Kategoria: Ajankohtaista

Kuva: Patokoskenkadun leikkikenttä uusitaan Oksasen alueella Jokimaalla.
– Leikkikenttäselvityksen perustella Lahden kaupungin virkamiehet odottavat, että Patomäestä saakka lapset tulevat leikkimään uudelle leikkikentälle.

Jokimaan asukasyhdistyksen ihmisiä ja muita alueen asukkaita ihmetyttää, miksi Lahden kaupungin virkamiehet eivät keskustele heidän kanssaan asioista, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten elämänlaatuun heidän asuinalueellaan. Asukkaat saivat lukea maakuntalehdestä, että Kotometsänpuiston leikkikenttä suljetaan lähivuosina. Tämän vuoden kaavoituskatsauksessa kerrottiin Patokoskenpuiston leikkikentän uusimisesta.
– On hienoa, että Patokosken leikkikenttä uusitaan ja se tehdään turvalliseksi sekä nykyaikaiseksi, Jokimaan asukasyhdistyksen hallituksen jäsen Sari Päivärinta sanoo.

Päivärinta ei ymmärrä, miksi Kotometsänpuiston leikkikenttä lopetetaan, koska asuinalueelle on muuttanut paljon uusia lapsiperheitä ja myös siellä toimiva perhekoti käyttää leikkipuistoa aktiivisesti. Myös Kyläkunnantien varrella asuvat lapset leikkivät Kotometsänpuistossa.
– Miksi Kotometsänpuiston leikkikenttää ei ole kunnostettu tai leikkipaikoista ei ole pidetty hyvää huolta? Täällä lapset voivat mennä leikkimään turvallisesti omaan lähileikkipuistoon ilman riskiä, että he jäävät auton alle.

Liikennemäärät ovat kasvaneet Helsingintiellä merkittävästi Lahden eteläisen kehätien, Rälssin maankaatopaikan ja Syväojan teollisuusalueen myötä.
– Vanhemmat eivät uskalla lähettää lapsiaan leikkimään Patokosken leikkikentälle, koska se on vilkkaasti liikennöidyn tien toisella puolella 800 metrin päässä.
– On luvattu, että Kotometsänpuiston leikkikenttä säilyy, vaikka Lahden Leikkialueiden palveluverkkotarkastelun 2018–2027 mukaan se lopetetaan vuoteen 2027 mennessä.
– Lahdessa julkisesti korostetaan, että asukkaat otetaan mukaan päätöksentekoon, mutta se on vain sanahelinää, Sari Päivärinta toteaa.

Kotometsänpuiston leikkikentän kohtalosta asukkaat lukivat maakuntalehdestä.
– Miksi asukasyhdistykseen ei ole otettu yhteyttä leikkikenttäverkostoa suunniteltaessa?

Päivärinnan mukaan Lahdessa ei ole olemassa avointa hallintokulttuuria.
– Tämä on taas oiva esimerkki siitä. Viisi virkamiestä on päättänyt virkatyönä tämän asian kuulematta alueen asukkaita. Netissä oli ollut yksittäinen kysely ja perhepäivähoitajille oli lähetetty kysely. Tämä ja myös muut kyselyt pitäisi lähettää asukasyhdistyksille.

Päivärinta luottaa siihen, että myös Kotometsäntien leikkipuisto säilyy.
– Toivottavasti virkamiehet pitävät sanansa tämän asian kanssa.

Turvallisuusasiat huomioon

– Totta kai olin iloinen siitä, kun huomasin kaavoituskatsauksessa, että alueen yksi leikkikenttä uusitaan. Asukasyhdistys olisi halunnut vaikuttaa asioihin suunnitelman kuulemisvaiheessa, mutta siihen ei annettu mahdollisuutta.
– Lahtelaisten kannattaa tutkia tarkasti, mitä oman lapsen leikkikentälle tapahtuu lähitulevaisuudessa.

Myös Metsä-Hennalan leikkipuisto uusitaan, mutta sinne on Jokimaalta vaarallisen pitkä matka lapsen näkökulmasta.
– Taas säästetään lapsista ja tosi oudoista asioista. Ei sitten tarvitse ihmetellä, miksi lahtelaiset nuoret eivät liiku ja asepalveluksessa olevien nuorten kunto on heikko, jos leikkiin ei anneta lapsuudessa mahdollisuutta.

Päivärinta muistuttaa, että lähiliikuntapaikat sekä leikkialueet tukevat kasvatustoimintaa.
– Jos lapset liikkuvat paljon, niin he saavat onnistumisenkokemuksia ja samalla itsetunto kasvaa. Lapsen pitää saada leikkiä yksin ja turvallisesti lähellä omaa kotiaan.

Petri Görman

Kuva: Ämmäläntien korjaus- ja kunnostustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Valmista pitäisi tulla vuoden loppuun mennessä.

Etelä-Lahdessa aloitettiin Ämmäläntien ja sen risteysalueiden korjaus- ja kunnostustyöt huhtikuun alussa. Nämä työt kestävät tämän vuoden loppuun saakka. Korjausprojektin aikana Ämmäläntie saa asfalttipinnan ja samalla sinne rakennetaan uusi kevyenliikenteenväylä.
– Tässä yhteydessä uusitaan myös Ämmäläntie valaistus, projektipäällikkö Ulla Jousmäki kertoo.

