Historiamme ensimmäiset aluevaalit ei innostanut äänestäjiä, sillä äänestysprosentti jäi alle 50 prosentin. Oliko syy sitten koronassa, vaalien ajankohdassa heti joulun jälkeen vai missä, mutta koko Päijät-Hämeen äänestysprosentti kipusi vain 45,6 prosentin eli käytännössä vaalien suurin voittaja oli tälläkin kertaa nukkuvien puolue. Kaiken kaikkiaan 92 000 ääntä jäi tällä kertaa antamatta.

Vaalien voittajia valtakunnallisesti olivat kokoomus, Sdp ja keskusta, joten aiheellisesti puhuttiinkin kolmen suuren paluusta. Päijät-Hämeessä demarit ja kokoomus nappasivat kahdestaan yli puolet aluevaltuustopaikoista, joten halutessaan ne hallitsevat äänestyksiä kahdestaan. Aluevaltuustoon valittiin paljon sote-alan ihmisiä, joten varmuudella tullaan näkemään jääviysongelmia, kun valtuutetut tekevät päätöksiä ja linjauksia omasta työstään.

Yhtään kansanedustajaa ei Päijät-Hämeen aluevaltuustoon valittu. Sen sijaan kunnanvaltuutettuja valtuustosta löytyy 50 henkilöä. Odotetusti alueen isoimpana kaupunkina Lahti sai eniten edustajia valtuustoon eli 42 kpl (60% paikoista). Alueen kunnista ainoastaan Hartola jäi ilman omaa edustajaa.
Päijät-Hämeen ääniharavat tulivat ilahduttavasti kolmesta eri kunnasta, kun kärjessä nähtiin lahtelainen Martti Talja, Heinolan Kirsi Lehtimäki ja Hollolan Kristiina Hämäläinen. Seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2023 yhdessä kuntavaalien kanssa.

Valitut aluevaltuutetut kunnittain
Lahti 42
Hollola 8
Heinola 5
Asikkala 4
Iitti 3
Orimattila 3
Sysmä 2
Kärkölä 1
Padasjoki 1
Hartola 0

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ääniharavat

Martti Talja 2029 Lahti
Kirsi Lehtimäki 1734 Heinola
Kristiina Hämäläinen 1572 Hollola
Sirkku Hildén 1469 Lahti
Kalle Aaltonen 1159 Lahti
Sari Niinistö 1106 Lahti
Mika Kari 1057 Lahti
Jyrki Joensuu 1010 Hollola
Ville-Veikko Elomaa 972 Lahti
Janne Virtanen 890 Lahti
Sonja Falk 882 Lahti
Ilkka Viljanen 875 Asikkala

Talja, Hildén ja Aaltonen Etelä-Lahden ääniharavat

Keskustan Martti Talja, Sdp:n Sirkku Hildén ja Pro Lahti-ryhmän (yhteislistalla KD:n kanssa) Kalle Aaltonen olivat viime sunnuntaina käytyjen kuntavaalien ääniharavat Etelä-Lahdessa.

Vilkkainta äänestys Etelä-Lahdessa oli jo perinteisesti Renkomäessä ja Launeella, joissa yllettiin hieman keskiarvon yläpuolelle eli noin 48-49% äänestysintoon. Alhaisin äänestysprosentti löytyi tälläkin kertaa Liipolasta, jossa äänestäneitä oli onnettomat 31,2%

Listasimme eteläisen Lahden kolme suurinta ääniharavaa äänestyspaikoittain. Yllämainitun ääniharava-kolmikon lisäksi on syytä huomioida Maria Mäkysen (sdp), Sari Niinistön (kok), Kimi Uosukaisen (sdp), Ville-Veikko Elomaan (ps) ja Abdulhafedh Al-Hajjn (sdp) murtautuminen joillain äänestysalueilla TOP 3:een.

Asemantausta (Äänestysprosentti 42,6%)
Sirkku Hildén SDP 56
Kalle Aaltonen KD 42
Maria Mäkynen SDP 42
Martti Talja Kesk. 42

Hennala (Äänestysprosentti 44,4%)
Martti Talja Kesk.99
Sirkku Hildén SDP 67
Sari Niinistö Kok. 55

Kerinkallio (Äänestysprosentti 42,9%)
Sirkku Hildén SDP 47
Kimi Uosukainen SDP 37
Mika Kari SDP 32

Laune (Äänestysprosentti 48,3%)
Martti Talja Kesk.77
Sirkku Hildén SDP 61
Ville-Veikko Elomaa PS 36

Liipola (Äänestysprosentti 31,2%)
Sirkku Hildén SDP 62
Abdulhafedh Al-Hajj SDP 52
Martti Talja Kesk.41

Nikkilä (Äänestysprosentti 45,1%)
Martti Talja Kesk.48
Kalle Aaltonen KD 38
Sirkku Hildén SDP 36

Renkomäki (Äänestysprosentti49,3%)
Ville-Veikko Elomaa PS 49
Kalle Aaltonen KD 41
Martti Talja Kesk.36

Kokoomuksen Ilkka Viljanen Asikkalasta on ehdokkaana sunnuntaina pidettävissä
ensimmäisissä aluevaaleissa. Liike Nyt on taas lahtelaisen Petteri Redsvenin poliittinen
koti.

1. Miksi lähdit mukaan ehdokkaaksi aluevaaleihin?
IV: Elämäntilanteeni on sellainen, että minulla on aikaa paneutua asioihin. Olen pitkän poliittisen urani aikana halunnut aina toimia koko Päijät-Hämeen puolesta yksittäisen kunnan sijaan. Nyt siihen on mahdollisuus.
PR: Uudistuksen valmistelua on sokeasti ohjannut poliittiset ideologiat sekä valtapelit ja näin ollen hallituspuolueet varmistivat ratkaisussa oman etunsa kansalaisten edun sijaan. Koen tärkeäksi olla tarjoamassa omaa osaamistani aluevaltuustossa. Liike Nyt haluaa ratkaista näitä ongelmia, emme lisätä hallintoa ja veroja.

2. Millaiset asiat ovat ryhmällesi tärkeitä aluevaaleissa?
IV: Hallinnon ja ideologisen lokeroitumisen sijaan keskitytään siihen, että ihmiset saavat tarvittavaa hoitoa jonottamatta. Tärkeintä on se, että hoitoa ja vaihtoehtoja on tarjolla laadukkaasti, eikä se, kuka niitä tuottaa. Vastuullista taloutta ja inhimillistä välittämistä.
PR: Meille on tärkeää, ettei resursseja hukata hallintoon, vaan ne käytetään hoitoon ja palveluihin. Emme hyväksy, että rahaa laitetaan hallintohimmeleihin ja poliittisesti nimettyjen virkamiesten palkkoihin.

3. Uskotko, että ihmiset lähtevät joukolla äänestämään 23.1.?
IV: Toivon, että lähtevät mutta pelkään, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Sosiaali- ja terveysasiat koskettavat kuitenkin kaikkia päijäthämäläisiä, joten äänestää kannattaa.
PR: Ennakkoäänestys näyttää suuntaa hieman siihen, että varsinaisena vaalipäivänä ei välttämättä enää niin paljon lähdetä äänestämään. Luultavasti äänestysprosentti jää vähän heikoksi.

