Kuva: Pentti Attila työskentelee Omalähiön jakamisen lisäksi myös Postin varhaisjakelussa

Monesti mielletään, että ilmaisjakelulehtien jakelu on pääosin nuorten työtä. Kaksi Omalähiön monivuotista jakajaa, Pentti Attila, 70v. ja Keijo Tarnanen, 75v. todistavat kuitenkin, että jakelutyö sopii erittäin hyvin myös eläkeläiselle.

Kävelykone Attila

Pentti Attila on jakanut Omalähiötä vuodesta 2015 Hennalan alueella. Lisäksi hän aloitti Postin varhaisjakajana jokin aika sitten. Sitä ennen Attilaan saattoi törmätä mm. bussikuskin penkillä.

– Itselleni jakelutyö on tärkeää siksi, että siinä pääsee liikkumaan, sillä liike on minun ikäiselleni se paras lääke pysyä kunnossa. Tietysti on mukavaa, että tästä liikkumisesta saa myös palkkaa, vaikkei se niin kauhean iso olekaan. Monet maksavat siitä, että menevät kuntosalille liikkumaan, minä saan siitä palkkaa naurahtaa Attila.

Ja kyllähän Attila toden teolla liikkuukin. Yhdentoista aikaan aamupäivällä miehellä on askelmittarissa jo liki 12 000 askelta.
– Tämä matka on tullut Postin varhaisjakelulenkin aikana.

Parasta Omalähiön jakelutyössä on Attilan mukaan itsenäisyys ja joustavuus.
– Aikataulut saa itse suunnitella, eikä kukaan ole päällepäsmäämässä. Lisäksi on mukavaa, kun asukkaat Hennalassa oikein odottavat lehteä perjantaisin.

Vuonna 2018 Attila joutui useampaan polvi- ja selkäleikkaukseen. Leikkauksien seurauksena hän joutui pyörätuoliin ja laihtui peräti 20 kiloa.
– Minulla on onneksi viisas vaimo, joka sanoi, että kukaan ei auta sinua sängystä ylös, ellet itse sitä tee. Olenkin onnistunut kuntouttamaan itseni pitkälti juuri jakelutyön avulla ja kuntoutus jatkuu edelleen. Sen vuoksi tulen jatkamaan jakelutöitä niin pitkään kuin vain voin linjaa Attila.

Vaikka Attila tekee jakelutyötä pitkälti liikunnan ja kunnon vuoksi, ei pieni palkanlisä eläkkeen lisäksi ole pahitteeksi.
– Nyt kun kaikki hinnat ovat kallistumassa, saa tästä työstä hieman niitä tärkeitä lisäansiota, joilla kattaa alati kasvavia kustannuksia.

32 vuotta jakelutyötä

Patomäessä asustava Keijo Tarnanen on jakanut ilmaisjakelulehtiä ja mainoksia jo 32 vuotta.
– Aloitin 1990 yhdessä pojan kanssa, kun 12-vuotias ei yksin saanut jakaa ja sillä tiellä ollaan edelleen. Tällä hetkellä jaan Omalähiötä tässä ihan kodin lähistöllä Patomäessä.

Aivan kuten Attilakin, jakaa myös Tarnanen lehtiä pitkälti kuntoilumielessä. Omalähiön lisäksi häntä työllistävät Suomen Suoramarkkinointi ja Lahden Seudun Sanomat.
– Tämän työn suurin arvo on ehdottomasti se, että pysyy hyvässä kunnossa, kun säännöllisesti liikkuu. Tämä on hyötyliikuntaa parhaimmillaan, itse en taitaisi osata edes lähteä kävelylle ilman lehtinippua, jota jakaa. Minusta on hieman hassua, että jotkut maksavat siitä, että pääsevät kuntosalille liikkumaan naurahtaa Tarnanen.

Jakelutyö varsinkin omakotitaloalueilla voi olla aika sääherkkää toimintaa?
– Aina voi odottaa hieman parempaa säätä, kun jakoaikaa on yleensä koko päivä ja sitä paitsi sää on pitkälti asenne- ja pukeutumiskysymys.

Tarnanen on pitkän jakelu-uransa aikana törmännyt myös hieman ikävämpäänkin ilmiöön.
– Silloin tällöin törmää ns. suunsoittajiin, jotka eivät näytä ymmärtävän sitä, että vaikkei itse lehteä haluaisikaan, niin samassa rapussa on varmasti niitä jotka lehteä kaipaavat joka viikko. Monille Omalähiö on se ainoa lehti jota lukevat, sillä heillä ei välttämättä ole varaa tilata kallista tilattavaa lehteä.

Tarnanen on tyytyväinen siihen, ettei Omalähiön mukana yleensä jaeta muita mainoksia ja lehdet tuodaan tarvittaessa kotiin asti jakelua varten heti perjantai-aamuna.
– Muissa jakelufirmoissa on yleensä useampia mainoksia yhtä aikaa jakelussa ja se tarkoittaa useamman tuntien lajittelua ennen lenkille lähtöä. Omalähiön jakajana pääsen lenkille heti, kun lehdet tuodaan kodin portaille.