Ämmäläntien ja Orimattilankadun liittymäalue parannetaan samalla.
– Orimattilankadun ylittävä suojatie rakennettaan saarekkeelliseksi.
Lisäksi rakennetaan pieni pätkä uutta vesijohtoa sekä jätevesiviemäriä tien loppupäähän.

– Työ aiheuttaa liikennehaittaa, kun kaistoja joudutaan sulkemaan. Tietä ei kuitenkaan katkaista vaan sitä ohjataan projektin edetessä joustavasti.

Projektipäällikkö Jousmäen mukaan kannatta varata hieman enemmän aikaa työmatkaliikenteeseen, jos käyttää tätä reittiä aamuisin.

Kunnostustarve on ollut tiedossa pitkään

Ämmäläntie oli 1.10.2015 saakka maantie, jonka kunnossapito kuului valtiolle.
– Tien parantamistarve tunnistettiin jo sen kunnossapidon siirtyessä kunnan vastuulle. Kaupungin investoinnit on kuitenkin viime vuosina painottunut uuden rakentaminen.

– Tieverkon peruskorjaus on painottunut pääosin kohteisiin, joissa on uusittu samalla kadun alla sijaitseva vesihuoltoverkosto.

Ämmäläntien kohdalla työohjelmaan mahtumista edesauttoi uuden kevyenliikenteenväylän rakentamisesta aiheutuva tieosan liikenneturvallisuuden parantuminen.
– Ämmäläntien urakkasumma on hieman alle 700 000 euroa. Sen lisäksi päälle tulevat suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset

Petri Görman

Kuva: Kuvataiteilija Eila Blom-Nieminen ja kirkkoherra Heikki Pelkonen

– Tämä oli minulle tärkeä työ, jonka halusin tehdä kotiseurakuntani ihmisille, kuvataitelija Eila Blom-Nieminen kertoo.

Hän myöntää kerran soittaneensa luomisprosessin yhteydessä kirkkoherra Heikki Pelkoselle ja pyytäneen häntä rukoilemaan puolestaan, jotta pystyisi viemään maalausprosessin läpi.
– Raamatun tarinat ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä asioita ja koen ne visuaalisesti.

Blom-Nieminen on maalannut muun muassa Hatsinan kirkon alttaritaulun.
– Kirkkoherra kysyi minulta vuosi sitten, että voisinko tehdä pääsiäisteemaan liittyen tauluja myös oman seurakuntani kirkkoon.

Ensimmäiset taulut syntyivät joulukuun alussa ja viimeiset maaliskuussa.
– Toivon, että ihmiset vierailevat nyt pääsiäisen aikana Launeen kirkossa.

Raamatun tarinat muuttuvat kuviksi

Ristintien kokonaisuudesta henkilökohtaisin taulu kuvataitelijalle on se, jossa Jeesus tuomitaan kuolemaan.
– Myös taulut Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta ja ylösnousemisesta ovat minulle tärkeitä.

Blom-Niemisen mukaan osa tauluista on omia tulkintoja ja osaan hän on saanut inspiraation kirjojen kuvista.
– Tunnustan uskoa ja käyn aktiivisesti kirkossa. Raamattuseminaarissa olen käynyt isoa kirjaa läpi useamman kerran.

Taiteilijan mukaan maailma on tällä hetkellä levoton, mutta silti ihmisellä voi olla sisäinen henkinen rauha.
– On hyvä muistaa, että Kristus on meidät lunastanut ja pitää meistä huolen. Yritin välittää taulujen kautta Jeesuksen kärsimystä ja että se on niin valtava lahja meille.

Lähipiirini on seurannut niiden valmistusta.
– Taiteen avulla haluan viestittää, että ihmiset kokisivat sydämellään Jeesuksen tuskan ja vahvistuisivat omassa uskossaan.

Kuvat kertovat sanoja enemmän

– Olen yrittänyt taiteen keinoin kertoa ristintien tärkeimmät tapahtumat.
Nykyajan ihmisillä on aina kiire ja nyt heidän on helppo havainnoida pääsiäisen sanomaa kuvista.

– Akvarellishenkinen sekatekniikkaa on ollut näiden taulujen taiteellinen lähestymistapa.

Kuvataitelija on tehnyt runsaasti myös uskonnollisia taidekuvia aiemmin.
– Gummerukselle tein uskonkirjan kuvituksen vuosia sitten.

Kuvataitelijan mukaan kirkkoherra Heikki Pelkonen on ollut korvaamattomana tukena koko luomisprosessin ajan.
– Hän on kirjoittanut taulujen alle oikeat Raamatun kohdat ja sopivat rukoukset niihin.

Taide on oiva tapa välittää kirkon sanomaa

– Olen ihaillut Eilan Blom-Niemisen taidetta jo pitkään ja rohkenin kysyä häneltä vuosi sitten, että tekisikö hän jotain myös meille, Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo.

Kuvataitelija kuuluu Launeen seurakuntaan ja siksi kirkkoherran halusi hänen taidettaan kirkkoon.
– Olen nähnyt hänen tekemiään alttaritauluja ja muuta taidetta. Henkilökohtaisesti hänen taiteensa puhuttelee minua paljon.