4. Millainen on hyvä aluevaaliehdokas?
IV: Kokonaisuuksien hahmottaja, yhteistyöntekijä ja osaava verkostoituja. Talouden resurssit ovat tiukat, joten pitää olla taloudellista vastuullisuutta inhimillisen välittämisen rinnalla. Hyvä ehdokas ei sorru lupaamaan sellaista, joka ei ole realismia.
PR: Sellaisia löytyy Liike Nytin listoilta 13 kappaletta.

5. Onko Lahden kaupungilla maakunnan keskuskaupunkina mahdollisuus näyttää esimerkkiä nyt, miten päätöksenteon avoimuutta toteutetaan?
IV: Ei pelkästään Lahdella, vaan meillä kaikilla avoimuus pitää olla päätöksenteon ohjenuorana aina. On selvä, että Lahden kaupunki maakunnan veturina on isoimmassa ja vastuullisimmassa roolissa. Lahden päättäjien toiminta ratkaisee paljon, millainen henki maakunnassa on.
PR: Ei todellakaan, mikäli sama meno jatkuu kuin Lahden kaupungin päätöksenteossa. Juuri tämän takia lähdin mukaan aluevaaliehdokkaaksi, koska Liike Nyt ajaa läpinäkyvyyttä päätöksenteossa ja se ei tällä hetkellä täällä toteudu. Pieni päättäjien sisäpiiri sopii kulisseissa asioita keskenään ja se on demokratian toteutumisen kannalta hyvin huolestuttavaa. Oman edun tavoittelu menee yhteisen hyvän edelle.

6. Miten huolehditaan siitä, että maakunnan reuna-alueiden pienten kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa?
IV: Ei ainakaan sillä, että kaavaillaan hallinnon ja päätöksenteon keskittämistä yhä pienempään joukkoon valitsemalla toimielimiin vain valtuutettuja. Kaikissa valinnoissa pitäisi mennä asiantuntijakylki edellä enemmän kuin politiikka. Koko Päijät-Hämeen edun ymmärtävät valtuutetut kuuntelevat koko alueen tarpeita.
PR: On todella tärkeää, että myös maakunnan reuna-alueiden äänestäjät äänestäisivät, vaikka heidän paikkakunnalta ei olisi ehdokasta. Myöskin valituksi tulleiden aluevaltuutettujen pitää pystyä näkemään koko Päijät-Häme yhtenäisenä alueena, eikä vain keskittyä oman kotikuntansa asioihin.

7. Millaisiin kysymyksiin olet joutunut itse vastaamaan kansalaisille aluevaaleihin liittyen?
IV: Ihmisiä kiinnostaa toteutuuko palvelujen saamisessa yhdenvertaisuus maakunnan alueella ja eri ikäryhmien kesken. Monia huolestuttaa myös se, että nyt rakennetaan uusia hallintoja ja rahaa jää entistä vähemmän varsinaiseen hoitotyöhön.
PR: Kysymyksiä on tullut paljon ja useimmat ovat koskeneet kustannuksia. Valmistelutyö on täysin kesken, joten todellisista kustannuksista ei ole vielä tietoa. Julkisten projektien historian valossa on suuri riski, että budjetit ylittyvät.

8. Onko sinun mielestäsi aluevaaleista tiedottaminen onnistunut?
IV: Ei varmasti täydellisesti, koska vieläkin on epätietoisuutta esimerkiksi äänestysalueesta. Enemmän olisi pitänyt kertoa ihmisille vaalien tärkeydestä jo aiemmin.
PR: Tiedottaminen on onnistunut mielestäni kohtuullisen hyvin, tosin hieman hämäläisittäin hitaasti jälkijunassa.

9. Kuntien käsissä on paljon epäkäytännöllisiä kiinteistöjä maakunnan alueella. Joutuvatko aluevaltuutetut tekemään niiden suhteen kipeitä päätöksiä?
IV: Eivät joudu, vaan kiinteistöt ovat enemmän kuntien vastuulla. Toivon, että mahdollisilla kiinteistöongelmilla ei tehdä eriarvoistavaa palveluverkkouudistusta.
PR: Sehän tässä on vaarana, että kuntiin jää paljon turhia kiinteistöjä, kun palveluja organisoidaan alueilla uudelleen. Kuntiin jää paljon velkaa ja rahoitus vähenee oleellisesti. Kuntien taseet kutistuvat ja sen myötä investointimahdollisuudet heikkenevät.

10. Kerro omin sanoin, miten maakuntamme on jo valmistautunut tulevaisuuteen?
IV: Päijät-Häme on hyvinvointikuntayhtymän osalta paljon muita alueita ja maakuntia edellä. Pohja uuteen järjestelmään on kunnossa. Isossa kuvassa Päijät-Hämeen tarvitsee ottaa iso loikka eteenpäin elinvoiman ja kasvun osalta. Väestömäärän kehitys ja ikärakenteen muutos velvoittavat meitä rohkeisiin uudistuksiin. Valtakunnallinen edunvalvonta on tässä tärkein asia ja siinä on yhä parannettavaa.
PR: Paljon on jo tehty. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sos. ja terveyspalvelut menivät Päijät-sote nimikkeen alle. Lahden, Kärkölän ja Iitin sote-keskuspalvelut sekä Päijät-soten ja Mehiläisen yhteinen Harjunterveys. Päijät-sote kokosi kaikki Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut saman nimen alle.

11. Miten sinä kehittäisit sosiaali- ja terveyspalveluja?
IV: Minulle palvelujen tuottaminen ei ole koskaan ollut ideologinen kysymys, vaan tärkeintä on, että palveluja on laadukkaasti saatavilla. Tämä vaatii vastuullista talouden hoitoa, uusien innovaatioiden ja ratkaisujen avointa tarkastelua ja käyttöönottoa. Aivan liian pienelle huomiolle on jäänyt keskustelu ennaltaehkäisevän toiminnan resurssit. Liikuntaan ja kansanterveyteen panostaminen ja kannustaminen. Se on kaikkien tärkeintä, että kansakuntamme voi hyvin tulevina vuosina.
PR: Tarvitsemme alueellamme kaikkia toimijoita, jotta pystymme järjestämään tarvittavat asiakaslähtöiset palvelut taloudellisesti kestävästi. Julkinen puoli ei pysty yksinään hoitamaan kaikkia kansalaisia nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tarvitsemme siis julkisen lisäksi yksityisiä sekä kolmannen sektorin toimijoita.

Petri Görman

kuva: Kaupunginvaltuutettuina Pasi Tuomaila ja Jari Pykäläinen ovat tehneet jo valtuustoaloitteen, jotta päihdeongelmaisten asemaa voitaisiin parantaa Lahdessa.
– Nuorille on löydettävä oikeaa tekemistä. Kauppakeskusten parkkihallit ja eteisaulat eivät ole niitä paikkoja, joissa vietetään vapaa-aikaa.

Avoiminne päihdeklinikoiden vastaava ohjaaja Pasi Tuomaila käy useamman kerran viikossa iltaisin ostoksilla Launeella. Liian usein nuorten käytös työllistää kauppojen vartijoita Tuomailan mukaan. Asiakkaita häiritään ja heille huudellaan.
– Todella usein nuorisojoukko päivystää kahvilassa tai parkkihallissa. Näkemykseni mukaan osa nuorista hengailevat siellä alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena.