Omakotitalossa asuva Tarnanen on huolissaan siitä, että mm. sähkölasku voi olla ensi talvena moninkertainen aikaisempiin talviin verrattuna.
– Tämä on hyvä työ ja kohtalaisen helppo tapa saada lisäansioita, joilla kustantaa nousevat kustannukset myös jatkossa. Ja varmuudella kunto kasvaa.

Petri Salomaa

Lahden kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuutetulla on mahdollisuus tehdä kaupunginhallitukselle osoitettu kirjallinen kysymys kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja toimintaa koskevasta asiasta. Tällä tavalla turvataan kaupunginvaltuutetun ja valtuuston tiedonsaanti kulloinkin ajankohtaisista asioista.

Kaupunginvaltuutetuilla on tähän saakka ollut oikeus tehdä yksin tai yhdessä valtuustokysymys kaikkia kuntalasia koskettavissa kaupungin asioista. Nyt kaupunginhallituksen enemmistö esittää 8.8.2022 tehdyllä päätöksellään valtuustolle hallintosääntöön muutosta, jonka mukaan valtuustokysymyksen taakse tarvitaan jatkossa vähintään 14 valtuutettua.
– Tämä tekisi kuntalaisten valitsemista kaupunginvaltuutetuista kahden kerroksen väkeä, jossa täydet vallankäyttöoikeudet olisivat vain kahden suurimman valtuustotoryhmän jäsenillä eli demareilla ja kokoomuslaisilla, ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen, nykyinen aluevaltuutettu (Pro Lahti) sanoo.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) ja sen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sonja Falk (kd.) paljastavat avoimesti Etelä-Suomen Sanomissa (10,8,), että tulevaisuudessa on tarkoitus vaikeuttaa kaupunginvaltuutetun tiedonsaantia.
– Valtuustokysymystä on käytetty Lahdessa tiedonsaannin välineenä, vaikka sen olisi tarkoitus toimia eduskunnassa tehtävien välikysymysten tapaan. Tällä vertauksella he tunnustavat saaneensa kritiikkiä. Vaihtoehtoisella tavalla ajattelevien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan nyt kaventaa epäoikeudenmukaisella tavalla.

Tilalle tuodaan sekuntikellodemokratiaa 

– Muodollisesti aloite valtuustokysymysoikeuden rajaamisesta tuli tiettävästi valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnalta eli samalta elimeltä, jota viime valtuustokaudella käytettiin vallankäyttäjien käsikassarana kaatuneen pormestarimallin ja siihen liittyneiden valtuustokysymys- ja valtuutettujen aloiteoikeuden rajoittamisineen.

Tässä viimeisessä demokratian kaventamishankkeessa on siis aistittavissa revanssin makua.
– Valtuustokysymyksen vaihtoehdoksi on esitetty kyselytuntia. Tällä tavalla toimien kaupunginvaltuutettujen mahdollisuudet saada asioista lisätietoa kaventuvat sekuntikellolla mitattavaksi näennäisdemokratiaksi, jolla ei ole käytännössä mitään merkitystä valtuutetun tiedonsaannin kanssa.

Korhonen muistuttaa, että vaikka kyselytunti jäisikin kokeiluksi, niin valtuustokysymyksen mahdollista heikennystä ei varmasti tulla perumaan.
– Sen jälkeen on tavoitteena kaupunginvaltuutettujen aloiteoikeuden kaventaminen, jota jo pormestarimallin yhteydessä tavoiteltiin.

Korhonen ei ymmärrä, miksi Lahdessa puuhastellaan tällaisten asioiden parissa, koska luottamushenkilöillä olisi paljon merkityksellisempiä asioita käsiteltävänä.
– Mitä järkeä uudessa mallissa on, kun vain isoilla ryhmillä olisi mahdollisuus tehdä valtuustoaloitteita. He ovat kuitenkin itse jatkuvasti päättämässä asioista.

Valtuustokysymys nopeuttaa päätöksentekoa
– Olen esittänyt valtuustokysymyksiä monista asioista muun muassa vammaisten ihmisten palvelujen puolustamiseksi ja perätessäni veroeurojen haaskausta KymiRingin moottoriratabisnekseen.

Kuntalain mukaan kaikki valtuuston käsittelyyn tulevat asiat saadaan sinne kaupunginhallituksen esittäminä.
– Valtuustoaloite tai -kysymys on ainoa keino ohittaa tämä byrokratian kontrolli.

Valtuustokysymys on ollut valtuustoaloitetta nopeampi tie saada asia käsittelyyn valtuustoon.
– Valtuustokysymyksessä vastausaika on kuusi viikkoa. Valtuustoaloite saattaa pahimmillaan viedä jopa reilut kolme vuotta, kuten minun ja lisäkseni 32 muun valtuutetun tekemässä köyhyyden poistamiseen tähtäävän aloitteen osalta kävi.

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt kahden vuoden aikana 11 valtuustokysymystä. Uuden tulkinnan mukaan näistä olisi otettu käsittelyyn vain kaksi demareiden tekemää kysymystä.
– Nyt valtuustokysymyksistä halutaan tehdä valtuuston valtaapitävien ryhmien yksinoikeus.