Kirkkoherra Pelkonen on kiitollinen, että Jeesuksen ristintie on nyt kuvattu tauluihin ja ne ovat seurakunnan käytössä.
– Uusia tauluja on mahdollisuus ihailla kirkolla hiljaisen viikon ajan meille. Tämä on merkittävä kulttuuriteko, että saamme välittää taiteen kautta kirkon ilosanomaa ihmisille.

Petri Görman

– Tällä hetkellä meillä ei ole sodanuhkaa suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta ihmiset kyselevät paljon väestönsuojista, johtuen Ukrainan sodasta, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen valmiusmestari Mika Nevalainen kertoo.

Valmiusmestarin mukaan yhteiskuntaan saattaa kohdistua kyberuhka tai koronapandemian jälkiaalto.
– Korona vaikuttaa yhteiskuntaamme edelleen ja myös maahanmuutto aiheuttaa toimia monille.

Nevalainen toteaa, että muista uhkakuvista esimerkiksi talouden ongelmat ovat näkyvimmin esillä.
– Kaikista uhista ihmisen pitäisi kuitenkin selviytyä. Viimeinen uhkakuva on aina sota. Sodan ja rauhan välille mahtuu paljon erilaisia häiriötilanteita. Vain sotatilanteessa puhutaan väestönsuojelusta ja väestönsuojista.

– Etelä-Lahdessa on väestönsuojia rakennettu kerrostaloihin, teollisuusrakennuksiin sekä suurimpiin kauppoihin. Tällä hetkellä kaikkiin yli 1200 neliömetriä oleviin rakennuksiin tehdään suojia.

Lahtelaiset pääsevät suojaan sotatilanteessa tai sen uhatessa kohtuullisen hyvin.
– Meillä on Lahdessa paikka 110000 ihmisille.

Ei ole korvamerkittyjä paikkoja

– Jos sinulle ei ole suojapaikkaa työpaikassa tai omassa taloyhtiössä, niin silloin yritetään löytää väestösuojapaikka lähialueelta.

Valmiusmestarin mukaan kenelläkään ei ole korvamerkittyjä suojapaikkoja, jos ei sitä ei ole omassa taloyhtiössä tai työpaikalla.
– Väestösuojan pitäisi olla 500 metrin päässä kodista tai työpaikasta. Sen pidemmälle ei ehdi nopeassa ja yllättävässä kriisitilanteessa.

Suojien rakentamista ohjaavat määräykset sekä säännökset.
– Haja-asutusalueella väestösuojia on vähemmän, koska siellä kaikki yhteiskunnallisesti merkittävät toiminnot sijoittuvat laajalle alueelle.

Valmiusmestari kertoo, että siellä voi suojautua kellareihin tai muihin tilapäisiin väestösuojiin.
– Mikäli on mahdollista, niin kriisitilanteessa voi mennä mökille tai vaikkapa muualle Suomeen sukulaisten luo.

Kansallisesti on myös mahdollista määrätä väestönsiirtoja riskialueilta pois.
– Ihmisiä on mahdollista siirtää muualle Suomeen asuinsijoiltaan kriisitilanteissa. Tällaisia asioita on harjoiteltu.

Varaa kolmen päivän kotivara

Suomalaisia on valistettu hankkimaan joka kotiin niin sanottu 72 tunnin kriisipaketti.
– Olisi hyvä, että joka kodissa olisi aina sellaiset perustarvikkeet, joilla talous selviytyy kolmen päivän ajan.
Valmiusmestari suosittelee, että kotona olisi elintarvikkeita, jotka eivät pilaannut helposti.

– Ruokaa ja juomaa tulee olla aina riittävästi. Se pitää muistaa, että ruoan voi myös syödä kylmänä, jos kriisi yllättää.
Makuupusseja ja lämpimiä vaatteita olisi myös hyvä olla joka kodissa, koska kriisitilanteessa myös lämmönjakeluun voi tulla keskeytyksiä.

– Kriisitilanteessa ruoka tulee valmistaa turvallisesti. Sisätiloissa ei saa koskaan käyttää esimerkiksi retkikeitintä.

Petri Görman

Lue lisää netistä kolmen päivän kotivarasta: https://72tuntia.fi/

Kuva: Elokuvan pääosissa ovat mainiot Veetu Hietanen ja Mikael Ehn

Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka on ensi-illassa aprillipäivänä 1.4. Lahtelaisen kirjailijan Kalle Veirron nuortenkirjojen pohjalta käsikirjoitettu elokuva on kuvattu Päijät-Hämeen alueella. Se on tarina kahdesta kaverista Henkasta ja Kivimutkasta, jotka ratkaisevat rikoksia.

Koko perheelle suunnatussa elokuvassa on paljon tuttuja kuvauskohteita Etelä-Lahden alueelta.
– Tämä on elokuva, joka on tehty tunteella ja suurella intohimolla. Se näkyy myös lopputuloksessa. Elokuvassa katsoja pääsee kokemaan koko tunneskaalan. Nauramaan, pelkäämään ja myös pyyhkimään vähän kyyneliä silmäkulmasta, ohjaaja Jarkko Felin kertoo.

Elokuvan lopputulokseen Felin on erittäin tyytyväinen.
– Elokuva ei ole koskaan samanlainen kuin on kuvitellut sen aluksi olevan. Se on aina monen ihmisen työn ja taidon summa. Voin kyllä sanoa olevani ylpeä tästä elokuvasta.