Kaupunginvaltuutetun ja päihdetyöntekijän mielestä Etelä-Lahdessa tilanne pahenee koko ajan ja sille on ummistettu silmät jo liian pitkään.
– Kun ongelmat kielletään, niin asiat yleensä pahenevat.

Tällä hetkellä Lahdessa on paljon alaikäisiä päihderiippuvaisia nuoria ja siksi nyt olisi oikea aika panostaa korjaavaan päihdetyöhön.
– Korjaavaan sekä laadukkaaseen päihdetyöhön pitäisi panostaa enemmän.

Tuomaila muistuttaa, että kun asia ei kohdistu omaan lähipiiriin tai perheeseen, niin se on helppo kieltää.
– Kun epäkohdat otetaan esiin, niin usein syytetään ylireagoinnista.

Aika usein nuoren päihdeongelmat ovat jo liian pitkällä, kun ne havaitaan.
– Silloin tarvitaan ammattilaisten apua, jotta päihdekierre voidaan katkaista.

Epäilykseen puututtava heti

– Muualla Suomessa painotetaan ennaltaehkäisevää otetta päihdetyössä, mutta me emme ole saaneet esimerkiksi kutsua lahtelaisiin kouluihin kertomaan päihteistä ja niiden väärinkäytöstä.

Tuomaila raitistui vuonna 2012 ja hänen mukaansa nuorten päihteiden käyttö Lahdessa on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2014 lähtien.
– Ne ihmiset, joilla on auktoriteettia nuoriin olisi hyvä saada mukaan päihdetyöhön. Muutenkin ennaltaehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä tulisi tehdä yli hallintorajojen.

Helsingissä tehdään nuorten parissa hyvää jalkautuvaa päihdetyötä.
– Miksi tämä ei onnistuisi myös Lahdessa?

Viranomaisten pitäisi olla enemmän läsnä

Kaupunginvaltuutettu ja vanhempi konstaapeli Jari Pykäläinen seuraa ammatillisin silmin päihdetilannetta Lahdessa. Hän työskentelee poliisin virassa pääkaupunkiseudulla.
– Yhä nuoremmat jäävät kiinni huumeista ja oheisrikollisuudesta.

Sama kehityssuunta on nähtävissä Lahdessa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
– Nuoret kokoontuvat paikkoihin, jotka eivät ole kaikkien mielestä sopivia. Tämä johtuu siitä, että sopivia kokoontumispaikkoja ei ole tarpeeksi.

Launeelle oli sovittu joukkotappelu viime kesän lopuksi ja tämä tieto levisi nopeasti nuorten keskuudessa eri sosiaalisten median kanavien kautta.
– Moni nuori lähteen mukaan myös katsomaan, mitä tapahtuu ilman aikomusta, että itse pitäisi osallistua siihen.

Pykäläisen mukaan poliisin ja nuorisotyön pitäisi olla läsnä siellä, missä ongelmanuoriso kokoontuu.
– Poliisilla ja nuorisotyöllä tulisi olla enemmän resursseja olla siellä, missä nuoret kokoontuvat.

Kaupunginvaltuutettu muistuttaa, että erityisesti Lahden keskustassa näkee jatkuvasti päihdeongelmaisia nuoria aikuisia.
– Nuorimmat huumeidenkäyttäjät, jotka olen päivätyössäni nähnyt, ovat olleet 10-12 -vuotiaita. Vapaa-ajallakin tulee kiinnitetttyä huomiota nuorten käytökseen ja niihin merkkeihin, jotka viittaavat huumeiden käyttöön.

Pykäläisen mielestä Lahteen pitäisi järjestää enemmän matalan kynnyksen harrastustoimintaa myös niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole mahdollista osallistua vanhempien tulotason vuoksi urheiluharrastuksiin.
– Ohjatussa toiminnassa kaupungin pitäisi olla aktiivinen. Tätä toimintaa voisi järjestää aktiivisesti myös esimerkiksi seurakunnat ja yhdistykset. Pääasia on kuitenkin se, että tekeminen painottuu lapsille ja nuorille mieleiseen toimintaan.

Ankkuri-toiminta on hyvä asia

Ankkuri-malli perustuu moniviranomaisyhteistyöhön, jossa eri viranomaiset työskentelevät yhdessä poliisiasemalla .Tämän toiminnan tarkoituksena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä tehdä ehkäisevää työtä.
– Huumeiden nettimyynti on yleistä. Yhä useamman nuoren huumekokeilun ensimmäinen aine on kannabis.

Nettimyynnissä on Pykäläisen havaintojen mukaan nostanut suosiotaan nuorten keskuudessa. Huumeista ei pysty koskaan varmuudella sanomaan, mitä ne sisältävät.
– Poliisi ei ehdi enää tekemään valistustyötä niin paljon kuin aiemmin.

Poliisin kouluvierailuja olisi hyvä järjestää silloin, kun nuori siirtyy opiskelemaan yläkoulun puolelle.
– Kyllä sillä on aina vaikutusta, kun poliisi käy kouluvierailulla puhumassa tärkeistä nuorten elämään liittyvistä asioista.

Pykäläinen muistuttaa, että asennemuutos muita kanssaihmisiä kohtaan tapahtuu aina omien vanhempien myötävaikutuksella.
– Porukassa esitetään usein kavereille kovempaa, mitä oikeasti ollaan. Nuorten on muistettava, että heillä on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia, joita tulee noudattaa.

Petri Görman

Omalähiö on haastatellut päijät-hämäläisiltä vaikuttajia tulevasta PHHYKY:n toiminnasta ja roolista koskien Suomen historian laajinta sosiaalista uudistusta, jossa on kaiken kaikkiaan jaossa 21 sote-alueelle 20 miljardia riihikuvaa rahaa. Kaikki muuttuu ja kunnille ei jää karkeasti kuin koulutoimi, kaavoitus ja tienhoito. Hyvinvointialueiden valtuustot jakavat jatkossa valtiolta saatavat sote-rahat omille alueilleen. Saimme tähän viimeiseen lehteemme ennen vaaleja vastaamaan kysymyksiimme kansanedustaja, urologian erikoislääkäri ja professori Martti Taljan. Kysyimme hänen näkemystään siitä, miten uuden PHHYKY:n pitäisi jatkossa toimia.

1. Miten Päijät- Hämeen hyvinvointialueen pitäisi järjestää tukipalvelunsa?
 – Tukipalveluita ovat talous-, kiinteistö-, siivous-, vaatehuolto-, ruokahuolto- ja tietotekniikan palvelut. Nyt osa on järjestetty omana ja osa yhteistyössä. Järjestämistavassa on huomioitava kyky järjestää palvelu, sen laatu ja hinta. Toimintojen kehittämiseen lainsäädäntö antaa suuntaviivat. Tukipalveluratkaisujen on myös tuettava maakunnan elinvoimaisuutta. Mahdollisimman suuren osan tuotantohenkilöstöstä toivon asuvan maakunnassa, tällöin verotulot jäävät alueen kunnille.

