaan vihkiminen.

Diakoniatyö mukautuu yhteiskunnan muutoksiin

– Diakoniatyö on muuttanut muotoaan matkan varrella. Kun yhteiskunta muuttuu, niin silloin myös diakoniatyö elää muutoksessa mukana, mutta perusasiat eivät ole muuttuneet. Ihmisten hätä ja auttaminen ovat edelleen työmme keskiössä. Pyrimme löytämään ihmisiä, joita muu apu ei tavoita, diakonissa Tarja Klami kertoo.

Lahden seurakunta palkkasi ensimmäisen oman diakonissansa vuonna 1940.
– Lahden seurakunta oli perustettu vuonna 1916. Jo tätä ennen oli perustettu Lahden diakonissayhdistys. Yhdistyksen palkkaamana oli kaksi diakonissaa.

Vuonna 1948 yhdistyksen palkkaamat diakonissat siirtyivät seurakunnan työhön.
– Neljä vuotta myöhemmin diakonissojen työt uudelleen, kun seurakunnan palvelukseen tuli neljäs diakonissa. Tässä jaossa sisar Inkeri Nuorimaan työpiiriksi tuli rautatien eteläpuolella olevat alueet. Hän oli ensimmäinen diakonissa Launeen alueella.

Tällä hetkellä Launeen seurakunnassa on neljä diakoniatyöntekijää, kolme diakonissaa ja yksi diakoni.
– Diakonissoilla on terveydenhuollon – ja diakoneilla sosiaalityön pohjakoulutus. Koulutukset eroavat toisistaan, mutta teemme kuitenkin samaa diakoniatyötä.

Petri Görman

KymiRingin ympärillä on vellonut ankara poliittinen keskustelu jo useamman vuoden. Monia lahtelaisia poliittisia päättäjiä kummastuttaa miksi Lahden kaupungin omistama Lahti Events on lähtenyt tukemaan toisessa kunnassa toimivaa moottorirataa ja samalla siis yksityistä yritystoimintaa. Kummaksuntaa KymiRingin vastustajien keskuudessa on herättänyt mm. kaupungin myöntämä 2,8, miljoonan euron laina Lahti Eventsille. Onko sillä käytännössä rahoitettu KymiRingiä?

Kysyimme Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildeniltä, mistä lainassa oikein on kyse:
– Lainajärjestelyissä oli kyse yhtiön toiminnan edellytysten ja maksuvalmiuden turvaamisesta ja tällöin muutettiin luottolimiitti pitkäaikaiseksi luotoksi. Lainalla järjesteltiin uudelleen tappiollisten vuoden 2017 MM-hiihtojen rahoituspakettia. Tämä on normaalia toimintaa kaupungin yhtiöiden osalta.

– Lahti Events ei ole rahoittanut KymiRingin toimintaa tällä lainalla. Lahti Events toteuttaa valtuuston sille osoittamaa tarkoitusta tapahtumien järjestämisestä erilaisilla tapahtumilla, jotka hyödyntävät Lahtea ja Lahden seutua. Tapahtumien järjestämiseen liittyvät sopimukset Lahti Eventsin ja KymiRingin välillä ovat normaalia tapahtumatoimintaan liittyvää sopimuksellista yhteistyötä eikä näihin sopimuksiin liity mitään kiellettyä tukea millekään taholle selvitti Hilden Omalähiölle lähettämässään sähköpostissa.

Omalähiö tapasi myös kaksi lahtelaisvaltuutettua KD:n Pertti Arvajan ja SDP:n Erkki Niemisen, joilla ei ole aivan yhtä ruusuinen näkemys KymiRingin ja Lahti Eventsin välisistä rahoituskuvioista.
Heille Lahden kaupungin osuus tässä rahoituskuvioissa on kaikkea muuta kuin selkeä ja yksiselitteinen.

1. Perustelkaa miksi Lahden pitäisi (tai ei pitäisi) tukea toisella paikkakunnalla olevaa yksityistä moottoribisnestä KymiRingiä?