Koronapandemian suhteen Henkka & Kivimutka -elokuva ei kärsinyt kuvausvaiheessa yhtään.
– Kuvaukset hoidettiin ilman tuotanto- tai näyttelijäryhmän sairastumisia. Elokuvan julkaisua jouduttiin siirtämään kahteen kertaan. Vielä tammikuussa jännitettiin, millaiset koronarajoitukset tulevat olemaan nyt keväällä.

Ennakkonäytöksissä ja koekatseluissa olemme saaneet positiivista palautetta niin aikuisilta kuin lapsiltakin.
– Se lisää uskoa, että ollaan oikealla asialla ja tehty asioita myös oikein. Toivotaan, että yleisö löytää elokuvateattereihin.

Suomessa tehdään tällä hetkellä paljon elokuvia lapsille ja nuorille, koska moni elokuva perustuu johonkin kirjasarjaan.
– Sellaista elokuvaa on helpompi ja turvallisempi lähteä toteuttamaan, joka perustuu kirjasarjaan. Lukijat haluavat yleensä nähdä myös elokuvan.

Felin myöntää, että koko perheen elokuvan tekeminen ei ole aina välttämättä helppoa.
– Meidän elokuvassa oli paljon lapsinäyttelijöitä, eläimiä sekä lentämistä. Elokuvaa kuvattiin yli 40 kohteessa. Siinä on jo haastetta aika paljon.

Koko perheen elokuva

– Henkka & Kivimutka -elokuva on hauska, jännittävä sekä vauhdikas. Se sopii ihan kaikille, elokuvan toinen ohjaaja Väinö Weckström toteaa.

Weckström kertoo, että hänen stressinsietokykynsä on kasvanut elokuvatuotannon myötä huomattavasti.
– Kameranäytteleminen ja teatterinäytteleminen ovat kaksi eri ilmaisumuotoa, mutta paljon samankaltaisia asioita tietenkin niistä löytyy. Ohjaamisesta en oppinut juurikaan uusia asioita, mutta tekniikasta opin paljonkin. Nyt tiedän sen, millaisiin erilaisiin kuvauksellisiin haasteisiin esimerkiksi kamera soveltuu.

Weckström sanoo oppineensa elokuvan jälkituotannosta paljon.
– Pääsin näkemään koko elokuvan synnyn. Nyt on ollut mukavaa seurata muita ihmisiä, jotka näkevät elokuvan ensimmäisen kerran. Tietenkin heidän reaktioitaan on mukava seurata.

Elokuvassa oli useita kymmeniä ulkokuvauskohteita ja odottamattomin tekijä oli aina säätila.
– Tämä on minun ja Jarkon esikoisohjaus ja totta kai toivomme, että mahdollisimman moni kävisi katsomassa elokuvamme ja siten tukisi lahtelaista elokuvaa.

Petri Görman

Vasemmistoliiton Anna Kaisa Kupiainen oli mukana strategiatyöryhmässä ja uusi strategia on hänen mielestään tyydyttävä kompromissi.
– Siellä on hyviäkin asioita. Sinne on nostettu rohkeasti päihdeongelmiin puuttuminen ja työllisyyden hoito, mutta monia asioita olisi voitu kirjata toisinkin.

Uuden kaupunginvaltuutetun mukaan suurimmalla osalla ryhmistä ei ollut aitoa halua neuvotella ja työryhmän tuotosta pidettiin niin lopullisena, että siihen ei haluttu kajota.
– Pidän tätä asiaa jotenkin kummallisena lähtökohtana. Neuvotteluissa olisi voitu hioa vielä sanamuotoja ja hakea kompromisseja, jotta tulos olisi miellyttänyt koko valtuustoa.

Kupiainen piti ääntä strategiatyöryhmässä kulttuurin, ympäristön ja saavutettavuuden puolesta työryhmässä.
– Jos kaikki muut ovat kanssani erimieltä, niin niitä asioita on vaikea sinne lisätä. Mielestäni kulttuuri, taide, ympäristö ja saavutettavuus ovat uudessa strategiassa liian pienessä roolissa.

Strategia on talousarvion ohella tärkein kaupunginvaltuuston toimintakautta ohjaava työkalu.
-Lahden strategiassa on mitattavia tavoitteita, jotka ohjaavat toimintaamme.

Selkeä kokonaisuus

Keskustan Jari Rissasen mukaan strategia on selkeä ja hyvin tiivistetty kokonaisuus sisältäen kuitenkin Lahdelle tärkeät jutut.
– Poliittinen ilmapiiri on ollut kärjistynyt viime vuodet, niin se näkyi myös tässä prosessissa tällä tavalla.

Rissanen olisi halunnut mainittavan erikseen hyvinvointialueen tärkeimpänä yhteistyökumppanina.
– Varsinkin Kestävästi hyvinvoiva -teeman tavoitteet nojaavat vahvaan yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ja samoin nykyinen maailmanaika huomioiden kriisivalmiutemme.

Rissanen uskoo, että strategia saadaan jalkautettua toimialoille.
– Muuten siitä ei ole hyötyä, joten toimintasuunnitelma on tarpeellinen. Yleensä jalkauttaminen tapahtuu talousarvionkäsittelyn yhteydessä ja siihen liittyvässä yksiköiden käyttösuunnitelmassa.