2. Mitkä palvelut PHHYKY:n kannattasi tuottaa itse ja mitkä palvelut ostaa?
 – Kansallisesti laki määrää erikoissairaanhoidon harvinaisten sairauksien porrastuksen yleisyyden ja tarvittavan hoitoteknologian mukaan. Laaja-alaisen päivystyksen ylläpitäminen on alueen etu. Perusterveydenhuollon järjestämisessä etenkin lääkäreiden heikko saatavuus on johtanut laajaan henkilöstövuokrauksen käyttöön maakunnassa. Harjun terveys on toiminnallisesti hyvä ja taloudellinen ratkaisu, jolla on varmistettu henkilöstön ja palveluiden lainmukainen saatavuus. Sosiaalitoimessa ikääntyneiden, vammaisten, päihdehuollon ja lastensuojelun palveluja ostetaan laajasti yksityiseltä taholta. Monituottajamallia tarvitaan jatkossakin. Kotona asumista tulee tukea inhimillisenä asumismuotona.

3. Miten Päijät-Hämeessä aiotaan selvitä tietoverkkojen yhdistämisestä? Kanta-Hämeessä
näitä on 500 erilaista. Montako Päijät-Hämeessä?
 – Päijät-Hämeessä on yhdistetty vaiheittain kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalveluja yhden tuottajan alle jo vuodesta 2007 alkaen. Tämän seurauksena maakunnassa on käytössä yksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kertomusjärjestelmä.
Tietojärjestelmien kehittämisen tavoite on niiden yhteentoimivuuden parantaminen. Tarvitaan kansallinen toiminta-alusta, johon nykyiset asiakaskertomus- ja niitä tukevat tietojärjestelmät yhdistetään. Kyseessä olisi OmaKanta- arkiston laajennus mahdollistaen myös tuotantotiedon kerääminen hallinnollisiin tarkoituksiin.

4. Kuinka monta erilaista toimialaa Päijät-sotessa on?
– Toiminnat on ryhmitelty toimialoiksi sisäisen yhteistyön helpottamiseksi: terveys- ja sairaanhoitopalvelut, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus, perhe- ja sosiaalipalvelut, yhtymäpalvelut, ympäristöterveyskeskus sekä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos. Yli toimialojen menevästä yhteistyöstä on hyvänä esimerkkinä päivystyksen, ensihoidon, pelastuksen ja kotiin vietävien palveluiden ympärivuorokautinen yhteistyö.

5. Pitääkö perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito erottaa toisistaan?
 – Ei missään nimessä, koska molemmat hyödyttävät toinen toisiaan potilaan tutkimuksen ja hoidon eri vaiheissa. Sosiaalitoimi liittyy varsin tiiviisti terveydenhuoltoon varsinkin ikääntyneiden ongelmia ratkottaessa. Koko palvelujärjestelmässä työn vaikuttavuutta ja palvelupolkuja tulee kehittää hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan tietojärjestelmiä järjestämisessä ja yhteydenpidossa. Lääkärinä arvostan potilaan kasvokkain tapaamista tutkimuksen alkuvaiheessa.

6. Mitä Päijät-Hämeessä hyvinvointialueen strategiaan ns.- linjapaperiin pitäisi ehdottomasti sisällyttää?
 – Toiminnan järjestämisen keskeisenä tavoitteena on turvata kaikille päijäthämäläisille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut asuinpaikasta riippumatta. Onnistuminen vaatii toiminnan valmistelussa toimijoilta ennakkoluulotonta ja tiivistä yhteistyötä. Yksityiskohtainen strategia pohjautuu toiminta-analyysiin. Puutealueille kuten lasten ja perheiden palveluihin, mielenterveys- ja päihdetyöhön, ikääntyneiden ja vammaisten kotiin vietäviin palveluihin tulee osoittaa rahoitusta. Toinen keskeinen strategian tavoite on verkostomaisen työskentelyn varmistaminen hyvinvointialueen ja kunnille jäävien palveluiden välillä– erityisesti oppilashuollon ja työllistymisen tukeminen.

7. Paljonko Päijät-Hämeen hyvinvointialue tulee saamaan valtion apua (arvio)? Pitäisikö Sote- alueella olla verotusoikeus?
 – Rahoituksen siirtyminen valtiolle lisää Päijät-Hämeen saamaa rahoitusta 200 euroa/asukas seitsemän vuoden aikana asukkaiden keskimääräistä korkeammasta palvelutarpeesta johtuen. Todellinen tarpeeseen perustuva lisärahoitustarve olisi yli 50 prosenttia tätäkin korkeampi. Ikävintä on, että lisärahoitus painottuu siirtymäkauden loppuvuosiin. Maakunnan verotusoikeus heikentäisi tarveperusteen merkitystä rahoituksessa ja en kannata sen käyttöönottoa tästä syystä.

8. Miten vanhukset, omaishoitajat, lapset, mielenterveysongelmaiset ja muut erityisryhmät tulee huomioida PHHYKY:n uudessa strategiassa?
 – Ensisijaisesti lisärahoituksen saamiseksi mainittuihin palveluihin tarvitaan palveluiden kehittämistä ja uudelleen kohdentamista. Lisääntyvää terveyttä saadaan aikaan siirtämällä toiminnan painopistettä ennakoiviin ja ehkäiseviin palveluihin. Kansalaisten omahoidon osaamisella ja terveiden elintapojen vaalimisella saadaan tutkitusti lisää terveyttä ja vähennetään palvelutarvetta myös myöhäisessä sairauden vaiheessa. Tietotekniikan tai puhelimen tukemana asiointi voi tapahtua kotoa käsin omia mittaustuloksia hyödyntäen. Uusia palveluita yhteen sovittavia toimintamalleja otetaan käyttöön. Julkisen toimijan tulee tehdä yhteistyötä kuntien, yksityisten toimijoiden, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.

9. PHHYKY:ssä hoitohenkilökunta on ollut kovilla. Miten hoitohenkilökunnan hyvinvointi, jaksaminen ja saatavuus tulisi jatkossa hoitaa?
 – Kiitos työssä jaksamisesta tänä korona-aikana kuuluu jokaiselle työntekijälle. Jaksamista on vaikeuttanut vielä samanaikainen muutosohjelman toteutus ja henkilöstön vähentäminen.
Henkilöstön aito kuuleminen omassa työssään ja sen kehittämisessä ovat paremman työssä jaksamisen lähtökohtia. Esihenkilöiden tulee tukea henkilöstöään muutoksessa. Täydennys- ja jatkokoulutus sekä työssä etenemisen mahdollisuus tukevat työpaikan houkuttelevuutta ja henkilöstön pysyvyyttä. Ilman osaavaa henkilöstöä ei ole palveluja.

10. Pitäisikö PHHYKY:n Suomen kallein käyntimaksu 41,80€ poistaa eläkeläisiltä ja köyhiltä?
 – Potilaiden käyntimaksut perustuvat asiakasmaksulakiin, joka määrittelee maksimihinnan erityyppisille käyntimaksuille. Asiakasmaksut ovat merkitsevä tulonlähde palveluiden järjestämiseksi. Hoitajavastaanotot, alaikäisten polikliininen hoito ja perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut ovat maksuttomia 1.7.2021 alkaen. Lainsäädäntö mahdollistaa muidenkin asiakasmaksujen alentamisen. Kannatan, että selvitetään miten oikeudenmukaisesti kansalaisen maksukyky tulisi ottaa huomioon asiakasmaksujen määräytymisessä.

Juhani Melanen

Lahtelainen Juha Tapiola on RKP:n ehdokas aluevaaleissa, jotka järjestetään 23.1.2022. Orimattilalainen kokenut kuntapäättäjä Sirkka-Liisa Papinaho on taas keskustan ehdokas.