Petri Görman

Kuva: Urkuviikkojen historiikkiin riitti materiaalia läpikäytäväksi. (Kuva Pekka Åkerlind)

Etelä-”Lahlen” likka Merja Åkerlind on harvinaisen monipuolinen lahjakkuus. Hän on paitsi toimittaja, kirjailija ja tiedottaja myös häikäisevä historiikkien kirjoittaja. Me (etelä)lahtelaiset saamme olla todella kiitollisia, että meillä on heittää peliin tällainen kyvykäs kynäniekka silloin, kun tarvitaan joku, joka osaa kaivaa tietoja menneestä.
Kaikilla etelälahtelaisilla on vielä tuoressa muistissa hänen tasokas Anttilanmäen historiikkinsa. Nyt on sitten vuorossa Lahden urkuviikkojen syväluotaus 50 ensimmäisen vuoden ajalta. Omalähiö tavoitti Merjan kesken urkuviikkojen kiireitä, mutta siitä huolimatta hän lupautui vastaamaan kysymyksiimme epäröimättä.
Näin Merja vastaili meille Omalähiön lukijoille.

LÄHIKUVASSA MERJA ÅKERLIND

Mitä puuhailit Lahdessa ennen kuin löysit historiikit?
– Toimin muun muassa pari vuotta toimittajana alueradiossa ja kirjoitin vuosikymmenet uutisia STT:lle. Toimittajan uran loppuvuosina palvelin freelancerina monenlaisia julkaisuja Kuntalehdestä Invalidityöhön.
Rohkeampaa otetta historiaan sain kulttuurihistorian opiskelusta avoimessa korkeakoulussa.
Omien opetustehtävieni huippuna pidän hotellin kirjeenvaihdon opettamista silloisessa hotelli- ja ravintolakoulussa; se tosin oli vain lyhyt sijaisuus.

Mikä oli vaikeinta Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikin kirjoittamisessa?
– Korona-aika, kadonneet asiapaperit sekä puuttuvat ja huonosti merkityt valokuvat.

Miten karsit raakamateriaalista lopulliseen versioon tulevat asiat?
– Keskustelimme valinnoista kirjaan hienosti paneutuneen historiikkityöryhmän kanssa. Teoksen annettiin paisua, kun kiinnostavaksi katsottua asiaa löytyi.

Millaisella aikataululla työstit historiikin?
– Sopimus tehtiin loppuvuodesta 2019. Vuosi 2020 meni leikekirjojen ja muun materiaalin etsimiseen ja järjestämiseen. Tiukin kirjoitusvaihe alkoi alkuvuodesta 2021.

Millaista tukea sait työhösi ja ketkä olivat läheisimmät avustajasi?
– Urkuviikon toimistoa pitkään pyörittänyt Auni Myöhänen (Mutala) jakoi tietämystään, antoi henkistä tukea, keräsi tilastoja ja muita tiedostoja sekä tarkisti niin faktoja kuin kirjoitusasuakin,
Apteekkari Petri Vähätalo on elävä tieto- ja tarinapankki yli 40 vuodelta ja lisäksi tarkka oikolukija. Loppuvaiheissa vietin kymmeniä tunteja taittaja Leena Pohjansalon kotona valikoimassa valokuvia ja viimeistelemässä kokonaisuutta.

Mikä panos urkuri Aimo Känkäsellä oli Lahden urkuviikkojen primus motorina?
– Idean isänä hän pohti tarkoin eri toimintamuodot. Jo taustayhdistyksen ensimmäiset säännöt vuodelta 1974 mainitsevat esimerkiksi kansainväliset urkukilpailut, säveltäjien tukemisen, yleisön kasvattamisen, ammattilaisten seminaarit ja muun koulutuksen sekä yhteistyön muitten taiteenalojen kanssa. Puolisonsa Tertun kanssa Aimo oli luomassa viikolle lämmintä henkeä muun muassa kutsumalla taiteilijavieraita kotiin ja kesämökille.

Millaisia hauskoja sattumuksia sait mahtumaan historiikiisi?
– Niitä on itse asiassa aika paljon. Esimerkiksi kahvion suosikkituotteen, pillipullien taikina levisi noustessaan pitkin autoa ja kerrostaloa, kun Ristinkirkon uuni lakkoili ja leipojat joutuivat hakemaan toisen paistopaikan kotioloista.
Urkuri Wayne Marshallilla oli Sibeliustalolla pari sivua nuotteja ylösalaisin, kun hän ei ollut koonnut harjoituksissa pudonneita irtolehtiä kyllin huolellisesti. Hän kuiskasi avustajalleen, kanttori Kimmo Puunenälle soittavansa sen kohdan vähän nopeammin, eikä kukaan tainnut huomata mitään erikoista.
Sponsorin luovuttama auto syttyi palamaan ruotsalaisen Hans-Ola Ericssonin palatessa soittokeikalta Orimattilasta 1993. Ripeä autonkuljettaja onnistui pelastamaan nuotit takapenkiltä, mutta auto oli entinen. Samana vuonna meni basso Stephen Connollyn jalka lävitse Hollolan kirkkoon tuodun vanhan lavaelementin portaasta. Kaksimetrinen basso tempaisi itsensä irti ja suositun englantilaisryhmän laulushow pääsi alkamaan.