Elinvoiman kehittäminen tärkeää

– Strategia on todella hyvä tiivistys yhteisestä
tahtotilasta. Sopivasti vanhaa, mutta myös rohkeasti uudenlaista
näkökulmaa, Kokoomuksen Sari Niinistö sanoo.

Niinistö on tyytyväinen, että kaupungin elinvoiman kehittäminen on
vahvasti esillä strategiassa ympäristökaupungin näkökulmia unohtamatta.
– Ihmettelen, että kaupunkistrategia on herättänyt eriäviä mielipiteitä, koska strategiaan oli mahdollisuus vaikuttaa pitkin matkaa ja yhteistä työskentelyä tehtiin työryhmissä.

Kokenut kaupunginvaltuutettu epäilee, että jotkut halusivat tehdä sanamuodoilla valtuustossa politiikkaa.
– On muistettava, että strategia ei voi sisältää kaikille kaikkea. Se on aina tiivistys olennaisesta. Kaikki puolueet ja valtuutetut joutuivat varmasti joustamaan, kun tekstiä muokattiin.

Niinistö on kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen.
– Matkan varrella toin esille sitä, että kaupungin strategiassa on tärkeää tuoda esille sitä, ettei kaupunki yksin pysty kaikkeen, vaan tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia muun muassa yrityksien ja kolmannen sektorin toimijoiden ja hyvinvointialueen kanssa.
– Korostin myös työskentelyn aikana, että ikäihmisiä ei pidä unohtaa.

Eriävät mielipiteet ovat osa politiikkaa

– Pidän uutta strategiaa kokonaisuudessaan ihan hyvänä. Yksityisten investointien ja työpaikkojen luonti saa enemmän painoarvoa, koulutukseen panostetaan ja ikäihmisten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota, perussuomalaisten Tuomas Sorsa toteaa.

Tämän lisäksi soten siirtyminen aluetasolle on Sorsan mielestä huomioitu riittävällä tasolla.
– On sääli, että kaikki ryhmät eivät voineet strategiaan sitoutua. Poliittiseen päätöksentekoon kuuluu eri mielipiteet, mutta kokonaisuuden kannalta kipukohdat olivat mielestäni kuitenkin suhteellisen pieniä.

Ensimmäisen kauden valtuutettu Sorsa olisi tuonut realismia ilmastoasioihin.
– Hiilineutraalisuus 2025 vaatii esimerkiksi liikenteen määrään vaikuttamista ja tämä ei tee Lahden kilpailukyvylle ja saavutettavuudelle hyvää.

– Strategian pohjalta tulee luoda toimenpideohjelma tai -suunnitelma, mutta kyllä marssijärjestyksen pitää olla se, että strategia luodaan ensin.

Strategia viestii vahvasti oikeista asioista

Sosialidemokraattien Marju Markkasen mukaan Lahden uusi kaupunkistrategia on selkeä ja tähtää oikeisiin asioihin.
– Lahdessa tulee panostaa eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointiin ja luoda hyvät olosuhteet yrityksille menestyä.

Markkanen toteaa, että strategia viestii vahvasti Lahdesta kestävänä, kiinnostavana ja uudistusvalmiina kaupunkina, joka palvelee asukkaitaan ja innostaa heitä osallistumaan kaupungin kehittämiseen.
– Nyt on pidettävä huolta, että nämä tavoitteet saadaan käytännön tasolle ja voimme vuonna 2030 todeta Lahden olevan strategiansa mittainen kaupunki.

Strategiatyö otettiin Markkasen mielestä selvästi vakavasti jokaisessa puolueessa, koska strategia nähdään erittäin merkittäväksi toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjaavaksi asiakirjaksi.
– Työ on tehty huolellisesti ja on pitkän ja perusteellisen yhteistyön hedelmä. Upeasti strategiatyö osallisti ison joukon kaupunkilaisia. Odotan, että toiminnan vaikuttavuutta mitataan ja tulosten perusteella kehitetään toimintaa entisestään. Eli odotan strategian ”herättämistä eloon”.

Strategia on Markkasen mukaan pohja, jolle tulee rakentaa selkeä toimintasuunnitelma.
– Tämä työ tehdään nyt yhteistyössä kaupungin eri palveluyksiköissä. Esimerkiksi sivistyspalveluissa tulee suunnitella miten tuemme lapsiperheitä, vahvistamme lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tarjoamme terveelliset ja turvalliset oppimisen ja kasvun ympäristöt. Jokaisen kaupungin työntekijän tulee tuntea strategia ja olla selvillä miten se ohjaa päivittäistä työntekoa.

Petri Görman

kuva: Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen muistuttaa, että kirkon opetus avioliitosta on ollut ja on edelleen yhden miehen ja yhden naisen avioliitto. Tämän mukaan piispana toimin ja opetan.

– Kokonaisuutena arvioin, että kirkko on selvinnyt koronapandemiasta varsin hyvin. Seurakuntien toiminta jouduttiin sopeuttamaan hyvin nopeasti uuteen tilanteeseen kaksi vuotta sitten, ensi maanantaina Launeen seurakunnan miestenillassa vieraileva Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen toteaa.