1. Miksi lähdit mukaan ehdokkaaksi aluevaaleihin?

JT: Nyt tehdään historiallisen suuri julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja koskeva uudistus ja haluan olla mukana päättämässä Päijät-Hämettä koskevista alueellisista ratkaisuista. Aluevaltuutetut päättävät, miten Päijät-Hämeessä toteutetaan lain asettamat reunaehdot palveluiden järjestämisessä. Hallinto ja palvelujen tuottamistapa ei ole koko maassa yhdenmukainen, vaan kunkin maakunnan omaleimaisuus tulee vaikuttamaan lopputulokseen.

SP: Huomasin olevani juuri oikea henkilö tähän tehtävään. Vahvuuteni on laaja-alainen terveydenhuollon koulutus, asiantuntemus, ammattitaito ja työkokemus. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, diabetes- ja reumahoitaja. Lisäksi olen erikoistunut valtimotautien- ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn-, rokotusten-, maailmanmatkaajien- ja terveyden edistämisen asiantuntijahoitajaksi. Työni koostui kaikesta, mihin olin kouluttautunut. Vastaanottotyöni lisäksi toimenkuvaani kuului elintaparyhmät, kutsuntaikäisten- ja työttömien terveystarkastukset, joukkorokotusten organisointi. Toimin maailmanlaajuisen TULES-vuosikymmenen yhdyshenkilönä koko vuosikymmenen 2000-2010 ajan. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on paras keino säästää, niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Ennaltaehkäisy tulee monin verroin halvemmaksi kuin korjaus.

2. Millaiset asiat ovat ryhmällesi tärkeitä aluevaaleissa?

JT: Kaikilla on oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Oikea-aikaiset palvelut ovat maakuntamme hyvinvoinnin perusta. Päijät-Hämeessä tulee saada helposti matalankynnyksen palveluita (esim. perhepalvelut ja psykiatrian tukipalvelut) Nyt tehdään historiallisen suuri julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja koskeva uudistus ja haluan olla mukana päättämässä Päijät-Hämettä koskevista

SP: Lähipalveluiden kehittäminen ja mahdollisuus päästä yhdellä kerralla oikea-aikaiseen hoitoon.

3. Uskotko, että ihmiset lähtevät joukolla äänestämään 23.1.?

JT: Pelkään pahoin, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Kyse on ensimmäisistä aluevaaleista eivätkä ihmiset ole vielä mieltäneet, miten tärkeistä asioista on kysymys. Lisäksi vaalien ajankohta ei ehkä ole paras mahdollinen.

SP: Toivon ihmisten ymmärtävän, että näissä vaaleissa on kyse tärkeistä jokaisen arkea koskevista asioista. Tämän hetkisen koronatilanteen vuoksi ennakkoäänestäjien määrä saattaa kasvaa entisestään.

4. Millainen on hyvä aluevaaliehdokas?

JT: Hyvän aluevaaliehdokkaan on huomioitava yhteiskunnan sekä hyvinvointialueen ja sen asukkaiden kokonaisetu. Palvelujen saatavuus on turvattava asuinpaikasta riippuen. Oman edun tai oman kunnan etujen ajaminen ei ole hyväksyttävää.

SP: Hyvä aluevaaliehdokas on yllä kertomani sosiaali- ja terveysalan laaja-alaisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen omaava henkilö.

5. Onko Lahden kaupungilla maakunnan keskuskaupunkina mahdollisuus näyttää esimerkkiä nyt, miten päätöksenteon avoimuutta toteutetaan?

JT: Lahden kaupungin päätöksenteon yhteydessä ei voida hyvällä tahdollakaan puhua avoimuudesta tai hallinnon läpinäkyvyydestä. Itse asiassa yksi syy ehdokkuudelleni on se, että haluan olla estämässä Lahden kaupungin ummehtuneen poliittisen toimintatavan siirtymisen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.

SP: Tottakai on. Olen tutustunut lahtelaiseen päätöksentekokulttuuriin vain mediasta saamieni tietojen kautta, eikä se ole aina kuulostanut hyvältä. Viisi valtuustokautta Orimattilan kuntapolitiikassa toimineena olen saanut tutustua politiikan raadollisuuteen. Oman edun tavoittelu ja vallan halu voittaa yhteisen hyvän.

6. Miten huolehditaan siitä, että maakunnan reuna-alueiden pienten kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa?

JT: Pienten kuntien äänestäjien tulisi keskittää ääniä, jotta ne saisivat edustuksensa aluevaltuustoihin. Jos valtakunnallisesti pienet kunnat jäävät laajamittaisesti ilman edustajiaan aluevaltuustoihin, niin on selvitettävä mahdollisuus kuntakohtaisiin kiintiöihin. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin korostaa, että hyvinvointialue sekä alueen kaupungit ja kunnat eivät ole eri puolilla, vaan ne tekevät yhteistyötä asukkaidensa parhaaksi.

SP: Se riippuu täysin siitä, millainen kokoonpano tulevassa aluevaltuustossa on. Toivottavasti ihmiset äänestävät sinne poliitikkoja, jotka näkevät asiat laajemmin koko maakunnan näkökulmasta. Ei yksi valtuutettu pienestä kunnasta pysty ajamaan yksin oman kuntansa asiaa. Toivotaan, että valtuusto koostu ihmisistä, jotka ajattelevat kansalaisten hyvinvointia koko maakunnan alueella.

7. Millaisiin kysymyksiin olet joutunut itse vastaamaan kansalaisille aluevaaleihin liittyen?

JT: Ensinnäkin on kysytty, mistä aluevaaleista ylipäätään on kysymys. Toiseksi on kysytty, miksi on tarpeen äänestää. Lisäksi on kysytty koronan vaikutuksista vaaleihin.

SP: Yleisin kysymys on ollut, että mitähän tästäkin taas tulee? Kuntayhtymään siirtymisen jälkeen ja Attendon otettua ohjat alkoi Orimattilan terveystoimen alasajo. Luottamus tulevaan aluehallintoon ei ole tästä syystä kehuttava. Olen yrittänyt valaa kansalaisiin uskoa paremmasta.

8. Onko sinun mielestäsi aluevaaleista tiedottaminen onnistunut?

JT: Aluevaaleista on sinänsä tiedotettu kohtuullisen paljon ja monipuolisesti. Kyse on todella suuresta hallinnonuudistuksesta, jota koskeva tiedotus olisi voitu pilkkoa pienenpiin kansalaisille ymmärrettäviin palasiin.

SP: Tiedotus on minun mielestäni onnistunut, mutta kansalaiset ovat eri mieltä asiasta. Tehyläisenä kuntapäättäjänä olen osallistunut moniin koulutuksiin ja seminaareihin, niin asia on tullut minulle tutuksi.

9. Kuntien käsissä on paljon epäkäytännöllisiä kiinteistöjä maakunnan alueella. Joutuvatko aluevaltuutetut tekemään niiden suhteen kipeitä päätöksiä?

JT: Kuntien omistuksessa on paljon sote-kiinteistöjä eikä etenkään huonokuntoisille kiinteistöille ole käyttöä. Hyvinvointialueiden ja kuntien lisäksi valtiokin tulisi kantaa kortensa kekoon, etteivät yksittäiset kunnat joudu kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin tyhjilleen jäävien kiinteistöjen takia.