Millaisena näet Lahden urkuviikkojen tulevaisuuden?
– Tämän vuoden urkuviikosta olisi hyvä jatkaa. Kun talousongelmat ovat helpottaneet, on voitu jälleen pestata urkurien kermaa ja isoja kokoonpanoja. Yksi konsertti pidettiin taas Lahden ulkopuolellakin, kuten jo Känkänen halusi. Menneisiin ennätysyleisöihin tuskin on paluuta, sillä ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan nykyisin tiukasti. Lisäksi on muistettava, ettei ns.korkeakulttuuria ole ilman julkista tukea. Miljoonaluokan sponsori auttaisi palauttamaan rohkeat kokeilut.

Juhani Melanen

Lahden kaupunginvaltuustossa aloitta uusi Liike Nyt -puolueen neljän hengen valtuustoryhmä. Sen puheenjohtajana toimii Tuija Saloranta. Puheenjohtaja vannoo yhteistyön nimeen yli puoluerajojen.

Mainitse kaksi tärkeintä asiaa, joita Teidän uusi valtuustoryhmänne edistää kaupunginvaltuustossa?
– Haluamme edistää yhteistyötä. Yhteistyöllä pääsemme paremmin maaliin kuin että kaikki puolueet ja ryhmittymät kilpailisivat keskenään. Onnistuneesta poliittisesta yhteistyöstä on hyvänä esimerkkinä Tampere, jossa on saatu aikaan mm. uusi areena, ohitietunneli, metro ja jossa uuden jalkapallostadion rakentaminen on aloitettu.
Haluamme tuoda myös päätöksentekoon vaikuttavuutta siten, että huomioimme päätöksissämme lahtelaisten mielipiteen – ei vain ryhmämme.

Kuvaile omin sanoin, millainen ryhmä teillä on?
– Meidän ryhmämme on oikeudenmukainen, rohkea ja rehellinen sekä avoin. Yhteen hiileen puhaltava. Kaikki me haluamme tehdä myös konkreettisia tekoja lahtelaisten hyväksi. Ratkaisukeskeinen.

Mikä on haasteellisinta tällä hetkellä lahtelaisessa paikallispolitiikassa?
– Hitaus. Päätöksentekoon olisi saatava lisää rohkeutta ja tehokkuutta.

Asettaako Liike Nyt -puolue Lahdesta ehdokkaita eduskuntavaleihin?
– Kyllä.

Mihin kohtaa asettaisit puolueenne vasemmisto – oikeisto -akselilla?
– Aavistuksen verran oikealle.

Onko Lahdessa tilaa uusille raikkaille vaihtoehdoille kuntapolitiikassa?
-Tottakai. Osallistaminen ja konkreettinen tekeminen luovat uutta tapaa tehdä politiikkaa. Asioita tulee ajatella ”out of the box”.

Kuinka huolissanne ryhmänne on Lahden erittäin korkeista työttömyysluvuista?
– Olemme huolissamme ja olemme muun muassa jättäneet valtuustoaloitteen 13.6.2022 kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa jo tehtyihin tutkimuksiin vedoten esitämme, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kaikki palvelut pyrittäisiin keskittämään ja nuoret sitouttamaan tulevaisuuteen suuntautuvalla suunnittelulla. Lisäksi ympäristö tulisi osaksi osallistaa nuoren tavoitteisiin. Olemme tehneet myös Inspis ry:n ja yritysten kanssa yhteistyötä. Yleensäkin yhteiskunnan tulisi enemmän kannustaa yksilöitä yrittämiseen ja työn tekoon.

Miten Lahteen houkutellaan lisää yrityksiä?
– Loppujen lopuksi kyse on siitä, että meillä on tarjota kokonaisuus, jossa kaikki palapelin palat loksahtavat kohdilleen esimerkiksi sijainti, logistiikka, asuminen, päivähoito, koulut ja hyvät palvelut. Hyvä imago on aina plussaa ja Lahden imago on koko ajan nousussa, joten olemme optimistisia asian suhteen. Yritysbarometrien perusteella myös yritysten tyytyväisyys Lahtea kohtaan on noussut. Vielä on kuitenkin tehtävää.

Mihin asioihin kaupunginvaltuutetun tulee jatkossa keskittyä, kun yli puolet asioista päätetään hyvinvointialueella jatkossa?
– Kaupungin talouden tasapainottamiseen, joka paranee juurikin yritysten ja työpaikkojen kasvuna. Lisäksi kaikkien lahtelaisten hyvinvointi ja turvallisuus ovat meille tärkeitä arvoja. Liike Nyt:in ensimmäinen kuudesta perusperiaatteesta on, että ”Jokaisesta on pidettävä huolta” ja tätä me toteutamme.

Miksi sinä lähdit mukaan politiikkaan?
– Näin ja koin politiikan olevan liian ideologialähtöistä. Kokonaisuutta ei hahmoteta ja päätetään yksittäisistä asioista, eikä aina nähdä kuinka ne vaikuttavat muihin asioihin. Haluan omalta osaltani tuoda politiikkaan maalaisjärkeä ja konkretiaa. Kysytään ensin asiaa niiltä, jotka ovat asiaan osallisia.

Millainen valtuustoryhmän puheenjohtaja sinä olet?
– Keskusteleva. Parhaat päätökset syntyvät siten, että kaikkien mielipide, ehdotukset ja näkemykset huomioidaan. Tämä tapa on todettu kestävimmäksi myös tutkimusten perusteella.