EN: Ei voi millään perustella. Tämä asia ei kuulu kunnan toimialaan millään muotoa
PA: Lahden ei pidä olla tukemassa riskialtista yksityistä moottoribisnestä ja vielä toisessa kunnassa.Perustelut: Hämeenlinnan hallinto-oikeus hyväksyi valituksemme Lahden 2 milj. sijoituksesta Kymiringille. Siitä huolimatta kaupunginjohtaja antoi Lahti Eventsille 2,8 milj.euron lainan ilman vakuuksia. Lahti Events maksoi 2 milj. radan etukäteisvuokramaksuja ilman vakuuksia Kymiringille. Tämä kaikki on tapahtunut ilman, että valtuutetut olisivat saaneet tietää asiasta

2. Lahti Events on tukenut Kymi Ringiä maksamalla 2 miljoonan ennakkovuokran.
Onko tämä Lahden kaupungin valitsema linja veronmaksajan kannalta mielekästä, jossa kaupungin omistama yhtiö tukee yksityistä bisnestä?

EN: Ei ole mielekästä. Veronmaksajat vastustavat rahojensa sijoittamista vieraaseen kuntaan.
PA: 2 miljoonan lisäksi Lahdelta on mennyt rahaa ainakin 500 000 euroa. Ja lisää tarvitaan ennen kuin ajot pystytään järjestämään. Ei ole mielekästä tuhlata veronmaksajien rahoja.

3. Lahden kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto on saanut tiedon (Jorma Ratian tekemä riskianalyysi) Kymiringillä järjestettävien tapahtumien riskeistä kaupungille. Pitäisikö Lahti Eventsin ja KymiRingin yhteistyöstä avata avoin keskustelu lahtelaisille veronmaksajille, jossa riskianalyysiä avattaisiin myös kaupunkilaisille?

EN: Lahden kaupunginhallitus ei ole vieläkään (26.1.2022) saanut pyytämäänsä selvitystä riskeistä. Lahden veronmaksajilla on oikeus tietää asian todellinen luonne. Avoin keskustelu on siis avattava.
PA: Ilman muuta pitäisi avoimesti kertoa riskeistä. Ongelmahan on se,että ei edes valtuutettu saa kysymiään tietoja ko. asiasta.

4. Onko Lahden ympäristö-imago ristiriidassa moottoriurheilua tukevan tytäryhtiönsä Lahti Eventsin kanssa?

EN: On erittäin suuri ristiriita.
PA: Onhan se vähän hullunkurista, että Euroopan ympäristökaupunki on näin voimakkaasti tukemassa moottorirataa.

5. Kouvolan kaupunki hyötyy monien tutkimusten mukaan eniten Kymiringin majoituspalveluista ja oheistoiminnoista. Se noudatti Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä, joka katsoi ettei yksityisen moottoriurheilun järjestämisen tukeminen kuulu kunnan toimia-alaan, joten Kouvolan KymiRing -rahoitus loppui siihen.Lahtea sitonee sama Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös?
Kierrettiinkö mielestänne tätä päätöstä siirtämällä Kymiringin tukeminen Lahti Eventsille?

EN: Kyllä kierrettiin. Tässä keploteltiin osakeyhtiölain pykälillä, jotka antavat mahdollisuuden salata asioita vastuullisilta päättäjiltä eli lähinnä kaupunginhallitukselta, puhumattakaan todellisilta rahoittajilta, veronmaksajilta.
PA: Näinhän siinä kävi,että kiertoteitse Lahti lähti mukaan riskibisnekseen. Kun vielä tiedetään,että Kymiringin velat ovat n. 25. milj. ja vesi-ja viemärilinja on rakentamatta, puhumattakaan että, rakennukset eivät ole valmiit, eikä kentän nurmetusta ole aloitettu. Katsomorakenteet joudutaan tuomaan Euroopasta. Lahti Eventsin tilinpäätös vuodelta 2020 oli 1,2 milj. miinuksella. Hattua nostan henkilölle, joka saa tästä voitollisen bisneksen. Jos taas bisnes ei toimi, niin se tulee kalliiksi Lahden veronmaksajille.

Juhani Melanen

Historiamme ensimmäiset aluevaalit ei innostanut äänestäjiä, sillä äänestysprosentti jäi alle 50 prosentin. Oliko syy sitten koronassa, vaalien ajankohdassa heti joulun jälkeen vai missä, mutta koko Päijät-Hämeen äänestysprosentti kipusi vain 45,6 prosentin eli käytännössä vaalien suurin voittaja oli tälläkin kertaa nukkuvien puolue. Kaiken kaikkiaan 92 000 ääntä jäi tällä kertaa antamatta.