SP: Tämä on sellainen asia, jota aluevaltuutettujen pitää pohtia huolellisesti. Saattaa olla, että pieniin kuntiin jää kiinteistöjä, joille ei löydy käyttöä. Niistä ei saa tulla ylitsepääsemättömiä rasitteita kuitenkaan pienille kunnille.

10. Kerro omin sanoin, miten maakuntamme on jo valmistautunut tulevaisuuteen?

JT: Päijät-Hämeessä sote-palvelut ovat jo useita vuosia tuotettu keskitetysti lähes koko maakunnan tasolla. Useimpiin muihin maakuntiin verrattuna meillä on selkeä etumatka uudistukseen siirtymisessä. Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on hyväksytty kesällä 2021 ja vasta silloin on tiedetty uudistuksen sisältö. Tästä syystä haasteita riittää meille Päijät-Hämeessäkin.

SP: Hyvinvointikuntayhtymän johto ja useat maakuntapäättäjät ovat uutisoineet, että täällä on kaikki valmiina. Organisaatiot saattavat olla rakennettu valmiiksi, mutta se kaikki, mitä organisaation sisällä tapahtuu, vaatii ison remontin. Päijät-Hämeessä voidaan huonosti ja jos jatkamme ”kustannustehokkaasti ja halvalla” pahaolo jatkaa kasvuaan.

11. Miten kehittäisit sosiaali- ja terveyspalveluja?

JT: Panostaisin enemmän ennaltaehkäisyyn sekä etä- ja lähipalveluiden yhteensovittamiseen inhimillisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Lisäisin matalan kynnyksen palveluita ja turvaisin alueelliset palvelut. Palvelujen kilpailutukset tulee pilkkoa niin pieniksi, että mahdollisimman monella pien- ja keskisuurella yrittäjällä on mahdollisuus olla mukana tarjouskilpailussa.

SP: Kysymys on niin laaja, että siihen on mahdotonta antaa pientä vastausta. Yksi tärkeimmistä on syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. He tarvitsevat paljon nykyistä enemmän apua. Heitä ei saa jättää oman onnensa varaan, jos haluamme heistä kasvavan itsestään huolehtivia ja työkykyisiä aikuisia. Jonotusajat lasten ja nuorten psykiatrisiin tutkimuksiin ja hoitoon ovat Päijät-Hämeessä kohtuuttoman pitkiä. Lapsen ja nuoren kehitys ei sitä kestä. Tulevan aluevaltuuston tehtävä on laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, koska hyvinvointikuntayhtymä ei ole siihen kyennyt. Kumpi on tärkeämpää, riittävä määrä sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ym. ohjaamaan ja tukemaan monien ongelmien kanssa kamppailevia perheitä vai hallintoportaan jatkuva kasvattaminen ja palkkojen korottaminen?

Petri Görman

Perussuomalaiset ovat asettaneet Jyrki Joensuun ehdokkaaksi aluevaaleissa. Terho Anttolainen on taas Hämeen sitoutumattomien ehdokas.

1. Miksi lähdit mukaan ehdokkaaksi aluevaaleihin?
TA:
– Katsoin olevani henkilö, jolla on paljon annettavaa aluevaltuustossa päätettävissä sosiaali-ja terveysalan asioissa uutta hyvinvointialuetta rakentaessa. Tämä ammattimainen vahvuuteni perustuu polittiseen kokemukseen ja vahvaan osaamiseen monella osa-alueella. Haluan myös osaltani edistää mm. Nastolan ja muiden syrjäseutujen lähipalvelujen toteutumista.
JJ:
– Pitkäkestoinen sotesotku sai ajattelemaan, että voin tarjota 45-vuotisen kokemuksen käytännön lääkärinä. Toisekseen, olen paikallisessa politiikassa vaikuttanut 1980-luvulta saakka. Siitä on tullut tottumus

2. Millaiset asiat ovat ryhmällesi tärkeitä aluevaaleissa?
TA:
– Hämeen Sitoutumattomat ry:lle tärkein teema on lähipalvelujen takaaminen kaikille. Palvelurakenteen säilyttäminen nykytasoillaan, sen ylläpito ja kasvattaminen isommaksi palveluita heikentämättä, huomioiden myös kustannustehokkuus.
JJ:
– Tasa-arvon toteutuminen todellisuudessa. Lähipalveluiden poistaminen, jota on harrastettu, on vastakohta tasa-arvolle ja soten tavoitteeksi esitetylle yhdenvertaisuudelle.

3. Uskotko, että ihmiset lähtevät joukolla äänestämään 23.1.?
TA:
– Uskon äänestämisen voimaan, koska se auttaa kaikkia osapuolia ja näin pystymme rakentamaan tulevaisuudessa parempia palveluita kaikille kansalaisille. Äänestämällä voimme vaikuttaa siihen millaisia päätöksiä saamme asioissa, jotka koskettavat jokaisen elämää.
JJ:
– Kaikki esittävät huonoja ennusteita. Oma yritykseni motivoida äänestäjiä perustui yleisötilaisuuksiin, jotka jouduin perumaan. Nyt yritän aktivoida ihmisiä esittelemällä käytännönläheisiä aiheita Synaptorissa.

4. Millainen on hyvä aluevaaliehdokas?
TA:
– Se olen minä, koska kokemusta näissä asioissa löytyy. Aluevaaliehdokkailla pitää olla kokemusta päätettävistä asioista, koska aluevaltuusto on paikka missä ei enää harjoitella. Hyvä aluevaaliehdokas on myös yhteistyökykyinen, ottaa huomioon niin kuntalaisten kuin eri alojen ammattilaisten mielipiteet ja pyrkii tekemään kaikkia osapuolia tyydyttäviä päätöksiä.
JJ:
– Osaa itse asian, eli tietää terveydenhuollosta ja ihmisten tarpeista. Tuntee ongelmat ja uskaltaa ottaa ne puheeksi.

5. Onko Lahden kaupungilla maakunnan keskuskaupunkina mahdollisuus näyttää esimerkkiä nyt, miten päätöksenteon avoimuutta toteutetaan?
TA:
– Lahdella on mahdollisuus näyttää esimerkkiä päätöksenteon avoimuutta koskien. Se, miten tätä mahdollisuutta hyödynnetään on riippuvainen aluevaltuustossa olevista henkilöistä ja heidän intresseistä toimia avoimesti. Itse ehdottomasti vaadin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteon kaikissa vaiheissa.
JJ:
– Lahden kaupunki on näyttänyt huonoa esimerkkiä, ja kohennusta ei näy.

6. Miten huolehditaan siitä, että maakunnan reuna-alueiden pienten kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa?
TA:
– Ensisijaisesti sillä, että aluevaltuustoon äänestettäisiin henkilöitä, jotka peräänkuuluttavat ja pitävät kovaa ääntä maakunnan reuna-alueiden puolesta. Äänestäjillä on valta valita aluevaltuustoon henkilöitä, jotka ajavat tasapuolisesti kuntalaisten etuja ja oikeusturvan toteutumista. Tulevan aluevaltuuston pitää pysyä ajantasalla eri alueiden tarpeista ja lisätä päätöksenteossa kuntalaisten osallisuutta heitä koskevissa päätöksissä.
JJ:
– Vetoan soten perustavoitteisiin ja valtuutettujen rehelliseen pyrkimykseen saada ne toteutumaan.