Petri Görman

Kuva: Valokuvaaja Juha Tanhuan mukaan Lahdessa ei ole vieläkään ymmärretty Lanu-puiston arvoa

Taiteilijaprofessori ja kuvanveistäjä Olavi Lanun mukaan nimetty veistospuisto täyttää 30 vuotta. Lanu-puisto rakennettiin Kariniemeen vuosien 1989-1992 välisenä aikana. Siellä on 12 kuvanveistäjän betonista muotoilemaa taideteosta.

Valokuvaajaa Juha Tanhua on kuvannut taiteilijaprofessorin töitä jo niiden luonnosvaiheessa 1980-luvulla ja 10 vuotta sitten hän piti henkilökohtaisen valokuvanäyttelyn Lanu-puiston veistoksista.
– Vierailin useamman kerran hänen työhuoneellaan Patoniityssä 1980-luvulla. Muistan, kuinka taiteilijaprofessori viimeisteli isokokoisimmat työnsä Renkomäen sorakuopalla, Tanhua kertoo.

Taideinstituutin opiskelijat olivat avustavana henkilökuntana mukana Lanu-puistoon sijoitettujen veistosten luonnosvaiheessa.
– Taiteilijaprofessori halusi, että veistokset ovat osa luontoa ja niiden päälle pitää kasvaa sammalta.

Maakuntalehden valokuvaajana työskennellyt Tanhua muistaa, kuinka kerran yksi opiskelijat kiipesi ylös keskeltä isoa patsasta, jonka rautalankaverkkoja hän oli kiinnittämässä valua varten.
– Lanun veistokset sopivat sekä luontoon, että urbaaniin ympäristöön. Sen voi omin silmin havaita Lahdessa.

Käyntikortti, jonka arvoa ei ole ymmärretty

– Minulle Lanu-puisto on ollut aina henkireikä, jossa vierailen säännöllisin väliajoin.

Valokuvaaja Tanhua suosittelee käymään veistospuistossa eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikoina , koska se näyttää eri luonnonvalossa erilaiselta.
– Paju-veistos on minun henkilökohtainen suosikkini ollut aina. Taiteilijaprofessori halusi välttää kaikenlaisen hienostelun antaessaan nimiä teoksilleen.

Tanhua kertoo, että veistoksen nimet ja figuurien muoto kertovat ihmisen ja luonnon suhteesta paljon.
– Lanu-puistossa vierailee paljon ulkomaalaisia turisteja. En tiedä, miksi se on jäänyt kotimaisten matkailijoiden keskuudessa hieman etäiseksi matkailukohteeksi.

Malva nostaa esiin Lanua

Lahden taidemuseo lunasti Juha Tanhuan Lanu-puistosta ottamat taidekuvat vuosikymmen sitten. Lanu-puistosta on nyt tehty uusi esite ja taidekuvia on myös esillä Malvassa.
– Tapasin viimeisen kerran taitelijaprofessori Olavi Lanun valokuvanäyttelyni jälkeen. Hän oli jo silloin huonossa kunnossa.

Lanu sanoi Tanhualle, että minä halusin piilottaa patsaat luontoon, mutta sinä olet nostanut ne sieltä esiin.
– Tämä on sinun valokuvataidettasi, Lanu tokaisi minulle.

Elokuussa järjestetään valomaalauskurssi Lanu-puistossa yhdessä Malvan ja Lahden valokuvataitelijat ry:n kanssa. Se on yksi mahdollisuus tutustua veistoksiin ja kuulla mukavia tarinoita Lanu-puiston syntyvaiheista.

Päijät-Hämeen kuvataiteen ja taiteilijaprofessori sekä kuvanveistäjä Olavi Lanun syntymäpäivää vietetään Lahdessa 10.7.

Petri Görman

kuva: – Nyt on hyvä fiilis, kun on päässyt taas keikoille. On kiva kiertää ympäri Suomea ja soittaa musiikkia jengille, muusikko Marko Haavisto sanoo.

Muusikko Marko Haavistolle Tapio Rautavaaran Anttilan keväthumaus se laulu, joka saa miehen mieleen aina kesäfiiliksen. Toinen merkityksellinen laulu on Rauli Badding Somerjoen Paratiisi.
– Näitä lauluja sain kuunnella lapsena isän Morris Marinan kasettisoittimesta. Muistaakseni Paratiisin kuulin ensimmäistä kertaa Esko Rahkosen tulkitsemana versiona, joltain huoltoaseman halppiskasetilta.

Haaviston perheessä kuunneltiin paljon kotimaista iskelmämusiikkia ja sen vuoksi Badding Rockersin ja Poutahaukkojen musiikista löytyy paljon vaikutteita sieltä.
– Ehdin nähdä Tapio Rautavaaran livenä yhden kerran. Baddingin musiikkia aloin kuuntelemaan, kun perustin ensimmäistä bändiä murrosikäisenä.

Badding poikkesi yli genrerajojen, joka oli silloin hyvin epätavallista.
– Hyvä kesäbiisi toimii kuitenkin jokaisena vuodenaikana. Itse olen luovimmillani keväällä ja syksyllä.

Parhaat hetket kesäaikaan ovat illat ja yöt, kun pärjää ilman takkia.
– Tällaisiin hetkiin sopii parhaiten Agents ja Shadows.