Piispan mukaan ihmisten kohtaamiseen perustuvalle yhteisölle oli haasteellista etsiä keinoja siihen, miten kohtaaminen voi tapahtua ilman fyysistä läsnäoloa.
– Erityisesti pahimpien kokoontumisrajoitusten aikaan kirkollisten toimitusten, kuten kasteiden, vihkimisten ja hautajaisten, järjestäminen oli vaikeaa. Sen sijaan jumalanpalvelusten suoratoisto on osoittautunut onnistuneeksi käytännöksi ja varmaan jossakin muodossa jää pysyväksi.

Kirkon perussanoma ei ole muuttunut piispan mielestä koronan myötä.
– Kirkko on toivon yhteisö. Kirkon tehtävä on edelleen julistaa sanomaa jokaista ihmistä rakastavasta Jumalasta, joka erityisellä tavalla näyttää rakkautensa ihmisille Pojassaan Jeesuksessa. Jumalan rakkauden synnyttämä usko lähettää jokaisen kristityn toimimaan lähimmäisen hyväksi lähiseudulla ja koko maailmassa.

Kirkot ottivat myös digiloikan

Korona-ajan myötä moni käytännön asia on muuttunut myös suomalaisissa kirkoissa.
– Kirkossakin korona-aika on aiheuttanut suuren digiloikan. Toiminta piti nopeasti siirtää verkkoon ja fyysiset tapaamiset muuttuivat etätapaamisiksi. Tämä on haastanut jokaista työntekijää, mutta myös jokaista seurakuntaa.

Seurakunnissa on jouduttu opettelemaan uusia tapoja tehdä työtä ja kohdata ihmisiä sekä uusia tapoja johtaa työtä.
– Diakoniassa, kasvatuksessa ja muissa työaloissa syntyi uusia innovaatioita. Viranomaisyhteistyö on koronapandemian aikana vahvistunut. Se on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja kirkolla on siinä luonteva oma paikkansa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2021 lopussa oli 3 689 998 henkilöä. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukuun suhteutettuna kirkon jäsenten osuus väestöstä on noin 66,5 prosenttia.
– Kirkkoon kuuluu siis edelleen kaksi kolmesta suomalaisesta. Vaikka kirkon jäsenmäärä on jatkanut laskuaan, kirkkoon kuuluu valtakunnallisesti katsottuna edelleen enemmistö suomalaista. Suomen ev.-lut. kirkko on jäsenmäärältään maamme suurin yhteisö.

Piispa muistuttaa, että seurakunnissa järjestetään monipuolista toimintaa.
– Uskon, että jokainen voisi löytää jo nykyisestä tarjonnasta itselleen sopivaa toimintaa. Samalla on muistettava, että seurakunta on olemukseltaan yhteisö, ei uskonnollisia palveluja tuottava organisaatio. Jokaista seurakuntalaista tarvitaan ja jokainen voi osaltaan olla myös järjestämässä toimintaa yhdessä toisten seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa.

Peruskysymykset ovat aina samoja

– Kirkko ei ole vain toimintaorganisaatio. Moni haluaa olla kirkon jäsen, vaikka ei sen toimintaan osallistuisikaan. Tätä on syytä arvostaa.

Ihmisen peruskysymykset ovat piispan mukaan ajasta aikaan samat.
– Hengelliset tarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaan ne ovat muuttaneet muotoaan.

Sen vuoksi seurakunnissa on nyt kysyttävä, miten vastataan hengelliseen kaipuuseen tämän ajan kielellä ja tavoilla, uskon sisällöstä tinkimättä.
– Jeesusta ei pidä laittaa alennusmyyntiin, vaikka seurakunnan elämä löytäisi uusia tapoja uskon ilmaisemiselle.

Piispainkokous teki tämän viikon maanantaina päätöksen 100 000 euron avustuksen myöntämisestä Luterilaiselle maailmanliitolle ukrainalaisten ja Ukrainan pienen luterilaisen kirkon tukemiseen, jotta se voi auttaa ihmisiä sodan keskellä.
– Suurten kriisien keskellä tarvitaan apua kriisialueelle. Ammattilaisten tekemä kriisityö on organisoitua ja heillä on valmiit kontaktit ja kanavat auttaa ihmisiä.

Tämän vuoksi paras tapa auttaa ukrainalaisia on osallistua eri järjestöjen toteuttamiin avustusprojekteihin ukrainalaisten hyväksi.
– Kirkon ulkomaanapu sekä kirkon eri lähetysjärjestöjen keräykset ovat tähän hyvä mahdollisuus.

Seurakunnissa on kerätty kolehteja ukrainalaisten auttamiseksi, ja seurakunnat ovat tehneet avustuspäätöksiä Ukrainan hyväksi.
– Seurakunnissa on myös monenlaisia tempauksia, konsertteja ja tapahtumia, joihin oallistumalla voi auttaa. Tärkeää on myös maahamme tulevien ukrainalaisten pakolaisten auttaminen. Seurakunnissa on tähän varauduttu ja Mikkelin hiippakunnan alueelle on jo saapunutkin sotaa paenneita ukrainalaisia. Unohtaa ei pidä myöskään esirukousta ukrainalaisten ja rauhan puolesta.

Paluu normaaliin

– Juuri tällä hetkellä haasteena on koronan jäljiltä toiminnan normalisointi. Seurakunnissa on eletty pitkään poikkeustilanteessa ja nyt alkaa olla aika järjestää toiminta uuden normaalin mukaan.