7. Millaisiin kysymyksiin olet joutunut itse vastaamaan kansalaisille aluevaaleihin liittyen?
TA:
– Varsinkin Nastolassa asuvana, on Nastolan alueen asukkailla tullut esille päällimmäisenä kuntaliitoksesta seuranneet negatiiviset vaikutukset mm. palveluiden vähentymisen kohdalla. Myös Nastolan terveyskeskuksen tulevaisuus puhuttaa kansalaisia suuresti. Onhan Lahden Nastolan alue niin suuri asukas määrältään, että sitä voi verrata edelleen kunnan palvelujen tarpeeseen, eli siellä pitää olla oma Nastolan alueen kiinteä terveyskeskus rakennus myös jatkossa.
JJ:
– Minulta on kysytty moneen kertaan, miksi liityin Perussuomalaisiin. Uskon meidän kykenevän ottamaan huomioon koko väestön tarpeet.

8. Onko sinun mielestäsi aluevaaleista tiedottaminen onnistunut?
TA:
– Tiedoittaminen on onnistunut vallitsevassa tilanteessa parhaalla tavalla. Ainahan joka tiedottamisesta opitaan tekemään asiat vielä paremmin, se on sitä kehitystä.
JJ:
– Tiedottaminen on ollut täydellisen heikkoa. Eihän ne hallintohimmelit voi kiinnostaa ihmisiä. Tavalliset, kohtuullisen valistuneet kansalaiset ovat kysyneet, mistä tässä oikeastaan on kysymys. Valmistelussa on ohitettu yhtymäkokouksen valitsema hallitus, ja kielenkäyttö on ollut käsittämättömän byrokraattista.

9. Kuntien käsissä on paljon epäkäytännöllisiä kiinteistöjä maakunnan alueella. Joutuvatko aluevaltuutetut tekemään niiden suhteen kipeitä päätöksiä?
TA:
– Kuntien ja kaupunkien kiinteistöistä vastaa muu taho, ei aluevaltuusto. Joten em. kiinteistöjen omistussuhteen takia asia ei kuulu aluevaltuustolle. Epäkäytännölliset kiinteistö asiat kuuluvat kaupungin ja kunnan valtuustoille.
JJ:
– Tarpeettomien kiinteistöjen hävittämisessä harrastetaan luovaa ongelmanratkaisua. Tärkeää on ymmärtää, että palvelua tarjotaan ihmisille eikä kiinteistöille. Mutta! Täytyy varoa, ettei kiinteistöjen suhtautumisessa sittenkin ole kysymys ennen kaikkea palveluiden heikentämisestä.

10. Kerro omin sanoin, miten maakuntamme on jo valmistautunut tulevaisuuteen?
TA:
– Tekemistämme virheistä ja onnistumisista pitää ottaa opikseen. Teemme tässä hetkessä päätöksiä, jolla rakennamme tulevaisuutta. Tuloksia pitää seurata, niistä oppia ja tulkita teimmekö oikein, ihan kuin omassa elämässämme.
JJ:
– On valittu kansanedustajia, jotka ovat hissun kissun, kun maakunnan etuja pitäisi ajaa. On onnistuttu vahvistamaan korkeaa koulutusta.

11. Miten sinä kehittäisit sosiaali- ja terveyspalveluja?
TA:
– Kasvua pitää saada, jolla saamme kustannettua yhteiskunnan menoja. Hajauttaminen on luonut mahdollisuuden erinäisiin lisämenoihin, jota pitäisi kartoittaa. Tarkastuslautakunnassa olessani huomasin, että tarkastusta ja valvontaa pitää lisätä; tällä teemme suuria säästöjä yhteiskunnalle. Kaiken yhteisen hyvän parantaminen vaatii jokaiselta itseltään ajattelua ja yhteiseen hiileen puhaltamista. Hyvällä aluevaltuustolla ja sen kokoonpanolla näen asioiden menevän parempaan suuntaan tulevaisuudessa.
JJ:
– Yksityiskohtaisesti Synaptorissa 1/2022, ja sen 10 sivun listalta paljon jäi sanomatta.

Petri Görman

Omalähiön toimitus viettää joululomaa 20.12.2021 – 2.1.2022 välisen ajan.
Toimitukseen sorvin ääreen palaamme maanantaina 3. 1. ja seuraava Omalähiö ilmestyy perjantaina 7.tammikuuta.
Omalähiön väki toivottaa kaikille lukijoillemme oikein iloista joulua ja onnellista uutta vuotta!

kuva: Lahden Turvakoti on kriisityön yksikkö, johon kannattaa soittaa esimerkiksi juhlapyhien aikana, jos tilanne perheessä kriisiytyy, vastaava sosiaalityöntekijä Pia Hiekkaranta toteaa.

– Jos oma turvallisuus kotona mietityttää, niin omasta tilanteestaan kannattaa aina keskustella ammattilaisen kanssa, vaikka ei tulisikaan jouluksi turvakotiin. Yhteydenottokynnys tulee olla aina matala, jos tilanne perheessä kriisiytyy, Lahden turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Pia Hiekkaranta sanoo.

Usein pitkien lomien aikana perheissä olevat haasteet saattavat kriisiytyä erilaisten ongelmien vuoksi.
– Meillä on yleensä rauhallinen jakso kriisityössä ennen joulua, mutta välipäivien aikana tilanne usein pahenee ja silloin perheet tarvitsevat apua.

Lahden turvakodilla on tällä hetkellä tilaa viidelle perheelle, mutta vuodenvaihteeseen mennessä valmistuu kaksi huonetta lisää perheitä varten.
– Tärkeintä on, että kukaan ei jää yksin keskelle kriisiä.

Vastaava sosiaalityöntekijä Hiekkarannan mukaan usein perheväkivallan taustalla on alkoholinkäyttöä, mutta väkivallan muodot ovat nykyisin moninaistuneet.
– Yhdenkään aikuisen ihmisen ei tarvitse kokea henkistä väkivaltaa. On paljon asiakkaita, joihin ei ole kohdistunut yhtään lyöntiä. Turvaton olo ja henkisen väkivallan kokemus kotona riittää, että ihminen voi hakea apua turvakodista itselleen ja lapsilleen.

Turvakoti auttaa eri-ikäisiä naisia ja miehiä sekä heidän perheitään. Asiakkaina on myös seniori-ikäisiä ihmisiä.
– Haluamme auttaa jokaista kriisin osapuolta ja usein ohjaamme turvakodin asiakkaiden väkivaltaa käyttäneitä puolisoita yhdistyksemme väkivaltatyön avopalveluihin.

Asiakkaita on vähemmän jouluna

Lahden turvakotiin Launeelle on mahdollisuus tulla myös pitkien pyhien aikana. Se on auki vuorokauden ympäri.
– Perinteisesti joulunaika on rauhallista turvakodissa ja silloin on myös asiakkaita vähemmän.

Se ei tarkoita Hiekkarannan mielestä sitä, että väkivaltaa olisi vähemmän, mutta avunhakemis- ja ilmoituskynnys on silloin suurempi kuin normiarjessa.
– Jouluun liittyy paljon odotuksia ja toiveita. Sen vuoksi ihmiset sinnittelevät ongelmiensa kanssa pidempään.

Turvakodin työntekijät ovat jo luoneet erilaisin koriste-esinein jouluisen tunnelman yksikköön.
– Pyhien aikana tarjoamme asiakkaillemme myös jouluruokaa. Olemme saaneet lahjoituksia yhteistyökumpppaneiltamme ja voimme antaa myös lapselle lahjan jouluaattonna. Joskus lahjan saa myös aikuinen.