Pelle Miljoona covereita levylle

Marko Haavisto kertoo, että hän on haaveillut levyttävänsä Pelle Miljoonan musiikkia 1990-luvulta lähtien.
– Törmäsimme levy-yhtiön käytävällä 20 vuotta sitten, mutta en uskaltanut ujona miehenä sanoa Pellelle, että oon Marko ja musiikkisi merkitsee minulle paljon.

Muutama vuosi sitten Haavisto oli keikalla Lapissa Esa Elorannan kanssa ja siellä asia nousi taas esiin.
– Tuottaja Janne Haavisto lupasi olla mukana projektissa.

Koronakurimuksen alkaessa Eloranta ja Haavisto valikoivat muutaman biisin, joita he haluavat soittaa ja nyt levy on valmis.
– Väkivalta ja päihdeongelma toimii aina ja Moottoritie on kuuma -biisi on klassikko, joka saa aina kylmät väreet aikaan.

Haavistolle tärkein biisi on kuitenkin Olet Kaunis.
– Minua kiusattiin yläkoulussa ja olin jonkin aikaa aika yksinäinen. Tämän biisin sanat kolahtivat jo silloin ja siitä muodostui sellainen voimabiisi itselleni.

Eloranta ja Haavisto suunnittelevat muutaman keikan kiertuetta syksyksi ja Pelle Miljoona lähtee mahdollisesti kiertueelle mukaan.

Alkuperäinen Badding Rockers palaa

– Minulta on kysytty aina, koska Badding Rockers palaa takaisin keikkailemaan. Harjoittelimme kaksi vuotta sitten 50-vuotispäiviäni varten ja silloin meininki ja bändin soundi tuntui hyvältä.
Syntymäpäiväjuhlia ei voitu järjestää, mutta Badding Rockers jatkoi treenaamista ja äänitimme muutaman raidan musiikkia.
– Studiossa syntyi sellainen fiilis, että tämän kuulostaa hyvältä. Sen vuoksi jatkoimme touhua eteenpäin.

Yhtyeen paluu ei ollut itsestään selvä, koska osa entisistä soittokavereista ei ole ollut pitkään aikaan enää musiikin kanssa tekemisissä.
– Heitä jouduin taivuttelemaan mukaan.

Badding Rockers esiintyi Somerolla viime kesänä ja single Maitolaiturilla ilmestyi samoihin aikoihin.
– Uusi levy julkaistaan syyskuussa.

Poutahaukat on musiikillisten kokeilujen yhteisö

Marko Haavisto ja Poutahaukat perustettiin 25 vuotta sitten ja yhtyeeltä ilmestyi levy helmikuussa. Haaviston Oskari-poika soittaa isänsä bändissä bassoa.
– Badding Rockers operoi aina perinteisemmissä raameissa, kun taas Poutahaukat on ollut minulle vapaampi taiteellinen projekti. Tässä bändissä olen kokeillut aina kaikkia sellaisia musiikillisia juttuja, jotka ovat juolahtaneet mieleen.

Korona-ajan jälkeen Poutahaukoilla on muutama keikka nyt takana ja Haavisto on tyytyväinen.
– Jossain vaiheessa epäröin lähteä keikoille, kun pelkäsin tulleeni erakoksi ja mökkihöperöksi koronapandemian aikana.

Haavisto sävelsi korona-aikana paljon musiikkia ja sen vuoksi mies on ollut jo kolmen levyn syntyprosessissa mukana tämän vuoden aikana.

Petri Görman

kuva: Näyttelijä Petri Liski aikoo viedä perheensä Vesijärvelle veneilemään ja Ace Corneriin hampurilaisille lomansa aikana. – Ehkä piipahdamme myös sukulaisten luona Salonsaaressa .

– Minulle kaksi tärkeintä kesäbiisiä ovat Tomas Ledinin Sommaren är kort ja Pave Maijasen Lähtisitkö. Ledinin laulussa on rento pohjoisen kesän tunnelma. Maijanen oli taas yksi Suomen parhaista kevyen musiikin säveltäjistä, näyttelijä Petri Liski kertoo.

Liski ohjaa nyt Nastolan Pisarateatteriin Nummisuutarit, joka piti saada näyttämölle ja kaksi vuotta sitten, mutta koronakurimus esti sen.
– Olen haaveillut Nummisuutarit -näytelmän ohjaamisesta jo 15 vuotta. Itse en ole koskaan päässyt näyttelemään siinä, vaikka olen jo lapsena saanut katsoa ja kokea isäni Paavo Liskin ohjaamia Aleksis Kiven näytelmiä Nurmijärven Kivi-juhlilla.

Aleksis Kiven kielen nerokkuus valkeni näyttelijä Liskille jo teinivuosina.
– Kiven kielikuvat, lauseet ja sanat tekivät minuun suuren vaikutuksen jo varhain. Hänen tekstinsä on äärettömän hauskaa. Kikatin ja nauroin kirjailijan tekstiä omassa huoneessani peiton alla, etten olisi häirinnyt vanhempiani.

Pitkä kesäloma vuoden päästä

– Nummisuutarit on haastava näytelmä ja sen vuoksi olemme harjoitelleet sitä koko kevään ajan.
Pisarateatterin tulkinta klassikosta on uskollinen näytelmän alkuperäiselle hengelle, eikä sitä ole modernisoitu nykyaikaan.