Poikkeusaika on aina mahdollisuus uuteen.
– Toinen ajankohtainen kysymys on Ukrainan tilanne ja sen heijastuminen seurakuntiin. Maahanmuuttoon myös seurakuntien tulee varautua ja tätä varautumista on jo tehty.

Kirkon haasteena on jo pidemmän aikaa ollut taloudellisten resurssien pieneneminen.
– Tämän kanssa joudumme elämään kirkossa ja etsimään uusia ratkaisuja. Erityisen haastavaa tämä on pienissä seurakunnissa, joissa väki vähenee.

Kaikkina aikoina kirkon haasteena on ollut se, miten kirkon perussanoma sanoitetaan tässä ajassa ja tämän ajan ihmisten keskellä.
– Kirkon tulee pysyä uskollisena tehtävälleen ja ydinsanomalleen ja samaan aikaan elää tässä ajassa ja tämän ajan ihmisten ja heidän kysymystensä keskellä. Tätä haastetta seurakunnissa eletään joka päivä eri tilanteissa ja ihmisten kohtaamisissa.

Kirkko on edelleen ihmisen turvapaikka

– Kirkko on perinteisesti mielletty paitsi fyysisenä turvapaikkana myös henkisenä ja hengellisenä turvana. Sitä kristillinen kirkko on yhä edelleen.

Piispa muistuttaa, että erityisesti kriisiaikoina ja poikkeustilanteissa ihmiset kaipaavat turvaa.
– Meidän ei tarvitse olla yksin oman turvallisuutemme luojia.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan kirkon tehtävä on toimia väestön henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin vahvistajana sekä henkisen huollon ylläpitäjänä, siis turvapaikkana.
– Konkreettisesti tämä merkitsee muun muassa kirkon tarjoamaa sielunhoitoa ja keskusteluapua, joka on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Koronapandemian aikana piispa on korostanut kirkon tehtävää toivon näköalojen luojana.
– Tätä tarvitaan myös nyt, kun Euroopassa syttynyt sota luo epävarmuutta ja turvattomuutta. Monet ihmiset ovat huolissaan ja peloissaan. Kirkon sanoma on toivon ja luottamuksen sanoma.

Seurakunta on pohjimmiltaan jumalanpalvelusyhteisö.
– Messussa Jumala palvelee ihmistä ja lähettää hänet arkeen elämään uskoa todeksi lähimmäistä rakastamalla.

Seurakunta kohtaa ihmisiä monesti eri kirkollisissa toimituksissa.
– Nämä ovat oleellisia ja tärkeitä elämän taitekohtia. Yhtä lailla tärkeää on se, että lapset ja nuoret pääsevät osalliseksi kristillisestä kasvatuksesta, jota seurakunnissa harjoitetaan. Samoin diakonian kautta seurakunnissa pidetään erityisellä tavalla huolta heistä, jotka ovat hädän alla tai pudonneet yhteiskunnan turvaverkoista pois. Jokaisella kristityllä on myös lähetystehtävä.

Petri Görman

kuva: Kaarikadun risteys Rahikankadulle (6.3.22) oli pitkään kuoppainen ja täynnä polanteita.  -Mikäli kohta on pitkäaikaisesti huonossa kunnossa, niin se ei ole epätasaisuutensa perusteella urakan laatuvaatimustenmukaisessa kunnossa.

Runsasluminen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidosta vastaaville. Lunta on satanut paljon ja sen vuoksi monet tiealueet ovat normaalia kapeammat.

Lahden kaupungin kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäalho kertoo, että 14.3.22 mennessä ePalaute -kanavan kautta on tullut 3051 palautetta katujen kunnossapitoon liittyen.
– Palautetta tule valitettavasti useita kanavia pitkin. Vain ePalaute -kanavan kautta tulevia palautemääriä pystytään seuraamaan

Kunnossapitopäällikön mukaan usein toistuvien ja pitkäkestoisten lumisateiden vuoksi urakoitsijat ovat joutuneet koville talven aikana.
– Käytännössä kaikki kunnossapitoon ohjautuvat ePalautteet ohjautuvat kunnossapitourakoihin. Asukaspalautteiden lisäksi tilaajan aluevastaavat ovat tehneet maastossa omia havaintoja, jotka nekin ohjautuvat suoraan urakoiden pääurakoitsijoille.

Väylien kapaneminen ja siitä aiheutuneet seurannaisvaikutukset ovat aiheuttaneet haastetta. Myös polanteiden sulaminen ja yhtäaikainen runsas lumisade aiheutti etenkin asuinkaduilla ongelmia kunnossapidon toteutuksessa sekä sitä myöten ongelmia asukkaiden liikkumisessa.

Kunnossapitopäällikkö Leppäalho muistuttaa, että mahdolliset autoihin liittyvät tien kunnossapidosta johtuvat vauriot käsitellään yksilöllisesti.
– Kaupungin tulee järjestää rakentamilleen ja kaupungin kunnossapitovastuulla oleville kulkuväylille talvikunnossapito. Vahingonkorvausten käsittelyssä tulkitaan Kunnossa- ja puhtaanapitolakia sekä Tieliikennelakia.