Joulun välipäivinä Lahden turvakoti saa perinteisesti eniten yhteydenottoja perheiden kriisitilanteisiin liittyen.
– Loma-aikoina kuitenkin alkoholin pitkäaikainen käyttö voi laukaista perheissä väkivaltatilanteen.

Myös muita syitä kuin alkoholi

– Ihmisen oma henkilöhistoria voi olla traumaattinen ja hänellä on mahdollisesti paljon käsittelemättömiä asioita mielessään.

Hiekkarannan mukaan myös vihanhallinnassa ja tunteiden säätelyssä voi olla ihmisillä erilaisia vaikeuksia
– Suomalaiset eivät hae helposti apua ongelmiinsa. Usein taustalla voi olla lapsuuden kodista omaksuttu toimintamalli.

Myös ihmisten mielenterveysongelmat ovat kasvusuunnassa.
– Nykyelämän haasteet ovat usein perhekriisien taustalla. Ihmisillä on kiire jatkuvasti ja heillä ei ole tukiverkostoa lähellä. Sen lisäksi monella on taustalla hoitamatonta mielenterveyden problematiikkaa, joka heijastuu parisuhteeseen ja vuorovaikutustilanteisiin perheissä.

Asiakkuus turvakodissa perustuu aina aikuisen asiakkaan osalta vapaaehtoisuuteen.
– Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään suunnitelma, että hän voi lähteä elämään arkeaan turvallisesti. Meidän tehtävä on rakentaa yhdessä asiakkaan kanssa tukiverkostoja, jotta elämä kantaisi paremmin eteenpäin.

Petri Görman

Lahden turvakodin päivystysnumero 24/7  p. 03 875 090

Tammikuussa järjestettävät aluevaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Keskustelu siitä, millaisia haasteita tuleva sote-uudistus tulevaisuudessa tuo eteemme käy kiivaana. Miten sote-palvelut tulisi Päijät-Hämeessä järjestää?
Omalähiö tapasi kansanedustaja Mika Karin, joka toimii Päijät-Hämeen sote-uudistuksen poliittisen seurantaryhmän puheenjohtajana.

1. Mitä sinä pidät tärkeimpänä Päijät-Hämeen sote-uudistuksessa?

– Meidän on onnistuttava erityisesti kolmessa asiassa, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden, palveluiden laadun ja näiden kustannusten pitämisessä tasapainossa.

– Lääkäriin ja hoitajille on päästävä nykyistä nopeammin, myös kiireettömään hoitoon. Tärkeää on löytää tasapaino, jotta pystyisimme lisäämään laatutasoa kaikissa palveluissa ja samalla pitämään osaava sote-henkilöstömme sitoutuneina ja samalla houkutella tänne uusia osaajia.

– Nyt meneillään oleva koronakriisi on osoittanut meille, kuinka äärimmäisen tärkeää on varmistaa palveluiden toimivuus vaikeinakin aikoina. Olen ylpeä siitä, kuinka upeasti henkilöstömme on kyennyt kantamaan vastuunsa ja toiminut hienosti vaikeissa olosuhteissa. Tästä suuri kiitos heille kaikille!

2. Minkä yhden asian nostaisit Lahdessa korjattavien sote-asioiden joukkoon?

– Asioita on paljon ja kaikki ovat tärkeitä, mutta jos nyt yksi asia on poimittava, niin se on eittämättä omaishoito.
Uuden valtuuston on huolehdittava, että Lahdessa ja maakunnissa on oltava samanlaiset kriteerit päästä omaishoidon tuen ja resurssien pariin. Minusta ei ole oikein, että nämä kriteerit ovat Lahdessa muuta maata korkeammat.
Meidän on kyettävä helpottamaan eri ikäisten ihmisten pääsyä omaishoidon palveluiden pariin silloin, kun omaiset ja läheiset sitä toivovat. Täten helpotaisimme kalliin laitoshoidon kasvua.

Juhani Melanen

Lahtelaiset pääsevät jo toisen kerran päättämään, millaisiin kohteisiin kaupunki investoi 200 000 euroa. Vuosi sitten osallistuvan budjetoinnin hanke keräsi 700 ideaa. Alkusyksystä käynnistynyt ideointivaihe keräsi lähes 1000 ehdotusta. Osallistuvan budjetoinnin toteuttamista tukee kaupungin työntekijöiden lisäksi 12 hankekummia, jotka ovat vapaaehtoisia asukkaita. Hankekummit tukevat tiedottamista ja ovat mukana asukastilaisuuksissa.

Lahdessa idean voi jättää verkossa, eikä se ole julkinen. Lahtelaisilla on mahdollisuus valita nyt 177 ideasta parhaat ja ne toteutetaan seuraavan budjettikauden aikana. Äänestysaikaa on 19.12. asti.
– Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin. Saimme huomattavasti enemmän ideoita kuin vuosi sitten, osallisuuskoordinaattori Sanna Virta kertoo.

Lapset ja nuoret on nostettu hankkeessa keskiöön, ja osallisuuskoordinaattorin mukaan heiltä on tullut myös paljon hyviä ehdotuksia.
– Suunnittelimme kouluja varten materiaalia, jota opettajat pystyvät hyödyntämään. Tämä oli hyvä idea, koska lapset ja nuoret ovat olleet todella aktiivisesti tässä asiassa mukana.

Oppilaat ovat ehdottaneet muun muassa skeitti- ja skuuttiratoja Etelä-Lahteen.
– Sen lisäksi he haluavat trampoliineja ja frisbeegolfradan takaisin.
– Kaupunkilaiset ovat ottaneet omakseen osallistuvan budjetoinnin. Moni lahtelainen on ollut innostunut siitä, että tavallinen kaupunkilainen voi vaikuttaa omilla ideoillaan päätöksentekoon.

Sanna Virta toteaa, että lahtelaiset päättävät oikeasti, millaisiin kohteisiin kaupungissa investoidaan.
Kaupunkiympäristö keräsi eniten ideoita. Leikkipuistot, liikuntareitit, metsät, puistoalueet ja laavut ovat lähellä kaupunkilaisten sydäntä ideoiden perusteella.

Launeen alueelle on ehdotettu muun muassa Ali-Juhakkalaan lintujen katselu- ja ruokintapaikkaa, Porvoojoen polulle nuotiopaikkaa, kepparirataa Launeen keskuspuistoon, laavua Metsä-Hennalaan ja Liipolan sekä Launeen alueelle penkkejä ja roskiksia.
– Sen lisäksi toivotaan urbaanin taiteen tapahtumaa Sopenkorpeen.

Virta toivoo, että osallistuvan budjetoinnin osuus kasvaa lähitulevaisuudessa.
– Turussa kaupunki on sijoittanut 3 miljoonaa euroa osallistuvaan budjetointiin. Lahdessa sen määrä on vain 200000 euroa.

Lahtelaisilla on mahdollisuus äänestää omia suosikkejaan 19.12. asti osoitteessa lahti.fi/osbu. Palvelutorille ja pääkirjastolle on toimitettu perinteisiä äänestyslappuja.
– Toivomme, että ihmiset äänestävät sähköisesti, koska koronavirus leviää taas voimakkaasti. Silloin kannattaa välttää turhia ihmiskontakteja.

Petri Görman