Vaalien voittajia valtakunnallisesti olivat kokoomus, Sdp ja keskusta, joten aiheellisesti puhuttiinkin kolmen suuren paluusta. Päijät-Hämeessä demarit ja kokoomus nappasivat kahdestaan yli puolet aluevaltuustopaikoista, joten halutessaan ne hallitsevat äänestyksiä kahdestaan. Aluevaltuustoon valittiin paljon sote-alan ihmisiä, joten varmuudella tullaan näkemään jääviysongelmia, kun valtuutetut tekevät päätöksiä ja linjauksia omasta työstään.

Yhtään kansanedustajaa ei Päijät-Hämeen aluevaltuustoon valittu. Sen sijaan kunnanvaltuutettuja valtuustosta löytyy 50 henkilöä. Odotetusti alueen isoimpana kaupunkina Lahti sai eniten edustajia valtuustoon eli 42 kpl (60% paikoista). Alueen kunnista ainoastaan Hartola jäi ilman omaa edustajaa.
Päijät-Hämeen ääniharavat tulivat ilahduttavasti kolmesta eri kunnasta, kun kärjessä nähtiin lahtelainen Martti Talja, Heinolan Kirsi Lehtimäki ja Hollolan Kristiina Hämäläinen. Seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2023 yhdessä kuntavaalien kanssa.

Valitut aluevaltuutetut kunnittain
Lahti 42
Hollola 8
Heinola 5
Asikkala 4
Iitti 3
Orimattila 3
Sysmä 2
Kärkölä 1
Padasjoki 1
Hartola 0

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ääniharavat

Martti Talja 2029 Lahti
Kirsi Lehtimäki 1734 Heinola
Kristiina Hämäläinen 1572 Hollola
Sirkku Hildén 1469 Lahti
Kalle Aaltonen 1159 Lahti
Sari Niinistö 1106 Lahti
Mika Kari 1057 Lahti
Jyrki Joensuu 1010 Hollola
Ville-Veikko Elomaa 972 Lahti
Janne Virtanen 890 Lahti
Sonja Falk 882 Lahti
Ilkka Viljanen 875 Asikkala

Talja, Hildén ja Aaltonen Etelä-Lahden ääniharavat

Keskustan Martti Talja, Sdp:n Sirkku Hildén ja Pro Lahti-ryhmän (yhteislistalla KD:n kanssa) Kalle Aaltonen olivat viime sunnuntaina käytyjen kuntavaalien ääniharavat Etelä-Lahdessa.

Vilkkainta äänestys Etelä-Lahdessa oli jo perinteisesti Renkomäessä ja Launeella, joissa yllettiin hieman keskiarvon yläpuolelle eli noin 48-49% äänestysintoon. Alhaisin äänestysprosentti löytyi tälläkin kertaa Liipolasta, jossa äänestäneitä oli onnettomat 31,2%

Listasimme eteläisen Lahden kolme suurinta ääniharavaa äänestyspaikoittain. Yllämainitun ääniharava-kolmikon lisäksi on syytä huomioida Maria Mäkysen (sdp), Sari Niinistön (kok), Kimi Uosukaisen (sdp), Ville-Veikko Elomaan (ps) ja Abdulhafedh Al-Hajjn (sdp) murtautuminen joillain äänestysalueilla TOP 3:een.

Asemantausta (Äänestysprosentti 42,6%)
Sirkku Hildén SDP 56
Kalle Aaltonen KD 42
Maria Mäkynen SDP 42
Martti Talja Kesk. 42

Hennala (Äänestysprosentti 44,4%)
Martti Talja Kesk.99
Sirkku Hildén SDP 67
Sari Niinistö Kok. 55

Kerinkallio (Äänestysprosentti 42,9%)
Sirkku Hildén SDP 47
Kimi Uosukainen SDP 37
Mika Kari SDP 32

Laune (Äänestysprosentti 48,3%)
Martti Talja Kesk.77
Sirkku Hildén SDP 61
Ville-Veikko Elomaa PS 36

Liipola (Äänestysprosentti 31,2%)
Sirkku Hildén SDP 62
Abdulhafedh Al-Hajj SDP 52
Martti Talja Kesk.41

Nikkilä (Äänestysprosentti 45,1%)
Martti Talja Kesk.48
Kalle Aaltonen KD 38
Sirkku Hildén SDP 36

Renkomäki (Äänestysprosentti49,3%)
Ville-Veikko Elomaa PS 49
Kalle Aaltonen KD 41
Martti Talja Kesk.36

Kokoomuksen Ilkka Viljanen Asikkalasta on ehdokkaana sunnuntaina pidettävissä
ensimmäisissä aluevaaleissa. Liike Nyt on taas lahtelaisen Petteri Redsvenin poliittinen
koti.