– Mielestäni liian usein klassikkonäytelmiä modernisoidaan. Okei, meillä on tarinassa pari heittoa nykyaikaan, mutta muutoin tulkinta on uskollinen aalkuperäiselle.

Ohjaajan roolissa koko kesän ahkeroiva Liski kuitenkin myöntää, että tarina muuttuu monella tapaa ajan saatossa.
– Kesäteatteria ohjatessani saan ammatillisesti uutta tulokulmaa omaan näyttelijäntyöhöni. Ehkä minulla on luontainen kyky organisoida erilaisia asioita ja punoa punaiset langat yhteen.

Kesäloma jää Liskillä muutaman päivän mittaiseksi myös tänä kesänä.
– Ensi kesänä olen lomalla pitkään ja aion lukea Pave Maijasen elämäkerran. Silloin vien perheen lomalle jonnekin ja veneilemme paljon Vesijärvellä.

Kansallisteatteriin Westön näytelmä

– Syksyllä jatkamme kirjailija Kjell Westön Tritonus-romaanin pohjalta muokatun näytelmän harjoituksia Kansallisteatterissa.

Näytelmän harjoitukset alkoivat jo keväällä ja syksyllä jatketaan seitsemän viikon ajan jo elokuun alusta lähtien.
– Minulla on siinä pari roolia. Saan myös soittaa näyttämöllä rumpuja.

Näyttelijäntyön ohella Liski on myös musiikillisesti lahjakas esiintyjä.
– Rummut ovat pääsoittimeni. Niitä olen soittanut jo teinivuosista lähtien. Lisäksi soitan hieman bassoa, kitaraa ja koskettimia.

Työmäärästä johtuen Adam & Eve –bändi on ollut tauolla, mutta studiossa muusikot ovat tehneet jo pohjia uutta julkaisua varten.
– Musiikki on minulle pakkomielle, josta saan paljon myös voimaa arkeen.

Uusi sinkku on masteroitu sekä miksattu ja se odottaa nyt julkaisua.
– Musiikissa yhdistyy abstrakti luovuus ja konkreettinen käsityö. Se on mielenkiintoinen kokonaisuus.

Liskin musiikkimaku on ollut hittiorientoitunut jo nuoresta lähtien.
– Minulla on vahva kasaritausta. Olen kasvanut Duran Duranin ja Princen musiikin tahdissa. Kuuntelen myös kansanmusiikkia ja klassista aina silloin tällöin.

Petri Görman

kuva: Yhteislauluilta keräsi runsaasti laulajia nauttimaan lämpimästä kesäillasta ja yhteislauluista.

Taas kukkasilla kukkulat laulun sävelet päättivät kahden vuoden koronatauon, kun Salinkalliolla järjestettiin Launeen seurakunnan yhteislaulutilaisuus 20.6. Tilaisuutta oli odotettu, koska Salinkalliolle oli kokoontunut yli 50 ihmistä nauttimaan yhteislauluista. Seurakunnan puhallinorkesterin kvintetti vastasi illan säestyksestä. Yhteislaulutilaisuuden juonsi Marja-Leena Vierumäki yhdessä pastori Riitta Särkiön kanssa.

Salinkallion yhteislaulutilaisuudella on pitkät perinteet. Samassa paikassa on laulettu ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla. Kolea maanantaipäivä muuttui iltaa kohti lämpimämmäksi ja Salinkalliolla pystyi nauttimaan yhteislaulutilaisuudesta jopa ilman päällystakkia.
– Tätä tapahtumaa on odotettu. On tärkeää, että ihmiset pääsevät laulamaan yhdessä pitkän tauon jälkeen, pastori Riitta Särkiö sanoi.

Pastori Särkiö muistuttaa, että seniorit ovat ottaneet koronarajoitukset usein kirjaimellisesti.
– Uskon, että he nauttivat nyt, kun taas saa kokoontua vapaasti.

Launeen seurakunnan viikkotoiminta päättyy aina toukokuun lopussa.
– Tällä yhteislaulutilaisuudella on niin pitkät perinteet ja se kuuluu olennaisena osana seurakunnan kesätoimintaan ja kesäkuun alkuun. Meillä voisi olla enemmänkin kesätapahtumia Launeen seurakunnassa.

Särkiön mukaan kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa on ollut runsaasti osanottajia koko kevään ajan.

Petri Görman

kuva: Launeen omakotiyhdistyksen ideoima ilmoitustaulu on Launeen kirjastolla. – Siellä voi ilmoittaa esimerkiksi kadonneista lemmikeistään, Launeen omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Jari Rissanen sanoo.

Launeen omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Jari Rissanen kertoo, että useilla asuinalueilla on oma ilmoitustaulu, jossa voi kertoa pihakirppiksistä tai muista yhteisöllisistä tapahtumista. Sen vuoksi Launeen kirjaston viereen rakennettiin puinen ilmoitustaulua omakotiyhdistyksen ja seurakunnan miestenpiirin yhteistyönä. Se otettiin virallisesti käyttöön kevätkarnevaalien yhteydessä toukokuussa.
– Launeen omakotiyhdistyksen hallitus toivoo, että ihmiset löytäisivät nyt ilmoitustaulun ja sitä hyödynnettäisiin tiedotuksessa.