Seuraavaksi talveksi lisää resurssia

– Aurauskapasiteetti on ollut samanlainen kuin viime talvena ja silloin pärjäsimme hyvin. Nyt lumen määrä on ollut suuri. Sitä ei ole ehditty ajamaan siihen tahtiin pois kuin uutta lunta satoi tilalle, katutyönjohtaja Harri Nieminen Destia Oy:ltä kertoo.  Destian vastuulla olevaan keskustan urakka-alueeseen kuuluvat myös Etelä-Lahden alueelta Anttilanmäki ja Asemantausta.
– Keskustan alueelta on viety lunta pois yli 5000 kuormaa tammikuun alusta lähtien.

Nieminen tunnustaa, että lumitilanne on ollut kunnossapidon näkökulmasta katsoen mahdoton muutaman kerran talven aikana.
– Kun kadut kapenevat ja parkkipaikat hukkuvat lumeen, niin silloin saamme paljon palautetta.

Katutyönjohtajan mukaan urakoitsijoita löytää vielä kohtuullisesti Lahden alueelta, mutta on vaikea löytää paikallistuntemuksen omaavia ja kokeneita koneenkuljettajia.
– Hyvistä työntekijöistä pyrkii jokainen urakoitsija pitämään kiinni. Työolosuhteista on pidettävä huolta, että työntekijät jaksavat, koska vaihtomiehiä ei ole.

Lumen määrän suhteen tämä talvi on ollut haastava.
– Urakoitsija on lisännyt hieman kapasiteettia ja tilannetta helpottamaan on hankittu myös lumilinko. Iso ongelma kaupunkialueella on se, että autojen siirtokehotus vie muutaman päivän tehokasta työaikaa pois.

– Tästä talvesta on opittu, että tulevaisuudessa on oltava enemmän vararesurssia ja työnsuunnittelua on myös tarkennettava.

Petri Görman

Milla Bruneau, Miina Harmaala, Katikeesia Hertsi, Sirkku Hilden, Päivi Hirvelä, Hanna-Kaisa Kyyrönen, Sanna Mäkinen ja Riitta-Rakel Alatalo keskustelivat muun muassa siitä, millaisista lähtökohdista he ovat ponnistaneet omiin yhteiskunnallisiin asemiinsa työelämässä. Tilaisuuden juonsivat Piia Outinen ja Piia Tyyskä.

Nytkis tekee maailmanlaajuisesti uraauurtavaa työtä, koska sen verkosto kokoaa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti aktiiviset naiset yhteen yli puoluerajojen. Kansainvälistä naistenpäivää juhlistettiin yhdistyksen organisoimalla keskustelutilaisuudella Kauppakeskus Trion palvelutorilla Lahdessa.

Keskustelutilaisuuteen osallistuivat muun muassa Milla Bruneau, Miina Harmaala, Katikeesia Hertsi, Sirkku Hilden, Päivi Hirvelä, Hanna-Kaisa Kyyrönen, Sanna Mäkinen ja Riitta-Rakel Alatalo. Naiset pohtivat keskustelussa työn ja hyvinvoinnin teemoja. Jokainen keskusteluun osallistunut nainen kertoi varsin avoimesti ja omakohtaisesti, miten he ovat voineet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja miksi he ovat menestyneet työelämässä.

– Naisten välinen yhteistyö on ehdottomasti avain tasa-arvoisempaa yhteiskuntaan. Tässä ajassa tarvitsemme myös solidaarisuutta muualla maailmassa asuvia naisia ja tyttöjä kohtaan, järjestökoordinaattori Laura Keskinen totesi avajaispuheessaan.

Kansainvälisen naistenpäivän tarkoituksena on juhlia naisia ja myös muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen on vielä matkaa maailmassa.
– Naiset ovat aina olleet tasa-arvokamppailun keskiössä. Sen edistäminen vaatii sinnikkyyttä ja joukkovoimaa.

Nytkis haluaa muistuttaa naistenpäivänä vuonna 2022, miten naiset yli puoluerajojen ovat kokoontuneet yhteen edistämään tasa-arvoa, koska vain siten voi tapahtua edistystä.

Hallitus edistänyt naisten asemaa

– Tällä hallituskaudella naisten välisellä yhteistyöllä on otettu monia tärkeitä askeleita eteenpäin.

Perhevapaauudistus toteutuu vielä tämän vuoden aikana, joka ottaa huomioon erilaiset perheet ja elämäntilanteet. Sen lisäksi kaksi viikkoa sitten uutisoitiin, että seksuaalirikoslain uudistus etenee uuden suostumusperusteisen lainsäädännön myötä.
– Myös seksuaaliväkivaltaa kokeneiden naisten asema ja itsemääräämisoikeus paranee.

Historiallisesti ajatellen naiset ovat kokoontuneet aina edistämään marginaalisessa asemassa olevien lasten, perheiden ja vanhusten oikeuksia.
– Esimerkiksi päivähoitouudistus muutti naisten mahdollisuuksia osallistua tasa-arvoisemmin työelämään. Lapset saivat tämän uudistuksen myötä oikeuden laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan kodin ulkopuolella.

Naiset ja äidit ovat olleet myös mukana historiallisissa rauhanliikkeissä.
– Naisten puoluerajat ylittävät yhteistyö on maailmaa muuttava voima Se takaa yhteiskuntaan myös tulevaisuudessa enemmän osallisuutta ja vahvempaa demokratiaa. Naisten välinen yhteistyö luo pohjaa ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien toeutumiselle.

– Se ylläpitää yhteiskuntaa jossa kaikki ovat osallisina

Petri Görman