1. Miksi lähdit mukaan ehdokkaaksi aluevaaleihin?
IV: Elämäntilanteeni on sellainen, että minulla on aikaa paneutua asioihin. Olen pitkän poliittisen urani aikana halunnut aina toimia koko Päijät-Hämeen puolesta yksittäisen kunnan sijaan. Nyt siihen on mahdollisuus.
PR: Uudistuksen valmistelua on sokeasti ohjannut poliittiset ideologiat sekä valtapelit ja näin ollen hallituspuolueet varmistivat ratkaisussa oman etunsa kansalaisten edun sijaan. Koen tärkeäksi olla tarjoamassa omaa osaamistani aluevaltuustossa. Liike Nyt haluaa ratkaista näitä ongelmia, emme lisätä hallintoa ja veroja.

2. Millaiset asiat ovat ryhmällesi tärkeitä aluevaaleissa?
IV: Hallinnon ja ideologisen lokeroitumisen sijaan keskitytään siihen, että ihmiset saavat tarvittavaa hoitoa jonottamatta. Tärkeintä on se, että hoitoa ja vaihtoehtoja on tarjolla laadukkaasti, eikä se, kuka niitä tuottaa. Vastuullista taloutta ja inhimillistä välittämistä.
PR: Meille on tärkeää, ettei resursseja hukata hallintoon, vaan ne käytetään hoitoon ja palveluihin. Emme hyväksy, että rahaa laitetaan hallintohimmeleihin ja poliittisesti nimettyjen virkamiesten palkkoihin.

3. Uskotko, että ihmiset lähtevät joukolla äänestämään 23.1.?
IV: Toivon, että lähtevät mutta pelkään, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Sosiaali- ja terveysasiat koskettavat kuitenkin kaikkia päijäthämäläisiä, joten äänestää kannattaa.
PR: Ennakkoäänestys näyttää suuntaa hieman siihen, että varsinaisena vaalipäivänä ei välttämättä enää niin paljon lähdetä äänestämään. Luultavasti äänestysprosentti jää vähän heikoksi.

4. Millainen on hyvä aluevaaliehdokas?
IV: Kokonaisuuksien hahmottaja, yhteistyöntekijä ja osaava verkostoituja. Talouden resurssit ovat tiukat, joten pitää olla taloudellista vastuullisuutta inhimillisen välittämisen rinnalla. Hyvä ehdokas ei sorru lupaamaan sellaista, joka ei ole realismia.
PR: Sellaisia löytyy Liike Nytin listoilta 13 kappaletta.

5. Onko Lahden kaupungilla maakunnan keskuskaupunkina mahdollisuus näyttää esimerkkiä nyt, miten päätöksenteon avoimuutta toteutetaan?
IV: Ei pelkästään Lahdella, vaan meillä kaikilla avoimuus pitää olla päätöksenteon ohjenuorana aina. On selvä, että Lahden kaupunki maakunnan veturina on isoimmassa ja vastuullisimmassa roolissa. Lahden päättäjien toiminta ratkaisee paljon, millainen henki maakunnassa on.
PR: Ei todellakaan, mikäli sama meno jatkuu kuin Lahden kaupungin päätöksenteossa. Juuri tämän takia lähdin mukaan aluevaaliehdokkaaksi, koska Liike Nyt ajaa läpinäkyvyyttä päätöksenteossa ja se ei tällä hetkellä täällä toteudu. Pieni päättäjien sisäpiiri sopii kulisseissa asioita keskenään ja se on demokratian toteutumisen kannalta hyvin huolestuttavaa. Oman edun tavoittelu menee yhteisen hyvän edelle.

6. Miten huolehditaan siitä, että maakunnan reuna-alueiden pienten kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa?
IV: Ei ainakaan sillä, että kaavaillaan hallinnon ja päätöksenteon keskittämistä yhä pienempään joukkoon valitsemalla toimielimiin vain valtuutettuja. Kaikissa valinnoissa pitäisi mennä asiantuntijakylki edellä enemmän kuin politiikka. Koko Päijät-Hämeen edun ymmärtävät valtuutetut kuuntelevat koko alueen tarpeita.
PR: On todella tärkeää, että myös maakunnan reuna-alueiden äänestäjät äänestäisivät, vaikka heidän paikkakunnalta ei olisi ehdokasta. Myöskin valituksi tulleiden aluevaltuutettujen pitää pystyä näkemään koko Päijät-Häme yhtenäisenä alueena, eikä vain keskittyä oman kotikuntansa asioihin.