Rissasen mukaan perinteinen ilmoitustaulu sopii hyvin launeelaisten tiedotuskanavaksi.
– Sitä voi käyttää monipuolisesti esimerkiksi tapahtumien tai pihakirppisten tiedotukseen. Jos joku haluaa myydä pensasaidan leikkuupalveluja tai lumikolauspalveluja talvella, niin vanhanaikainen informaatiotaulu sopii hyvin tähän tarkoitukseen pientalovaltaisella asuinalueella.

Omakotiyhdistys aikoo itse kertoa kokouksistaan ja tapahtumistaan uudella ilmoitustaululla Facebookin lisäksi.
– Meillä ei ole tarkoitus rajata ilmoitusten sisältöä millään tavalla.

Yhteistyössä on voimaa

– Naapurissa asuu muutama Launeen seurakunnan miestenpiirin aktiivi. Kerroin heille, että tällainen puinen ja perinteinen ilmoitustaulu pitäisi tehdä. He innostuivat heti asiasta.

Rissanen kiittää miestenpiiriä upeasta ilmoitustaulusta, joka tehtiin omakotiyhdistykselle talkootyönä.
– Meille jäi vain ilmoitustaulun pystyttämistyöt.

Rissasen mukaan yhteisöllisyydellä on iso merkitys vielä tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Tämä projekti osoittaa sen, että talkoohenkeä löytyy aina silloin, kun halutaan tehdä jotain hyvää oman lähiyhteisön eteen.

Petri Görman

Puheenjohtaja Harry Harkimo uskoo, että Liike Nyt näkyy jatkossa paremmin paikallisessa julkisuudessa

Liike Nyt perusti neljän hengen valtuustoryhmän Lahteen, kun Niko Liukkonen, Jari Pykäläinen, Tuija Saloranta ja Pasi Tuomaila liittyivät puolueeseen. Valtuustoryhmä on samankokoinen kuin keskustalla ja vihreillä. Puheenjohtaja Harry Harkimo on tyytyväinen, kun puolue sai neljän uutta valtuutettua riveihinsä.

Millainen vaihtoehto Liike Nyt on lahtelaisille äänestäjille?
– Liike Nyt on erilainen vaihtoehto kuin vanhat puolueet. Kysymme ihmisiltä mielipiteitä ja haluamme kuulla lahtelaisten mielipiteitä, kun päätöksiä tehdään. Emme halua tehdä päätöksiä vain omien äänestäjien hyödyksi vaan kaikkien lahtelaisten.

Miten keskisuuri puolue voi vaikuttaa lahtelaiseen politiikkaan?
– Tällä hetkellä olemme yhtä suuri puolue Lahdessa kuin keskusta ja vihreät. Meillä on nyt innokas sekä hyvä ryhmä Lahdessa ja pystymme myös kasvamaan puolueena tulevaisuudessa. Tällä valtuustoryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen politiikkaan ja päätöksentekoon ihan hyvin.

Millaisia tavoitteita Teillä on tulevaisuudessa Lahdessa?
– Luulen, että tämä auttaa meitä ensi vuoden eduskuntavaaleja silmällä pitäen paljon. Liike nyt näkyy varmasti paremmin myös paikallisesti julkisuudessa. Olemme laskeneet, että meillä on mahdollisuus saada yksi kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä eduskuntaan.

Oliko Liike Nyt vai puoluetta/ryhmää vaihtaneet poliitikot tässä kuviossa aktiivisempia?
– Puoluetta vaihtaneet poliitikot ottivat minuun yhteyttä ja sovimme sitten tapaamisen.
Kuinka pitkään Te valmistelitte siirtoa?
– Tapasimme kuukausi sitten ensimmäisen kerran. Myös puoluesihteerimme tapasi nelikön ennen tiedotustilaisuutta.

Millaiset ovat puolueenne tavoitteet seuraavissa eduskuntavaaleissa?
– Puoleen tavoite on saada 7-10 kansanedustajaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hämeen vaalipiirissä realistinen mahdollisuus on tavoitella yhtä paikkaa Arkadianmäeltä. Selkeä muutos on saatava aikaan suomalaiseen talouspolitiikkaan.

Mitä Te tuotte lahtelaiseen päätöksentekokulttuuriin?
– Kuuntelemme ihmisiä, kun teemme tärkeitä päätöksiä! Silloin on helppo tehdä päätöksiä, kun tietää miten ihmiset ajattelevat sekä toivovat. Toinen asia on se, että emme kaiva päätöksenteon yhteydessä vanhoja asioita ja paikallisia rasitteita. Olemme uusi raikas puolue, joka haluaa tehdä politiikkaan eri tavalla.

Kerro omin sanoin, miltä nyt tuntuu, kun puolueenne pääsi jo pelintekijän asemaan Lahdessa?
– Mun mielestä on hienoa, että saimme Lahteen nyt näin ison valtuustoryhmän. Olen iloinen, että nämä ihmiset halusivat liittyä puolueeseen. Tämä kertoo, että olemme tehneet jotain asioita oikein!

Onko Lahdessa tilaa uudelle ja raikkaalle vaihtoehdolle?
– Vanhat puolueet eivät saa Suomessa muutosta aikaan. Sen vuoksi uudelle raikkaalle vaihtoehdolle on sosiaalinen tilaisuus olemassa.

Petri Görman