7. Millaisiin kysymyksiin olet joutunut itse vastaamaan kansalaisille aluevaaleihin liittyen?
IV: Ihmisiä kiinnostaa toteutuuko palvelujen saamisessa yhdenvertaisuus maakunnan alueella ja eri ikäryhmien kesken. Monia huolestuttaa myös se, että nyt rakennetaan uusia hallintoja ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaiseen hoitotyöhön.
PR: Kysymyksiä on tullut paljon ja useimmat ovat koskeneet kustannuksia. Valmistelutyö on täysin kesken, joten todellisista kustannuksista ei ole vielä tietoa. Julkisten projektien historian valossa on suuri riski, että budjetit ylittyvät.

8. Onko sinun mielestäsi aluevaaleista tiedottaminen onnistunut?
IV: Ei varmasti täydellisesti, koska vieläkin on epätietoisuutta esimerkiksi äänestysalueesta. Enemmän olisi pitänyt kertoa ihmisille vaalien tärkeydestä jo aiemmin.
PR: Tiedottaminen on onnistunut mielestäni kohtuullisen hyvin, tosin hieman hämäläisittäin hitaasti jälkijunassa.

9. Kuntien käsissä on paljon epäkäytännöllisiä kiinteistöjä maakunnan alueella. Joutuvatko aluevaltuutetut tekemään niiden suhteen kipeitä päätöksiä?
IV: Eivät joudu, vaan kiinteistöt ovat enemmän kuntien vastuulla. Toivon, että mahdollisilla kiinteistöongelmilla ei tehdä eriarvoistavaa palveluverkkouudistusta.
PR: Sehän tässä on vaarana, että kuntiin jää paljon turhia kiinteistöjä, kun palveluja organisoidaan alueilla uudelleen. Kuntiin jää paljon velkaa ja rahoitus vähenee oleellisesti. Kuntien taseet kutistuvat ja sen myötä investointimahdollisuudet heikkenevät.

10. Kerro omin sanoin, miten maakuntamme on jo valmistautunut tulevaisuuteen?
IV: Päijät-Häme on hyvinvointikuntayhtymän osalta paljon muita alueita ja maakuntia edellä. Pohja uuteen järjestelmään on kunnossa. Isossa kuvassa Päijät-Hämeen tarvitsee ottaa iso loikka eteenpäin elinvoiman ja kasvun osalta. Väestömäärän kehitys ja ikärakenteen muutos velvoittavat meitä rohkeisiin uudistuksiin. Valtakunnallinen edunvalvonta on tässä tärkein asia ja siinä on yhä parannettavaa.
PR: Paljon on jo tehty. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sos. ja terveyspalvelut menivät Päijät-sote nimikkeen alle. Lahden, Kärkölän ja Iitin sote-keskuspalvelut sekä Päijät-soten ja Mehiläisen yhteinen Harjunterveys. Päijät-sote kokosi kaikki Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut saman nimen alle.

11. Miten sinä kehittäisit sosiaali- ja terveyspalveluja?
IV: Minulle palvelujen tuottaminen ei ole koskaan ollut ideologinen kysymys, vaan tärkeintä on, että palveluja on laadukkaasti saatavilla. Tämä vaatii vastuullista talouden hoitoa, uusien innovaatioiden ja ratkaisujen avointa tarkastelua ja käyttöönottoa. Aivan liian pienelle huomiolle on jäänyt keskustelu ennaltaehkäisevän toiminnan resurssit. Liikuntaan ja kansanterveyteen panostaminen ja kannustaminen. Se on kaikkien tärkeintä, että kansakuntamme voi hyvin tulevina vuosina.
PR: Tarvitsemme alueellamme kaikkia toimijoita, jotta pystymme järjestämään tarvittavat asiakaslähtöiset palvelut taloudellisesti kestävästi. Julkinen puoli ei pysty yksinään hoitamaan kaikkia kansalaisia nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tarvitsemme siis julkisen lisäksi yksityisiä sekä kolmannen sektorin toimijoita.

Petri Görman